Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 864 922
  • 13 133

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
lindros kirjoitti:
No miksi Venäjä floppaa kisoista toiseen maailman ehkä parhaalla pelaajamateriaalilla?

Suomi menestyi noissa kisoissa pitkälti erinomaisen pelikirjansa ansiosta ja Summaswesterlundaisella kaksivaiheisella reagointipelillä.

Sihvoselta lainaamasi Venäjä-esimerkin perusteella olet siis sitä mieltä, että "pelikirja" on ratkaiseva? Toisin sanoen sinun mielestäsi Pat Quinnin "pelikirja" oli World Cupissa parempi kuin Summasen-Westerlundin, koska Quinnin "pelikirja" voitti?
 

Panzerfaust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Endlösung...für alle Probleme
HN kirjoitti:
Tämä huippuosaamisen skaala kattaa varsin kapean sektorin yksilötaidon kokonaisuudesta. Monella kriittisen tärkeällä yksilötaidon osa-alueella (mm. puolustuspelitaito ja kamppailuvalmius) Venäjä on huomattavasti lähes kaikkia muita huippumaita huonompi.

Tässä päästäänkin termiviidakkoon, jota itsekin surutta väärinkäytän. Eli taito käsittää lätkässä useimpien mielessä vain kiekollisen pelin ja taitopelaaja on kärjistetysti erinomainen kiekonkäsittelijä, syöttelijä, laukoja sekä offensiivinen pelinlukija.

Venäjän ongelmana on liian samankaltaiset pelaajat, kaikki kun eivät voi olla kiekon rakastelijoita. Tosin tshekkien pelaajamatsku on samankaltainen, mutta ovat silti taktisesti kypsempia ja pelaavat näillä taitopelaajilla usein tylsän varmaa puolustuspeliä.

Suomen ongelma on taas nimenomaan huipputaidon(sen kiekollisen taidon) puute.
 

Bobcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
mixu kirjoitti:
Esimerkiksi Baxterista Sihvonen sanoo " Mutta tietojeni mukaan Baxter ei ole mikään lajin älykkö. Hän oli jo pelaajana sellainen puukätinen puoli-gooni pakki."
Kuitenkin Baxter teki nhl urallaan pisteet 472 48+121=169 ja farmissa
290 25+89=114 eli ei nämä mitään täysin puukätisen pakin pisteitä ole.

Samanlaisia puolihuolimattomia heittoja on lähes joka jutussa ja nämä vievät paljon pohjaa pois monesta asiallisesta jutusta.

Samanlainen puolihuolimaton heitto sinulta on kutsua WHA:ta farmiksi.
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
mixu kirjoitti:
Esimerkiksi Baxterista Sihvonen sanoo " Mutta tietojeni mukaan Baxter ei ole mikään lajin älykkö. Hän oli jo pelaajana sellainen puukätinen puoli-gooni pakki."
Harmittaa, että Carl Brewer kävi Suomessa silloin kun Petteri ei tiennyt jääkiekon olemassaolosta mitään.
Yllä oleva teksti osoittaa mielestäni niin selvästi kuinka Petteri on suistunut raiteelta ja yrittää esittää jotakin "tähtitiedettä" ja hakea suurta hyväksymistä
alan kannattajilta.
Petteri, eikö pelaajan tule noudattaa valmentajan (valmentajien) käskyä ja pelata sen mukaan? Eikö joukkueita koota valmentajan ja seurajohdon toiveiden mukaan? Minkälainen henkilö on lajin älykkö?
Mitkä ovat olleet Baxterin valmentajan tehtävät NHL:ssä ja/tai muissa sarjoissa, joissa on valmentanut ja millä lailla hän on, työnantajansa mukaan, niistä suoriutunut?
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Maple Leaf kirjoitti:
Sihvoselta lainaamasi Venäjä-esimerkin perusteella olet siis sitä mieltä, että "pelikirja" on ratkaiseva? Toisin sanoen sinun mielestäsi Pat Quinnin "pelikirja" oli World Cupissa parempi kuin Summasen-Westerlundin, koska Quinnin "pelikirja" voitti?

Missäs niin sanoin? Eihän täällä ole moista ajatusta ottanut esille kuin sinä. Melko yksioikoista ajattelua sanoisin.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
lindros kirjoitti:
Missäs niin sanoin? Eihän täällä ole moista ajatusta ottanut esille kuin sinä. Melko yksioikoista ajattelua sanoisin.

Eli mielestäsi "pelikirja" ei siis ratkaise otteluiden lopputulosta? Ja vaikka Kanada voitti Suomen World Cupin finaalissa, se ei merkitse sitä, että Quinnin "pelikirja" olisi ollut Summasen-Westerlundin "pelikirjaa" parempi? Eli häviävä "pelikirja" ei olekaan välttämättä huonompi kuin voittava "pelikirja"?
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Eli mielestäsi "pelikirja" ei siis ratkaise otteluiden lopputulosta?

