Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[siffa]

Otos on kovin kapea, jotta siitä voisi tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Olet tehnyt laskelmat yhdestä pudotuspeliottelusta ja kahdesta runkosarjan ottelusta. Noiden perusteella ei valitettavasti voi tehdä näin suuria johtopäätöksiä vaan se vaatisi suuremman otannan niin runkosarjan kuin pudotuspelien osalta ja vielä eri joukkueita kohtaan. Lisäksi olisi hyvä tietää muiden hyökkäysiinlähtöjen määrä. Jos oletetaan, että niitä on yhtä paljon kuin jääkiekkootteluissa keskimäärin niin eivätpä noilla taida kovin suurta merkitystä olla. Ja esimerkiksi viivelähtöjen määrässä Blues on vielä jäljessä tästä Jalosen legendaarisesta seitsemän viivelähdön määrästä per erä.

Onko sinulla tai kenelläkään muulla JA:n nimimerkillä esittää yhtään mitään otoksia kiekkokontrollijääkiekon lisäyksistä, vähenemisistä tai ennalleen pitämisissä SM-liiga-, Mestis-tai NHL-joukkueiden suhteen? Minä esitän täällä omat tilastointini ja te muut käytte lähinnä arvostelemassa tai vähättelemässä niitä. Se on helppoa vain arvostella tekemättä omia analyyseja peleistä. Olen yrittänyt saada sinuakin ensinnäkin huomioimaan H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ja sitten käymään vaikkapa joskus sinunkin tai jonkun muun aloitteesta keskustelua niistä. Ilokseni olen huomannut, että olet seurannut Bluesin peleistä noita H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä. Kun nyt haluat lisäotoksia Bluesin peleistä, niin tässä sinulle erittäin yhteenlasketut H+V+P koko otteluista: KalPa-Blues 21.10.2010 2+3+0=5, Blues-KalPa 11.12.2010 3+2+3=8, Blues-Lukko 3.12.2010 2+2+2=6. Johtopäätökseni on edelleen, että Blues nosti pudotuspelien 1. kierroksen 3. ottelussa kiekkokontrollipelaamista selvästi ja on jatkanut sillä pelisysteemillä puolivälieräsarjan Ässät-Blues kahdessa ensimmäisessä ottelussaan. Vertailuksi kertaan puolivälieräpelin Ässät-Blues 19.3.2011 vastaavat luvut Bluesin osalta 4+7+11=22, mikä osoittaa, että Blues on nostanut kiekkokontrollipeliä huomattavasti kauden runkosarjaotteluihin verrattuna.

Olen varma, että Ässien apuvalmentajat Karri Kivi ja Pasi Kaukoranta pelikirjaekspertteinä ovat Bluesin pelitapamuutoksen huomioineet ja keksivät jotain muuta lääkettä kuin "liikettä lisää", "asennetta ja tunnetta lisää" tai "pannaan kaikki likoon", jotta Ässät pääsee taas mukaan taistelemaan puolivälierävoitosta ja jatkoon pääsystä.

 

[Fordél]

Onko sinulla tai kenelläkään muulla JA:n nimimerkillä esittää yhtään mitään otoksia kiekkokontrollijääkiekon lisäyksistä, vähenemisistä tai ennalleen pitämisissä SM-liiga-, Mestis-tai NHL-joukkueiden suhteen? Minä esitän täällä omat tilastointini ja te muut käytte lähinnä arvostelemassa tai vähättelemässä niitä. Se on helppoa vain arvostella tekemättä omia analyyseja peleistä. Olen yrittänyt saada sinuakin ensinnäkin huomioimaan H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ja sitten käymään vaikkapa joskus sinunkin tai jonkun muun aloitteesta keskustelua niistä. Ilokseni olen huomannut, että olet seurannut Bluesin peleistä noita H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä.

Ei ole esittää yhtään laskelmaa, koska en seuraa pelejä ruutuvihon kanssa vaan teen analyysini ihan vain luottaen omiin havaintoihini. Seuraan lätkää liian paljon ja varsinkin suosikkiseurojani KooKoota ja Ilvestä sekä Bluesia, jota sympatiseeraan. En todellakaan arvostellut tilastoja, joita olet tehnyt vaan nostan niille hattua: hienoa työtä siffa! Tuot noilla tilastoilla hyvää sisältöä keskusteluihin.

