Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Team Tölkki]

Kun katselin tuota Petterin listaa liigan 20 parhaasta pelaajasta, heräsi väkisinkin kysymys, oletko Petteri nähnyt edes kaikkien pelaajien pelaavan tällä kaudella?

En nyt puutu siihen että listalta löytyy nimi Sihvonen, mutta ihmettelen kyllä suuresti että sieltä puuttuu SM-liigan paras pelaaja. Toki ymmärtäisin paremmin jos häntä ei ole vielä tositoimissa nähnyt.

Jos liigan parhaalla pelaajalla tarkoitetaan J.Strakaa niin Petterille pisteet listasta. Ainakin eilen listalta löytyvä T.Sihvonen kylmetti Strakan aivan täysin,tehot huikeat 0+0. Joka kerta kun Lukon kultakypärä kentälle kirmasi heitti Aravirta vastaan Petterin velipojan. ainoa mitä Josef sai aikaan oli pari sukellusjäähyä.

 

[Salama15]

Kupilalta tänään UL:ssä aika kovaa tekstiä johon monilta osin yhdyn! Varsinkin tuo kasvatuksellinen aspekti oli tärkeä ja laittoi junnukoutsin miettimään ihan tosissaan.

Yksi asia joka näiltä jääkiekon "ulkopuolisilta" jää tosin aina pois on se todellinen jääkiekkoväkivalta joka pitää sisällään päähän tai polviin kohdistuvat taklaukset sekä selästä taklaamiset, törkeät huitomiset jne. Niihin näiden "Eerojen ja Tanjojen" pitäisi puuttua ihan yhtä kovalla pieteetillä kuin näihin nyrkkihippoihin jos ajatellaan pelaajien turvallisuutta. Mutta taisi Kupilalla olla hieman toinen lähestymistapa kirjoituksessaan; eipä siinä juuri askissa viilettäviä ukkoja mietitty, lähinnä katsojia...

 

[Johto]

Jos liigan parhaalla pelaajalla tarkoitetaan J.Strakaa niin Petterille pisteet listasta. Ainakin eilen listalta löytyvä T.Sihvonen kylmetti Strakan aivan täysin,tehot huikeat 0+0. Joka kerta kun Lukon kultakypärä kentälle kirmasi heitti Aravirta vastaan Petterin velipojan. ainoa mitä Josef sai aikaan oli pari sukellusjäähyä.

Joo, yhden pelin perusteella ne listat kannattaa varmaan tehdä. Straka on alkukauden näyttöjensä perusteella SM-liigan kolmen parhaan pelaajan joukossa, katsoi asiaa minkäväristen lasien läpi tahansa.

 

[Wäinö#16]

Lähes yhtä vähän kuin median tarpeisiin pelaajan "kieleen" uralta tarttuu sellaisia asioita, joita hän voisi hyödyntää sellaisessa työryhmässä, joka pohtii vaikkapa nollatoleranssilinjauksia. Kun pelaaja sanoo, että "onhan se ihan hyvä, että ei kahvata", hän ei pohdi syvällisesti, että mitä kaikkea tuo kahvaamattomuus tarkoittaa käytännössä. Ei pelaaja johda sellaista ajatusketjua, jonka päässä on vaikkapa sellainen lopputulema, että sehän lisää omalla puolustusalueella aluepuolustamisen kasvua miesvartioinnin kustannuksella. Ja entä sitten, mitä ovat tämän muutoksen seuraukset? Lisääntyvätkö nopeat vastahyökkäykset omalta alueelta vai vähenevätkö ne? Ja niin edelleen. Näihin pelaajan ajattelu ei riitä ellei hänelle sitä ihan rautalangasta väännetä.

Minusta ajatuksesi silti kaventaa pelaajan roolin ihmisenä joksikin erittäin pieneksi. Minusta pelaajalla on ihan yhtä hyvät mahdollisuudet analysoida peliä kuin valmentajalla. Valmentajalla se toki kuuluu enemmän työnkuvaan, mutta miksi ihmeessä pelaaja ei tähän pystyisi? Se, että keskiverto liigapelaajan kommentit pelien jälkeen ovat yhtä tuubaa, ei riitä perusteeksi sille, että kaikki pelaajat olisivat sellaisia. Sen lisäksi usein vika on toimittajan, jonka kysymykset ne vasta tuubaa ovatkin, johon pelaaja koittaa vain jotain heittää nolaamatta täysin toimittajaa.

