Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[MustatKortit]

...
Mistähän sinä noita juttujasi toistuvasti vetelet? Yleensä olet suht. koht. asialinjalla.

Nyt ärähdät kyllä ihan turhaan, viittasin vain tuossa ylempänä käytyyn keskusteluun siitä, mitä eroa on huippuvalmentajalla ja huippuasiantuntijalla.

Mielestäni Petteri Sihvonen (ei hänen erilaiset alter egonsa) on erinomainen asiantuntija, mutta onko hän kuitenkaan huippuvalmentaja?

Turha suutahtaa, minun mielestäni termi huippuvalmentaja sopii häneen huonosti, hänhän on juniorivalmentaja. Eikä tuossakaan toki mitään väärää ole.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tähän asti kovin valmennushaaste on nyt meneillään oleva HPK:n 2001-ikäluokan valmentaminen. Ensi vuonna tuo ikäluokka on C2-iässä, joten sekin aukko tulee korjatuksi. Tämän ikäluokan valmennuksen vuoksi hän joutui kieltäytymään Ässien kakkosvalmentajan pestistä viime kaudella. Ensimmäiset asiat on hoidettava ensiksi, joten SM-liiga saa odottaa ehkä vielä muutaman vuoden.

Mikä tekee HPK:n 2001-ikäluokan valmentamisesta kovemman haasteen kuin vaikka liigajoukkueen päävalmentajana toimimisesta?

 

[siffa]

Mutta eikö Petteri Sihvonen kuitenkin ole pyrkinyt olemaan muutakin kuin vain asiantuntija? Ymmärtääkseni hän on haikaillut myös valmentajaksi ja tälläkin palstalla on lyöty erinäisiä vetoja siitä, josko hänestä koskaan tulee menestystä saavuttanut lätkäkoutsi...

Tämän kirjoituksesi lainasin ja vastasin tähän. Kirjoitat asiasta, josta sinulla ei ole tietoa minkään vertaa.

Kirjoitat, että Petteri Sihvonen on haikaillut myös valmentajaksi. Minä vastasin, että ei ole vain haikaillut vaan ollut jääkiekkovalmentajana jo 16 vuoden ajan valmentaen C2-junioreita lukuunottamatta kaikkia juniori-ikäluokkia sekä valmentanut Suomi-sarjassa, Mestiksessä että SM-liigassa.

Nyt on meneillään vaativa ja vastuullinen HPK:n 2001-junioreiden muutaman vuoden valmennuspesti. Suomi tarvitsee jääkiekkoilijoita omiin sarjoihinsa ja koviin kansainvälisiin liigoihin. Siksi juniorivalmennustyö on haastavaa ja palkitsevaa. Toivottavasti Erkka Westerlundin ei tarvitse enää todeta niinkuin 2007, että Suomen jääkiekon huippujunioritilanne oli katastrofaalisen huono.

 

[MustatKortit]

Tämän kirjoituksesi lainasin ja vastasin tähän. Kirjoitat asiasta, josta sinulla ei ole tietoa minkään vertaa.

Kirjoitat, että Petteri Sihvonen on haikaillut myös valmentajaksi. Minä vastasin, että ei ole vain haikaillut vaan ollut jääkiekkovalmentajana jo 16 vuoden ajan valmentaen C2-junioreita lukuunottamatta kaikkia juniori-ikäluokkia sekä valmentanut Suomi-sarjassa, Mestiksessä että SM-liigassa...

No kyllä hän on tällä palstalla haikaillut valmentajaksi vähän isompiinkin sarjoihin, kuin junioreihin. Ja luonnollisesti minäkin kirjoittaessani "haikaillut valmentajaksi" tarkoitin jotain muuta, kuin Petterin (tärkeää) työtä junioreiden parissa.


Ainakin mikäli "haikailuksi" voidaan tulkita (minun mielestäni voidaan) vedonlyönti tällä palstalla, että valmentaa määräaikaan x mennessä miesten pääsarjassa*.

