Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Samoin jatkoin dialogia Fordélin kanssa, kun hän väitti kirjoituksessaan, että Bluesin pelaajamateriaalilla ei voi pelata KalPa:n tyylistä kiekkokontrollipeliä.

Kirjoitin, "ei kannata" ja näen edelleen, että Blues ei pelaa yhtä kiekottelevalla pelitavalla kuin KalPa vai oletko tästä eri mieltä? Bluesin pelitapaa on suoraviivaisempi, mutta tottakai siinä on myös kiekkokontrollia. Näin on ollut läpi kauden enkä ole nähnyt mitään erityistä suurta muutosta pudotuspeleissä. Vain onko sinulla nyt heittää tähän tilastoja läpi Bluesin kauden, joka osottaisi, että pelitapa on muuttunut pudotuspeleihin tultaessa?

 

[Osmo Rapeli]

Itsehän olen sitä mieltä, että kilpasarjoissa tarkoitus on voittaa. Muut jutut sitten siellä johtavien 'rakastamassa' Nuori Suomi -kiekossa.

Johtavan oma joukkuehan paskoi tämän kevään pleijariessa housuunsa häviten suoraan 0 - 3.
Kuulemma viivelähdöt ja kiekkokontrolli pitivät eli pelikirja oli pelaajilla hallussa, mutta yhtään voittoa ei tämä modernipelikirjakiekko Kertsin b-junnuille tuonut.

Jos on osa Sihvosen kirjoittamista pistoiskuista selkeää hakuammuntaa, niin aika rankkaa hutia sisältää tällainen "en vahingossakaan halua olla samaa mieltä mistään"-tyylinen lällättelykin. Ikään kuin menisit naureskelemaan Jorma Vuoksenmaalle, että Duisburg kertoimella 4.20 ei kierroksen varmana pitänytkään, tai Iina Kuustoselle, että vain 32 % Suomen miehistä parisuhdestatukseen katsomatta haluaisi sivellä kohtalaisen antaumuksella tämän b- ja g-pistettä sekä tiettyjä kohtalaisen houkuttavia alueita niiden välimaastossa. Siis alle kolmasosa. Heteroista ja homoista.

Pelikirja-ajattelun kautta kun nimenomaan päästää erilaisiin pelitapoihin kiinni. Muuntautumiskyvyn puuttuminen suistaa monta joukkuetta raiteille, joista ei pois päästä kun radan pää lähestyy.

 

[P.Sihvonen]

Katselinpa huvikseni Urheilulehden nettisivuilta P.Sihvosen analyyseja ja panin merkille pienen, mutta sitäkin häkellyttävän tosiasian eli faktan. Jo ennen klo 22 P.Sihvonen oli julkaissut analyysinsa kahdesta eilen pelatusta ottelusta eli alle tunnin sisällä ottelujen loppumisesta. Kun kerran vannot että teet analyysisi pelkästään sen perusteella, mitä kentällä tapahtuu ja mitä peli sinulle kertoo, niin minua jääkiekon suurkuluttajana kiinnostaa tietää, miten pystyt tämän tekemään tuon aikajanan puitteissa? Testasin itse dvd-soittimen pikakelauksella ja en silti pystynyt kellottamaan samanlaisia aikoja kuin sinä, enkä edes huomioinut tekstin kirjoittamiseen kuluvaa aikaa, pelkästään katsomiseen kuluvan ajan.

Tähän Gagsin huomioon on otettava kiinni. Katsoin kahta peliä yhtä aikaa kahdesta televisiosta. Sen tähden analyysini oli kummastakin aika ohut ja pinnallinen. Mutta oli pakko päästä kiinni näihin kahteen sarjaan. Se oli hauskaa, että jos ottelut olisivat tuloksellisesti kääntyneet kesken ottelujen toiseen suuntaan, olisin joutunut kirjoittamaan tekstit kokonaan uusiksi. Oli uusi kokemus kirjoittaa nettijuttuja erätauoilla.

 

[msg]

. Sen tähden analyysini oli kummastakin aika ohut ja pinnallinen.

Niinhän ne analyysisi lähes aina ovat. En kyllä kehtaisi itseni kutsua johtavaksi, kun analyysit riippuvat lopputuloksesta ja ne on tehty tv-kuvasta kanavasurffauksella.

Mutta nyt kun Rönkä on sinulle taas luvan antanut markkinoida lehteäsi täällä, niin kumpi kilpaurheilussa on tärkeämpää, pelin evoluutio vai voittaminen?

Toivoisin, että voisitte tämän sosiaalisen median johtavan kanssa käydä tässä julkisen keskustelun siitä mikä ratkaisi Vancouverissa pronssipelin Suomelle. Oliko se Jalosen moderni ja edistyksellinen pelikirja vai sittenkin maajoukkueuransa tuohon otteluun päättäneiden huippupelaajien esitykset?

 

[Colisee Pepsi]

Kiekkokontrollipelaamista vai puolivillaista pystysuunnan kiekkoa?