Se, että valmentajat yleensä ymmärtävät pelistä paljon nähtyään monenlaista niin pelaajan kuin valmentajan, ei minusta merkitse sitä etteikö myös pelaaja voisi jo uransa aikana ymmärtää mitä siellä kentällä oikein tapahtuu. Ja peli myös kehittyy, joten ilman muuta hieman ikääntyneellä valmentajalla on enemmän kokemusta useamman aikakauden jääkiekosta. Hannu Aravirta jossain haastattelussa kertoi sysäyksestä valmentajan uralleen, ja se kävi pelaajauran aikana mielenkiinnosta pelillisiin asioihin ja kuinka asioita kannattaisi tehdä ja kehittää. Jos pelaaja on kiinnostunut koko uransa ajan pelitavallisista asoista, varmasti hänelle kehittyy hyvä ymmärtämys. En voi hyväksyä liiallista yleistystä asiosta. Se varmasti on totta, että sellaisiakin pelaajia löytyy, todennäköisesti suurin osa, jotka tekevät juuri niin kuin käsketään ja kärjistäen matsin jälkeen syvin analyysi on, että tänään oli kova tsemppi. Mutta luulen, että jos pelaa liigatasolla, niin on kykenevä syvempäänkin analyysiin jos vain kysyjä osaa kysyä tarpeeksi hyviä kysymyksiä.

Minusta valmentajan ja pelaajan ero tulee lähinnä tästä valmentajan laajemmasta kokemuksesta erilaisista pelityyleistä ja aikakausista. Mutta yksittäisen kauden pelitavan ymmärtämisessä ei minusta välttämättä ei ole älykkään pelaajan ja valmentajan välillä eroa. Toki valmentajalla on parempi "posti" analysoida peliä kuin pelaajalla, mutta toisaalta pelaajallekin kertyy sellaista informaatiota joka valmentajalta jää näkemättä ja ymmärtämättä. Ehkäpä juuri tämän kehollisuuden takia. Jos yksikään pelaaja, ei ymmärrä pelitapaa, niin silloin ollaan minusta todella pahsti metsässä ja sellaisella joukkueella on edessään todella kivinen taival.

Jyri Puhakaiselta olen lukenut Alpo Suhosen kanssa tehdyn kirjan ja se olikin ihan mainiota ja mielenkiintoista luettavaa.

 

[Team Tölkki]

Joo, yhden pelin perusteella ne listat kannattaa varmaan tehdä. Straka on alkukauden näyttöjensä perusteella SM-liigan kolmen parhaan pelaajan joukossa, katsoi asiaa minkäväristen lasien läpi tahansa.

Jep,sori kärjistys mutta ihmetyttää ihmisten tarttuminen T.Sihvosen nimeen noilla listoilla vaikka kyseinen herra on taatusti tälläkin hetkellä SM-liigan paras puolustava sentteri,josta viimeisimpänä osoituksena eilinen.Straka on ollut muissa näkemissäni peleissä erinomainen,eilen ei. Mikähän syynä?

 

[lihaani]

Se on totta, että huippupelaajista harvoin tulee huippuvalmentajia. Summanen ja vanhoilta ajoilta Mölli Keinonen ovat milteipä ainoita poikkeuksia. Piri Elorannan voi myös laskea joukkoon, vaikka ilvesläisistä osa on eri mieltä.

Jos luoja suo ja kossupullon korkki ei kovasti narahda niin Pasi Nurmisesta voi tulla seuraava huippupelaajasta kouliutunut huippuvalmentaja.

Mikä heille kaikille on yhteistä: Älykkyys ja uskottava pelinäkemys. Jokainen on voinut huomata, että heillä on ollut tietyt tavoitteet ja loogiset toimintatavat tavoitteisiin pääsemeiseksi. Möllillä se oli hyökkäävä taitokiekko, Summasella ajan ja tilan hallinta, Elorannalla ja Nurmisella tiukka viisikkopuolustus ja nopea hyökäyksiin kääntö.

Pelsuilla on käynyt kerrankin säkä: Aravirran ylivertaiseen roolittajan ja sovittelijan ominaisuuksiin on yhdistynyt Räsäsen hyökkäys- ja Nurmisen puolustuspeluutus. Jos rosteri olisi pikkuisen parempi niin taivas olisi rajana.

Vielä "pelikirjasta": Se vain täytyy sovittaa rosteriin. Vanhalle 80-luvun punakoneelle se karrikoiden voi olla, että "kantakaa kiekko maaliin!". Pelicanssille pelikirja on ollut käyttää nopeutta kun sitä on. Hyvä valmentaja tekee pelikirjan rosterin mukaan eikä yritä kunnianhimoisella näkemykselän mennä mopolla kuuhun.

 

[psychodad]

Jos liigan parhaalla pelaajalla tarkoitetaan J.Strakaa niin Petterille pisteet listasta. Ainakin eilen listalta löytyvä T.Sihvonen kylmetti Strakan aivan täysin,tehot huikeat 0+0. Joka kerta kun Lukon kultakypärä kentälle kirmasi heitti Aravirta vastaan Petterin velipojan. ainoa mitä Josef sai aikaan oli pari sukellusjäähyä.