Minäkin muuten olen valmentaja junnufutiksen puolelta, vaikken ensisijaisesti identifioikaan itseäni valmentajaksi futiksen tai keihäänheiton osalta, jota nappuloille samaten olen opettanut joskus. Ennemminkin sanoisin olevani (satunnainen) juniorityön tekijä.

* vai oliko Mestiskin vaihtoehto, en enää muista.

 

[TosiFani]

... Tämän ikäluokan valmennuksen vuoksi hän joutui kieltäytymään Ässien kakkosvalmentajan pestistä viime kaudella. ..

Oikaistaan tätä uutista sen verran, että kyse on ollut ehkä Virran kyselyistä, Ässät ei ole pyytänyt P. Sihvosta valmennukseen. Ässien hallitus olisi torpannut ehdotuksen.

 

[canttig]

Kulttuurin piirissä tämä ymmärretään kristallin kirkkaasti. Kirkkaimmat tähdet, no, Jukka Kajava, ei hän tietääkseni ollut häävi televisiontekijä itse; Pekka Tarkka ei ole ymmärtääkseni kirjoittanut merkittävää romaania; Seppo Heikinheimo ei tainnut olla ihmeellinen muusikko saati orkesterinjohtaja.

Nyt tämä näköjään ymmärretään myös urheilun piirissä. Kirkkain tähti ei ollut kummoinen valmentaja. Sitä rinnastusta kuitenkin hait.

 

[teemu_s]

Nyt tämä näköjään ymmärretään myös urheilun piirissä. Kirkkain tähti ei ollut kummoinen valmentaja. Sitä rinnastusta kuitenkin hait.

Erityisesti jääkiekon piirissä tuntuu olevan vahva uskomus että sinulla ei voi olla uskottavia, oikeita mielipiteitä ilman pelaajauraa. Ja sen kovempi jätkä olet myös kaukalon laitojen ulkopuolella, mitä kovemman pelaajauran olet tehnyt.

Mihin tätä kommenttiani peilaan? Sihvosen kohtelu asiantuntijana = koska ei onnistunut Pelsuissa valmentajana niin mielipiteillä ei ole arvoa. Jari Kurri maajoukkueen GM:ksi ja Timo Jutila joukkueenjohtajaksi = pakkohan niiden on osata koska Kurri on kaikkien aikojen paras ja Juti -95.

Petteri on ammattitaitoinen ja fiksu urheilumies, mielelläni istuisin kahvikupin ääreen vaihtamaan mielipiteitä maailmanmenosta. Myös muustakin kuin jääkiekosta tai urheilusta.

 

[LaTe_Show]

Erityisesti jääkiekon piirissä tuntuu olevan vahva uskomus että sinulla ei voi olla uskottavia, oikeita mielipiteitä ilman pelaajauraa.

Tämä on totta. Onhan täälläkin peräänkuulutettu "montakos peliä olet itse pelannut/valmentanut"... unohtamatta legendaarista "kenen veli skulaa finaaleissa".

 

[Ribarista ylös!]

Täytyy muistaa että kukaan muu, ei edes isänsä huutamana ja pönkittämänä, kilju JA:ssa rispektiä kun "mä tein sitä ja tätä,siellä ja täällä" kuin tämä veijari, joka ei koskaan ole voittanut missään mitään sarjaa, ei junnuissa eikä aikuisissa. Ihan on hienosti asiat kun sai pestin oman poikansa joukkueen valmentajaksi mutta tämän pestin loppuessa jos mitään mestarutta ei tule niin massaan häviää ja niin pitää käydäkkin. Tekoja ja tuloksia odotellessa....

 

[LaTe_Show]

Tekoja ja tuloksia odotellessa....

Nohnoh, et saa olla noin julma.