... Sen tähden analyysini oli kummastakin aika ohut ja pinnallinen...

Hei Johtava!
Analyysissäsi otit kiekkokontrollipelaamisen esimerkiksi Bluesin avausmaalin. Nelosen koosteessa ei näy tuota huikeaa viivelähtöä maalin takaa, mutta hyökkäyksen eteneminen puolustusalueen siniseltä aina maalin syntyyn asti näkyy:

1) n. 8 m:n syöttö omalle "sentterille" keskustaan
2) ko. " sentteri" jakaa laitaan, ja menee tämän jälkeen vaihtoon
3) hyökkäys 2:lla pelaajalla, ensin neljää ja hetken päästä viittä puolustavaa pelaajaa vastaan
4) #24 Malkamäen kaatuilu ja edelleen kiekon menetys takakarvaajalle
5) #91 Santavuoren ja #22 Kuparisen päämäärätöntä, selkä suorana liukumista ja kaartelua omalla alueella
6) Öhman tulee vaihdosta 3. pelaajaksi hyökkäysalueelle n. 6 s. sen jälkeen, kun Blues on kiekon alueelle toimittanut
7) Sailio laukoo maalin edestä, parhaalta maalintekosektorilta, kenenkään estämättä (lähin patapaita n. 3 metrin päässä!) maalin

Sinun analyysisi mukaan tämän maalin pohjana oli huikea viivelähtö oman maalin takaa. Oletan, että Rautakallio ja lukuisat muut valmentajat näkevät maalin syyksi ennemmin virheet Ässien puolustuspelaamisessa kuin Bluesin kiekkokontrollipelaamisen? Itse asiassa, tuo hyökkäys muistutti rakenteeltaan juuri sellaista pelaamista, jota itse arvostelit ratkaisevan Mestis-finaalin yhteydessä. Tosin sillä erotuksella, että Sport/Jukurit hyökkäsi kahdella kolmea vastaan, Blues tässä esimerkkimaalissa kahdella neljää/viittä puolustavaa pelaajaa vastaan...

Niinpä pyydänkin sinua ystävällisesti avaamaan meille kiekkofaneille, millä perusteella tämän maalin pohjana on viivelähtö/kiekkokontrolli?
a) miten huikea viivelähtö edesauttoi tämän maalin syntyyn?
b) oliko kysymyksessä oikeaoppisen viivelähdön mahdollistama rintamahyökkäys vai Sport-mainen epätoivoinen hyökkäys lukumääräisesti vahvempaa puolustajaa vastaan?
c) jos hyökkäys oli mielestäsi moderni, niin miksi toisilla joukkueilla vastaava hyökkäys on pahinta epäjääkiekkoa? Onko hyökkäys aina moderni ja oikeaoppinen, kunhan se on käynnistetty viiveellä tai hidastetusti?
d) viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, onko mahdollista, että Johtava olisi tällä kertaa epäonnistunut analyysissään? Eli maalin pohjana ei tässä tapauksessa olisikaan huikea viivelähtö oman maalin takaa, vaan Ässien luokaton puolustuspelaaminen ja pelaajien henkilökohtaiset virheet?

Ystävällisin terveisin,

Colisee Pepsi

 

[siffa]

Hei Johtava!
Analyysissäsi otit kiekkokontrollipelaamisen esimerkiksi Bluesin avausmaalin. Nelosen koosteessa ei näy tuota huikeaa viivelähtöä maalin takaa, mutta hyökkäyksen eteneminen puolustusalueen siniseltä aina maalin syntyyn asti näkyy:

Johtava vastatkoon itse moniin asiallisiin kysymyksiisi. Vain harvoin ottelujen maalikoosteissa lähdetään hyökkäyksien alusta asti liikkeelle. Bluesin 1. maali syntyi omalta puolustusalueelta viivelähtönä (maalin taakse seisahtuneena) alkaneen hyökkäykseenlähdön tuloksena. En ole nähnyt tuota koostetta, mutta ilmeisesti tuo maalin takana seisahtuminen ja siitä hyökkäykseenlähtö ei koosteessa näkynyt. Itse kiinnitin huomioni kommentaattori Kalle Sahlstedtin oikeaan havaintoon siitä, että Bluesin 1. maalia edelsi hidas hyökkäyksiinlähtö maalin takaa. Tuo Sahlstedtin huomio on erittäin harvinainen ottelujen kommentaattoreiden suusta kuultuna. Vastaavaan on mielestäni pystynyt vain MTV3:n kommentaattori Tommi Kerttula, jolle H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ovat olleet helppoja poimittavia otteluista. Mestis-finaaleissa Jukurit-Sport ne olivat hyvin harvinaisia, koska niissä pelattiin Sportin muutamaa kiekkokontrollilähtöä lukuunottamatta omalta puolustusalueelta nopeasti tai puolinopeasti ylöspäin.