Ongelma on vain siinä, että johtopäätösten tekoon tarvitaan kattavampi otos kuin vain muutama ottelu. Tämän varmasti ymmärrät jos tajua yhtää mitä tutkimuksilta ja analyyseilta vaaditaan. Siis jos halutaan tehdä luotettavia tutkimuksia ja laadukkaita analyyseja...Nyt toit jo lisää materiaalia ja hyvä niin.

Kun nyt haluat lisäotoksia Bluesin peleistä, niin tässä sinulle erittäin yhteenlasketut H+V+P koko otteluista: KalPa-Blues 21.10.2010 2+3+0=5, Blues-KalPa 11.12.2010 3+2+3=8, Blues-Lukko 3.12.2010 2+2+2=6. Johtopäätökseni on edelleen, että Blues nosti pudotuspelien 1. kierroksen 3. ottelussa kiekkokontrollipelaamista selvästi ja on jatkanut sillä pelisysteemillä puolivälieräsarjan Ässät-Blues kahdessa ensimmäisessä ottelussaan. Vertailuksi kertaan puolivälieräpelin Ässät-Blues 19.3.2011 vastaavat luvut Bluesin osalta 4+7+11=22, mikä osoittaa, että Blues on nostanut kiekkokontrollipeliä huomattavasti kauden runkosarjaotteluihin verrattuna.

Tosiaan nyt alkaa materiaalia olla jo selkeästi enemmän ja näyttäisi, että Blues on tosiaan pelannut 19.3. poikkeuksellisen paljon kyseisiä hyökkäyksiinlähtöjä. Löytyykö sinulta myös ensimmäisen Ässät-pelin tilastoinnit, jotta voitaisiin vetää johtopäätös koko kyseisestä pudostuspelisarjasta?

Entä löytyikö sinulta villikorttikierrokselta kaikkien kolmen pelin tilastoja? Jos ne löytyisivät, voisimme saada vastauksen kysymykseen onko Blues nostanut tämän kevään pudotuspeleissä kiekkokontrollin määrää hyökkäyksiinlähdöissä?

 

[siffa]

Entä löytyikö sinulta villikorttikierrokselta kaikkien kolmen pelin tilastoja? Jos ne löytyisivät, voisimme saada vastauksen kysymykseen onko Blues nostanut tämän kevään pudotuspeleissä kiekkokontrollin määrää hyökkäyksiinlähdöissä?

Tilastoja näistä peleistä ei minulla ole. Kolmannesta pelistä on silmämääräinen arvio, jonka olen täällä jo aiemmin ilmoittanut, että Blues oli nostanut kiekkokontrollin määrää selvästi verrattuna runkosarjan otteluihin.

 

[Fordél]

Tilastoja näistä peleistä ei minulla ole. Kolmannesta pelistä on silmämääräinen arvio, jonka olen täällä jo aiemmin ilmoittanut, että Blues oli nostanut kiekkokontrollin määrää selvästi verrattuna runkosarjan otteluihin.

Näillä vajavaisilla tiedoilla ei voida vielä perustella väitettä, että Blues olisi selvästi nostanut kiekkokontrollin määrää tai muuttanut selkeästi pelityyliään runkosarjasta.

Silti väitteesi voi tottakai pitää paikkaansa ja vajavaisia tilastojasi täydentää Matikaisen lausunto maaliskuun alussa, että Blues aikoo päivittää pelitapaansa.

 

[K.Pylkkänen]

Tieteellisessä työssä, johon nyt siffan analyyseja vertaan analyyttisyyden puolesta, on aina analyysi ja tulkintavaiheet. On ihan hyvä siffa, että pitäydyt faktoissa, mutta olisi mukava kuulla omaa vähän pidemmälle menevää tulkintaasi luvuistasi ja tilastoistasi. Muutama kyssäri: Johtuuko Bluesin menestys tähän mennessä siirtymisestä parempaan pelitapaan? Toiseksi, mitä mestiksessä tapahtuu, miksi Sport tiputti sekä KooKoon että Jukurit, jotka sovellisivat Sporttia enemmän kiekkokontrollia ja myös omasivat teoreettisesti potentiaalisemmat rosterit?