Ei yksistään.

Ja vaikka Kanada voitti Suomen World Cupin finaalissa, se ei merkitse sitä, että Quinnin "pelikirja" olisi ollut Summasen-Westerlundin "pelikirjaa" parempi?

Kuka niin sanoo? Tietysti voit kaivaa esimerkiksi kaikki viime kauden SM-liigaottelut esiin ja tentata meikäläistä oliko tämän pelikirja sitten parempi ja riemuita sitten vastauksien ristiriitaisuutta, mutta kertoisitko pointtisi? Mutta riemuitse nyt sitten tuolla mahtavalla Kanada-Suomi esimerkilläsi.

Eli häviävä "pelikirja" ei olekaan välttämättä huonompi kuin voittava "pelikirja"?

Heh. "Häviävä pelikirja". Osaa ne muutkin keksiä termejä.

"Eli häviävä joukkue ei olekaan välttämättä huonompi kuin voittava joukkue?"
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
lindros kirjoitti:
Tietysti voit kaivaa esimerkiksi kaikki viime kauden SM-liigaottelut esiin ja tentata meikäläistä oliko tämän pelikirja sitten parempi ja riemuita sitten vastauksien ristiriitaisuutta, mutta kertoisitko pointtisi? Mutta riemuitse nyt sitten tuolla mahtavalla Kanada-Suomi esimerkilläsi.

Jos pureudumme sihvoslaiseen ajatteluun, niin päädymme väistämättä tilanteeseen, jossa "pelikirja" korotetaan ratkaisevaan asemaan. Se ei ole "vähän ratkaiseva" tai "vähän enemmän ratkaiseva", vaan se yksinkertaisesti ratkaisee (tai sitten ei). Sihvonen itse kirjoittaa (Urheilulehden nettisivut 17.12.2006): "Jääkiekko on ensisijaisesti pelikirjapeli. Muun väittäminen on silkkaa jääkiekon ymmärtämättömyyttä."

Väitteen "kaikki lampaat ovat valkoisia" totuusarvo kumoutuu samalla hetkellä, kun laitumella havaitaan yksikin musta lammas. Se ei ole mikään "poikkeus, joka vahvistaa säännön", koska poikkeus ei vahvista sääntöä, vaan rikkoo sen. Jos jääkiekko on ensisijaisesti pelikirjapeli, oli Quinnin pelikirja World Cupin finaalissa Summasen-Westerlundin "vallankumouksellista" pelikirjaa parempi, eikö?

Kysymyksenasettelu muuttuu kokonaan toiseksi, jos palaamme teknokraattien kirjoituspöydältä itse pelin todellisuuteen toteamalla, että se pelikirja vaikuttaa vähän, ja sitten tietenkin vähän enemmän pelaajien taitotaso, ja sitten päivän energiat, ja sitten tuomaritoiminta, ja sitten jään laatu, ja sitten joukkueen henki, ja sitten onni, ja sitten tämä ja tuo. Tällöin tosin Sihvosen näkökulma pelikirjasta "ensisijaisena" tekijänä osoittautuu oudoksi, ja sen ehdottomuuden vaatima logiikka mahdottomaksi, mutta niinhän teknokraateille tahtoo ihmisten kokoisessa maailmassa usein käydä.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Suoria lainauksia Urheilulehdestä 17/06 ja Sihvosen jutusta "Pelikirjan vuosi", jossa hän vetää yhteen kautta 05-06.

Ensiksi,

"Osa SM-liigan valmentajista on innoissaan siitä, että Suomi-kiekko on viimein tullut vaiheeseen, jossa puhutaan pelikirjoista. Nämä valmentajat inspiroituvat siitä, että julkisuudessa aletaan yhä laajemmin ymmärtää, ettei jääkiekko olekaan pelkästään sellainen tahtojen viidakko, jossa ottelun voittaa se osapuoli, joka sitä enemmän haluaa. Nämä valmentajat ymmärtävät, että jääkiekko on yhteistoiminnan peli, jossa kaikkein oleellisin asia ei ole se, onko yksittäisillä pelaajilla riittävästi "liikettä" vai ei. Pelikirjavalmentajille jääkiekon liike on sellaista pelinopeutta, jonka synnyttää oikein organisoitu viisikko."

Sitten,

"...Kauden parhaaksi pelikirjaksi jää kuitenkin Erkka Westerlundin Leijonien tämän hetken pelikirja. Sen tasolle ei aivan yllä yhdenkään liigajoukkueen pelikirja.

Tosin erinomainenkaan pelikirja ei ole tae menestykselle kaukalossa. Mutta siihen pisteeseen jääkiekkoilu on tulossa maailmanlaajuisesti, että heikko pelikirja muodostuu menestyksen esteeksi."