Bluesin H+V+P hyökkäyksiinlähdöt 5vs5 pelissä omalta puolustusalueelta Ässiä vastaan 19.3. olivat erittäin 0+4+0, 2+3+2 ja 5+1+5. Blues pelasi sille poikkeuksellisen paljon hidastamisia, viiveitä ja palautuksia. Fordél kyseli Bluesin kauden aiempien ottelujen kiekkokontrollipelaamisesta. Blues-Kärpät 28.1. Blues lähti omalta puolustusalueelta 1+1+0, 1+1+1 ja 1+0+0 kiekkokontrollilla, Kärppien luvut olivat 4+1+5, 3+0+0 ja 5+2+1. Kärpät-Blues 5.3. vastaavat Bluesin lukemat olivat 1+0+0, 2+1+0 ja 1+2+0 ja Kärppien 3+4+4, 3+1+2 ja 3+2+3. Pudotuspelien 1. kierroksella Blues nosti kiekkokontrollipelaamistaan 3. ottelussa Oulussa Kärppiä vastaan ja on jatkanut sillä pelisysteemillä Ässiä vastaan puolivälieräsarjassa. Tämän takia huomautin Johtavaa, kun hän kirjoitti ennen puolivälieräsarjaa Bluesin ajokoirakiekosta, että Blues on vetänyt pelikirjastaan kiekkokontrollipelitavan, jonka arkkitehteinä häärivät Jere Karalahti ja Santeri Heiskanen.

Edit: Vastaan samalla TosiFanin kysymykseen. En nyt kaivanut esille keskusteluamme, jossa muistaakseni haastoin sinut tilastoimaan jonkun ottelun H+V+P hyökkäyksiinlähdöt, kun pidit sitä yksinkertaisena tehtävänä. Muistelisin, en ole varma, että vastasit minulle, että et tilastointiin ala, vaan seuraat joukkueiden tunnetta ja asennetta peleissä. Jotenkin noin muistelen, mutta, jos muistelen väärin, olen siitä pahoillani.

 

[Fordél]

Bluesin H+V+P hyökkäyksiinlähdöt 5vs5 pelissä omalta puolustusalueelta Ässiä vastaan 19.3. olivat erittäin 0+4+0, 2+3+2 ja 5+1+5. Blues pelasi sille poikkeuksellisen paljon hidastamisia, viiveitä ja palautuksia. Fordél kyseli Bluesin kauden aiempien ottelujen kiekkokontrollipelaamisesta. Blues-Kärpät 28.1. Blues lähti omalta puolustusalueelta 1+1+0, 1+1+1 ja 1+0+0 kiekkokontrollilla, Kärppien luvut olivat 4+1+5, 3+0+0 ja 5+2+1. Kärpät-Blues 5.3. vastaavat Bluesin lukemat olivat 1+0+0, 2+1+0 ja 1+2+0 ja Kärppien 3+4+4, 3+1+2 ja 3+2+3. Pudotuspelien 1. kierroksella Blues nosti kiekkokontrollipelaamistaan 3. ottelussa Oulussa Kärppiä vastaan ja on jatkanut sillä pelisysteemillä Ässiä vastaan puolivälieräsarjassa. Tämän takia huomautin Johtavaa, kun hän kirjoitti ennen puolivälieräsarjaa Bluesin ajokoirakiekosta, että Blues on vetänyt pelikirjastaan kiekkokontrollipelitavan, jonka arkkitehteinä häärivät Jere Karalahti ja Santeri Heiskanen.

Otos on kovin kapea, jotta siitä voisi tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Olet tehnyt laskelmat yhdestä pudotuspeliottelusta ja kahdesta runkosarjan ottelusta. Noiden perusteella ei valitettavasti voi tehdä näin suuria johtopäätöksiä vaan se vaatisi suuremman otannan niin runkosarjan kuin pudotuspelien osalta ja vielä eri joukkueita kohtaan. Lisäksi olisi hyvä tietää muiden hyökkäysiinlähtöjen määrä. Jos oletetaan, että niitä on yhtä paljon kuin jääkiekkootteluissa keskimäärin niin eivätpä noilla taida kovin suurta merkitystä olla. Ja esimerkiksi viivelähtöjen määrässä Blues on vielä jäljessä tästä Jalosen legendaarisesta seitsemän viivelähdön määrästä per erä.

Noista tilastoistasi voidaan vain todeta, että Blues on käyttänyt kyseisissä otteluissa vähemmän kiekkokontrollille tyypillisiä hyökkäyksiinlähtömuotoja kuin Kärpät (oletan, että niitä on ollut myös 19.3 vähemmän). Muuta ne eivät kerro ja itse kun olen läpi kauden seurannut Bluesin otteluita niin paikan päällä kuin televisiosta, en ole huomannut tässä kohdin mitään erityistä muutosta. Bluesin peliin on läpi kauden kuulunut niin viivelähtöjä, palautuksia kuin pakki-pakkeja ja pakki-pakki-pakki syöttöjä. Pääsääntöisesti Blues kuitenkin pelaa paljon suoraviivaisemmin ylöspäin kuin esim. KalPa.