 

[siffa]

Tieteellisessä työssä, johon nyt siffan analyyseja vertaan analyyttisyyden puolesta, on aina analyysi ja tulkintavaiheet. On ihan hyvä siffa, että pitäydyt faktoissa, mutta olisi mukava kuulla omaa vähän pidemmälle menevää tulkintaasi luvuistasi ja tilastoistasi. Muutama kyssäri: Johtuuko Bluesin menestys tähän mennessä siirtymisestä parempaan pelitapaan? Toiseksi, mitä mestiksessä tapahtuu, miksi Sport tiputti sekä KooKoon että Jukurit, jotka sovellisivat Sporttia enemmän kiekkokontrollia ja myös omasivat teoreettisesti potentiaalisemmat rosterit?

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin.

Jukureiden suhteen olet väärässä. Jukurit pelasi pelkkää nopeaa ja puolinopeaa jääkiekkoa omalta puolustusalueelta ylöspäin. Pikkarainen on itse kertonut tv:ssä, että hänen joukkueensa levittää korkeintaan yhden kerran, mutta pääosin lähdetään heti ylöspäin. Pikkarainen on tehnyt Mestiksessä hyvää tulosta omalla nopealla pystysuunnan jääkiekollaan. KooKoo pelasi aivan erilaista jääkiekkoa kuin Jukurit sekä Sport. Lehkonen on jukkajalosmaisen kiekkokontrollijääkiekon valmentaja, jolle KooKoo aivan oikein antoi mahdollisuuden vielä ensi kaudeksi osoittaa kiekkokontrollijääkiekon toimivuus myös Mestiksessä. KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille. Jukureiden ja Sportin ottelut olivat virhesyöttöjen ja pitkien kiekkojen sävyttämää, nopeaa pystysuunnan flipperijääkiekkoa. Sport voitti Jukurit puolustamalla kärsivällisesti ja iskemällä vastaiskuilla tarvittavat maalit. Sport nosti 1. finaaliottelun jälkeen johkin verran kiekkokontrollia loppuihin otteluihin, millä saattoi olla myös ratkaiseva vaikutus siihen, että Kuparisaaressa nostettiin Mestis-mestaruusviire toisen kerran kattoon.

 

[Fordél]

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin.

Ei, sinulla ei ole faktaa hallussa. Juurihan totesit kuinka sinulla ei ole tilastoja kuin yhdestä Bluesin pudotuspeliottelusta tähän mennessä. Aineistosi koskee siis 1/5 eli 20 % Bluesin pudotuspeliotteluista. Jos tuolla otannalla menisit tieteelliseen yhteisöön esittämään analyysiasi, sinut lytättäisiin saman tien ja ensi töiksi vaadittaisiin tuon lopun 4/5 tilastoja sekä kattavampaa tilastointia runkosarjasta. Sinulla ei siis ole faktaa asiasta.

Sen sijaan sinulla on siihen mielipide ja pikkasen tilastotietoataustalla sekä tukena myös Matikasen antama lausunto maaliskuulta.

KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.

Tämä on vajavainen analyysi. KooKoon pelin ongelmat olivat em. seikkojen lisäksi oman pään pelaamisessa, jossa ei a) saatu avattua peliä suunnitellusti johtuen Sportin paineesta ja b) tehtiin puolustuspään virheitä (vajottiin esim. liian alas jne.). Tämän lisäksi Vuorio ei pelannut toivotulla tasolla ensimmäisessä pelissä, KooKoon viimeistely ei ollut riittävän hyvää, liikkeessä oli toivomisen varaa ainakin ensimmäisissä peleissä jne.

 

[K.Pylkkänen]

Kiitos mielipiteestä. Mielenkiintoista luettavaa.

Jukureiden suhteen olet väärässä. Jukurit pelasi pelkkää nopeaa ja puolinopeaa jääkiekkoa omalta puolustusalueelta ylöspäin. Pikkarainen on itse kertonut tv:ssä, että hänen joukkueensa levittää korkeintaan yhden kerran, mutta pääosin lähdetään heti ylöspäin. .