Loppujen lopuksi tärkeintä on se, että herra on . mitä ilmeisimmin - löytänyt oman tasonsa ja on varmasti onnellinen 2001-poikien valmentajana: ainakin kirjoitusten perusteella. Ei kaikista ole valmentamaan SM-sarjaan eikä kuulukkaan/tarvitsekkaan olla.

Toiset viihtyvät kuumassa keittiössä ja toiset eivät. C'est la vie.

 

[teemu_s]

Nohnoh, et saa olla noin julma.

Loppujen lopuksi tärkeintä on se, että herra on . mitä ilmeisimmin - löytänyt oman tasonsa ja on varmasti onnellinen 2001-poikien valmentajana: ainakin kirjoitusten perusteella. Ei kaikista ole valmentamaan SM-sarjaan eikä kuulukkaan/tarvitsekkaan olla.

Toiset viihtyvät kuumassa keittiössä ja toiset eivät. C'est la vie.

Pelaajat tehdään junnuissa. Juniori-iässä rakennetaan se kokonaisuus mikä pelaaja on aikuisena ja annetaan ne työkalut siihen pelaajan osaamispakkiin, josta ammennetaan myöhemmin.

 

[siffa]

Pelaajat tehdään junnuissa. Juniori-iässä rakennetaan se kokonaisuus mikä pelaaja on aikuisena ja annetaan ne työkalut siihen pelaajan osaamispakkiin, josta ammennetaan myöhemmin.

Hyvin kirjoitettu tämä yksinkertainen totuus. Vuonna 2001-syntyneiden valmentamisesta ei monilla Jatkoajan nimimerkeillä ole minkäänlaista tietoa. Esim. HPK:n 2001-syntyneiden parhaiden pelaajien tapahtumat olivat viime kaudella jopa 300-390 tapahtumaa: jäätreenejä 130, talent-jäitä 40, taitojäitä 30, vuotta vanhempien jäätreenejä 40, pelejä 50, fysiikkatreenejä 60 ja kesätreenejä 30 sekä kesäleirit vielä päälle. Harjoitusmäärät ovat niin suuret, että ns. tuplaharrastajia ei huippujunioreiden kohdalla enää ole. Tavoitteena on kehittää Suomelle enemmän laadukkaita pelaajia kaikkiin sarjoihin sekä ulkomaisiin huippuliigoihin (NHL, KHL).

Jatkoajan nimimerkeistä vain muutamalla on käsitys siitä, mitä juniorivalmennus on tänä päivänä, kun Nuori Suomen yli kymmenen vuotta kestänyt jarruvaikutus on ohi. Onneksi Kalervo Kummola tunnusti Nuori Suomi ajan heikon juniorityön, Erkka Westerlund säesti sitten Kummolaa. Henrik Dettman antoi Nuori Suomi-hömpsälle kovan kritiikin Petteri Sihvosen YLE Puheen ohjelmassa. Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa Nuori Suomen tuhovaikutuksesta urheiluun jo 2004. Monet tähänkin ketjuun kirjoittaneet nimimerkit ovat olleet innokkaita Nuori Suomi ajan puolustajia.

 

[LaTe_Show]

Pelaajat tehdään junnuissa. Juniori-iässä rakennetaan se kokonaisuus mikä pelaaja on aikuisena ja annetaan ne työkalut siihen pelaajan osaamispakkiin, josta ammennetaan myöhemmin.

Kuten aiemmin totesin, niin toiset sopivat paremmin valmentamaan junioreita ja toiset johtamaan aikuisia. Ovathan nämä ympäristöinä aivan erilaisia ihan jos mietitään toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita.

Tämä lienee itsestäänselvyys.

 

[LaTe_Show]

Jatkoajan nimimerkeistä vain muutamalla on käsitys siitä, mitä juniorivalmennus on tänä päivänä, kun Nuori Suomen yli kymmenen vuotta kestänyt jarruvaikutus on ohi.

Jaahas, ja taas lähti isopyörä pyörimään...