 

[siffa]

Otos on kovin kapea, jotta siitä voisi tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Olet tehnyt laskelmat yhdestä pudotuspeliottelusta ja kahdesta runkosarjan ottelusta. Noiden perusteella ei valitettavasti voi tehdä näin suuria johtopäätöksiä vaan se vaatisi suuremman otannan niin runkosarjan kuin pudotuspelien osalta ja vielä eri joukkueita kohtaan. Lisäksi olisi hyvä tietää muiden hyökkäysiinlähtöjen määrä. Jos oletetaan, että niitä on yhtä paljon kuin jääkiekkootteluissa keskimäärin niin eivätpä noilla taida kovin suurta merkitystä olla. Ja esimerkiksi viivelähtöjen määrässä Blues on vielä jäljessä tästä Jalosen legendaarisesta seitsemän viivelähdön määrästä per erä.

Onko sinulla tai kenelläkään muulla JA:n nimimerkillä esittää yhtään mitään otoksia kiekkokontrollijääkiekon lisäyksistä, vähenemisistä tai ennalleen pitämisissä SM-liiga-, Mestis-tai NHL-joukkueiden suhteen? Minä esitän täällä omat tilastointini ja te muut käytte lähinnä arvostelemassa tai vähättelemässä niitä. Se on helppoa vain arvostella tekemättä omia analyyseja peleistä. Olen yrittänyt saada sinuakin ensinnäkin huomioimaan H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ja sitten käymään vaikkapa joskus sinunkin tai jonkun muun aloitteesta keskustelua niistä. Ilokseni olen huomannut, että olet seurannut Bluesin peleistä noita H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä. Kun nyt haluat lisäotoksia Bluesin peleistä, niin tässä sinulle erittäin yhteenlasketut H+V+P koko otteluista: KalPa-Blues 21.10.2010 2+3+0=5, Blues-KalPa 11.12.2010 3+2+3=8, Blues-Lukko 3.12.2010 2+2+2=6. Johtopäätökseni on edelleen, että Blues nosti pudotuspelien 1. kierroksen 3. ottelussa kiekkokontrollipelaamista selvästi ja on jatkanut sillä pelisysteemillä puolivälieräsarjan Ässät-Blues kahdessa ensimmäisessä ottelussaan. Vertailuksi kertaan puolivälieräpelin Ässät-Blues 19.3.2011 vastaavat luvut Bluesin osalta 4+7+11=22, mikä osoittaa, että Blues on nostanut kiekkokontrollipeliä huomattavasti kauden runkosarjaotteluihin verrattuna.

Olen varma, että Ässien apuvalmentajat Karri Kivi ja Pasi Kaukoranta pelikirjaekspertteinä ovat Bluesin pelitapamuutoksen huomioineet ja keksivät jotain muuta lääkettä kuin "liikettä lisää", "asennetta ja tunnetta lisää" tai "pannaan kaikki likoon", jotta Ässät pääsee taas mukaan taistelemaan puolivälierävoitosta ja jatkoon pääsystä.

 

[Fordél]

Onko sinulla tai kenelläkään muulla JA:n nimimerkillä esittää yhtään mitään otoksia kiekkokontrollijääkiekon lisäyksistä, vähenemisistä tai ennalleen pitämisissä SM-liiga-, Mestis-tai NHL-joukkueiden suhteen? Minä esitän täällä omat tilastointini ja te muut käytte lähinnä arvostelemassa tai vähättelemässä niitä. Se on helppoa vain arvostella tekemättä omia analyyseja peleistä. Olen yrittänyt saada sinuakin ensinnäkin huomioimaan H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ja sitten käymään vaikkapa joskus sinunkin tai jonkun muun aloitteesta keskustelua niistä. Ilokseni olen huomannut, että olet seurannut Bluesin peleistä noita H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä.

Ei ole esittää yhtään laskelmaa, koska en seuraa pelejä ruutuvihon kanssa vaan teen analyysini ihan vain luottaen omiin havaintoihini. Seuraan lätkää liian paljon ja varsinkin suosikkiseurojani KooKoota ja Ilvestä sekä Bluesia, jota sympatiseeraan. En todellakaan arvostellut tilastoja, joita olet tehnyt vaan nostan niille hattua: hienoa työtä siffa! Tuot noilla tilastoilla hyvää sisältöä keskusteluihin.

Ongelma on vain siinä, että johtopäätösten tekoon tarvitaan kattavampi otos kuin vain muutama ottelu. Tämän varmasti ymmärrät jos tajua yhtää mitä tutkimuksilta ja analyyseilta vaaditaan. Siis jos halutaan tehdä luotettavia tutkimuksia ja laadukkaita analyyseja...Nyt toit jo lisää materiaalia ja hyvä niin.