Voi olla, että olen väärässä, etenkin jos kiekkokontrolliin pyrkiminen määritellää "Sihvosmaisesti", eli kaikkien hänen määrittelemiensä hyökkäykseenlähtötapojen käyttönä sopivassa suhteessa. Mielestäni kyllä tuolla mainitsemallasi nopealla ja puolinopeallakin tavalla voi pyrkiä kontroloimaan kiekkoa ja rakentelemaan peliä hallitusti.
Tässä kohdin vähän naurattaakin tämä keskustelu, joka aina lähtee monipuolisesti käyntiin, mutta päätyy siihen, että tarkastellaan vain hyökkäyksiin lähtöjä.

KooKoon pelin ongelmat olivat em. seikkojen lisäksi oman pään pelaamisessa, jossa ei a) saatu avattua peliä suunnitellusti johtuen Sportin paineesta .

Jep. Paikka paikoin KooKoo näytti täysin avuttomalta omalla alueellaan, yrittäen kontroloidusti tuoda kiekkoa ylös suunnitelmien mukaan. Monesti tuli mieleen, että nyt tarvittaisiin sitä Tamin nopeaa lyhytsyöttöpeliä, ainaisen levittämisien ja palauttamisien(ajan voittamisen) sijasta.

 

[Isaskar]

Paikka paikoin KooKoo näytti täysin avuttomalta omalla alueellaan, yrittäen kontroloidusti tuoda kiekkoa ylös suunnitelmien mukaan. Monesti tuli mieleen, että nyt tarvittaisiin sitä Tamin nopeaa lyhytsyöttöpeliä, ainaisen levittämisien ja palauttamisien(ajan voittamisen) sijasta.

Kyllä, mutta pakko lisätä myös se, että paikka paikoin KooKoon peli näytti Sport-sarjassa erinomaisen hyvältä. Lähinnä kolmannessa pelissä ja valtaosassa neljättä. Pelitavan puolesta voitto olisi ollut mahdollinen kummalle tahansa, mutta ensimmäisissä otteluissa KooKoo oli pehmeä ja huonosti latautuneen oloinen. Silloin se näytti juuri tuolta avuttomalta suunnittelussa pysymiseltä ilman että olisi pelattu myös vaistoilla ja tunteella.

 

[K.Pylkkänen]

Kyllä, mutta pakko lisätä myös se, että paikka paikoin KooKoon peli näytti Sport-sarjassa erinomaisen hyvältä. Lähinnä kolmannessa pelissä ja valtaosassa neljättä.

Ensi kautta ajatellen toiveita herättävää! Itse en kaikkia sport-pelejä nähnyt, joten mielelläni olen väärässä siinä, jos Kookoon ns. kiekkokontrolli joskus toimikin. Kokonaisuutena koko kaudesta vain jäi sellainen fiilis, että jos vastustaja uskalsi karvata kahdella syvältä, niin kiekkokontrolli hajosi palasiksi. Yksi hyvin mieleen jäänyt runkkariottelu oli TV-peli Sapkoa vastaan syksyllä, josta otettiin nihkeä, vähän ansaitsemattoman tuntuinen voitto. Samaa makua oli ainakin ensimmäisessä sport-pelissä.
Todella mielenkiintoista ensi kautta ajatellen, jatkaako Lehkonen valitsemallaan tiellä ja menestyykö sillä. Kultanenhan heitti sopparinsa julkaisutilaisuudessa vähän provosoivasti, että pelitavoilla ei voiteta mitään.

 

[siffa]

Voi olla, että olen väärässä, etenkin jos kiekkokontrolliin pyrkiminen määritellää "Sihvosmaisesti", eli kaikkien hänen määrittelemiensä hyökkäykseenlähtötapojen käyttönä sopivassa suhteessa. Mielestäni kyllä tuolla mainitsemallasi nopealla ja puolinopeallakin tavalla voi pyrkiä kontroloimaan kiekkoa ja rakentelemaan peliä hallitusti.
Tässä kohdin vähän naurattaakin tämä keskustelu, joka aina lähtee monipuolisesti käyntiin, mutta päätyy siihen, että tarkastellaan vain hyökkäyksiin lähtöjä.