Straka pelasi edellisenä iltana kolmannessa erässä kahdessa ketjussa (jokereita vastaan), ja oli silti Pelicanseja vastaan koko ajan vaarallinen. Vain ketjukaverien heikkoudesta johtui Strakan pisteettömyys, hän syötti useamman loistavan maalipaikan eilenkin, ja laukoi pari kertaa muutaman sentin yli itse. Aloitukset Straka tosin hävisi pahasti, mutta ei pääosin Sihvoselle, vaan jollekin muulle. Sihvosella ei Strakan eilisessä tehottomuudessa ollut osuutta.

Ja kyllä, liigan parhaalla pelaajalla tarkoitin tosiaan J. Strakaa. Ja kysyin asiaa nimenomaan Sihvoselta. Tuon listan mukaan hän arvostaa "kokonaispakettia", ja jos sitä osaa arvostaa, ymmärtää varmasti miksi Straka on niin hyvä mitä väitän hänen olevan. Käsittämätöntä miten noin hyökkäysvoimainen tsekkipelaaja voi olla myös yksi liigan parhaimmista puolustavista hyökkääjistä.

 

[Gags]

Mutta uskon filosofi Jyri Puhakaista, kun hän sanoo, että pelaajan kokemus jääkiekosta on kehollinen, ei kielellinen ja sitä kautta struktuureja erittelevä.

Heittäydyn mukaan samaan bandwagoniin. Tätä tarkoitin kun sanoin, että jos pelaajalta haluat jotain ottelun jälkeen kysyä ja saada ulos muuta kuin normaalia liirumlaarumia, sido kysymyksesi johonkin pelitilanteeseen ja pelaajan omaan suoritukseen. Ne hän muistaa kristallinkirkkaasti heti ottelun jälkeen ja niitä hän pystyy käsittelemään, juuri tuon Puhakaisen tarkoittaman kehollisen kokemuksen ja muistin perusteella.

 

[ranger]

En nyt puutu siihen että listalta löytyy nimi Sihvonen, mutta ihmettelen kyllä suuresti että sieltä puuttuu SM-liigan paras pelaaja.

Paras pelaaja tai ei, kaiken järjen mukaan J. Strakan jäämisessä ulos 20:n parhaan listalta kysymys oli yksinkertaisesti inhimillisestä erehdyksestä a.k.a. unohduksesta. Eikä todellakaan ainoastaan pistetilaston takia, minkä seikan luullakseni jokainen Lukon otteita nähnyt voi todistaa.

Toki itseänikin jäi ihmetyttämään, että P. Sihvosella näyttää olevan aikaa käydä täällä hekottelemassa, muttei kuitenkaan riittävästi vastatakseen esittämääsi kysymykseen. Ja tämä sitä suuremmalla syyllä, jos otaksumani on väärä.


Tietenkin joku voi taas sanoa, että piru on vaihteeksi Raamatun kimpussa, mutta sittenkin: Tällaisten TOP-rankingien anti on ylipäätään aika kyseenalainen, jos kuseminen tapahtuu juosten.



Ranger

 

[psychodad]

Paras pelaaja tai ei, kaiken järjen mukaan J. Strakan jäämisessä ulos 20:n parhaan listalta kysymys oli yksinkertaisesti inhimillisestä erehdyksestä a.k.a. unohduksesta.

Juu tuo on toinen hyvä vaihtoehto sen rinnalle ettei Petteri vain ole nähnyt Strakan pelejä. Mikään muu tosin ei selitä. Minä en ole nähnyt yhtä dominoivaa pelaajaa SM-liigassa sitten Metropolitin...jos oli sekään.

 

[mynthon]

Juu tuo on toinen hyvä vaihtoehto sen rinnalle ettei Petteri vain ole nähnyt Strakan pelejä. Mikään muu tosin ei selitä. Minä en ole nähnyt yhtä dominoivaa pelaajaa SM-liigassa sitten Metropolitin...jos oli sekään.

Mielestäni Straka ei kyllä aivan se ykkönen ole. Sitä on vaikea sanoa, kuka on se paras.
Mutta kyllä täytyy ihmetellä miten Petterin veli, Toni löytyy jokaisen listan kärkipäästä.

EDIT. On muute psychodadilla nukkumaanmenoaika. Sellaista tekstiä tullut tähän ketjuun tämän illan aikana, että pois alta.
Äläkä ala jauhamaan, että "sieltä tuli taas se porilainen kateellinen paska."