Eri mieltä. Mielestäni täällä on ollut hyvää keskustelua monen eri nimimerkin kanssa jotka ovat toimineet ja toimivat yhä juniorivalmennuksessa mukana. Unohtamatta niitä vanhempia kenen oma juniori pelaa paraikaa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Hyvin kirjoitettu tämä yksinkertainen totuus. Vuonna 2001-syntyneiden valmentamisesta ei monilla Jatkoajan nimimerkeillä ole minkäänlaista tietoa.

Siksi kiinnostaisikin, mikä siitä tekee haastavampaa kuin aikuisten kilpavalmentamisesta?

Monet tähänkin ketjuun kirjoittaneet nimimerkit ovat olleet innokkaita Nuori Suomi ajan puolustajia.

Mainitsemassasi Dettmanin kritiikissä Nuori-Suomi kritiikin näkökulmaksi rajataan kapea huippupelaajatuotanto. Siitä näkökulmasta allekirjoitan kritiikin täysin. Nuori Suomi kuitenkin ansaitsee puolustuksensa silloin kun liikettä tarkastellaan kokonaisuuden kannalta, koko yhteiskunnan eikä ainoastaan kilpailullisen jääkiekon (tai koripallon) tasolla.

Tällä huippu-urheilun näkökulmalla vaan ei ole tarpeeksi eikä saakaan olla painoarvoa. Ei mua näin jälkikäteen ajatellen haittaa, että mun treeneissä käyminen loppui murrosiässä nuorisuomimeiningin johdosta motivaation puutteeseen, vaikka olin joukkueeni lahjakkaimpia. Se, että pullamössöpojatkin saivat pelata samat minuutit vastustajien vastaavan tasoisia ketjuja vastaan, on paljon arvokkaampaa. Samalla rahalla ja vaivalla kylvettiin liikunnallisuuden siemen kaikkiin toiminnassa mukana olleisiin lapsiin. Toivottavasti pullamössöpojatkin liikkuvat vielä.

Toki nykyään on varmaan uudet systeemit joissa nämä eri näkökulmien tavoitteet eivät enää ole keskenään niin pahasti ristiriidassa. Mutta se, että nykyään on paremmin, ei tarkoita, että ennen olisi ollut huonosti, paitsi ehkä siitä suppeasta huippupelaajatuotannon näkökulmasta.

 

[Ribarista ylös!]

Tietoa,tuloksia,saavutuksia on vaikka muille jakaa mutta sitä ei tarvitse täällä kehua. Työ ja tulos näytää aikanaan, mikä meni oikein ja mikä pieleen.

HPK:n junnuilla on aivan samat määrät ja lähdöt kuin kaikilla muillakin tavotteellisilla kilpajoukkuilla. Yksikään menestystä tavoitteleva joukkue ei lyö laimin harjoitusmääriä ja laadukasta valmentautumista. P.Sihvonen on siis samassa veneessä kaikkien muiden valmentajien kanssa enkä nyt millään keksi miten nämä muut valmentajat olisivat jotenkin huonompia tai heikompia kuin hän. Mutta jotkut vaan ne mestaruudet voittaa ja otettakoon esimerkkinä vaikka Silander HIFK:sta: menestystä on tullut ennemmän kuin muille yhteensä. Onko Silander huonompi valmentaja? Sen voi kukin päättää itse ja raakkua siten miksi itse ei vaan pärjää, ei sitten millään.

P.S. Kuinka P.Sihvonen on henk.koht. kärsinyt NS-ajasta? Ei tainnut valmentaa junnuja, joita ko. asia koski aikanaan....

 

[siffa]

Tällä huippu-urheilun näkökulmalla vaan ei ole tarpeeksi eikä saakaan olla painoarvoa. Ei mua näin jälkikäteen ajatellen haittaa, että mun treeneissä käyminen loppui murrosiässä nuorisuomimeiningin johdosta motivaation puutteeseen, vaikka olin joukkueeni lahjakkaimpia. Se, että pullamössöpojatkin saivat pelata samat minuutit vastustajien vastaavan tasoisia ketjuja vastaan, on paljon arvokkaampaa. Samalla rahalla ja vaivalla kylvettiin liikunnallisuuden siemen kaikkiin toiminnassa mukana olleisiin lapsiin. Toivottavasti pullamössöpojatkin liikkuvat vielä.