On jokseenkin surullista lukea HIFK-fanien juttuja tuolta Baxter-ketjusta. Se, että ei itse ymmärrä lajista enempää kuin "äijää maalille, läheltä ylös" jne. ei tarkoita sitä etteikö se olisi vähän monimuotoisempaa. Tuossa Sihvosen jutussa mielestäni selvitetään kohtuullisen hyvin mitä hän ajaa takaa. Ja että pelikirja ei yksistään takaa menestystä, mutta voi sen kyllä estää.
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Väitteen "kaikki lampaat ovat valkoisia" totuusarvo kumoutuu samalla hetkellä, kun laitumella havaitaan yksikin musta lammas. Se ei ole mikään "poikkeus, joka vahvistaa säännön", koska poikkeus ei vahvista sääntöä, vaan rikkoo sen. Jos jääkiekko on ensisijaisesti pelikirjapeli, oli Quinnin pelikirja World Cupin finaalissa Summasen-Westerlundin "vallankumouksellista" pelikirjaa parempi, eikö?

En ole sanonut, että jääkiekko on ensisijaisesti pelikirjapeli. Sihvosella on oma nimimerkki tällä palstalla. Kysy asiaa asianosaiselta.

Se, että Sihvonen (yli)korostaa pelikirjan merkitystä pelin tulosta ajateltaessa on mielestäni melko tyypillistä sellaisille kriitikoille ja analyytikoille, joilla on ns. oma osaamisalueensa. Eli korostetaan oman osaamisalan merkitystä lajin tai alan kokonaiskuvassa. Tuodaan asiaa ylikorostetusti esille, perehdytään pikkuseikkoihin ja annetaan noillekin yksityiskohdille ylisuuri merkitys.

Itselläni ei ole enää hallussa viime keväällä tullut UL:ää, jossa PS tuo esille, mihin seikkoihin jääkiekko-ottelu hänen mielestään keskimäärin ratkeaa, mutta jo Knower lainaus kertoo sen, että ei Petteri loppujen lopuksi niin mustavalkoisesti ajattele tuota pelikirja-asiaa kuin yleisesti oletetaan:
Tosin erinomainenkaan pelikirja ei ole tae menestykselle kaukalossa. Mutta siihen pisteeseen jääkiekkoilu on tulossa maailmanlaajuisesti, että heikko pelikirja muodostuu menestyksen esteeksi.

Sihvonen käsittelee peliä pelikirja-analyytikon näkökulmasta koska miehen osaaminen

- pelaajien tuntemuksessa
- maalivahtipelin tuntemuksessa
- penkkikoutsauksen arvioinnissa
- joukkueen pelivalmiuden arvioineissa

ei ole sitä luokkaa, että hän voi sitä sitä kautta analyysejä lähestyä.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Maple Leaf kirjoitti:
Kysymyksenasettelu muuttuu kokonaan toiseksi, jos palaamme teknokraattien kirjoituspöydältä itse pelin todellisuuteen toteamalla, että se pelikirja vaikuttaa vähän, ja sitten tietenkin vähän enemmän pelaajien taitotaso, ja sitten päivän energiat, ja sitten tuomaritoiminta, ja sitten jään laatu, ja sitten joukkueen henki, ja sitten onni, ja sitten tämä ja tuo.
Näitä liikkuvia osia eli muuttuja voisi tietenkin luetella tässä vielä kymmenittäin, mutta noista mainitsemistasi sen verran kuitenkin, että ne ovat asioita joihin valmentaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan (pl. joukkuehenki), joten niiden puiminen valmentamisen kannalta on epäoleellista, vaikka ottelujen lopputuloksiin vaikuttavatkin. Kaikilla joukkueilla on jonkinlainen pelisysteemi tai pelikirja ja näiden vertaileminen on hyvin vaikeata, koska pelisysteemit ovat joukkue- ja pelispesifisiä. Samoin kun parhaan valmennuksen arvioiminen pelaajamateriaaliin suhteutettuna, pelisysteemien vertailu ja vertailun perusteella tapahtuva arviointi ja rankkaus, vaatisi myös pelaajamateriaalin vertailua ja arviointia. Tässä suhteessa Maple Leaf olet täysin oikeassa ja Sihvonen ja muut pelikirjahokijat täysin väärässä, että pelikirja sinällään ei ratkaise yhtään mitään. Mutta tuossa Summasen kirjassa, jota sinä Maple Leaf jaksat koko ajan mollata ja vähätellä, tuli yksi ainakin minulle uusi pelisysteemiaspekti esiin. Summanen painottaa pelisysteemin tärkeyttä sillä, että todella tiukassa paikassa pelaajat tarvitsevat pelisysteemiä ikään kuin turvaverkkona johon tukeutua kun peli ei kulje eli heillä pitää olla opittu, hallittu ja luotettu pelisysteemi ja uskaltaa ja luottaa pelata sen mukaisesti, jottei kriittisillä hetkillä tapahdu hörhöilyä ja sooloilua ja henkilökohtaisia virheitä jotka ratkaisevat ottelun. Tämä psykologinen aspekti oli minulle uusi eli en ollut asiaa tuolta kantilta ajatellut, mutta olen taipuvainen tuohon teoriaan uskomaan. Edelleenkään tässä ei oteta kantaa siihen, onko tuo pelisysteemi silloin Summaslainen, Westerlundmainen, Shedden/Baxter-fiaskomainen vaiko Quinnmainen, pääasia että systeemi on ja että pelaajat siihen luottavat.
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Summanen painottaa pelisysteemin tärkeyttä sillä, että todella tiukassa paikassa pelaajat tarvitsevat pelisysteemiä ikään kuin turvaverkkona johon tukeutua kun peli ei kulje eli heillä pitää olla opittu, hallittu ja luotettu pelisysteemi ja uskaltaa ja luottaa pelata sen mukaisesti, jottei kriittisillä hetkillä tapahdu hörhöilyä ja sooloilua ja henkilökohtaisia virheitä jotka ratkaisevat ottelun. Tämä psykologinen aspekti oli minulle uusi eli en ollut asiaa tuolta kantilta ajatellut, mutta olen taipuvainen tuohon teoriaan uskomaan. Edelleenkään tässä ei oteta kantaa siihen, onko tuo pelisysteemi silloin Summaslainen, Westerlundmainen, Shedden/Baxter-fiaskomainen vaiko Quinnmainen, pääasia että systeemi on ja että pelaajat siihen luottavat.