 

[raipe]

Kupilalta tänään UL:ssä aika kovaa tekstiä johon monilta osin yhdyn! Varsinkin tuo kasvatuksellinen aspekti oli tärkeä ja laittoi junnukoutsin miettimään ihan tosissaan.

Yksi asia joka näiltä jääkiekon "ulkopuolisilta" jää tosin aina pois on se todellinen jääkiekkoväkivalta joka pitää sisällään päähän tai polviin kohdistuvat taklaukset sekä selästä taklaamiset, törkeät huitomiset jne. Niihin näiden "Eerojen ja Tanjojen" pitäisi puuttua ihan yhtä kovalla pieteetillä kuin näihin nyrkkihippoihin jos ajatellaan pelaajien turvallisuutta. Mutta taisi Kupilalla olla hieman toinen lähestymistapa kirjoituksessaan; eipä siinä juuri askissa viilettäviä ukkoja mietitty, lähinnä katsojia...

Erittäin hyvä juttu. Minä puolestani olen melekein kaikesta samaa mieltä Kupilan kanssa.

Kupila laittaa alaisensa p Sihvosenkin omaan loukkoonsa. Kupila toteaa, että Sihosen kanta siinä, että vain kiekkopiiri saa päättää omista säännöistään ja muut pysykööt ulkona, on lähes fasistinen: me olemme muiden yläpuolella, muita kyvykkäämpiä määrittelemään omat sääntömme- eikä meidän tarvitse perustella toimiamme ymmärtämättömille.

Petteri myös avaa Kupilan sanoin tien moottoripyöräjengien logiikalle, kun hän sanoo, ettei yhteiskunta saa puuttua jääkiekon sisäiseen maailmaan.

Edelleen Kupila kiinnittää huomiota siihen ilmeiseen ongelmaan, että jääkiekko Sihvosen haluamassa muodossa antaisi aivan oudon kasvatusviestin. Ei kukaan voi viedä lapsia kiekko-otteluun, jos Pelataan niilläsäännöillä.

Kupila : " Jääkiekon kasvatusviesti on kyseenalainen. Siksi kiekkoväkivalta on asia, jossa tarvitaan yhteiskunnan puuttumista kipeämmin kuin dopingin, sopupelien ja muiden urheilun ongelmien kohdalla. Opetusministeriön tulisi olla kiinnostuneempi jääkiekon rakenteellisesta väkivallasta kuin muutaman yksilön dopingista. Sama koskee yhteistyökumppaneita."

kovaa tekstiä kauttaaltaan, mutta asiaa. Lukekaa, herättää varmasti ajatuksia.


Muuten Urheilulehdessä huvitti kovasti tuo 20 parhaan kiekkoilijan lista. Puuttumatta mitenkään muuten sen sisältöön totean, että fiksumpi olisi todennut veljensä osalta olevansa jäävi antamaan arviota ja sillä perusteella jättänyt pois listalta. Toimittajan valta on suunnaton, näin voi hyvin edistää myös sukulaistensa urheilu-uraa.

Toinen huvittava kohat oli mainita Summasesta: " Onneksi on myös iso poikkeus joukossa. Bluesin urheilutoimenjohtajan tehtävästä hiljan eronnut Raimo Summanen piti itse valitsemansa päävalmentaja Kari Heikkilän töissä sillä seurauksella, että omat hommat organisaatiossa loppuivat. Yksi Summasen peukalonkääntö alaspäin- ja Heikkilä olisi saanut lähdöt."

Huvittava teksti- ja täyttä potaskaa. Me monet tiedämme , mitä tapahtui, joten sitä on Sihvosenkaan turha yrittää kääntää päälaelleen. Summanen yritti kaikin keinoin kampittaa heikkilää, mutta hävisi. Summanen veti kaiken tuen heikkilältä, mutta Heikkilä voitti taistelun- puhtaasti ja ansaitusti.

Kyllä toimittajien valta on suunnaton. Ne voivat lehdissä väittää mitä vain,ja monet uskovat sen totuutena. Vaarallista.

 

[siffa]

Erittäin hyvä juttu. Minä puolestani olen melekein kaikesta samaa mieltä Kupilan kanssa.

