Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[P.Sihvonen]

Ei koripalloa vertailukohdaksi!

Kannattaisi edelleenkin tutkia koripalloa rinnakkaisesti tässä nollatoleranssiasiassa. Ei peli ole kuollut vaikka paidassa ei saa roikkua (vrt. kahvakiekko) tai estämistä väärällä kontaktilla harjoittaa (vrt. hyökkääjän/puolustajan virhe kontaktitapauksissa koriksessa).

Jaloilla puolustetaan ja jaloilla on myös mahdollista pelata itsensä irti täydellisestäkin puolustuksesta, oli se sitten paikkaa tai miesvartiointia. Näin myös jääkiekossa, jossa on nykyinen tiukka sääntötulkinta.

Mitä kahvaamiseen tulee, lienee kuitenkin kysymys enemmänkin päälle hirttänneestä tavasta liikkua sääntöjen rajamailla kuin syvyyspsykologisesta pelkoa torjuvasta tarpeesta tmv. Hiukan reaalimaailman perspektiiviä näihin juttuihin, please.

Koripallo on mahdollisimman huono vertauskohta jääkiekolle sikäli, että juuri siihen (koripallon) suuntaa ei pitäisi mennä. Koripallossahan peliväline on aina kerrallaan sen puoli minuuttia toisella ja sitten taas puoli minuuttia toisella joukkueella (noin periaatteessa). Jääkiekon omaleimaisuus ja ehkä lajin keskeisin identiteetti on taas siinä, että kiekko on lähes kaiken aikaa ryöstettävissä vastustajalta. Tässä jääkiekko poikkeaa koripallosta, käsipallosta, kaukalopallosta ja myös jalkapallosta.

Nollatoleranssi jääkiekossa aiheuttaa ainakin lievää liukumista edellä mainittujen pelien suuntaan. Sitä tapahtuu ennen kaikkea ylivoimapelin lisääntyessä, mutta myös viidellä viittä vastaan puolustettaessa, koska ainoa realistinen konsti puolustaa omalla alueella (ainakin NHL:n esimerkin mukaan silloin, kun pelitapa opittiin viime kaudella siellä kevääseen mennessä)on aluepuolustamisen lisääminen. Ennen pystyi puolustamaan mies miestä vastaan. Nyt SM-liigassa puolustetaan yhdistettyä alue- ja miesvartiointia, mutta ennustan, että suunta on kohti aluepuolustamista.

Eikä minulle ihan auennut, Pressiboxi, mistä ihmeen "syvyyspsykologisesta pelkoa torjuvasta tarpeesta" kirjoitat tuossa yllä. Ja että mitä "reaalimaailman perspektiiviä" olet vaatimassa ja keneltä? Minulta? Minun lähtökohtanihan on niin kaukalotodellisuutta kuin vain voi olla. Itse asiassahan lähtökohtani on peräti pihapeleissä. Tarkoitan tällä sitä, että aina ja kaikkialla ja kaikissa pallopeleissä yritetään estää vastustajaa tekemästä maalia. Se minun "pelko" on sitä "pelipelkoa", että vastustaja pääsee tekemään maalin. No, ehkä pelko on väärä sana, jos olen sellaista käyttänyt. Ja toki voi olla, ettei heitto pelosta tarkoittanut minua.

Vielä nollatoleranssista: Jo keskialueen paitsion poistuminen opetti meille sen, että puolustamiselta viedyt edellytykset eivät todellakaan johda entistä avoimempaan hyökkäämiseeen. Mitä helpommaksi hyökkääminen tehdään, sitä organisoidumpia ja yhteistoiminnallisempia muotoja valmentajat kehittävät puolustukseen. Viimeinen sana on AINA puolustuksella.
-sihvonen-

 

[Maffesoli]

Rautalanka solmussa

Eli toisin kuin Maffessoli hahmottelee, "turhien" jäähyjen ottaminen ei ole YKSILÖkysymys

Hetkinen... minulla taitaa olla nyt se ongelma, etten ymmärrä mentoriani oikein, vaikka intomielisesti siihen pyrin... Kerrot:


”…nollatoleranssijääkiekko on viihdyttävää vain silloin, kun koolla on maailman parhaat pelaajat.” P.Sihvonen/UL 21.9.

”… nollatoleranssijääkiekko on eräänlainen huippukorkea pelaamisen standardi. Siihen eivät tavalliset pelaajat yllä.” P.Sihvonen/UL 26.9.


Puhut toki teksteissäsi valmennuksesta ja viisikkotyöskentelystä tässä yhteydessä - näkökulmasi takia se on pakkokin, mutta samaan hengenvetoon puhut kuitenkin edellä nähdyllä tavallla "huippukorkeasta pelaamisen standardista johon tavalliset pelaajat eivät yllä". Etkö siis itse ajattele tällöin, että tämä on yksilökysymys - pelaajat ovat eritasoisia yksilöitä, ja pelaajien taso vaikuttaa asian toteuttamiseen? Minä taas ajattelin kärjistetysti nimenomaan päinvastoin kuin P.Sihvonen hahmottelee minun hahmotelleen, että tämä ei ole yksilökysymys - tämän pitäisi kaikkien pelaajien pystyä ajan myötä oppimaan.

Ja vielä tästä...

Minä vastaan: Jääkiekkoilija laittaa mailan niin kauan vastustajan kainaloon, kun hän silmänräpäyksessä päättelee, että nyt on puolustamisen nimissä pysäytettävä vastustaja, ettei tämä pääse pahan tekoon.