Kun nyt haluat lisäotoksia Bluesin peleistä, niin tässä sinulle erittäin yhteenlasketut H+V+P koko otteluista: KalPa-Blues 21.10.2010 2+3+0=5, Blues-KalPa 11.12.2010 3+2+3=8, Blues-Lukko 3.12.2010 2+2+2=6. Johtopäätökseni on edelleen, että Blues nosti pudotuspelien 1. kierroksen 3. ottelussa kiekkokontrollipelaamista selvästi ja on jatkanut sillä pelisysteemillä puolivälieräsarjan Ässät-Blues kahdessa ensimmäisessä ottelussaan. Vertailuksi kertaan puolivälieräpelin Ässät-Blues 19.3.2011 vastaavat luvut Bluesin osalta 4+7+11=22, mikä osoittaa, että Blues on nostanut kiekkokontrollipeliä huomattavasti kauden runkosarjaotteluihin verrattuna.

Tosiaan nyt alkaa materiaalia olla jo selkeästi enemmän ja näyttäisi, että Blues on tosiaan pelannut 19.3. poikkeuksellisen paljon kyseisiä hyökkäyksiinlähtöjä. Löytyykö sinulta myös ensimmäisen Ässät-pelin tilastoinnit, jotta voitaisiin vetää johtopäätös koko kyseisestä pudostuspelisarjasta?

Entä löytyikö sinulta villikorttikierrokselta kaikkien kolmen pelin tilastoja? Jos ne löytyisivät, voisimme saada vastauksen kysymykseen onko Blues nostanut tämän kevään pudotuspeleissä kiekkokontrollin määrää hyökkäyksiinlähdöissä?

 

[siffa]

Entä löytyikö sinulta villikorttikierrokselta kaikkien kolmen pelin tilastoja? Jos ne löytyisivät, voisimme saada vastauksen kysymykseen onko Blues nostanut tämän kevään pudotuspeleissä kiekkokontrollin määrää hyökkäyksiinlähdöissä?

Tilastoja näistä peleistä ei minulla ole. Kolmannesta pelistä on silmämääräinen arvio, jonka olen täällä jo aiemmin ilmoittanut, että Blues oli nostanut kiekkokontrollin määrää selvästi verrattuna runkosarjan otteluihin.

 

[Fordél]

Tilastoja näistä peleistä ei minulla ole. Kolmannesta pelistä on silmämääräinen arvio, jonka olen täällä jo aiemmin ilmoittanut, että Blues oli nostanut kiekkokontrollin määrää selvästi verrattuna runkosarjan otteluihin.

Näillä vajavaisilla tiedoilla ei voida vielä perustella väitettä, että Blues olisi selvästi nostanut kiekkokontrollin määrää tai muuttanut selkeästi pelityyliään runkosarjasta.

Silti väitteesi voi tottakai pitää paikkaansa ja vajavaisia tilastojasi täydentää Matikaisen lausunto maaliskuun alussa, että Blues aikoo päivittää pelitapaansa.

 

[K.Pylkkänen]

Tieteellisessä työssä, johon nyt siffan analyyseja vertaan analyyttisyyden puolesta, on aina analyysi ja tulkintavaiheet. On ihan hyvä siffa, että pitäydyt faktoissa, mutta olisi mukava kuulla omaa vähän pidemmälle menevää tulkintaasi luvuistasi ja tilastoistasi. Muutama kyssäri: Johtuuko Bluesin menestys tähän mennessä siirtymisestä parempaan pelitapaan? Toiseksi, mitä mestiksessä tapahtuu, miksi Sport tiputti sekä KooKoon että Jukurit, jotka sovellisivat Sporttia enemmän kiekkokontrollia ja myös omasivat teoreettisesti potentiaalisemmat rosterit?

 

[siffa]

Tieteellisessä työssä, johon nyt siffan analyyseja vertaan analyyttisyyden puolesta, on aina analyysi ja tulkintavaiheet. On ihan hyvä siffa, että pitäydyt faktoissa, mutta olisi mukava kuulla omaa vähän pidemmälle menevää tulkintaasi luvuistasi ja tilastoistasi. Muutama kyssäri: Johtuuko Bluesin menestys tähän mennessä siirtymisestä parempaan pelitapaan? Toiseksi, mitä mestiksessä tapahtuu, miksi Sport tiputti sekä KooKoon että Jukurit, jotka sovellisivat Sporttia enemmän kiekkokontrollia ja myös omasivat teoreettisesti potentiaalisemmat rosterit?

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin.