Juurikin näin Gags. Sihvonen antoi tässä joku päivä sitten Sheddenille krediittiä siitä, että vaikka hyökkäyspelisuunnitelmaa ei juuri ole, niin Jokerit tunnistaa illasta toiseen samaksi joukkueeksi.

Tähän aloitteellisuuteen Jokerit tulee vastaamaan paremman pelaajamateriaalin turvin ynnä Sheddenin sisään ajaman pelitavan turvin. Kaikkinen radikaaleine (hyökkäystaktisine) puutteineenkin Shedden kunniaksi on todettava, että Jokerit tunnistaa Jokereiksi illasta toiseen. Tämä tarkoittaa tiettyä toistuvaa pelaamisen kaavaa. Ja pelejä voittavalla joukkueella on oltava tietty pelaamiseen liittyvä kaava. Toistuvalla kaavalla pääsee usein tosi pitkälle. Ja vasta keväällä tuon kaavan todellinen sisältö ja kyky punnitaan.
 

Panzerfaust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Endlösung...für alle Probleme
Gags kirjoitti:
Edelleenkään tässä ei oteta kantaa siihen, onko tuo pelisysteemi silloin Summaslainen, Westerlundmainen, Shedden/Baxter-fiaskomainen vaiko Quinnmainen, pääasia että systeemi on ja että pelaajat siihen luottavat.

Jep. Kaikki ammattisarjassa koutsaavat omaavat jonkun taktiikan, myös menneiden vuosikymmenten "fiaskomiehet"(mihin näillä lätkätaktiikan tiedoilla/arvostuksella itsekin enemmän kuuluisin, jos koutsina toimisin.) Taktiikassa, oli se mikä tahansa, pysyminen vaatii taas kuria ja kurinalaisuutta. Sitä ei pelikirjalla saavuteta ja silloin tullaan taas johtajuuteen, mikä on aina viime kädessä koutsin vastuulla. Toki jos pelaajistossa on paljon hyviä johtajatyyppejä, eli hyvä kapteenisto, niin heikko johtaja hyvällä taktisella pelisilmällä voi pärjätä myös.

Lätkävalmentamisen taidot voi muutenkin pilkkoa hyvin moniin osa-alueisiin, siinä missä pelaajien yksilötaidotkin.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Gags kirjoitti:
Mutta tuossa Summasen kirjassa, jota sinä Maple Leaf jaksat koko ajan mollata ja vähätellä, tuli yksi ainakin minulle uusi pelisysteemiaspekti esiin. Summanen painottaa pelisysteemin tärkeyttä sillä, että todella tiukassa paikassa pelaajat tarvitsevat pelisysteemiä ikään kuin turvaverkkona johon tukeutua kun peli ei kulje eli heillä pitää olla opittu, hallittu ja luotettu pelisysteemi ja uskaltaa ja luottaa pelata sen mukaisesti, jottei kriittisillä hetkillä tapahdu hörhöilyä ja sooloilua ja henkilökohtaisia virheitä jotka ratkaisevat ottelun.