Sanot, että "minä vastaan", mutta et oikeastaan vastaa. Ymmärrän kyllä tuon puolustushalukkuuden ja tavallaan myös päättelyketjusi seuraamuksista viisikkotyöskentelyyn, mutta edelleenkään en ymmärrä sitä lähtökohtaa, että ainoana mahdollisena puolustamisen keinona näyttäytyy koukkaaminen. Liioitellaan taas: eihän pelaaja myöskään (yleensä) ymmärtämättä seurauksia heitä esimerkiksi mailaa karkuun pääsevän pelaajan jalkoihin tai ota kädellä kiinni jalasta. Miksi hän ei siis voisi oppia olla koukkaamatta? Tämä - myönnän kyllä karrikoitu - kysymys minua askarruttaa; samanlaisin miettein kuin esimerkiksi nimimerkki St_Patrick #16 tuossa aiemmin minusta hyvin pohdiskeli.

Lopuksi: En itsekään nauti nähdyn kaltaisesta erikoistilannejääkiekosta. En kuitenkaan ollut erityinen kahva/repimis/paini -jääkiekonkaan ystävä. Siksi haluaisin, että nyt tehtäisiin kaikki mahdollinen sen eteen, että löytyisi järkevä tuomarilinja. Se ei kuitenkaan löydy tuomitsemalla kategorisesti nykyinen saati haikailemalla vanhaan.

 

[P.Sihvonen]

Minä en millään usko mihinkään näin radikaaliin. Uskon, että tulevaisuudessa tullaan keskittymään yhä enemmän luistelunopeuteen, sillä vauhti on myrkkyä "mailattomalle" puolustukselle. Aiemmin mailaviidakossa pärjäsi hitaammatkin kaverit myös pelkällä voimalla. Todennäköisesti se johtaa myös hyvin organisoituun puolustukseen, jotta pystytään vastaamaan vastustajaan vauhtiin, mutta olisiko se jotenkin paremmin organisoitu kuin tähän asti?

Ei se ole sen "paremmin" organisoitu jatkossa. Se on vain toisella tavalla organisoitu. Lisäksi se on pelin kannalta kiusallisella tavalla organisoitu.

Viittaat aivan oikein siihen, että hyökkäyspeli tulee tätä menoa suosimaan nopeita luistelijoita, joita hitaat puolustavat pelaajat eivät voi enää kahvata kiinni. No, entä sitten, mitä on tehtävissä puolustuksen kannalta? On pakko (ja järkevää) vetää puolustussumppu niin alas ja lähelle omaa maalia, ettei hyökkääjien vauhdilla pääse enää ohi. - Tätä minä pelkään ja kammoan. Jääkiekosta tulisi kuin koripalloa tai kaukalopalloa.
-sihvonen-

 

[Wäinö#16]

Ei se ole sen "paremmin" organisoitu jatkossa. Se on vain toisella tavalla organisoitu. Lisäksi se on pelin kannalta kiusallisella tavalla organisoitu.

Viittaat aivan oikein siihen, että hyökkäyspeli tulee tätä menoa suosimaan nopeita luistelijoita, joita hitaat puolustavat pelaajat eivät voi enää kahvata kiinni. No, entä sitten, mitä on tehtävissä puolustuksen kannalta? On pakko (ja järkevää) vetää puolustussumppu niin alas ja lähelle omaa maalia, ettei hyökkääjien vauhdilla pääse enää ohi. - Tätä minä pelkään ja kammoan. Jääkiekosta tulisi kuin koripalloa tai kaukalopalloa.
-sihvonen-

Eli kääntäen, on parempi antaa huonojen luistelijoiden kahvata vauhti pois? Milloin jääkiekko tähän muuttui? Pikkuhiljaa, kun huomattiin, että noihan on pirulauta saamarin nopeita kavereita, pakko tehdä jotain ettei nyt ihan pystyyn hävitä. Tuomarit sitten ovat lähteneet tähän mukaan ilmeisesti säälistä heikompaa kohtaan, mikä on tietenkin ihan inhimillistä. Itse kuulun nollatoleranssin kannattajiin ja nollatoleranssin olisi pitänyt olla voimassa aina. Nythän vain toteutetaan sääntökirjaa. Ja ylipäänsä onko jääkiekossa jotain pyhempää kuin sääntökirja?

Toisaalta jääkiekkokin kehittyy ja sääntöjä rukataan, ja usein veturina on NHL jossa liikkuu suurimmat rahat. Ja rahalla on valtaa, usein valitettavasti. Mutta säännöt tulee olla selkeitä, eikä sellaisia jotka jättävät tolkuttomasti tulkinnan varaa. Näin oli minusta kahvakiekon aikaan. Minusta olisi hyvä katsella rauhassa pari kautta mihin suuntaan peli kehittyy ja sitten tehdä toimenpiteitä jos on tarvis. Mutta ei ainakaan siihen suuntaan, että aletaan taas sallia epämääräisiä kahvoja joista tuomari sitten randomilla heittää äijää boksiin.

Mitä tulee pelkoon aluepuolustuksen vallasta, niin toki siinä voi olla hyvinkin perää. Mutta olisiko se silti joku avain täydelliseen puolustukseen, en usko. Miksei aluepuolustusta ole aiemmin käytetty, jos sillä varmistetaan maalivahdin nollapeli. Jääkiekossa on myös puolustuksen organisointi hyvin paljon vaikeampaa kuin vaikkapa koripallossa, johon tosin on aika turha verrata. Jääkiekossa kiekonriisto on paljon helpompi tehdä, kuin pallonriisto koriksessa ja toisaalta kun koriskenttä on niin pieni ja äijät nopeita on puolustus lähestulkoon aina organisoitu ottamaan hyökkäyksiä vastaan. Ja jälleen toisaalta korien tekeminen on silti melko "helppoa" aivan toisenlaisesta lajin luonteesta johtuen. Turha siis verrata näitä keskenään. Lähinnä jääkiekkoa on kaukis ja salibandy. Ja näissä kaikissa totaalinen aluepuolustus on erittäin vaikeaa, sillä peliväline liikkuu hyvin nopeasti ja pelaajat vielä nopeammin. Älykäs pelaaja löytää aina kentältä tilaa. Tosin mitä huonompia pelaajia, sitä paremmin aluepuolustus toimii ja tätä ehkä on ajettu takaa kun on sanottu että nollatoleranssi on parhaimmillaan huippujen peleissä. Mutta onko se sitten hyvä syy sallia koukkukahvat? Minusta ei todellakaan, sillä arvostan enemmän nimenomaan älykkyyttä pelissä ja pelisilmää ja sitä kehitettään parhaiten kun ei tarvitse kantaa perässä tulevaa koukkijaa. SM-liigankin toivoisin olevan älykkäiden pelaajien kehityspaikka.