Jukureiden suhteen olet väärässä. Jukurit pelasi pelkkää nopeaa ja puolinopeaa jääkiekkoa omalta puolustusalueelta ylöspäin. Pikkarainen on itse kertonut tv:ssä, että hänen joukkueensa levittää korkeintaan yhden kerran, mutta pääosin lähdetään heti ylöspäin. Pikkarainen on tehnyt Mestiksessä hyvää tulosta omalla nopealla pystysuunnan jääkiekollaan. KooKoo pelasi aivan erilaista jääkiekkoa kuin Jukurit sekä Sport. Lehkonen on jukkajalosmaisen kiekkokontrollijääkiekon valmentaja, jolle KooKoo aivan oikein antoi mahdollisuuden vielä ensi kaudeksi osoittaa kiekkokontrollijääkiekon toimivuus myös Mestiksessä. KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille. Jukureiden ja Sportin ottelut olivat virhesyöttöjen ja pitkien kiekkojen sävyttämää, nopeaa pystysuunnan flipperijääkiekkoa. Sport voitti Jukurit puolustamalla kärsivällisesti ja iskemällä vastaiskuilla tarvittavat maalit. Sport nosti 1. finaaliottelun jälkeen johkin verran kiekkokontrollia loppuihin otteluihin, millä saattoi olla myös ratkaiseva vaikutus siihen, että Kuparisaaressa nostettiin Mestis-mestaruusviire toisen kerran kattoon.

 

[Fordél]

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin.

Ei, sinulla ei ole faktaa hallussa. Juurihan totesit kuinka sinulla ei ole tilastoja kuin yhdestä Bluesin pudotuspeliottelusta tähän mennessä. Aineistosi koskee siis 1/5 eli 20 % Bluesin pudotuspeliotteluista. Jos tuolla otannalla menisit tieteelliseen yhteisöön esittämään analyysiasi, sinut lytättäisiin saman tien ja ensi töiksi vaadittaisiin tuon lopun 4/5 tilastoja sekä kattavampaa tilastointia runkosarjasta. Sinulla ei siis ole faktaa asiasta.

Sen sijaan sinulla on siihen mielipide ja pikkasen tilastotietoataustalla sekä tukena myös Matikasen antama lausunto maaliskuulta.

KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.

Tämä on vajavainen analyysi. KooKoon pelin ongelmat olivat em. seikkojen lisäksi oman pään pelaamisessa, jossa ei a) saatu avattua peliä suunnitellusti johtuen Sportin paineesta ja b) tehtiin puolustuspään virheitä (vajottiin esim. liian alas jne.). Tämän lisäksi Vuorio ei pelannut toivotulla tasolla ensimmäisessä pelissä, KooKoon viimeistely ei ollut riittävän hyvää, liikkeessä oli toivomisen varaa ainakin ensimmäisissä peleissä jne.

 

[K.Pylkkänen]

Kiitos mielipiteestä. Mielenkiintoista luettavaa.

Jukureiden suhteen olet väärässä. Jukurit pelasi pelkkää nopeaa ja puolinopeaa jääkiekkoa omalta puolustusalueelta ylöspäin. Pikkarainen on itse kertonut tv:ssä, että hänen joukkueensa levittää korkeintaan yhden kerran, mutta pääosin lähdetään heti ylöspäin. .

Voi olla, että olen väärässä, etenkin jos kiekkokontrolliin pyrkiminen määritellää "Sihvosmaisesti", eli kaikkien hänen määrittelemiensä hyökkäykseenlähtötapojen käyttönä sopivassa suhteessa. Mielestäni kyllä tuolla mainitsemallasi nopealla ja puolinopeallakin tavalla voi pyrkiä kontroloimaan kiekkoa ja rakentelemaan peliä hallitusti.
Tässä kohdin vähän naurattaakin tämä keskustelu, joka aina lähtee monipuolisesti käyntiin, mutta päätyy siihen, että tarkastellaan vain hyökkäyksiin lähtöjä.

KooKoon pelin ongelmat olivat em. seikkojen lisäksi oman pään pelaamisessa, jossa ei a) saatu avattua peliä suunnitellusti johtuen Sportin paineesta .

Jep. Paikka paikoin KooKoo näytti täysin avuttomalta omalla alueellaan, yrittäen kontroloidusti tuoda kiekkoa ylös suunnitelmien mukaan. Monesti tuli mieleen, että nyt tarvittaisiin sitä Tamin nopeaa lyhytsyöttöpeliä, ainaisen levittämisien ja palauttamisien(ajan voittamisen) sijasta.

 

[Isaskar]

Paikka paikoin KooKoo näytti täysin avuttomalta omalla alueellaan, yrittäen kontroloidusti tuoda kiekkoa ylös suunnitelmien mukaan. Monesti tuli mieleen, että nyt tarvittaisiin sitä Tamin nopeaa lyhytsyöttöpeliä, ainaisen levittämisien ja palauttamisien(ajan voittamisen) sijasta.

Kyllä, mutta pakko lisätä myös se, että paikka paikoin KooKoon peli näytti Sport-sarjassa erinomaisen hyvältä. Lähinnä kolmannessa pelissä ja valtaosassa neljättä. Pelitavan puolesta voitto olisi ollut mahdollinen kummalle tahansa, mutta ensimmäisissä otteluissa KooKoo oli pehmeä ja huonosti latautuneen oloinen. Silloin se näytti juuri tuolta avuttomalta suunnittelussa pysymiseltä ilman että olisi pelattu myös vaistoilla ja tunteella.