Jukka Jalosen pelikirjassa hyökkäyksiinlähdöt jaetaan seuraavasti:
* Puolustusalueen hyökkäyspeli
* Keskialueen hyökkäyspeli
* Hyökkäysalueen hyökkäyspeli

Pelin rytmittämisen tilanteen mukaan (pelitilanne jäällä ja/tai tilanne tulostaululla) Jalonen jakaa:
* puolustus: nopea paine vai alue?
* hyökkäys: nopea vai kontrolloitu hyökkäys

Viimeisen noin vuoden olen tilastoinut puolustusalueen hyökkäyspelistä kontrolloidut H+V+P hyökkäyksiinlähdöt. Kaikki joukkueet lähtevät omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin eniten nopeasti (nopeat ja puolinopeat pakki-pakki hyökkäyksiinlähdöt). Jotkut joukkueet, kuten Jukurit ja Tampa Bay lähtevät näihin hyökkäyksiin pelkästään nopeasti (nopeat ja puolinopeat lähdöt). Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin.

Siinä olet oikeassa, että minä olen keskustellut täällä jo pitkään vain puolustusalueen hyökkäyspelistä. Esim. Jukurit esitti hyökkäysalueen hyökkäyspelissä minun mielestäni vahvinta kiekkokontrollia Mestiksen parhaista joukkueista. Sinullahan on mahdollisuus keskustella/käynnistää keskustelua täällä laajemminkin pelikirjojen eri osa-alueista. Esimerkiksi hyökkäysalueen puolustuspelistä on suhteellisen helposti nähtävissä/tilastoitavissa aggressiivinen karvauspeli ja ohjauspeli, joissa on useita eri variaatioita.

 

[K.Pylkkänen]

Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin....

Tuohon virkkeeseen minulta ei löydy kompetenssia sanoa mitään, kun seuraan lähes ainoastaan kotimaista peliä. Toisaalta vähän sillä mielellä olen kritisoinutkin tätä kiekkokontrollia, että siihen taidetaan tarvitakin jonkinlainen huippujoukkue. Niin samaa mieltä kuin olenkin kanssasi kaksikon L-G onnistumisesta viime kaudella, ei esim. heillä taida kuitenkaan olla eväitä niin hienostuneeseen kiekkokontrolliin, jolla tosipeleissä pärjättäisiin. Mene ja tiedä. Mestiksessä perustaidot (syöttö, syötön vastaanotto) ovat keskimäärin sen verran huonommalla tasolla, että jos jo ennen omaa siniviivaa on palauteltu ja palloteltu moneen kertaan, riski harhasyöttöön kasvaa hurjasti.

 

[Mänizeri]

Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin.

Mitkä joukkueet ovat mielestäsi huippujoukkueita?

 

[siffa]

Juuri loppui KHL:n puolivälieräsarjan 7. ottelu Omsk-Magnitogorsk. Kari Heikkilän Magnitogorsk pelasi omalla puolustusalueella sellaista kiekkokontrollipeliä, että vastaavaa en ole nähnyt edes KalPalta. Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

 

[Dino Koff]

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan.

Totta tosiaan! Klapintekijöiden kiistämätön kingi ja marjanpoimijoiden johtava marsalkka on kerrankin esittänyt totuuden. Sinä voit siirtyä vaikka politiikan journalistiksi ja esittää edellä olevan kaltaisia totuuksia kuten esim. "kansa on äänestänyt xxx-puoluetta enemmän kuin viime vaaleissa, mikä tarkoittaa, että xxx-puolue on saanut enemmän ääniä kuin viime vaaleissa". Ehkä tässä olisi win-win -tilanne sekä politiikalle että jääkiekolle, jos Johtavan kanssa siirtyisitte politiikan pariin. Ainakin jääkiekko voittaisi.

Dino

PS. Ottakaa Tami mukaan...

 

[DEFENCE]

KooKoo pelasi aivan erilaista jääkiekkoa kuin Jukurit sekä Sport. Lehkonen on jukkajalosmaisen kiekkokontrollijääkiekon valmentaja, jolle KooKoo aivan oikein antoi mahdollisuuden vielä ensi kaudeksi osoittaa kiekkokontrollijääkiekon toimivuus myös Mestiksessä. KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.