Yksi lainalaisuus mikä myös sotii jääkiekon kehittymistä johonkin totaalipuolustusjäähyhipan suuntaan, on jälleen kerran talous ja raha. Yleisö tulee äänestämään lompakollaan moista sumppukiekkoa vastaan. Tämä oli jo lähellä Jokereissa Summasen aikana, jolloin peli oli välillä karmaisevan tylsää, vaikka kasassa oli usein huipputaitavia pelaajia. Pelikirjaintoilijoille se saattoi tosin olla taivas, mutta ihan heidän rahoillaan ei tätä hommaa vielä pyöritetä. Ainakaan Jokereilla, HIFK:lla ja muilla isoilla on tuskin varaa sellaista lähteä edes kokeilemaan. Ja miksi lähteäkään, sillä aktiivinen kiekko on paitsi yleisöystävällistä, niin myös pelaajat siitä pitävät. Ja monen mielestä se on voittavaa kiekkoa parhaimmillaan. Omalla aktiivisuudella pakotetaan vastustaja virheisiin, joihin sitten isketään. Vaikka vastustaja pelaisi kuinka puolustavaa aluepeliä tahansa, on voiton avaimet minusta aktiivisella joukkueella, joka varsin helposti saa torjuttua vastahyökkäykset, jotka todennnäköisesti tulevat lähtemään hitaasti kun kaikki viisi pelaajaa on sumpussa maalin lähellä. En ole ollenkaan vakuuttunut, että moinen aluepeli toimisi ollenkaan jääkiekossa, ainakaan kovin suurella voittoprosentilla.

 

[Salama15]

Minusta olisi hyvä katsella rauhassa pari kautta mihin suuntaan peli kehittyy ja sitten tehdä toimenpiteitä jos on tarvis.

Hyvää tekstiä Pyhä Pate, mutta tähän heittäisin jo aiemmin esiintuomani kommentin...

Seuraan "virkani puolesta" melko paljon junnukiekkoa ja tämä ns. nollatoleranssi on otettu myös siellä täysimääräisesti käyttöön. Isoin ongelma junnupuolella näyttäisi olevan tuomareiden raskaasti heittelevä taso; jäähyistä osa tulee tietty ihan aiheesta, mutta yhä useammin kukaan hallissa (tuomaria lukuunottamatta) ei tiedä mistä jäähy tuomittiin. Tästä tietty seuraa se, etteivät pelaajat tiedä mitä kaukalossa saa tehdä / mitä ei ja sama epätietoisuus vaivaa myös valmentajia. Yksi iso ongelma on myös se, että valmennustietous varsinkin puolustamistekniikoiden suhteen vanheni laakista. Esim. vanha sääntö 1 vs. 1-tilanteessa oli, että pakki katsoo hyökkääjää rintaa / napaan (ei kiekkoon) ja pysäyttää hyökkääjän sulkemalla luistelulinjan. Tämän hetken tulkinta tuosta on estäminen => 2 min.

Mitä siis yritän sanoa on se, että jos "nollatoleranssi" on linja jolla mennään, olisi tämä linja pidettävä tästä hamaan tulevaisuuteen samana vaikka kuinka ottaisi pattiin. Muuttamalla sääntötulkintoja tasaisin väliajoin ei aiheuteta muuta kuin ongelmia juniorituotannolle. Ammattilainen aikuispelaaja pystyy omaksumaan uusia pelitaktiikoita sääntötulkintojen muuttuessa, mutta yrittäkää poijjaat opettaa aikuisen kokoinen 16 vuotias taklaamaan ja ottamaan taklauksia vastaan jos kys. homma on ollut pannassa siihen astisen uran ajan. Hyvä esimerkki tästä oli "meillä" Kirkkonummen Salamoissa ihastuttanut / vihastuttanut (tarpeeton yli pyyhitään) Hayley Wickenheiser; mimmi kyykkäsi ja nosti penkistä paljon keskiverto-joukkuetoveriaan enemmän, mutta samat "kesäheinät" veivät Heiliä kulmaväännöissä mennen tullen siitä yksinkertaisesta syystä, että olivat pelanneet koko uransa pikkupojista alkaen fyysistä kamppailujääkiekkoa. Jopa Heilin luisteluasento poikkesi jonkin verran muista (painopiste ylempänä) ja tuollaisen selkärangassa olevan asian muuttaminen aikuisuuden kynnyksellä / aikuisena on erittäin vaikeata, ellei jopa mahdotonta...

 

[Wäinö#16]

Tästä tietty seuraa se, etteivät pelaajat tiedä mitä kaukalossa saa tehdä / mitä ei ja sama epätietoisuus vaivaa myös valmentajia. Yksi iso ongelma on myös se, että valmennustietous varsinkin puolustamistekniikoiden suhteen vanheni laakista. Esim. vanha sääntö 1 vs. 1-tilanteessa oli, että pakki katsoo hyökkääjää rintaa / napaan (ei kiekkoon) ja pysäyttää hyökkääjän sulkemalla luistelulinjan. Tämän hetken tulkinta tuosta on estäminen => 2 min.

Tämä linjattomuus on tietysti yksi ongelma, mutta sehän ei sinänsä ole nollatoleranssin tuotetta, sillä linjattomia dumareita on liigassa ollut aina. Uskon kuitenkin, että kehittymistä tapahtuu silläkin puolella, eikä esim. puhtaista taklauksista laiteta äijää boksiin. Joka tapauksessa tuomarivirheitäkin tapahtuu, mutta toivottavasti niistä pystytään käymään asiallista keskustelua.

