Mitkä joukkueet ovat mielestäsi huippujoukkueita?
Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin.
Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan.
KooKoo pelasi aivan erilaista jääkiekkoa kuin Jukurit sekä Sport. Lehkonen on jukkajalosmaisen kiekkokontrollijääkiekon valmentaja, jolle KooKoo aivan oikein antoi mahdollisuuden vielä ensi kaudeksi osoittaa kiekkokontrollijääkiekon toimivuus myös Mestiksessä. KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.
Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.
Juuri loppui KHL:n puolivälieräsarjan 7. ottelu Omsk-Magnitogorsk. Kari Heikkilän Magnitogorsk pelasi omalla puolustusalueella sellaista kiekkokontrollipeliä, että vastaavaa en ole nähnyt edes KalPalta. Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.
Peliä en katsonut, mutta Teksti-TV -analyysini ovat useimmiten täyttä timangia. Joten tehdään sellainen myös nyt.
Kyseessä ottelusarjan seitsemäs peli, joten peliin lähdetään äärimmäisen varovaisesti. Suuri viive- ja palautuslähtöjen määrä johtuu ainoastaan siitä, että vastustaja on vetäytynyt passiiviseen trappiin keskialueelle eikä nopeisiin lähtöihin tai vastahyökkäyksiin ole juuri mahdollisuutta. Voisitko arvon siffa kertoa, miten maalipaikat menivät ensimmäisessä erässä? Tuottiko suuri määrä palautuslähtöjä enemmän maalipaikkoja?
Toinen erä. Magnitogorsk menee hieman ennen erän puoliväliä johtoon. Omsk on takaa-ajoasemassa pakotettu nostamaan karvaustaan ja hakemaan maalia jo hieman riskilläkin. Suuri osa palautteluista ja maalin takana hautomisista tapahtuu erän alkupuolella tilanteen ollessa vielä tasan. Syynä edelleen molempien joukkueiden korostunut varovaisuus. Erän lopulla ei hitaita lähtöjä enää juuri nähdä, aggressiivisemman karvauksen takia. Miten maalipaikat tässä erässä, siffa?
Tällainen analyysi (riippumatta siitä onko se tarkka) on paljon hedelmällisempää luettavaa kuin pelkät numeroarvot, viivelähtöjen määrät ja maalien/jäähyjen syntymisajat. Saan ainakin itse tästä paljon enemmän irti. Tästä olisi oikeasti jotain hyötyäkin, jos se perustuisi nähtyyn peliin, ei teksti-tv:seen.
Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin...
Ja tässä sarjassa pelikirja ei ole ollut se ratkaiseva vaan joukkueiden henkinen taso.
Kova väite Ässät-kannattajalta. Minä olen pitkin kautta ymmärtänyt Ässät-kannattajien ja muidenkin puheista, että Pekka Rautakallio, Karri Kivi ja Pasi Kaunisto sekä Porin fanaattinen kotiyleisö ovat valmistaneet Ässät-pelaajat henkisesti korkealle asenne-tasolle. Eli nyt tässä vaiheessa arvostelet valmennuskomikon ja pelaajien henkisen valmistautumisen huonoksi kauden tärkeimpiin otteluihin tultaessa. Onko sinulla antaa tähän jotain tietoa, miksi näin on päässyt käymään?
Mihin sinun mielestäsi Kersakovin hedelmällinen pelianalyysi perustui?
....
Minun tarkoitukseni on vain aina kulloisenkin yksityiskohdan osalta tarkastella, miten...
Sinä vastaat lukujen perusteella vain kysymykseen "miten pelattiin". Kersakovi (minun mielestäni) vastasi lukujen perusteella kysymyksiin "miten pelattiin ja (huom.) miksi". Siksi Kersakovilla oli mielestäni kattavampi analyysi.
Kersakovin pelianalyysi perustui lukuihin. Eikös se ole kaikille selvä?
Sinä vastaat lukujen perusteella vain kysymykseen "miten pelattiin". Kersakovi (minun mielestäni) vastasi lukujen perusteella kysymyksiin "miten pelattiin ja (huom.) miksi". Siksi Kersakovilla oli mielestäni kattavampi analyysi.
Totta kai muun muassa H+V+P -lukujen laskeminen on järkevää, mutta pelissä on niin paljon muutakin.
Kyllä, kyllä. Luvut eivät vain löydy mistään virallisista tilastoista eivätkä medioista kuten tekstitv:stä. Luvut täytyy jonkun havainnoida ja tilastoida pelitapahtumista ja pistää ne kaikkien kiinnostuneiden (kuten esim. nyt Kersakovin) nähtäville.
Ilman muuta Kersakovi kirjoitti asiaa, kun luvut olivat hänellä käytettävissä ja ottelusarja- sekä kulloinenkin ottelutilanne selvillä. Minähän en analysoinut ottelua ollenkaan muuten kuin näytin H+V+P-tilastointini pohjalta Kari Heikkilän pelikirjasta ko. osa-alueen tuossa yksittäisessä pelissä. Nyt kiinnostaa katsoa lisää Kari Heikkilän pelikirjatoteutusta, jos KHL:n otteluita näytetään 4PRO1:llä vaikkapa vain jälkilähetyksinä.
Tästä on keskusteltu erittäin paljon. Olen esittänyt jääkiekon pelikirjojen sisältöjä 1980-luvulta aina viimeiseen Jukka Jalosen tekemään opukseen saakka. Sieltä selviää jääkiekon kokonaisuus ja se, että omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdöt ja niiden rytmittäminen on vain yksi osa pelikirjaa.
Niin kuin Fordelkin tuossa totesi, lukujen luetteleminen ei oikein riitä analyysiksi pelistä. Pystyt parempaan!