 

[K.Pylkkänen]

Kyllä, mutta pakko lisätä myös se, että paikka paikoin KooKoon peli näytti Sport-sarjassa erinomaisen hyvältä. Lähinnä kolmannessa pelissä ja valtaosassa neljättä.

Ensi kautta ajatellen toiveita herättävää! Itse en kaikkia sport-pelejä nähnyt, joten mielelläni olen väärässä siinä, jos Kookoon ns. kiekkokontrolli joskus toimikin. Kokonaisuutena koko kaudesta vain jäi sellainen fiilis, että jos vastustaja uskalsi karvata kahdella syvältä, niin kiekkokontrolli hajosi palasiksi. Yksi hyvin mieleen jäänyt runkkariottelu oli TV-peli Sapkoa vastaan syksyllä, josta otettiin nihkeä, vähän ansaitsemattoman tuntuinen voitto. Samaa makua oli ainakin ensimmäisessä sport-pelissä.
Todella mielenkiintoista ensi kautta ajatellen, jatkaako Lehkonen valitsemallaan tiellä ja menestyykö sillä. Kultanenhan heitti sopparinsa julkaisutilaisuudessa vähän provosoivasti, että pelitavoilla ei voiteta mitään.

 

[siffa]

Voi olla, että olen väärässä, etenkin jos kiekkokontrolliin pyrkiminen määritellää "Sihvosmaisesti", eli kaikkien hänen määrittelemiensä hyökkäykseenlähtötapojen käyttönä sopivassa suhteessa. Mielestäni kyllä tuolla mainitsemallasi nopealla ja puolinopeallakin tavalla voi pyrkiä kontroloimaan kiekkoa ja rakentelemaan peliä hallitusti.
Tässä kohdin vähän naurattaakin tämä keskustelu, joka aina lähtee monipuolisesti käyntiin, mutta päätyy siihen, että tarkastellaan vain hyökkäyksiin lähtöjä.

Jukka Jalosen pelikirjassa hyökkäyksiinlähdöt jaetaan seuraavasti:
* Puolustusalueen hyökkäyspeli
* Keskialueen hyökkäyspeli
* Hyökkäysalueen hyökkäyspeli

Pelin rytmittämisen tilanteen mukaan (pelitilanne jäällä ja/tai tilanne tulostaululla) Jalonen jakaa:
* puolustus: nopea paine vai alue?
* hyökkäys: nopea vai kontrolloitu hyökkäys

Viimeisen noin vuoden olen tilastoinut puolustusalueen hyökkäyspelistä kontrolloidut H+V+P hyökkäyksiinlähdöt. Kaikki joukkueet lähtevät omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin eniten nopeasti (nopeat ja puolinopeat pakki-pakki hyökkäyksiinlähdöt). Jotkut joukkueet, kuten Jukurit ja Tampa Bay lähtevät näihin hyökkäyksiin pelkästään nopeasti (nopeat ja puolinopeat lähdöt). Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin.

Siinä olet oikeassa, että minä olen keskustellut täällä jo pitkään vain puolustusalueen hyökkäyspelistä. Esim. Jukurit esitti hyökkäysalueen hyökkäyspelissä minun mielestäni vahvinta kiekkokontrollia Mestiksen parhaista joukkueista. Sinullahan on mahdollisuus keskustella/käynnistää keskustelua täällä laajemminkin pelikirjojen eri osa-alueista. Esimerkiksi hyökkäysalueen puolustuspelistä on suhteellisen helposti nähtävissä/tilastoitavissa aggressiivinen karvauspeli ja ohjauspeli, joissa on useita eri variaatioita.

 

[K.Pylkkänen]

Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin....

Tuohon virkkeeseen minulta ei löydy kompetenssia sanoa mitään, kun seuraan lähes ainoastaan kotimaista peliä. Toisaalta vähän sillä mielellä olen kritisoinutkin tätä kiekkokontrollia, että siihen taidetaan tarvitakin jonkinlainen huippujoukkue. Niin samaa mieltä kuin olenkin kanssasi kaksikon L-G onnistumisesta viime kaudella, ei esim. heillä taida kuitenkaan olla eväitä niin hienostuneeseen kiekkokontrolliin, jolla tosipeleissä pärjättäisiin. Mene ja tiedä. Mestiksessä perustaidot (syöttö, syötön vastaanotto) ovat keskimäärin sen verran huonommalla tasolla, että jos jo ennen omaa siniviivaa on palauteltu ja palloteltu moneen kertaan, riski harhasyöttöön kasvaa hurjasti.

 

[Mänizeri]

Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin.

Mitkä joukkueet ovat mielestäsi huippujoukkueita?

 

[siffa]

Juuri loppui KHL:n puolivälieräsarjan 7. ottelu Omsk-Magnitogorsk. Kari Heikkilän Magnitogorsk pelasi omalla puolustusalueella sellaista kiekkokontrollipeliä, että vastaavaa en ole nähnyt edes KalPalta. Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

 

[Dino Koff]

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan.