Mitä tulee tuohon esimerkkiin, niin mielestäni kuvaamassasi tilanteessa ei pitäisi olla eroa tiukennetullakaan linjalla. Vastustajaan saa ajaa tiukasti kiinni ja taklatakin, jos sillä on kiekko. Kiinnipitämiset ja koukut vihelletään tietysti tiukemman mukaan, samoin kuin kiekottoman pelaajan fyysiset estämiset. Kiekollista saa edelleen taklata ja toivottavasti taklataankin kovaa, paljon ja puhtaasti.

 

[Salama15]

Mitä tulee tuohon esimerkkiin, niin mielestäni kuvaamassasi tilanteessa ei pitäisi olla eroa tiukennetullakaan linjalla. Vastustajaan saa ajaa tiukasti kiinni ja taklatakin, jos sillä on kiekko.

Näinhän minäkin asian ymmärrän / olen ymmärtänyt, mutta kiekollisen pelaajan pysäyttäminen vartalolla ilman taklaamista (luistelulinjan sulkeminen, joka johtaa molempien pelaajien pysähtymiseen) johtaa nykytulkinnalla estämisjäähyyn vaikka puolustava pelaaja ei käyttäisi pysäyttämisessä mailaa tai käsiään sääntöjen vastaisesti. Näin on tapahtunut useammassa junnupelissä, usean eri tuomarin tuomitsemana...

 

[aceman81]

Niin...tuleeko pelistä vauhdikkaampaa? Vai yksipuolista asemasotaa? Aika näyttää. Kieltämättä, nopeat luistelijat saattavat periä jään, omasivat kiekollista taitoa tai eivät. Asia mikä linjauksessa hieman korpeaa on aseiden vieminen aktiiviselta puolustamiselta. Miesvartioinnin muuttuessa liian jäähyalttiiksi, on hyödyllisempää peruutella ja sumputtaa oman alueen keskusta mahdollisimman nopeasti. Kuten aiemmin todettua, jotteivat nopeat hyökkääjät pääse kiertämään tai ohittamaan. Siinä sitten nopeat ja taitavat hyökkääjät saavat pyöriä ringin ulkoreunoilla hakien laukaisutilaa, syöttöä tai jäähyä. Jos tämä skenaario toteutuu, eli paketti valuu entistä alemmaksi ja karvauspelikin vähenee, niin eikö tuosta puolustusasetelmasta ole suhteellisen hidasta lähteä vastahyökkäyksiin? Väheneekö pelin virtaaminen päästä päähän?

Ja väheneekö tosiaan aktiivinen puolustuspeli hyökkäyspäässäkin, siis karvaus ja kiekonriisto? Onko tässäkin tapauksessa hyödyllisempi tapa siirtyä entistä passiivisempaan puolustuspeliin, eli kärkikarvaaja ei lähde taklaamaan tai ajamaan iholle vaan peruuttelee, peittää syöttölinjoja ja ohjaa peliä avaavaa pelaajaa laitaa kohden? Syystä että jäähyn todennäköisyys karvaus/kaksinkamppailupelaamisessa on kasvanut ja jos et pelaa tilannetta loppuun, olet pelannut itsesi ulos, mikä sekään ei ole hyvä asia. Kovaa saa kuulemma taklata edelleen - joskin, kriteerit ryntäyksen ja estämisen suhteen muuttuneet. Eli entistä vaikeammaksi taklaaminenkin on mielestäni tehty. Elementin ollessa jää, on täydellisen osuman saaminen liikkuvaan maalin suhteellisen hankalaa.

Mailapeli meni jossain vaiheessa kohtuuttomuuksiin - kahvakortti on sinänsä asiallista vetää esiin. Muttei liian voimakkaasti. Koukuista ja kahvoista saaduista jäähyistä on ollut urputusta todella vähän - kyllä valtaosa ihmisistä haluaa kitkeä takaapäin suoritettavan koukkimisen. Enemmän ärtyneitä kysymysmerkkejä ovat aiheuttaneet uudet esto-tulkinnat, eli miten sillä vartalolla saakaan miestä ottaa ja missä tilanteessa? Oli miten oli, niin kaksinkamppailupelaaminen mies miestä vastaan saa aivan uusia piirteitä - enkä oikein tiedä ovatko minuun makuuni, kova peli ja tiukka vääntäminen kun ovat enempi omaan makuuni. Vapaa luistelu keskialueen yli ei mielestäni ole kovinkaan kummosen näköstä. Kai kiekko sitten on menossa parempaan suuntaan, jonkun mielestä. Mutta...kassellaan nyt vaikka syyskauden päätteeksi millasta peliä maksavalle yleisölle on tarjottu.

 

[Lisäalueen mies]

Mitä tulee pelkoon aluepuolustuksen vallasta, niin toki siinä voi olla hyvinkin perää. Mutta olisiko se silti joku avain täydelliseen puolustukseen, en usko. Miksei aluepuolustusta ole aiemmin käytetty, jos sillä varmistetaan maalivahdin nollapeli.