Hyvä kirjoitus siitä, mitä Nuori Suomen pahimpina vuosina tapahtui. Kiitos kokemuksestasi.

Kannattaisi ottaa selvää, miten paljon esim. D1-junioreiden A-, AA- ja AAA-tason joukkueilla on yhteisiä tapahtumia tänä päivänä. Alimman eli A-tason joukkueilla on huomattavasti enemmän yhteisiä tapahtumia kuin pahimman Nuori Suomi ajan D-juniorijoukkueilla sai olla. Nuori Suomen aikana velvoitettiin joukkueiden johtajat ja seurojen Nuori Suomi valmennuspäälliköt vahtimaan, että sallittuja yhteisiä joukkuetapahtumien enimmäismääriä ei yksikään pelaaja saanut ylittää. Olen kirjoittanut Nuori Suomi ketjuun muutaman kerran vuosien 1996-2007 ajan sallitut tapahtumien enimmäismäärät E-B joukkueiden osalta. Niinkuin Henrik Dettman sanoi, Nuori Suomi ajalla ei ollut urheilun kanssa mitään tekemistä.

Nyt siis A-tason harrastajienkin joukkueiden tapahtumamäärät ovat korkeammat kuin mainitsemiesi "pullamössöpoikien" harrastusmäärät Nuori Suomi aikana. "Pullamössöpojat saavat pelata enemmän pelejä nykyisin kuin sinun aikanasi. Yhteiskunnallisesti tilanne on siis parempi kaikkien osapuolten suhteen.

Se vaan jaksaa ihmetyttää, että tilanteen annettiin mennä Erkka Westerlundin sanoin katastrofaaliseksi ennenkuin tarvittaviin muutoksiin ryhdyttiin Erkan johdolla.

 

[LaTe_Show]

Nyt siis A-tason harrastajienkin joukkueiden tapahtumamäärät ovat korkeammat kuin mainitsemiesi "pullamössöpoikien" harrastusmäärät Nuori Suomi aikana.

Miksi harjoitusmäärät olivat pienemmät?

 

[benicio]

Se vaan jaksaa ihmetyttää, että tilanteen annettiin mennä Erkka Westerlundin sanoin katastrofaaliseksi ennenkuin tarvittaviin muutoksiin ryhdyttiin Erkan johdolla.

Tilanne on ilmeisesti parantunut dramaattisesti koska sanot nykyään 13-vuotiaiden valmentamisen olevan haastavampaa kuin liigajoukkueen kymmenen vuotta sitten? Usein kuulee sanottavan, että haaste on eufemismi vaikeudelle tai ongelmalle. Se ei tässä tapauksessa pitäne paikkaansa, koska joku voisi väittää että vaikeuksia on ollut jos saldo on 6-3-32.

 

[Pekkis]

Mutta jotkut vaan ne mestaruudet voittaa ja otettakoon esimerkkinä vaikka Silander HIFK:sta: menestystä on tullut ennemmän kuin muille yhteensä. Onko Silander huonompi valmentaja? Sen voi kukin päättää itse ja raakkua siten miksi itse ei vaan pärjää, ei sitten millään.

Yle Puheen jakso, jossa Henrik Dettmann oli vieraana, sisälsi erään melko mielenkiintoisen ja taatusti mielipiteitä jakavan kommentin. Valmentajaguru Dettmann sanoi jotenkin tähän tapaan: "Koripallon 16-,18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueiden ei tulisi pyrkiä menestymään, vaan niiden ensisijainen tehtävä on tuottaa pelaajia aikuisten maajoukkueisiin." Käytti menestykseen pyrkivistä ja kannuksiaan hankkivista valmentajista nimitystä Tehovalmentaja.