Kirjoitinkin jo Kupilan kirjoituksesta rikosilmoituksen tapahtumia seuraavaan keskusteluun. Pidän sitä tärkeänä kannanottona juuri käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun jääkiekosta. Kupila pitää jääkiekon ulkopuolisena urheiluasiantuntijana jääkiekkoa väkivaltaisena pelinä. Sanan väkivalta hän mainitsee kirjoituksessaan 56 kertaa. Sihvonen taas väittää, että jääkiekko ei ole väkivaltainen peli, vaikka hyväksyy väkivalta-koodin käytön ohjaamaan joukkueiden tunnetiloja, mistä esimerkkinä hän mainitsee Pasi Nielikäisen palkkaamisen Kärppien ja HPK:n SM-liigamestaruusjoukkueisiin ja nyt HIFK:hon.
Mielenkiintoista todeta, että täällä JA:ssa mm. jäsen raipe kuuluu Jari Kupilan kanssa samaan koulukuntaan, joka pitää jääkiekkoa väkivaltaisena pelinä. Yleensä nämä jääkiekkoa väkivaltaisena pelinä pitävät kannanotot tulevat jääkiekon ulkopuolelta. Sehän lisää keskustelua, kun lajin sisälläkin ollaan montaa mieltä asioista. Itse en pidä jääkiekkoa väkivaltaisena lajina. Eritoten alkaneella kaudella peli on ollut historiallisen siistiä.

 

[Tommy]

Joo, yhden pelin perusteella ne listat kannattaa varmaan tehdä. Straka on alkukauden näyttöjensä perusteella SM-liigan kolmen parhaan pelaajan joukossa, katsoi asiaa minkäväristen lasien läpi tahansa.

Mutta miksi tätä mantraa ei kuule kuin Lukko-fanien näppäimistöiltä?

 

[Johto]

Mutta miksi tätä mantraa ei kuule kuin Lukko-fanien näppäimistöiltä?

Varmaan siksi, että muut kuin Lukko-fanit eivät ole Strakaa niin hirveän montaa kertaa tositoimissa nähneet. Eikä näitä pikkukaupunkien seurojen huippupelaajia yleensä noteerata medioissa samalla tavalla kuin suurempien kaupunkien pelaajia.

 

[siffa]

Varmaan siksi, että muut kuin Lukko-fanit eivät ole Strakaa niin hirveän montaa kertaa tositoimissa nähneet. Eikä näitä pikkukaupunkien seurojen huippupelaajia yleensä noteerata medioissa samalla tavalla kuin suurempien kaupunkien pelaajia.

Näin Strakan Lahdessa torstaina. Kova pelimies on ja saa paljon vastuuta Toivolalta. Joutui vain Pelicansia vastaan tiukkoihin pihteihin, joten pistepörssi ei hänen osaltaan siellä kasvanut. Straka kuuluu näkemäni perusteella ehdottomasti liigapelaajien kärkikymmenikköön ja pisteitä tulee alkukauden tahtiin, kun pääsee hieman vapaammin pelaamaan.

 

[Johto]

Näin Strakan Lahdessa torstaina. Kova pelimies on ja saa paljon vastuuta Toivolalta. Joutui vain Pelicansia vastaan tiukkoihin pihteihin, joten pistepörssi ei hänen osaltaan siellä kasvanut. Straka kuuluu näkemäni perusteella ehdottomasti liigapelaajien kärkikymmenikköön ja pisteitä tulee alkukauden tahtiin, kun pääsee hieman vapaammin pelaamaan.

Totta, vastuuta Strakalle tulee varmasti riittämään enemmän kuin tarpeeksi. Tällä hetkellä Straka on SM-liigan pistepörssin kakkonen, maalipörssin kolmonen ja +/- tilaston kolmonen. Sen lisäksi, että Straka omaa loistavan laukauksen ja pelisilmän, niin mies jaksaa myös puolustaa kiitettävällä tavalla. Straka on miltei jokaisessa näkemässäni Lukon ottelussa syöksynyt vastustajien laukausten eteen ja jaksanut kannustaa joukkuetovereita vaihtopenkillä, eli on myös todellinen joukkuepelaaja.

Se nyt on tietenkin makuasia, että onko joku pelaaja SM-liigan paras, kolmanneksi paras, tai vaikkapa viidenneksi paras, mutta kyllä Straka kuuluu SM-liigan ehdottomaan eliittiin. Arvostukseni Sihvosen juttuja kohtaan laski todella paljon, kun tuon TOP20-listan SM-liigan "parhaista" pelaajista näin.

 

[P.Sihvonen]

Heittäydyn mukaan samaan bandwagoniin. Tätä tarkoitin kun sanoin, että jos pelaajalta haluat jotain ottelun jälkeen kysyä ja saada ulos muuta kuin normaalia liirumlaarumia, sido kysymyksesi johonkin pelitilanteeseen ja pelaajan omaan suoritukseen. Ne hän muistaa kristallinkirkkaasti heti ottelun jälkeen ja niitä hän pystyy käsittelemään, juuri tuon Puhakaisen tarkoittaman kehollisen kokemuksen ja muistin perusteella.