Olen lukujeni pohjalta käynyt oikein jääkiekkoammattilaisten kanssa pitkiä, pitkiä keskusteluja, joten tiedän sen itse, että pystyn myös melkoiseen analyysiin tilastointini pohjalta. Tänne olen heitellyt noita tilastointejani vain lukuina, koska kukaan muu ei sitä ole tehnyt eikä näytä keskustelun pohjaksi tekevänkään, vaikka olen moneen kertaan yrittänyt saada muitakin keskustelujen pohjatyön tekoon. Tutustumalla jääkiekon pelikirjoihin pääsee käsiksi niihin seuraamisen arvoisiin osa-alueisiin, joita jääkiekkopeleissä riittää.
Tehkää sinä tai Fordél sellaiset rätingit peleistä, että olette tyytyväisiä, mikäli vain kompetenssi niiden tekemiseen riittää. Jos ei tällä hetkellä riitä, niin opetelkaa pelejä seuraamalla ja tilastoimalla aina kulloinkin määrättyjä pelitapahtumia peleistä uusia ulottuvuuksia.
Pyysin esim. TosiFania tekemään itsekin tilastointeja peleistä, kun hän useaan kertaan kävi vähättelemässä tilastointejani. TosiFani ilmoitti, että hän ei tilastoja tee vaan seuraa pelin tunnetta ja tekee siitä johtopäätökset. Nythän TosiFani väitti, että Blues on Ässiä edelle henkisellä tasolla, vaikka vielä pari viikkoa sitten juuri Pekka Rautakallion johdolla ja porilaisen fanaattisen jääkiekkoyleisön tukemana juuri Ässien hyvät asenne ja tunnetaso olivat merkittävä seikka Ässien kauden menestykseen.
Aha. Mekaanisena laskukoneena et siis aio itse analysoida pelejä, mutta haluat silti kritisoida muiden analyysejä. Asia selvä.
Olen esittänyt jääkiekon pelikirjojen sisältöjä 1980-luvulta aina viimeiseen Jukka Jalosen tekemään opukseen saakka. Sieltä selviää jääkiekon kokonaisuus ja se, että omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdöt ja niiden rytmittäminen on vain yksi osa pelikirjaa.
Miten olen kritisoinut muiden analyysejä?
Olen lukujeni pohjalta käynyt oikein jääkiekkoammattilaisten kanssa pitkiä, pitkiä keskusteluja, joten tiedän sen itse, että pystyn myös melkoiseen analyysiin tilastointini pohjalta. Tänne olen heitellyt noita tilastointejani vain lukuina, koska kukaan muu ei sitä ole tehnyt eikä näytä keskustelun pohjaksi tekevänkään, vaikka olen moneen kertaan yrittänyt saada muitakin keskustelujen pohjatyön tekoon.
Mistään mitä Jukka Jalonen on kirjoittanut ei selviä "jääkiekon kokonaisuus", kuten ei kenenkään muun kirjoittamasta yhdestäkään kirjasta. Kirjoista selviää vain yksittäisiä yhden tai useamman henkilön näkökulmia pelin pelaamiseen, harjoitteluun ym. asioihin ja lukemalla paljon eri kirjoittajien kirjoja, voi oppia jotain kokonaisuudesta, mutta ei siitäkään kukaan opi kaikkea. Elämä ja jääkiekko on pitkä opiskeluprosessi, joka ei pääty koskaan, (ennen kuolemaa) ja ikinä ei tiedä kaikkea mistään.
Kolmas erä. Hitaita lähtöjä ei ole nimeksikään. Olen ymmälläni. Jos tuo kiekon hautominen on niin ylivertainen pelitapa, niin miksi sitä ei harrasteta seitsemännen ottelun kolmannessa erässä ja johtoasemassa? Sulaako Heikkilän ylivertainen pelikirja kesken kauden tärkeimmän ottelun? Onko siffalta kuitenkin jäänyt muutama HVP näkemättä? Eiköhän tässä tulla taas siihen, että noin yksipuolista tilastointia on täysin turhaa tehdä, jos siinä ei millään tavalla oteta huomioon a) ottelun tilannetta ja b) vastustajan puolustusmuodostelmaa/karvausta.
Tai ehkä sitä ei ole turhaa tehdä, mutta minkäänlaisten johtopäätösten vetäminen näistä määristä on varsin typerää. Lisäksi hieman naurattaa se, että töksäytät tuon lopputuloksen ja viimeisen maalin kuvauksen viestisi loppuun antaen vaikutelman, että viimeinen, tyhjiin tehty maali, oli HVP:n ansiota. Good for you!
Sinä nimeät kiekon hautomisen ylivertaiseksi pelitavaksi. Minä en kirjoita lainaamassasi viestissä mitään siihen suuntaan. Ei sulanut Heikkilän pelikirja vaan sieltä otettiin käyttöön 3. erään nopean pystysuunnan jääkiekko. Pyrin aina tilastoimaan kaikki H+V+P-hyökkäyksiinlähdöt koko ottelusta. Mikä oli yksipuolista tilastointia? Tilastointi on tilastointia ja sen perusteella tehty analyysi on toinen juttu. Ei tilastointia suoritettaessa oteta huomioon noita kohtia a) ja b).
Minä pidin heti johtopäätöksiäsi tilastoimieni lukujen perusteella varsin asiantuntevina ja oikeina. En nähnyt mitään typerää niissä. Älä aliarvio johtopäätösten tekoasi, koska olet harvoja JA:n nimimerkkejä, joka on yleensäkään johtopäätöksiä peleistä tilastointieni perusteella tehnyt. Miten ihmeessä pääsit tuohon johtopäätökseesi, että olisin antanut ymmärtää Magnitogorskin tyhjän maalin tulleen HVP:n ansiosta??