Niin, hyvähän kaikkien tunteman ja arvostaman valmentajagurun on tällaisia ohjeita jaella. Dettmanniksi Dettmannin paikalle pyrkivällä nuorisomaajoukkueen Tehovalmentajalla voi olla tosin ajatusmaailma hieman toisenlainen...

Eli kai se Silanderkin on sitten huonompi valmentaja.

 

[DEFENCE]

Yle Puheen jakso, jossa Henrik Dettmann oli vieraana, sisälsi erään melko mielenkiintoisen ja taatusti mielipiteitä jakavan kommentin. Valmentajaguru Dettmann sanoi jotenkin tähän tapaan: "Koripallon 16-,18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueiden ei tulisi pyrkiä menestymään, vaan niiden ensisijainen tehtävä on tuottaa pelaajia aikuisten maajoukkueisiin." Käytti menestykseen pyrkivistä ja kannuksiaan hankkivista valmentajista nimitystä Tehovalmentaja.

Niin, hyvähän kaikkien tunteman ja arvostaman valmentajagurun on tällaisia ohjeita jaella. Dettmanniksi Dettmannin paikalle pyrkivällä nuorisomaajoukkueen Tehovalmentajalla voi olla tosin ajatusmaailma hieman toisenlainen...

Eli kai se Silanderkin on sitten huonompi valmentaja.

Mitä sitten juniorivalmennuksessa arvostetaan? tai pitäisi arvostaa? Tulos vai pelaajan kehittäminen?
Tulokseen voi löytyä helppo lyhyt tie kehityksen kustannuksella. Kehitykseen helppoa lyhyttä tietä ei ole.

Mikä sitten tekee junnuvalmennuksesta vaikeaa?
Varsinkin murrosiän kynnyksellä herkkyyskausien mukainen oikea fyysinenharjoittelu. Joukkueen pelaajien biologinen ikä saataa heiteillä +- 4vuotta

Pelaajan kehittäminen on aina pitkäjänteistä työtä, välillä tuloksen kustannuksella.

Valmentaako systeemiä vai pelaajaa?

Hyviä pelaajia kehittäviä (ei sulkaa hattuunsa hakevaa) juniorivalmentajia pitäisi pystyä kannustamaan, palkitsemaan ja palkkaamaan. Niin että olisi ns. erikoistuneita F-D ja C-B ikäluokkavalmentajia.

Dettmann puhuu asiaa.

 

[Foxtrot]

.... Tähän asti kovin valmennushaaste on nyt meneillään oleva HPK:n 2001-ikäluokan valmentaminen. Ensi vuonna tuo ikäluokka on C2-iässä, joten sekin aukko tulee korjatuksi. Tämän ikäluokan valmennuksen vuoksi hän joutui kieltäytymään Ässien kakkosvalmentajan pestistä viime kaudella. Ensimmäiset asiat on hoidettava ensiksi, joten SM-liiga saa odottaa ehkä vielä muutaman vuoden.

Tässä olisi kyllä akateemisen tutkimuksen paikka. Mitä tällä HPK:n 2001 ikäluokan "eläinkokeella" saavutetaan, nouseeko tästä ikäluokasta enemmän pelaajia huipputasolle ja miten käy heille, jotka eivät nouse. Onko heidän tulevaisuutensa parempi vai huonompi kuin keskimäärin ikäluokassa? Teemoja tämän asian ympärille olisi helppo rakentaa. Erityisesti tämä sopii tutkimuskohteeksi, koska tässä ollaan tekemässä asiaa useiden vuosien perspektiivillä.

 

[Scissors]

Nyt kun vihdoin ollaan saatu siffa ja Sihvonen koloistaan kommentoimaan näitä valmentajatouhuja niin olisiko jo aktuellia ottaa kantaa tuohon Sihvosen lyömään vetoon siitä liigajoukkueen koutsaamisesta? Onko se jo maksettu?