Loistava huomio, Gags!
-sihvonen-

 

[Daespoo]

Jääkiekko on väkivaltainen peli jo lähtökohdiltaan, kuka tahansa kirjoittaja joka tätä ei ymmärrä (Kupila mukaanlukien), menettää pohjan kirjoituksiltaan samantien. Peliä jossa on laillista ajaa vastustaja sairaalaan puhtaalla taklauksella ei voida käsitellä samoilla mittareilla kuin muita lajeja ennenkuin säännöt muutetaan siten että esim. taklaukset karsitaan pois kokonaan.

Tappelut ovat väkivaltaisia mutta seurauksiltaan yksi pienimpiä väkivallan tekoja mitä kaukalossa näkee. Taklaukset, huitomiset, poikittaiset, korkeat mailat jne. ovat seurauksiltaan paljon väkivaltaisempia kuin tappelut.

Jostain syystä tappelut ovat kuitenkin niitä mihin puututaan julkisuudessa peliä ymmärtämättömien taholta.

Jos puhutaan kasvatus-aspektista niin lätkää ei pitäisi käsitellä ennenkuin nyrkkeily ja muut kamppailulajit on 'siivottu' kokonaan, ts. kielletty. Minkälaisen kasvatuksellisen viestin lähettää se että Suomessa saa täysin ilman mitään huomiota hakata kaveria päähän niin paljon kuin lähtee ja vieläpä siten että se lajin ainoa tarkoitus ja samalla keskitytään kritisoimaan yhden lajin erittäin harvinaisia tapahtumia?

Kaksinaismoralismia pahimmillaan. Kandassa tapellaan 15v junnujen sarjoista lähtien, siellä tätä ei pidetä ongelmana kasvatuksellisesti tai yhteiskunnassa yleisesti koska siellä suuri yleisö tajuaa tappeluiden roolin jääkiekon sisällä. Suomessa? Not so much.

 

[mjr]

Jääkiekko on väkivaltainen peli jo lähtökohdiltaan, kuka tahansa kirjoittaja joka tätä ei ymmärrä (Kupila mukaanlukien), menettää pohjan kirjoituksiltaan samantien. Peliä jossa on laillista ajaa vastustaja sairaalaan puhtaalla taklauksella ei voida käsitellä samoilla mittareilla kuin muita lajeja ennenkuin säännöt muutetaan siten että esim. taklaukset karsitaan pois kokonaan.

Tappelut ovat väkivaltaisia mutta seurauksiltaan yksi pienimpiä väkivallan tekoja mitä kaukalossa näkee. Taklaukset, huitomiset, poikittaiset, korkeat mailat jne. ovat seurauksiltaan paljon väkivaltaisempia kuin tappelut.

Jostain syystä tappelut ovat kuitenkin niitä mihin puututaan julkisuudessa peliä ymmärtämättömien taholta.

Jos puhutaan kasvatus-aspektista niin lätkää ei pitäisi käsitellä ennenkuin nyrkkeily ja muut kamppailulajit on 'siivottu' kokonaan, ts. kielletty. Minkälaisen kasvatuksellisen viestin lähettää se että Suomessa saa täysin ilman mitään huomiota hakata kaveria päähän niin paljon kuin lähtee ja vieläpä siten että se lajin ainoa tarkoitus ja samalla keskitytään kritisoimaan yhden lajin erittäin harvinaisia tapahtumia?

Kaksinaismoralismia pahimmillaan. Kandassa tapellaan 15v junnujen sarjoista lähtien, siellä tätä ei pidetä ongelmana kasvatuksellisesti tai yhteiskunnassa yleisesti koska siellä suuri yleisö tajuaa tappeluiden roolin jääkiekon sisällä. Suomessa? Not so much.

Tuskin joku amerikkalainen jalkapallo on sen vähemmän väkivaltainen peli sinänsä kuin jääkiekkokaan. Mutta olennaisempaa on miettiä, mitä tarkoitamme "väkivallalla". Fyysinen kontakti sinänsä ei ole väkivaltaa. Nyrkkeily on urheilulaji, joka on tiukkojen sääntöjen kontrolloima, se on äärimmäisen kurinalaista ja säädeltyä urheilua itse asiassa - kukaan ei pysty laittamaan lastaan harrastamaan nyrkkeilyä ymmärtämättä mitä tämä tulee harrastamaan. Sen sijaan jääkiekko-tappelut näyttäyvät julkiselle mielipiteelle kurittomana väkivaltana koska ne ovat muodollisesti sääntöjen vastaisia, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolisia tapahtumia. Ne siis näyttävät ilmeisen kurittomilta ja väkivaltaisilta (vaikka sinänsä niistä aiheutuukin paljon vähemmän vaarallisia loukkaantumisia kuin normaalista jääkiekon peluusta). Itse kyllä ymmärrän aika pitkällekin tätä "jeesustelua" esim. junioreista. Yleensähän vanhemmat haluavat lastensa urheiluharrastuksen kautta oppivan kurinalaisuutta, sääntöjen noudattamista jne. Tämä jääkiekko-fanien kuolaaminen jostakin tulevasta hanskaamisesta ja sitten sirkusmainen koitos itsessään jonkun minuutin pelin jälkeen, eivät yksinkertaisesti anna mitään urheilullisen kurinalaisuuden vaikutelmaa. En oikein ymmärrä, että miten se voisikaan näitten "kirjoittamattomien" sääntöjen puitteissa. Eli, joko kiellettäköön tai sallittakoon tappelut "osana" jääkiekkoa. Jos tappelut ovat osa jääkiekkoa niin miksi ihmeessä niitä ei voisi kirjata myös osaksi jääkiekon sääntöjä? Itse kiistassa tietysti raha ratkaisee, ja siinä lajin ydinseuraajien merkitys on marginaalinen, joskus se on hyvä asia, useimmiten huono.