Tuota samaa mietin itsekkin. Jos aluepuolustus on se avain niin entä jos puolustetaan aluetta ylempänä, pyritään tukkimaan syöttölinjat, yksi häiritsee kiekollista? Minusta vain tuntuu, että se puolustaminen on helpompaa kun vastustaja ei ole vielä saanut kelattua vauhtia päälle.
P.Sihvonen arvosteli tämän kauden alkupuolella Kärppiä "Peruuttelusta" ja oli asiassa aivan oikeassa. Jo voitetussa HPK pelissä oli nähtävissä ongelmia ja paluuta viimevuotiseen tapaan pelata "Peruuttelemalla". Seuraavissa peleissä ongelma korostui ja jäähymäärät oli tosi korkeita, osasyynä liian alas valunut viisikko ja vielä huonossa ryhmityksessä, kaksi ylintä pelaajaa pelattiin liian helposti ulos pelistä.
Nyt kahdessa viime pelissä viisikko on ollut oikeassa ryhmityksessä ylempänä ja karvaus on ollut aktiivisempaa ja jotakin se on vaikuttanut, TPS matsissa 3 kpl rangaistuksia, eilen Bluesia vastaan 5 kpl.
Edelleenkin epäilen sitä, "Nollatoleranssi" veisi mahdollisuuden puolustaa ylempää ja ainoa toimiva malli olisi sumppu omalla puolustusalueella.
Uskon myös, että tuomarit löytävät ne oikeat tulkinnat jonkin ajan kuluessa ja linja muuttuu hieman sallivammaksi. Nyt on ollut havaittavissa sellaista ylireagointia pienissä kontakteissa, on vähän niinkuin todisteltu, että kyllä tässä ollaan "Nollatoleranssin" kanssa tosissaan.
Kierroksia on vielä alla niin vähän, että en kovin lopullisia johtopäätöksiä vielä ainakaan itse uskalla lähteä tekemään, haluan nähdä miltä tilanne näyttää tuolla Tammikuun tietämillä. Silloin on jo itsekkin nähnyt enemmän eri joukkueita niin " Livenä" kuin televisiostakin ja pystyy tekemään paremmin arvioita niiden pelitavasta ja siitä, onko niissä tapahtunut jokin selvä muutos viime kauteen ja johtuuko se mahdollisesti tästä "Nollatoleranssista".

 

[Leba95]

Näinhän minäkin asian ymmärrän / olen ymmärtänyt, mutta kiekollisen pelaajan pysäyttäminen vartalolla ilman taklaamista (luistelulinjan sulkeminen, joka johtaa molempien pelaajien pysähtymiseen) johtaa nykytulkinnalla estämisjäähyyn vaikka puolustava pelaaja ei käyttäisi pysäyttämisessä mailaa tai käsiään sääntöjen vastaisesti. Näin on tapahtunut useammassa junnupelissä, usean eri tuomarin tuomitsemana...

Wtf? Ei kai tätä muuten voi kommentoida. Kiekolliseen pelaajaan kohdistunut rike ei voi olla estäminen sääntökirjan mukaan. Piste. Estäminen voi kohdistua vain kiekottomaan pelaajaan. Ymmärtäisin kuvailemasi jäähyt jos pelaaja on pelannut kiekon esim. laidan kautta pari metriä pakin taakse, jolloin hän on nykytulkintojen mukaan kiekoton. Tai vaihtoehtoisesti jos kontaktia jatketaan (eli ei ole mallia taklaus ja irti). Tietenkin jos esim. laidasta läpi yrittävää kaveria painetaan laitaan vielä hänet pysäyttäneen taklauksen jälkeen on jäähy taas paikallaan.

Itse olen viheltänyt erotuomarikerhon kertauskurssin (eli katseltiin niitä tulkintoja selventäviä videoita) jälkeen 5-6 matsia. Siis alempia juniorisarjoja, B-jun II-div. karsintoja yms. Viheltämäni pelit ovat menneet selkeästi opetellessa. Koko ajan huomaa itse ettei pysty linjaa pitämään, eli hetki tilanteen jälkeen tulee usein mieleen: olisiko sittenkin pitänyt vieheltää / jättää viheltämättä. Eli opettelua se on vielä tuomareillakin, muutos on niin iso. Toivottavasti vuoden vaihteen aikoihin hommaan on saatu joku tolkku juniorisarjoihinkin joissa viheltävät pääsääntöisesti huomattavasti liigatuomareita kokemattomammat ja taitamattomammat viheltäjät.

Erityisen silmiinpistävää on kuitenkin ollut pelaajien tietämättömyys sääntötulkinnoista. Ihmettelen suuresti miksei jääkiekkoliitto tms. taho ole toimittanut riittävää tietopakettia (= DVD:t joilla tulkintoja esiteltiin) seuroille? Näin olisi valmentajilla, pelaajilla ja tuomareilla joku yhteinen näkemys jolta hommaa voitaisiin lähteä kehittelemään. Nyt joka ottelussa löytyy pelaaja joka ei tiedä vastustajasta kiinnipitämisen olevan kiellettyä. Eli vapaa käsi laitakahinassa vastustajan olkapäälle. Tai vastaavasti selän takana ollessa maila yhdellä kädellä vastustajan kropan etupuolelle, jolloin käytännössä kyseessä on aina mailakädellä kiinnipitäminen.

Itse olisin P. Sihvosen kanssa samoilla linjoilla pelin "koripallistumisen" suhteen. Nythän pelit ovat jo näyttäneet siltä, että pitkien päätypainostusten osuus kasvaa. Hyökkääjät kierrättävät kiekko ja kiertävät itse aluetta kuin koripallossa. Joku otti aiemmin esimerkiksi sen ettei koripallo ole huono laji vaikka paidasta ei saakaan repiä. Hyvä pointti kun käy katsomassa koripalloa, mutta haluaisimme nähdä myös jääkiekkoa. Itse olen kuitenkin ajatellut niin, ettei järkevään linjaan rangaistusten suhteen ole paluuta kuin kulkemalla "nollatoleranssin" kautta. Mikäli linjaa olisi yritetty ihan vaan pikkuisen kiristää, olisi "paluu vanhaan" liukuman kesto ollut noin kolme liigakierrosta.

 

[Leba95]

Uskon myös, että tuomarit löytävät ne oikeat tulkinnat jonkin ajan kuluessa ja linja muuttuu hieman sallivammaksi. Nyt on ollut havaittavissa sellaista ylireagointia pienissä kontakteissa, on vähän niinkuin todisteltu, että kyllä tässä ollaan "Nollatoleranssin" kanssa tosissaan.