Esimerkiksi minä olen kirjoittanut Jatkoaikaan: "Voittaminen ei kuitenkaan tapahdu taktiikkatasolla, vaan taktiikka on yksi keino mahdollistaa pelin voittaminen" (13.5.2003) ja "Kyse on kuitenkin siitä, ylennetäänkö 'taktiikka' pelin ja pelaajien yläpuolelle (eli tungetaan kuution muotoista palikkaa pyöreään reikään) vai onko taktiikka joukkueen yksilöiden välinen sopimus siitä, miten pelin eli tilanteisiin reagoidaan" (6.6.2003) - näistä etenkin tuo jälkimmäinen sitaatti tarkoittaa nimenomaan sitä, mitä tarjoilet Summasen kirjassaan esittämänä "uutena" ajatuksena.

Nuo tekstit on kirjoitettu ennen Summasen kirjan ilmestymistä, enkä minäkään ole mikään ruudinkeksijä. Ei Summanen, ei Sihvonen, ei Westerlund, eivät aravirtatamminenpietiläbaxter ole keksineet mitään "uutta kiekkoa", puhumattakaan siitä, että he olisivat ensimmäisinä miettineet taktiikan, pelin ja pelaajien välisiä suhteita, sillä tätä keskustelua on käyty (etenkin Pohjois-Amerikassa) jo vuosikymmenten ajan.

Summasen kirjasta puhuttaessa en kuitenkaan malta olla tässä kysymyttä Petteri Sihvoselta, joko tuota teosta ollaan kääntämässä jääkiekon oppikirjaksi ulkomaalaisille, kuten hän kirjan julkaisutilaisuudessa kertoi tietävänsä, ja mitkä osat kirjan sisällöstä ovat pedagogisessa ja/tai taktisessa vallankumouksellisuudessaan erityisesti koskettaneet ja puhuttaneet esimerkiksi kanadalaista jääkiekkoväkeä?
 

OldTimeHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Knower kirjoitti:
On jokseenkin surullista lukea HIFK-fanien juttuja tuolta Baxter-ketjusta. Se, että ei itse ymmärrä lajista enempää kuin "äijää maalille, läheltä ylös" jne. ei tarkoita sitä etteikö se olisi vähän monimuotoisempaa.
Jos nyt tarkemmin lukisit, niin kyllä kritiikin kärki kohdistuu tapaan, jolla Sihvonen on polkenut Baxteria ja hänen palkkaamistaan ilman tiedon hiventäkään. Parhaana esimerkkinä tulevat mieleen nämä lehdistötilaisuuden annista vedetyt johtopäätökset, jotka olivat jo Porttilan Norja-juttujen tasoista journalismia, monen mutkan kautta tehtyjä mahtipontisia johtopäätöksiä jonkun täysin toisarvoisen havainnon pohjalta (kuten tässä tapauksessa se, mitä Baxterin olisi Sihvosen mukaan kuulunut sanoa, muttei sanonut).
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
OldTimeHockey kirjoitti:
Jos nyt tarkemmin lukisit, niin kyllä kritiikin kärki kohdistuu tapaan, jolla Sihvonen on polkenut Baxteria ja hänen palkkaamistaan ilman tiedon hiventäkään.

Juu, pahoittelen, meni turhaan yleistämiseksi. Tuota mainitsemaasi seikkaa toki on kritisoitu, on siellä tosin myös luettavissa vaikka kuinka paljon niitäkin, että jääkiekko on tuota kovaa yritystä, äijää maalille jne.
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
lindros kirjoitti:
Sihvonen käsittelee peliä pelikirja-analyytikon näkökulmasta......

Kertokaa nyt meikäläiselle minkälainen on pelikirja-analyyttikko, mitä hän tekee? Nimetkää myös tuntemanne pelikirja-analyytikot Suomessa ja muualla maailmassa. Ehkä minäkin opin tämän asian ymmärtämään.

Samalla tiedustelen sanan "pelikirja" varsinaista sisältöä. Minun mielestäni "pelikirja" on sama kuin "ammattitaito". Olenko väärässä?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Kun tekee sanahaun Helsingin kaupunginkirjaston luetteloon sanalla pelikirja, saa 17 vastausta.

1. Lucy Cousins: Maisan ensimmäinen pelikirja
2. Barb Whiter: Kodin suuri pelikirja
...
....
Faaraon silmä : kolmiulotteinen pelikirja / Iain Smyth (tämä kuullostaa Sihvoselta)

ja esim.

Europeli : euroopanomistajan pelikirja / Ilkka Kylävaara
Sudenpentujen pelikirja / Walt Disney (Tätä ei saa unohtaa)

Hyvää uutta vuotta kaikille parempien pelikirjojen muodossa ja muutenkin.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
OldTimeHockey kirjoitti:
Jos nyt tarkemmin lukisit, niin kyllä kritiikin kärki kohdistuu tapaan, jolla Sihvonen on polkenut Baxteria ja hänen palkkaamistaan ilman tiedon hiventäkään. Parhaana esimerkkinä tulevat mieleen nämä lehdistötilaisuuden annista vedetyt johtopäätökset, jotka olivat jo Porttilan Norja-juttujen tasoista journalismia, monen mutkan kautta tehtyjä mahtipontisia johtopäätöksiä jonkun täysin toisarvoisen havainnon pohjalta (kuten tässä tapauksessa se, mitä Baxterin olisi Sihvosen mukaan kuulunut sanoa, muttei sanonut).