Yksi syy KooKoo kaatumiseen saatoi olla kiekkokontrollin "sivuvaikutus", eli peli hidastui liikaa. Tämä oli ehkä parhaitein havaittavissa sarjan toisessa ottelussa Vaasassa. KooKoolla oli muutama selkeä ylivoimahyökkäyksen paikka Sportin huonosta vaihtamisesta johtuen. KooKoon puolustaja kuitenkin nopeiden omien jalkojen sijaan tai eteenpäin syötön sijaan kiekotteli lähes seisovin jaloin parinsa kanssa ja Sport sai keskialueen tukkoon. Muistan Lehkosen regoineen aika voimakkaasti tuohon tilanteeseen.

 

[LaTe_Show]

Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

Miten arviot minkälainen lopputulos olisi ollut jo lukemat olisivatkin olleet 13+4+9, 6+5+3 ja 2+0+2?

 

[Kersakovi]

Juuri loppui KHL:n puolivälieräsarjan 7. ottelu Omsk-Magnitogorsk. Kari Heikkilän Magnitogorsk pelasi omalla puolustusalueella sellaista kiekkokontrollipeliä, että vastaavaa en ole nähnyt edes KalPalta. Magnitogorskin H+V+P lukumäärät olivat erittäin 4+9+13, 5+3+6 ja 0+2+2. Magnitogorsk voitti 2-0 tekemällä viimeisillä sekunneilla tyhjän maalin.

Peliä en katsonut, mutta Teksti-TV -analyysini ovat useimmiten täyttä timangia. Joten tehdään sellainen myös nyt.

Kyseessä ottelusarjan seitsemäs peli, joten peliin lähdetään äärimmäisen varovaisesti. Suuri viive- ja palautuslähtöjen määrä johtuu ainoastaan siitä, että vastustaja on vetäytynyt passiiviseen trappiin keskialueelle eikä nopeisiin lähtöihin tai vastahyökkäyksiin ole juuri mahdollisuutta. Voisitko arvon siffa kertoa, miten maalipaikat menivät ensimmäisessä erässä? Tuottiko suuri määrä palautuslähtöjä enemmän maalipaikkoja?

Toinen erä. Magnitogorsk menee hieman ennen erän puoliväliä johtoon. Omsk on takaa-ajoasemassa pakotettu nostamaan karvaustaan ja hakemaan maalia jo hieman riskilläkin. Suuri osa palautteluista ja maalin takana hautomisista tapahtuu erän alkupuolella tilanteen ollessa vielä tasan. Syynä edelleen molempien joukkueiden korostunut varovaisuus. Erän lopulla ei hitaita lähtöjä enää juuri nähdä, aggressiivisemman karvauksen takia. Miten maalipaikat tässä erässä, siffa?

Kolmas erä. Hitaita lähtöjä ei ole nimeksikään. Olen ymmälläni. Jos tuo kiekon hautominen on niin ylivertainen pelitapa, niin miksi sitä ei harrasteta seitsemännen ottelun kolmannessa erässä ja johtoasemassa? Sulaako Heikkilän ylivertainen pelikirja kesken kauden tärkeimmän ottelun? Onko siffalta kuitenkin jäänyt muutama HVP näkemättä? Eiköhän tässä tulla taas siihen, että noin yksipuolista tilastointia on täysin turhaa tehdä, jos siinä ei millään tavalla oteta huomioon a) ottelun tilannetta ja b) vastustajan puolustusmuodostelmaa/karvausta. Tai ehkä sitä ei ole turhaa tehdä, mutta minkäänlaisten johtopäätösten vetäminen näistä määristä on varsin typerää. Lisäksi hieman naurattaa se, että töksäytät tuon lopputuloksen ja viimeisen maalin kuvauksen viestisi loppuun antaen vaikutelman, että viimeinen, tyhjiin tehty maali, oli HVP:n ansiota. Good for you!

 

[Keltainen Jaffa]

Peliä en katsonut, mutta Teksti-TV -analyysini ovat useimmiten täyttä timangia. Joten tehdään sellainen myös nyt.

Kyseessä ottelusarjan seitsemäs peli, joten peliin lähdetään äärimmäisen varovaisesti. Suuri viive- ja palautuslähtöjen määrä johtuu ainoastaan siitä, että vastustaja on vetäytynyt passiiviseen trappiin keskialueelle eikä nopeisiin lähtöihin tai vastahyökkäyksiin ole juuri mahdollisuutta. Voisitko arvon siffa kertoa, miten maalipaikat menivät ensimmäisessä erässä? Tuottiko suuri määrä palautuslähtöjä enemmän maalipaikkoja?