Tähän minäkin haluan uskoa. Osasyy näihin ylireagoituihin vihellyksiin on varmasti myös tuomareilta nykylinjan mukaanaan tuoma vaatimustaso. Koko ajan on oltava skarppina, enemmän kuin ennen, koska rikkeitä tapahtuu jatkuvasti ja jokapuolella kentää. Siinä kymmentä luistelevaa paria seuratessa voi joskus reagoida hipaisuun vähän ylikin... Samanlainen yliherkkyys näkyy mielestäni tällä hetkellä myös kontaktitilanteissa puhallettuina jäähyinä. Eli se iso rangaistus on helpompi antaa kun kakkosia puhaltaa jo jatkuvalla syötöllä.

 

[mjr]

Minä vastaan: Jääkiekkoilija laittaa mailan niin kauan vastustajan kainaloon, kun hän silmänräpäyksessä päättelee, että nyt on puolustamisen nimissä pysäytettävä vastustaja, ettei tämä pääse pahan tekoon.

Jatkokysymys: Milloin pelaaja pääsee tuosta päättelystä (joskus jopa turhasta tunteesta) irti, että nyt vastustaja pääsee pahan tekoon?

Vastaan: Silloin pelaaja ei enää laita mailaa vastustajan kainaloon (turhaan tai aiheesta), kun hän tietää, että joku tai jotkut omat pelaajat VARMISTAVAT hänen puolustustoimiaan.

Jatkokysymys: Mitä tämä yksitäisen tai kahdenkin puolustavan pelaajan puolustustoimien varmistaminen merkitsee kaukalotodellisuudessa?

Vastaan: Se merkitsee sitä, että puolustukset ovat niin viimeisen päälle organisoituja, että viidellä viittä vastaan pelaten maalimäärät kääntyvät radikaaliin laskuun.

Sorry OT - ei voi mitään, mutta tästä tulee elävästi mieleen Radio Jerevan... Me vastaamme!

 

[Kaivanto]

Ottaaksemme vähän lukujakin mukaan siihen mutuiluun, että NHL:ssä joukkueet oppivat viime kaudella vähitellen puolustamaan nollatoleranssin puitteissa ja maalimäärät kääntyivät kauden loppua kohti laskuun, maalimäärät kehittyivät NHL:n runkosarjassa viime kaudella näin:

                    maalia  maalia/ott.
1. sarjaviidennes   1558      6,33
2. sarjaviidennes   1517      6,17
3. sarjaviidennes   1521      6,18
4. sarjaviidennes   1501      6,10
5. sarjaviidennes   1491      6,06

Jos jostain saisi myös yv- ja tasakentällismaalit peli peliltä Exceliin taittuvassa muodossa, saisi osviittaa, paljonko kyse on yv-maalien vähenemisestä ts. miten paljon tämä selittää laskua ottelukohtaisessa keskiarvossa ja paljonko jää pelin muutoksen kontolle. Mikäli se yleisesti esitetty olettamus, että jäähyt olisivat vähentyneet kauden loppua kohti, pitää paikkansa, selittää yv-pelin väheneminen ainakin osan maalimäärien pudotuksesta.

Lisäksi on huomionarvoista, että muutos ensimmäisen viidenneksen 6,33 maalista viimeisen viidenneksen 6,06 maaliin on -4,27 % ja koska Sihvonen sanoo toissa-UL:n nollatoleranssi-jutussaan, että "Viisi vastaan viisi pelaten maalimäärät kohosivat vain alle kuusi (6) prosenttia. Käytännössä peleissä ei siis nähty ollenkaan lisää maaleja, kun pelattiin täysin viisikoin", hänen mielestään NHL:ssä ei siis nähty kauden loppua kohti käytännössä ollenkaan vähemmän maaleja.

En kyllä ollut uskoa silmiäni lukiessani po. jutun. Siinä aivan pokkana yritettiin väittää NHL-tilastojen jotenkin tukevan väitettä, että "maalinteko on jo nyt vaikeutunut viisi vastaan viisi pelattaessa", vaikka kaikki esitetyt tilastot puhuivat jokaisesta näkövinkkelistä vastakkaista. Niiden mukaan jopa huolimatta tasakentällisin (tk) pelaamisen huomattavasta ajallisesta vähenemisestä tk-maalien ABSOLUUTTINENKIN määrä oli noussut kuutisen prosenttia ja kuten Jatkoajassa on myöhemmin laskettu, samaa aikayksikköä kohti laskettuna tk-maalit LISÄÄNTYIVÄT 41,9 %. Ja kuten yllä mainitsin, muutos kauden ensimmäiseltä viidennekseltä viimeiselle oli kokonaisuudessaan vain 4,27 % ja mitä ilmeisimmin tk-maalien osalta vielä tätä pienempi.

Ja kaiken kukkuraksi jutussa väitettiin, että NHL:ssä (runkosarjassa?) tehtiin viime kaudella 7443 maalia, vaikka oikeasti niitä tehtiin 7588 (runkosarjassa). Tämä virhe kertautui useissa laskutoimituksissa:
- tk-maaleja väitettiin 05-06 tehdyn 4898, vaikka oikeasti niitä tehtiin 7588-2545=5043
- edellisestä seuraa, että tk-maalien määrä ei kohonnut "alle kuusi (6) prosenttia", vaan 9,6 %
- maalien määrä ei oikeasti lisääntynyt 18 % vaan 20 %
- ilmeisesti virhe oli siirtynyt myös laskutoimitukseen yv-maalien osuudesta kaikista maaleista, mutta jutun likiarvo 34 % pitää paikkansa, joskin tarkkaan ottaen luku laskee 34,19 %:sta 33,54 %:iin

Käsittämätöntä älyllistä epärehellisyyttä (+ inhimillistä hutilointia). Tämä asia ei muutu mitenkään sen mukana, miten maalimäärät kehittyvät jatkossa - tähänastisesta kehityksestä paikoin valehdeltiin (tk-maalinteko muka vaikeutunut) ja paikoin yritettiin värittää sitä omaa agendaa tukemaan (tk-maalien laskeminen peliä eikä tasakentällisin pelattua aikaa kohti). Miten joku jääkiekon pelityyli voi olla niin ideologinen juttu, että se saa valehtelemaan yksiselitteisissä faktoissa. Vähän vaikea ottaa niistä pelianalyyseistäkään vakavissaan sanaakaan, vaikkei osaisi varsinaisesti argumentoida vastaan.