Totta tosiaan! Klapintekijöiden kiistämätön kingi ja marjanpoimijoiden johtava marsalkka on kerrankin esittänyt totuuden. Sinä voit siirtyä vaikka politiikan journalistiksi ja esittää edellä olevan kaltaisia totuuksia kuten esim. "kansa on äänestänyt xxx-puoluetta enemmän kuin viime vaaleissa, mikä tarkoittaa, että xxx-puolue on saanut enemmän ääniä kuin viime vaaleissa". Ehkä tässä olisi win-win -tilanne sekä politiikalle että jääkiekolle, jos Johtavan kanssa siirtyisitte politiikan pariin. Ainakin jääkiekko voittaisi.

Dino

PS. Ottakaa Tami mukaan...

 

[DEFENCE]

KooKoo pelasi aivan erilaista jääkiekkoa kuin Jukurit sekä Sport. Lehkonen on jukkajalosmaisen kiekkokontrollijääkiekon valmentaja, jolle KooKoo aivan oikein antoi mahdollisuuden vielä ensi kaudeksi osoittaa kiekkokontrollijääkiekon toimivuus myös Mestiksessä. KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.

Yksi syy KooKoo kaatumiseen saatoi olla kiekkokontrollin "sivuvaikutus", eli peli hidastui liikaa. Tämä oli ehkä parhaitein havaittavissa sarjan toisessa ottelussa Vaasassa. KooKoolla oli muutama selkeä ylivoimahyökkäyksen paikka Sportin huonosta vaihtamisesta johtuen. KooKoon puolustaja kuitenkin nopeiden omien jalkojen sijaan tai eteenpäin syötön sijaan kiekotteli lähes seisovin jaloin parinsa kanssa ja Sport sai keskialueen tukkoon. Muistan Lehkosen regoineen aika voimakkaasti tuohon tilanteeseen.

 

[LaTe_Show]

Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

Miten arviot minkälainen lopputulos olisi ollut jo lukemat olisivatkin olleet 13+4+9, 6+5+3 ja 2+0+2?

 

[Kersakovi]

Juuri loppui KHL:n puolivälieräsarjan 7. ottelu Omsk-Magnitogorsk. Kari Heikkilän Magnitogorsk pelasi omalla puolustusalueella sellaista kiekkokontrollipeliä, että vastaavaa en ole nähnyt edes KalPalta. Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

Peliä en katsonut, mutta Teksti-TV -analyysini ovat useimmiten täyttä timangia. Joten tehdään sellainen myös nyt.

Kyseessä ottelusarjan seitsemäs peli, joten peliin lähdetään äärimmäisen varovaisesti. Suuri viive- ja palautuslähtöjen määrä johtuu ainoastaan siitä, että vastustaja on vetäytynyt passiiviseen trappiin keskialueelle eikä nopeisiin lähtöihin tai vastahyökkäyksiin ole juuri mahdollisuutta. Voisitko arvon siffa kertoa, miten maalipaikat menivät ensimmäisessä erässä? Tuottiko suuri määrä palautuslähtöjä enemmän maalipaikkoja?

Toinen erä. Magnitogorsk menee hieman ennen erän puoliväliä johtoon. Omsk on takaa-ajoasemassa pakotettu nostamaan karvaustaan ja hakemaan maalia jo hieman riskilläkin. Suuri osa palautteluista ja maalin takana hautomisista tapahtuu erän alkupuolella tilanteen ollessa vielä tasan. Syynä edelleen molempien joukkueiden korostunut varovaisuus. Erän lopulla ei hitaita lähtöjä enää juuri nähdä, aggressiivisemman karvauksen takia. Miten maalipaikat tässä erässä, siffa?

Kolmas erä. Hitaita lähtöjä ei ole nimeksikään. Olen ymmälläni. Jos tuo kiekon hautominen on niin ylivertainen pelitapa, niin miksi sitä ei harrasteta seitsemännen ottelun kolmannessa erässä ja johtoasemassa? Sulaako Heikkilän ylivertainen pelikirja kesken kauden tärkeimmän ottelun? Onko siffalta kuitenkin jäänyt muutama HVP näkemättä? Eiköhän tässä tulla taas siihen, että noin yksipuolista tilastointia on täysin turhaa tehdä, jos siinä ei millään tavalla oteta huomioon a) ottelun tilannetta ja b) vastustajan puolustusmuodostelmaa/karvausta. Tai ehkä sitä ei ole turhaa tehdä, mutta minkäänlaisten johtopäätösten vetäminen näistä määristä on varsin typerää. Lisäksi hieman naurattaa se, että töksäytät tuon lopputuloksen ja viimeisen maalin kuvauksen viestisi loppuun antaen vaikutelman, että viimeinen, tyhjiin tehty maali, oli HVP:n ansiota. Good for you!