 

[Daespoo]

Ollaan pitkälti samaa mieltä, jos tappelut 'sallittaisiin' siten että otettaisiin NHL-tyyppinen rangaistuskäytäntö niin hommahan olisi selvä pitkältä osin.

Jos SM-liiga tekisi selvän pesäeron muuhun suomalaiseen jääkiekkoon ottamalla eri rangaistuskäytännön mukaan tappeluista ja taas vastaavasti nostaisi rangastuksia esim. junnusarjoissa niin ehkäpä ihmiset ymmärtäisivät eron ammattilaissarjan ja junnukiekon välillä. Mene ja tiedä.

 

[mjr]

Ollaan pitkälti samaa mieltä, jos tappelut 'sallittaisiin' siten että otettaisiin NHL-tyyppinen rangaistuskäytäntö niin hommahan olisi selvä pitkältä osin.

Jos SM-liiga tekisi selvän pesäeron muuhun suomalaiseen jääkiekkoon ottamalla eri rangaistuskäytännön mukaan tappeluista ja taas vastaavasti nostaisi rangastuksia esim. junnusarjoissa niin ehkäpä ihmiset ymmärtäisivät eron ammattilaissarjan ja junnukiekon välillä. Mene ja tiedä.

Minä voisin jopa ruveta pitämään tappeluista, jos ne olisivat sääntökirjassa. Silloinhan asiaan tulisi mielenkiintoa ja puuhan voisi ruveta näkemään urheiluna.

 

[nuck]

Jos puhutaan kasvatus-aspektista niin lätkää ei pitäisi käsitellä ennenkuin nyrkkeily ja muut kamppailulajit on 'siivottu' kokonaan, ts. kielletty. Minkälaisen kasvatuksellisen viestin lähettää se että Suomessa saa täysin ilman mitään huomiota hakata kaveria päähän niin paljon kuin lähtee ja vieläpä siten että se lajin ainoa tarkoitus ja samalla keskitytään kritisoimaan yhden lajin erittäin harvinaisia tapahtumia?

Itse nyrkkeilyä joitakin vuosia harrastaneena pitää tarttua (aiheen ulkopuolelta, joten anteeksi tästä) lyhyesti tähän nyrkkeilyn kasvatukselliseen puoleen.

Kun menin 16-vuotiaana ensimmäisiin nyrkkeilytreeneihini, minulla oli lajista aika sekavia ajatuksia. Minä nimittäin pidin nyrkkeilyä alkuun hieman väkivaltaisena lajina, mutta itse asiassa nyrkkeily rauhoitti murrosiässä olevan nuoren miehen tunteita niin paljon, että minun ei ole koskaan tarvinnut (nyt jo 30-vuotiaaksi kestäneellä tielläni) tapella kehän ulkopuolella.

Ensimmäinen asia, minkä nyrkkeily -monien muiden kamppailulajien tavoin- opettaa, on itsehillintä. Minulla oli alkujaan kova tarve "kostaa" perille tullut isku antamalla isku iskusta, mutta kun tein tämän, suojaukseni laski ja iskuja tuli varmuudella lisää. Näin ollen nyrkkeily kasvatti pitämään aggression tunteita piilossa ja tämä on siirtynyt myöhemmin myös siviilielämään.

Nyrkkeily on mielestäni siis laji, joka kasvattaa ihmistä henkisesti enemmän kuin monet muut lajit. Tietysti nyrkkeily näyttää kehän ulkopuolelle osittain väkivaltaisena lajina, mikäli lajin luonnetta ei tunne tai siihen ei ole halua perehtyä. Televiosiota on kuitenkin helppo pitää kiinni ja valvoa omia lapsia seuraamasta nyrkkeilyä, mutta jos lapseni joskus myöhemmin kysyy nyrkkeilystä minulta, minulla ei ole lajista negatiivista sanottavaa.