Yritän sanoa tämän ilman itsetehostusta ja mahtailua:

Se, mitä Baxter vastasi lehdistötilaisuudessa Urheilulehden Janne Eerikäisen kysymyksiin, sai täydellisen analogian (pelikirjallisesti) ottelussa HIFK-Jokerit. Ja se, mitä Baxter sanoi lehdistötilaisuudessa ja mitä HIFK-Jokerit -peli ilmineerasi, sai täydellisen analogian pelissä HIFK-Lukko. Jatkumo oli kiistaton!

Kyse on tuon Baxterin haastattelun suhteen eräästä persoonallisuus- ja toimintateorian keskeisestä havainnosta: Myös puhe on TOIMINTAA. Olen kahden vuoden aikana oppinut kuuntelemaan valmentajien lausuntoja ja suhteuttamaan ne kaukalon tapahtumiin.

En ole vielä törmännyt valmentajaan, joka lehdistö- ja/tai haastattelutilaisuudessa antaisi lausuntoja, jotka ovat alle hänen kompentensinsa. Paljaimmimmillaan ja alastomimmillaan tämä pätee televisiohaastatteluihin ja vielä enemmän siihen hetkeen, kun joku valmentajista toimii televisiokommentaattorina. Jokainen valmentaja kiinnittyy vain ja ainoastaan niihin asioihin ja seikkoihin, joita hän hallitsee. Kukaan ei tee itsestään tyhmempää ja asiantuntemattomampaa kuin oikeasti on.

Janne Eerikäinen kysyi tarkasti ottaen Baxterilta: "Mitä detaljeja painotat hyökkäyspelaamisessasi?"

Baxter vastasi kierrellen kaarellen jotain trapista (puolustuspeliasia) ja prässistä (puolustuspeliasia).

Johtopäätökseni oli selkeä ja yksinkertainen: Baxter ei ole perillä hyökkäämisen moderneista periaatteista.

Näin yhden pelin (HIFK-Jokerit) - ja näkemäni tuki sitä, mitä Baxter oli sanonut lehdistötilaisuudessa.

Näin toisen pelin (HIFK-Lukko) - ja näkemykseni vahvistui.

Ymmärrän, että tämä tuossa edellä kuvaamani saattaa olla useimmille "tähtitiedettä".

Mutta haluan korostaa, että teen tätä työkseni. Olen kovan työnteon kautta hankkinut tähän analyysiin osaamisen ja ekspertiisin. Siksi voin sanoa jo kovin aikaisin julki nämä pelikirja-asiat.

Ja aivan toinen keskustelu on sitten se, että mikä merkitys pelikirjoilla on joukkueiden lopulllisiin menestyksiin. Oma johtopäätöksenin jääkiekkoilun viimeiseiltä kuudelta vuodelta koko kiekkoilevassa maailmassa on se, että missään sarjassa ei ole voitettu mestaruutta ilman loistavaa pelikirjaa. Menestytty on hyvin ja kohtuullisesti ilman loistavaa pelikirjaa, kuten vaikkapa HIFK viime kaudella. Mutta mestaruuden este vaillinainen pelikirja on. Ja kun jääkiekko tästä hiljalleen kehityy (se on vielä kovin nuori peli), loistava pelikirja alkaa olla minimivaatimus neljän joukkoon pääsemiseksi, seuraavaksi kahdeksan joukkoon pääsemiseksi ja niin edelleen.

Joten ymmärtäkää kärjistystäni oikein: jääkiekko on pelikirjapeli!
-sihvonen-
 

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Svante kirjoitti:
Samalla tiedustelen sanan "pelikirja" varsinaista sisältöä. Minun mielestäni "pelikirja" on sama kuin "ammattitaito". Olenko väärässä?

Olet.

Pelikirja, playbook in English. Lähde siitä suunnnasta etsimään tarkoitusta jos se ei ole vielä selvinnyt.
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Hienoa nähdä Sihvonen taas Jatkoaikaan kirjottelemassa! Tuosta edellisestä vierailusta tässäkin ketjussa on jo aikaa.

Tuolla HIFK -keskustelun puolella ihmeteltiin suurimpaan ääneen sitä, kuinka pystyit tekemään, niin pikaisen ettei jopa hätäisen johtopäätöksen Baxterin pelikirjaosaamisesta.