Toinen erä. Magnitogorsk menee hieman ennen erän puoliväliä johtoon. Omsk on takaa-ajoasemassa pakotettu nostamaan karvaustaan ja hakemaan maalia jo hieman riskilläkin. Suuri osa palautteluista ja maalin takana hautomisista tapahtuu erän alkupuolella tilanteen ollessa vielä tasan. Syynä edelleen molempien joukkueiden korostunut varovaisuus. Erän lopulla ei hitaita lähtöjä enää juuri nähdä, aggressiivisemman karvauksen takia. Miten maalipaikat tässä erässä, siffa?

Tällainen analyysi (riippumatta siitä onko se tarkka) on paljon hedelmällisempää luettavaa kuin pelkät numeroarvot, viivelähtöjen määrät ja maalien/jäähyjen syntymisajat. Saan ainakin itse tästä paljon enemmän irti. Tästä olisi oikeasti jotain hyötyäkin, jos se perustuisi nähtyyn peliin, ei teksti-tv:seen.

Tosin numeroarvot yhdistettynä tällaiseen pohdintaan olisi voittava yhdistelmä.

Siffa ja Kersakovi, voisitteko harkita pariutumista?

 

[siffa]

Tällainen analyysi (riippumatta siitä onko se tarkka) on paljon hedelmällisempää luettavaa kuin pelkät numeroarvot, viivelähtöjen määrät ja maalien/jäähyjen syntymisajat. Saan ainakin itse tästä paljon enemmän irti. Tästä olisi oikeasti jotain hyötyäkin, jos se perustuisi nähtyyn peliin, ei teksti-tv:seen.

Mihin sinun mielestäsi Kersakovin hedelmällinen pelianalyysi perustui? Minä en ole vielä nähnyt missään suomalaiseessa mediassa tämän JA:n lisäksi otteluista tilastoituja omalta puolustusalueelta lähteneitä H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä. Mistä siis Kersakovi sai nuo Magnitogorskin H+V+P-tilastot? Kuka ne oli tehnyt? Väitän, että teksti-tv:hen perustavaa analyysia Kersakov ei ottelusta pystynyt tekemään muuten kuin maalien syntyaikojen, jäähyjen ja maalivahtien torjuntojen osalta.

Minähän olen esittänyt täällä vain ottelukohtaiset faktat omalta puolustusalueelta lähteneiden H+V+P-hyökkäyksiinlähdöistä. Magnitogorsk pelasi Kari Heikkilän pelikirjalla oman laistaan kiekkokontrollipeliä tuossa pudotuspeli- ja ottelutilanteessa. Tampa Bay ja Jukurit pelaavat vastaavassa sarja- ja ottelutilanteessa täysin erilaisella pelikirjalla. Muiden joukkueiden pelikirjat ovat noiden ääripäiden väliltä. Ottelujen voittamisen/häviämisen kanssa ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten kulloisenkin yksityiskohdan tilastoinnin tarkastelun kohteena oleva joukkue pelaa.

Minun tarkoitukseni on vain aina kulloisenkin yksityiskohdan osalta tarkastella, miten maajoukkueet, NHL-joukkueet, SM-liigajoukkueet, Mestis-joukkueet ja KHL-joukkueet pelaavat. Aika kattava tieto alkaa olla nyt omalta puolustusalueelta lähtevien H+V+P hyökkäyksiinlähtöjen määristä. Mikäli niitä ei ole yhtäkään tai vain pieni määrä ottelussa, kertoo se minulle, että joukkue pelaa omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähtöjä jatkuvasti nopeasti ja puolinopeasti ylöspäin. Minusta oli mielenkiintoinen tieto tuo Magnitogorskin ja Kari Heikkilän käyttämä suuri palautusten määrä, joka ylitti jopa KalPa:n palauttelun selvästi.

 

[TosiFani]

Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin...

Ässä sarjassa Blues rauhoittaa peliä silloin kun se sopii sille eli johtoasemassa, muuten se pelaa nopeasti ylöspäin ja heittää kiekkoa päätyyn. Ja tässä sarjassa pelikirja ei ole ollut se ratkaiseva vaan joukkueiden henkinen taso.