 

[Apassi]

Sihvonen Urheilulehdessä: "Tietojeni mukaan HIFK:lla oli valmiutta reagoida Vandenbusschen Jokereihin tulemiseen gooni-hankinnalla, mutta Nielikäinen halusi rohkeasti hoitaa oman ruutunsa."

Olisi ihan mielenkiintoista tietää olisiko IFK hankkinut kotimaisen vai ulkomaisen goonin. Kotimaisia varteenotettavia vaihtoehtoja ei tietääkseni tällä hetkellä ole muita, kun Helenius.

Ulkomaalaiseen nyrkkien heiluttajaan satasaaminen tilanteessa, jossa IFK tarvitsee käsiä muuhun tarkoitukseen, kuin tappelemiseen olisi ollut hulluutta, vai kenet IFK olisi ulos joukkueesta pistänyt.

 

[Salama15]

Wtf? Ei kai tätä muuten voi kommentoida. Kiekolliseen pelaajaan kohdistunut rike ei voi olla estäminen sääntökirjan mukaan. Piste. Estäminen voi kohdistua vain kiekottomaan pelaajaan. Ymmärtäisin kuvailemasi jäähyt jos pelaaja on pelannut kiekon esim. laidan kautta pari metriä pakin taakse, jolloin hän on nykytulkintojen mukaan kiekoton.

Tässä kai se jutun juoni onkin; osa dumareista on yliherkkänä tän asian kanssa sillä hetkellä kun kiekko karkaa hyökkääjältä => kontaktin pitäisi loppua nanosekunnissa ja sehän on käytännössä mahdotonta... Toivotaan junnujen kehittymisen vuoksi, että linja löytyy ja sitä ei ihan heti muuteta!!

 

[Lisäalueen mies]

Wtf? Ei kai tätä muuten voi kommentoida. Kiekolliseen pelaajaan kohdistunut rike ei voi olla estäminen sääntökirjan mukaan. Piste. Estäminen voi kohdistua vain kiekottomaan pelaajaan. Ymmärtäisin kuvailemasi jäähyt jos pelaaja on pelannut kiekon esim. laidan kautta pari metriä pakin taakse, jolloin hän on nykytulkintojen mukaan kiekoton.

Ei taida ihan Petteriin liittyä mutta tuohon Leban kommentiin pieni oma mielipide. Tuo Leban mainitsema tilanne jossa pelaajaa muuttuu kiekottomaksi kun hän pistää kiekon pakin taakse vaatisi minusta viilaamista. Siinä on viety pakilta lähes kaikki aseet siitä työstä, mitä hänen pitäisi kaukalossa tehdä eli puolustaa. Tilannehan on useasti sellainen, että pakki luisteleee taaksepäin hyökkääjän tullessa vauhdilla kohti. Siinä kun hyökkääjää pistää kiekon pakin taakse niin mitä teet, pitäisi kääntyä ja ehtiä mukaan tilanteeseen, ei onnistu.
Siitä mihin tämä johtaa, oli hyvä esimerkki Tappara - Kärpät pelissä tilanne jossa yv:llä Pyörälä tuli vauhdilla kohti pakkia, ennen sinistä luja veto päätyyn ja päädystä kimmonneen kiekon Pyörälä pisti maaliin. Mahtoi siinä pakilla olla mukavaa, sai läheltä katsella maalin tekoa voimatta vaikuttaa siihen mitenkään. Nämä on niitä asioita, joissa toivoisin palattavan ainakin lähemmäksi entistä tulkintaa.

 

[Tinke-80]

Aika usein on täällä jatkoajassakin väitetty eri nimimerkkien toimesta että Petteri Sihvonen on itse keksinyt pelikirja-käsitteen eikä siitä ole tiedetty mitään ennen P.Sihvosta. Luin huvikseni Joukkue vailla vertaa-kirjaa (jonka saa nykyään ladattua ilmaiseksi netistä, ihan laillisestikin vielä) ja törmäsin Erik Hämäläisen kommenttiin:

Meille jaettiin pieni pelikirja, johon merkittiin kaikki systeemit. Siitä sai jokainen opiskella eri tilanteita. Olihan niitä pelikirjoja ollut tosin jo aikaisemminkin, ei se ollut Curren tuoma uudistus.

- Erik Hämäläinen, Joukkue vailla vertaa, s. 25.

 

[Mats Bedö]

Pelikirjan suomalaiseen jaakiekkoonko? Sit en tieda, mutta muissa lajeissa pelikirjoja on ollut vaikka kuinka kauan.

Jenkeissa (ja miksei muuallakin) jo paljon ennen kun Pettewi pasko sinappia vaippoihin.

 

[Tinke-80]

Pelikirjan suomalaiseen jaakiekkoonko? Sit en tieda, mutta muissa lajeissa pelikirjoja on ollut vaikka kuinka kauan.

Jenkeissa (ja miksei muuallakin) jo paljon ennen kun Pettewi pasko sinappia vaippoihin.