En ole vielä törmännyt valmentajaan, joka lehdistö- ja/tai haastattelutilaisuudessa antaisi lausuntoja, jotka ovat alle hänen kompentensinsa. Paljaimmimmillaan ja alastomimmillaan tämä pätee televisiohaastatteluihin ja vielä enemmän siihen hetkeen, kun joku valmentajista toimii televisiokommentaattorina. Jokainen valmentaja kiinnittyy vain ja ainoastaan niihin asioihin ja seikkoihin, joita hän hallitsee. Kukaan ei tee itsestään tyhmempää ja asiantuntemattomampaa kuin oikeasti on.

Paljon jutuistasi allekirjoitan ja luen kyllä suurella mielenkiinnolla, mutta nyt puhetta on piisannut kyllä pikkasen löyhin perustein.

Ei varmasti kukaan valmentaja tee lehdistön edessä itsestään tyhmempää kuin on. Toisaalta, en usko että yksikään valmentaja alkaisi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa maahan tultuaan käymään läpi pelikirjaansa läpikotaisin. Voihan se tietysti olla, että Baxterin pelikirja hyökkäyspelaamisen osalta on puutteellinen, mutta siinä tapauksessa lainaisin erästä palstaveljeäni ja sanoisin, että "liian aikaisin oltu oikeassa". Se, että Baxter ei puhunut hyökkäyspelisuunnitelmastaan mitään ei ei millään muotoa osoita sitä, etteikö hänellä olisi sellaista.

Mielestäni on melkoisen hätäinen johtopäätös sinulta tuomita Baxterin hyökkäyspelisuunnitelma tai niiden olemattomuus lehdistötilaisuuden ja kahden ottelun perusteella olit sitten millainen ihmismielen tulkitsija tahansa. Jos olisit nähnyt esim. 2-3 harjoitukset, joissa harjoitukset olisi olleet pelikirja-asioihin tukeutuvia, niin johtopäätös olisi voinut olla huomattavasti uskottavampi. Nyt tuo analyysisi menee arvailun puolelle, eikä sen oikeellisuutta voida peilata lopputuloksesta (HIFK:n menestyksestä).

Onko Baxter sinun mielestäsi sitten tässä ajassa saanut tuotua esille, kuinka hänen pelikirjassaan hyökätään, kuinka puolustaa vastustajan organisoitua hyökkäystä vastaan keskialueella, mitä jatkokarvaus hänen pelikirjassaan tarkoittaa ja muutenkin kuinka toimia kiekollisena/kiekottomana kentän eri alueilla? Treenimäärä, jota IFK on Baxterin kanssa treenannut on yhden käden sormilla laskettavissa.
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
P.Sihvonen kirjoitti:
Janne Eerikäinen kysyi tarkasti ottaen Baxterilta: "Mitä detaljeja painotat hyökkäyspelaamisessasi?"

Baxter vastasi kierrellen kaarellen jotain trapista (puolustuspeliasia) ja prässistä (puolustuspeliasia).

Johtopäätökseni oli selkeä ja yksinkertainen: Baxter ei ole perillä hyökkäämisen moderneista periaatteista.
Tuosta nyt ei saanut selville mitä Baxter sanoi, toisaalta et miettinyt hetkeäkään sitä, että Baxter ei kenties halunnut, syystä taikka toisesta, vastata kuten sinä olisit halunnut tai odotit? Eli, hän ei ehkä paljastanutkaan kaikkea mitä tietää tai osaa.

Master Chief: Olisin toivonut vastausta kysymykseeni, mutta vedän selkeän johtopäätöksen (tyyliin P.Sihvonen ) ettet ole perillä "pelikirja" sanan suhteen.
Vahinko, koska toivoisin todella selkeätä vastausta.

Edit: Mikäli kukaan ei jaksa tai osaa vastata niin ertokaa edes mistä löydän mahdollisesti vastauksen, esim. missä UL:n numerosta selvitys löytyy?
(UL sattuu olemaan kotona ihan P.Sihvosen kirjoituksien takia).
 
Viimeksi muokattu:

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Samalla tiedustelen sanan "pelikirja" varsinaista sisältöä.

Pelikirja on monissa pallopeleissä (esim. jääkiekko, salibandy, amerikkalainen jalkapallo, koripallo) käytettävä termi joukueen tai valmentajan käyttämistä pelitaktisista asioista ja noiden taktiikoiden esittämisestä konkreettisessa muodossa - pelikirjana. Monistenippuna, vihkosena, DVD:nä jne. Itse pelaan salibandya II-divaritasolla ja meillä pelikirja on ollut käytössä parisen vuotta.