 

[Taito-Ojanen]

Mutta olennaisempaa on miettiä, mitä tarkoitamme "väkivallalla". Fyysinen kontakti sinänsä ei ole väkivaltaa.

Tärkeä kysymys, eikä pelkästään mitään semanttista kikkailua. Meidän kamppailulajiseuran salisäännöissä mainitaan, että väkivalta ei kuulu saliin, eikä tässä säännössä ole mielestäni mitään ristiriitaista sen kanssa, että siellä potkitaan, lyödään, lukotetaan ja heitellään toisia.

Jääkiekkotappeluiden yksi outoja piirteitä on se, että tuomarit joutuvat joskus repimään tappelupukareita irti toisistaan, kun taas kamppailulajeissa on täysin selviö, että jos tuomari keskeyttää tilanteen, kaikki toiminta loppuu siihen paikkaan. Jos ei lopu, seuraukset ovat vakavat. Miksi jääkiekossa katsotaan tällaista päivänselvyyttä läpi sormien? Tuomarin sana on laki, eikä siinä pitäisi olla pelaajien tulkinnalle mitään sijaa.

Monia jääkiekkoa vähemmän ymmärtäviä varmaan hämää myös se, että tappelupukarin valintaa ei ole kirjattu sääntöihin. Tarkoitan tällä sitä, että kamppailulajeissa on yleensä painoluokat, jotta matsi olisi lähtökohdiltaan tasapuolinen. Jääkiekossa painoluokkia tappeluissa ei ole, vaan vastustajan valinta on periaatteessa spontaania. Syntyy helposti mielikuva siitä, että kuka tahansa voi käydä kenen tahansa kimppuun, eritoten isompi pienemmän, vaikka lätkässä on oma sisäinen koodistonsa, joka estää tämän. Teoriassahan kentällä voisi vallita täysi kaaos matsista toiseen, mutta käytännössä näin ei ole.

Yksi ero ilmenee vielä siinä, että tappelu ei kuulu kuitenkaan kovin monen jääkiekkoilijan perustaitoihin, kun taas kamppailukehään nousevat ovat harrastaneet kyseistä lajia ainakin jonkin verran. Jääkiekossa voi - jälleen kerran siis periaatteessa - joutua matsaamaan, vaikka siitä ei ole minkäänlaista kokemusta.

Kamppailulajeja harrastavana minua kutkuttaisi ajatus siitä, että joku lätkätappelija keksisi lukottaa vastustajansa lyömisen sijaan. Toki tuo luistimilla taitaisi olla aika mestarillillinen suoritus, mutta siinä voisi muutamalla katsojallakin mennä sormi suuhun suhtautumistaapaa etsiessä, kun lätkätappelu päättyisikin vaikkapa tehokkaaseen kuristusotteeseen tai käsilukkoon. Mitä muuten lätkän säännöt sanovat tästä? Entä maassa olevan pelajaan kanssa matsaamisesta?

Meni vähän ristiin näitä asoita tässä viestissä, mutta yritin tuoda esille muutamia syitä siihen, miksi lätkätappelut mahdollisesti kauhistuttavat ihmisiä enemmän kuin monet muut kamppailut. Ymmärrän kyllä, että monet asian karsastajat eivät osaa ajatella näin tietoisesti näitä asoita, mutta alitajuisesti löytävät eroja muihin kamppailulajeihin, vaikka eivät osakaan tuoda niitä sanallisesti esille. Enkä tarkoita tällä osaamattomuudella tyhmyttä, vaan yksinertaisesti asian vierautta.

 

[sampio]

Kamppailulajeja harrastavana minua kutkuttaisi ajatus siitä, että joku lätkätappelija keksisi lukottaa vastustajansa lyömisen sijaan. Toki tuo luistimilla taitaisi olla aika mestarillillinen suoritus, mutta siinä voisi muutamalla katsojallakin mennä sormi suuhun suhtautumistaapaa etsiessä, kun lätkätappelu päättyisikin vaikkapa tehokkaaseen kuristusotteeseen tai käsilukkoon.

Hauska juttu, itse nimittäin mietin samaa asiaa eilen illalla. Itse olen vielä täysi noviisi kamppailulajeissa, mutta luulen, että luistinten lisäksi yläkropan varusteet hankaloittaisivat toimintaa aika tehokkaasti. Jos lukotuksessa onnistuisikin, epäilen, että hävinnyt osapuoli kokisi moisen tappion suurena loukkauksena ja nöyryytyksenä, kun puhtaan nyrkkimatsin voi vielä kääntää tappionkin jälkeen ainakin rohkeaksi yritykseksi. Turha nöyryytys ruokkisi tarpeettomia tappeluita.

Itseäni kiehtoi ajatus tappelun päättymisestä triangeliin.