 

[siffa]

Ja tässä sarjassa pelikirja ei ole ollut se ratkaiseva vaan joukkueiden henkinen taso.

Kova väite Ässät-kannattajalta. Minä olen pitkin kautta ymmärtänyt Ässät-kannattajien ja muidenkin puheista, että Pekka Rautakallio, Karri Kivi ja Pasi Kaukoranta sekä Porin fanaattinen kotiyleisö ovat valmistaneet Ässät-pelaajat henkisesti korkealle asenne-tasolle. Eli nyt tässä vaiheessa arvostelet valmennuskomikon ja pelaajien henkisen valmistautumisen huonoksi kauden tärkeimpiin otteluihin tultaessa. Onko sinulla antaa tähän jotain tietoa, miksi näin on päässyt käymään?

 

[TosiFani]

Kova väite Ässät-kannattajalta. Minä olen pitkin kautta ymmärtänyt Ässät-kannattajien ja muidenkin puheista, että Pekka Rautakallio, Karri Kivi ja Pasi Kaunisto sekä Porin fanaattinen kotiyleisö ovat valmistaneet Ässät-pelaajat henkisesti korkealle asenne-tasolle. Eli nyt tässä vaiheessa arvostelet valmennuskomikon ja pelaajien henkisen valmistautumisen huonoksi kauden tärkeimpiin otteluihin tultaessa. Onko sinulla antaa tähän jotain tietoa, miksi näin on päässyt käymään?

Pasi Kaunisto on käsittäkseni iskelmälaulaja, eikä hänellä ole mitään tekemistä Ässien valmentamisen kanssa...

En lähde hakemaan syyllisiä, se ei ole minun tehtäväni, eikä minulla ole tarvittavaa dataa analyysin tekemiseen. Mielipiteeni perustuu kolmeen nähtyyn play off -peliin ja pelaajien suorittamiseen niissä. Se mikä Ässien pelissä on ollut suurin ongelma on peruspelaamisessa tapahtuvat helpot virheet, perussyötöt, viivojen päällä tapahtuvat ratkaisut, junnumaiset höntyilyt perustilanteissa jne. Blues on paineistanut Ässien omaa päätä ihan samalla lailla kuin aikaisemmin, nyt vaan paineen alla tehdään liikaa helppoja virheitä. Peliä ei saada nopeasti auki, kontroloiduissa hyökkäyksissä viisikon ajoitutukset eivät ole kohdallaan, karvaus ei ole tarpeeksi intensiivistä.

 

[Keltainen Jaffa]

Mihin sinun mielestäsi Kersakovin hedelmällinen pelianalyysi perustui?

....

Minun tarkoitukseni on vain aina kulloisenkin yksityiskohdan osalta tarkastella, miten...

Kersakovin pelianalyysi perustui lukuihin (myös sinun laskemiisi). Eikös se ole kaikille selvä?

Sinä vastaat lukujen perusteella vain kysymykseen "miten pelattiin". Kersakovi (minun mielestäni) vastasi lukujen perusteella kysymyksiin "miten pelattiin ja (huom.) miksi". Siksi Kersakovilla oli mielestäni kattavampi analyysi.

Totta kai (esim.) H+V+P -lukujen laskeminen on järkevää, mutta pelissä on niin paljon muutakin analysoitavaa.

 

[Fordél]

Sinä vastaat lukujen perusteella vain kysymykseen "miten pelattiin". Kersakovi (minun mielestäni) vastasi lukujen perusteella kysymyksiin "miten pelattiin ja (huom.) miksi". Siksi Kersakovilla oli mielestäni kattavampi analyysi.

Tätähän täällä on pitkään toivottu eli nähtäisiin niiden numeroinen taakse ja saataisiin vastauksia siihen mistä ne johtuvat? Jääkiekko on reagointipeli ja monesti ne ovat reagointia vastustajan pelaamiiseen tai jos kyseessä on pudotuspelisarja niin sen tilanteeseen, aivan kuten Kersakovin analyysista käy ilmi. Miksi-kysymyksellä päästään paljon syvempiin analyyseihin.