 

[vdx mua zorbas]

Sihvosen vieraana oli eilen Kassu Halonen, aiheena doping ja Kassun dopingista kertovat leffat.

Doping on sellainen asia, josta ei vielä oikein osata edes puhua kuten ohjelmassa hyvin tuodaan esille. Ehkäpä ilmiön isoimpia symbolisia kysymyksiä on se, että Messi on dopingin suurin tuote ja uhri. Karkeistettuna: jos Messin douppaushistoria on sinulle ok, hyväksyt dopingin.

Itselleni on sama, vetääkö joku mömmöjä vai ei. Olen esteetikko. Tuotteen ilmiasu näyttää kaiken. Moraali ja eettisyys ovat meikäläiselle sivuseikkoja, pääasia että peli ja jannut näyttävät hyville. Jos Hartsa veti hartsporttia pari mukia liikaa, niin so what.

Ymmärrän kuitenkin niitäkin jotka näitä asioita kaivelevat. Se tuottaa hyvää viihdettä. Niin kuin koulussakin hanskattiin kissankarvaa dildoon, niin samalla tavalla erilaisten asioiden kaivelu tuottaa hankausta, sähköä, joka on aina mielenkiintoista, viihdettä parhaimmillaan.

 

[siffa]

Sihvosen vieraana oli eilen Kassu Halonen, aiheena doping ja Kassun dopingista kertovat leffat.

Doping on sellainen asia, josta ei vielä oikein osata edes puhua kuten ohjelmassa hyvin tuodaan esille. Ehkäpä ilmiön isoimpia symbolisia kysymyksiä on se, että Messi on dopingin suurin tuote ja uhri. Karkeistettuna: jos Messin douppaushistoria on sinulle ok, hyväksyt dopingin.

Itselleni on sama, vetääkö joku mömmöjä vai ei. Olen esteetikko. Tuotteen ilmiasu näyttää kaiken. Moraali ja eettisyys ovat meikäläiselle sivuseikkoja, pääasia että peli ja jannut näyttävät hyville. Jos Hartsa veti hartsporttia pari mukia liikaa, niin so what.

Ymmärrän kuitenkin niitäkin jotka näitä asioita kaivelevat. Se tuottaa hyvää viihdettä. Niin kuin koulussakin hanskattiin kissankarvaa dildoon, niin samalla tavalla erilaisten asioiden kaivelu tuottaa hankausta, sähköä, joka on aina mielenkiintoista, viihdettä parhaimmillaan.

Vieras oli elokuvaohjaaja Arto Halonen. Halosella on itsellään yleisurheilu- ja koripallotausta. Halonen on ottanut elämäntehtäväkseen paljastaa huippu-urheilun dopingin. Hän on haastatellut paljon entisiä yleisurheilijoita ja hiihtäjiä heidän dopingin käytöstään. Halonen tuo nämä tapaukset julkisuuteen vasta, kun kyseiset henkilöt antavat sille luvan.

Halonen puhui rohkeasti mm. Veikkauksen roolista dopingin rahoittamisessa. Hän myös ihmetteli, että kahdeksan vuoden jälkeen muutetaan kansainvälisten arvokisojen tuloslistoja, vaikka puhtaita urheilijoita ei kisoissa kärkipäässä ollut.

Halonen puhui mm. siitä valheesta, mikä syntyy yhä uudestaan ja uudestaan kirkasotsaisten ja hyväuskoisten urheiluihmisten mieliin, että nyt ei enää käytetä dopingia. Halonen on 100%:n varma asiastaan ja tulee paljastamaan lisää huippu-urheilun dopingtotuudesta tulevina vuosina. Minusta on hyvä, että totuus kaivetaan esiin ennemmin tai myöhemmin. Olen tässä asiassa eri mieltä pääministeri Stubbin kanssa. Stubb haluaisi painaa jo vanhat dopingasiat historiaan.