Sinulta taisi mennä koko viestin pointti ohi... osa jatkoajan nimimerkeistä vieläkin kivenkovaa väittää ettei jääkiekossa ole käytössä pelikirjoja. Ja muistaakseni viime kaudella Jokerien silloinen 2. valmentaja Virmanen kertoi jossain haastattelussa ettei hän ole ikinä kuullutkaan pelikirjoista jääkiekossa (tjsp). Petteri ei ole keksinyt pelikirjaa tai pelikirja-käsitettä (olenko jossain väittänyt niin?) mutta häntä voidaan syyttää/kiittää pelikirja-käsitteen esille tuomisesta suomalaisten jääkiekkoa seuraavien ihmisten (aka fanien) tietoisuuteen.

- tinke.80

 

[Mats Bedö]

Loosen up, hyva mies.

 

[siffa]

Sinulta taisi mennä koko viestin pointti ohi... osa jatkoajan nimimerkeistä vieläkin kivenkovaa väittää ettei jääkiekossa ole käytössä pelikirjoja. Ja muistaakseni viime kaudella Jokerien silloinen 2. valmentaja Virmanen kertoi jossain haastattelussa ettei hän ole ikinä kuullutkaan pelikirjoista jääkiekossa (tjsp). Petteri ei ole keksinyt pelikirjaa tai pelikirja-käsitettä (olenko jossain väittänyt niin?) mutta häntä voidaan syyttää/kiittää pelikirja-käsitteen esille tuomisesta suomalaisten jääkiekkoa seuraavien ihmisten (aka fanien) tietoisuuteen.

- tinke.80

Tämä on aivan totta, että täällä JA:ssa pelikirjan olemassa oloa jääkiekossa ei ole tiedetty. Vain harvat, kuten nyt Tinke-80, ovat ottaneet asiasta selvää. Itse laitoin kiistan pelikirjoista ollessa täällä kovimmillaan allekirjoitukseni Erkka Westerlundin lausunnosta asiasta. Jääkiekossa ammattivalmentajat ovat puhuneet/kirjoittaneet pelikirjoistaan jo pitkään pelikirjanimellä. Se, että jollekin Matti Virmaselle asia on outo, ei ole mikään ihme, kun on seurannut täälläkin keskustelua tästä aivan selvästä asiasta.
Nollatoleranssi on jo nyt aiheuttanut valmentajien pelikirjoihin muutoksia ja niitä he ovat miettimässä lisää kuumeisesti. Hyvä Tinke-80, kun olet perehtynyt pelikirjamaailmaan!

 

[Lawless]

Aika usein on täällä jatkoajassakin väitetty eri nimimerkkien toimesta että Petteri Sihvonen on itse keksinyt pelikirja-käsitteen eikä siitä ole tiedetty mitään ennen P.Sihvosta.

P. Sihvonen on muuten käyttänyt tuota pelikirja-käsitettä hieman abstraktimmalla tasolla, ei siis pelkästään varsinaista kirjaa. Tai näin ainakin olen asian ymmärtänyt, ei kai sentään Sihvonen ole käynyt jokaisen liigajoukkueen (fyysistä) pelikirjaa pläräämässä? Tosin ei P. Sihvonen varmaan tässäkään asiassa (siis abstraktimmassa pelikirja-käsitteessä) ollut Suomessa ensimmäinen, mutta toi asian suuren yleisön tietoisuuteen ja käyttää ko. sanaa paljon enemmän kuin muut. Sinänsä ko. homma ei ole mikään suuri keksintö, kuka tahansa osaa vääntää playbook-termin suomeksi.

EDIT:

Ja muistaakseni viime kaudella Jokerien silloinen 2. valmentaja Virmanen kertoi jossain haastattelussa ettei hän ole ikinä kuullutkaan pelikirjoista jääkiekossa (tjsp).

Mitä tämä todistaa? Ei sitten niin mitään, muuta kuin alleviivaa Virmasen ammattitaitoa ko. asiassa.

 

[Pressiboxi]

Kannattaako tuosta pelikirjasta kiistellä? Pelikirja, pelisysteemi, taktiikka... rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jos minä kutsun koriksessa reboundeja ribareiksi ja muut lauta- tai levypalloiksi, olenko minä siis guru?

 

[Daespoo]

On pelikirjoja ja "pelikirjoja". Se että joku koutsi heittää pari kuviota paperille ja käskee pelaajien lukea sen ei siitä vielä tee pelikirjaa Sihvosen suurelle yleisölle lanseeramassa muodossa.

 

[siffa]

On pelikirjoja ja "pelikirjoja". Se että joku koutsi heittää pari kuviota paperille ja käskee pelaajien lukea sen ei siitä vielä tee pelikirjaa Sihvosen suurelle yleisölle lanseeramassa muodossa.

Tuohan on totta. Tuskin muille kuin maajoukkuepelaajille valmentajat ovat jakaneet laajempia pelikirjojaan. Ainakin Curren ja Aran ajoista lähtien jonkinlaisia lyhennelmiä pelikirjoista on maajoukkuepelaajille jaettu. Westerlund jääkiekkopelikirjojen jatkuvana kehittelijänä on jakanut jo etukäteen tietoa pelaajille. Etukäteistieto pelikirjasta on järkevää silloin, kun yhteinen harjoitteluaika on hyvin lyhyt kuten Torinon olympialaisiin valmistautuessa oli.
Seurajoukkueissa valmentajat toimivat suunnittelemiensa pelikirjojen mukaisesti harjoituksesta ja pelistä toiseen. Sitä en tiedä, jakavatko he tietouttaan pelaajille kirjallisena muotona.
Pelikirja-nimitystä on siinä mielessä hyvä käyttää, kun se kattaa kerralla kaiken sen, minkä esim. Raimo Summanen on kirjassaan "Meidän päivä" erinomaisesti määritellyt.

Pelikirja lienee jo ainakin täällä JA:ssa hyväksytty muidenkin kuin ammattivalmentajien käyttämäksi termiksi? Miten lienee sitten v-koodin kanssa, sitähän Urheilulehden/Sihvosen mukaan mm. HPK:n Jukka jalonen käytti hyväkseen viimeisenä palasena kohti SM-liigan mestaruutta?