Itse käsitän, että pelikirja pitää sisällään ainakin seuraavat pelin osa-alueet nimenomaan jääkiekossa.

kiekollisena

- hyökkäyksiinlähdöt (lyhyt peliä edistävä syöttö, keskikaistan käyttö, levitys, maalille ajo, kenttätasapaino, kentän maksimaalinen käyttö)
- hyökkäysalueen hyökkäys (kulmapelaaminen, painottoman puolen käyttö, pakkien nousut, apu kaverille, puolustukseen kääntyminen, reagointi)

kiekottomana

- jatkokarvaus, kiekonriisto heti oman kiekonmenetyksen perään vastustajan päädyssä (painottoman puolen tukkiminen)
- karvaus konttrolloitua hyökkäykseenlähtö vastaan (1-2-2, 2-1-2 jne, trap (ohjauspeli), säkitys ja nopea pelinkääntö, reagointi
- oman alueen puolustuspeli (noppa, mies miestä vastaan, aktiivinen/passiivinen, painoton puoli varmistaa keskustaa)

Noihin edellämainittuihin liittyy paljon valmentaja- ja joukkuekohtaisia pikkujuttuja- tai säätöjä, mutta nuo ovat käsittääkseni ne pääpointit perlin eri osa-aluilla pelikirjaa koskien. Ja sitten on tietysti erikoistilanteet ja niihin liittyvät kuviot.
 

Ioota Rhoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Broad Street Bullies
P.Sihvonen kirjoitti:
Yritän sanoa tämän ilman itsetehostusta ja mahtailua:
-sihvonen-

Jos Urheilulehteen kirjoittava Sihvonen pysyisi edes osaksi yhtä asiallisella ja selkeällä linjalla kuin Jatkoaikaan kirjoittava P.Sihvonen, nousisi kyseisen lehden arvostus kohisemalla. Nyt onnistuu toimittaja jo valmiiksi suututtumaan lukijat lapsellisuudellaan, ennen kuin kirjoituksen sisältöä on yhtään märehditty.

Ymmärrän nyt, miksi koet pystyväsi jo nyt analysoimaan Baxterin "pelikirjan", joten ei siitä enempää.

Tässä "pelikirja" kiistassa näyttää olevan kaksi vastakkaista kuppikuntaa.

Baxterin Sportnytille antaman haastattelun perusteella hän kuuluu joukkoon, joiden mukaan jääkiekossa ei ole mitään taktisia salaisuuksia. Kaikki ammattivalmentajat tuntevat kaikki pelikirjat ja niiden kaikki sivut, eikä se ole mikään paksuteos.

Valmentajat päätyvät kuitenkin erilaisiin toteutuksiin, koska taktiikalla (pelikirjalla) ei loppujen lopuksi ole kuin vähäinen vaikutus pelitapahtumiin. Jokainen valmentaja valitsee omalle joukkueelleen sopivimman taktiikan (pelikirjan) ja jyvät erotellaan akanoista siinä miten hyvin valmentajat kykenevät hyödyntämään materiaalinsa. Baxterin puheet muistuttivat täten erittäin paljon Sheddenin vastaavia.

Itse en lähtisin aliarvioimaan yhtäkään aikaisemin mainitsemistani kolmesta tekijästä. Shedden on varmasti myös korjannut mielipidettään viime kevään jälkeen. Kirjotin jo aiemmin oman käsitykseni näiden tekijöiden tasapainosta, joten en toista sitä tässä.

Siitä huolimatta täytyy myös myöntää etten ymmärrä tätä Pelikirja-käsitettä, jota Sihvonen on viljellyt. Sihvonen ei ole paljastanut omaa pelikirjaansa, joten haluaisin hieman tarkennuksia.

Onko olemassa optimaalista pelikirjaa? Siis jokin pelikirja, joka nykyisillä säännöillä on paras mahdollinen, johon kunnon valmentajan täytyy pyrkiä pelaajamateriaallista huolimatta. Jos on, niin kenellä ja mitä siitä kannattaisi maksaa?

Jos tätä optimaalista kirjaa ei ole olemassa, niin miksi ei, mikä jääkiekossa muuttuu vuosi vuoden jälkeen, että aina on päivitettävä pelikirjaa? Voiko pelikirjaan lisätä sivuja loputtomasti? Eli voidaanko koko ajan keksiä uusia taktiikoita, joilla edelliset päihitetään?

Ja lopuksi, pelaako Sihvonen shakkia?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen Sihvosen suurimpia vastustajia, kun muutetaan yksinkertaista monimutkaiseksi.

Toisaalta seurasin eilen HPK:n "lyhytsyöttö ketjuja" ja "pelin virtaa" ja olen tässä Sihvosen kanssa samaa mieltä, hienosti toimii. Tämä on yksi tapa pelata kiekkoa.

Mutta onko tämä siis ainoa oikea?? Miksi Sheddenin "fiaskokiekko" tai yleensäkään "old school hockey" pärjää?? Toisaalta miten taitotasoltaan heikommat joukkueet voisivat pelata samaa peliä, kuin taitavat??

Edelleen jääkiekko on yksinkertainen tunnepeli.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös