Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 837 884
  • 13 105

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En mä muuhun puutu, mutta tämä on kyllä paskaa. Ainakin minun seurassani, jos D-junnuissa valmentaja "puuhastelee" (vaikka kyseessä on harrastus), lentää ns. hiuksista vittuun.

Minä odotan, että meidän seuran juniorijoukkueissa aasta äffään valmentajat tekevät oman toimensa ohella äärimmäisen laadukasta työtä. Puuhastelu sitten jossain muualla.

Myönnän, että käytin puuhastella sanaa tietoisesti, korostaakseni ammatti- ja amatöörivalmennuksen eroja. Uskoisin, että valtaosa, myös P. Sihvonen, junnuvalmentajista tekee laadukasta työtä. Valitettavasti arkityö ei aina mahdollista äärimmäisen laadukasta työt. Aina ei ehdi valmistelemaan treenejä tai on vaan väsynyt arkityöstä. Ja jos heittelet tällä perusteella valmentajia "hiuksista vittuun", valmentajat loppuvat aika nopeasti.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
En mä muuhun puutu, mutta tämä on kyllä paskaa. Ainakin minun seurassani, jos D-junnuissa valmentaja "puuhastelee" (vaikka kyseessä on harrastus), lentää ns. hiuksista vittuun.

TosiFanin logiikalla Janne Holmenin juoksutouhu oli puuhastelua, sillä hän esimerkiksi EM-kullan voittaessaan oli ammatiltaan tutkija. Ampumahiihdon maailmanmestari Paavo Puurunen oli varmaan myös puuhastelija, sillä hän oli maanviljelijä. Satu Mäkelä-Nummela oli huoltamotyöntekijä voittaessaan olympiakullan haulikkoammunnassa. Puuhastelija kai hänkin.

Vakavasti puhuen, ei toiminnasta maksettava korvaus tai se, että onko toimija täysammattilainen, puolipäiväammattilainen vai amatööri, määritä toiminnan laatua.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Aina ei ehdi valmistelemaan treenejä tai on vaan väsynyt arkityöstä. Ja jos heittelet tällä perusteella valmentajia "hiuksista vittuun", valmentajat loppuvat aika nopeasti.

Tämä on valitettavan totta. Toki asian voisi hoitaa "kiekko keskelle ja pelaa" metodilla mutta jos sen haluaa tehdä hyvin niin pitää sitten pitää treenikerta suunnitella hyvin, esimerkkinä vaikka yksi lajitreeni niin:

- tunti voidaa jaksaa karkeasti neljään-viiteen osaan
- jokaiseen osaan pitää löytää kaksi-kolme treeniä
- jokaisesta treeneistä 2-3 avainasiaa.

Toisaalta ei tuo treenin suunnittelu nyt niin paljoaa aikaa vie - itselläni menee arviolta 30 mins - 1h per treenikerta (plus sitten 30mins - 1h treenin jälkeen sen purkamiseen) - mutta sekin aika on joillekin liikaa.

Unohtamatta varsinaista kausisuunnittelua ja miten siinäkin tehdään ensi kausisuunnitelma vuoden osalta karkealla tasolla, mutta sitten vielä erikseen kuukausi kerrallaan tarkempi plänäys.

Valitettavasti kaikki eivät kykene/halua tehdä noin, mutta se on mikä erottaa hyvät valmentajat huonoista.

Mutta kuten todettua, hyvä että Sihvonen on vihdoin löytänyt oman tasonsa missä toteuttaa lajia.
 
Viimeksi muokattu:

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Valitettavasti arkityö ei aina mahdollista äärimmäisen laadukasta työt. Aina ei ehdi valmistelemaan treenejä tai on vaan väsynyt arkityöstä. Ja jos heittelet tällä perusteella valmentajia "hiuksista vittuun", valmentajat loppuvat aika nopeasti.

Ei pidä paikkaansa. Valmentajan tulee tietää lähtiessään hommaan mitä se tarkoittaa. Jos ei kykene sitoutumaan huippulaadukkaaseen työhön (eihän voi vaatia junnuiltakaan laadukasta tekemistä, jos itse ei siihen pysty), sitten menee puuhastelemaan johonkin toiseen porukkaan.

Kyllä niitä valmentajia löytyy. Joskus tämä "hiuksista vittuun" -prosessi voi kestää hetken, mutta ennemmin tai myöhemmin epämotivoituneet ja -sitoutuneet koutsit eivät huippuseurassa toimi.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kyllä niitä valmentajia löytyy. Joskus tämä "hiuksista vittuun" -prosessi voi kestää hetken, mutta ennemmin tai myöhemmin epämotivoituneet ja -sitoutuneet koutsit eivät huippuseurassa toimi.

Valitettavasti kaikilla seuroilla ei ole huippuseuran resurssit. Tämäkin on arkipäivää.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Vakavasti puhuen, ei toiminnasta maksettava korvaus tai se, että onko toimija täysammattilainen, puolipäiväammattilainen vai amatööri, määritä toiminnan laatua.

Ei, mutta toiminnan ja puheiden välinen epäsuhta saattaa kertoa jotakin toimijan laadusta ja uskottavuudesta.

Sihvonen on Suomen ainoa D - juniorivalmentaja joka esiintyy Suomen johtavana kiekkoanalyytikkona ja tuomitsee tasaisin väliajoin itseään huomattavasti meritoituneempia ja kokeneempia kiekkotoimijoita milloin milläkin perusteilla. Ilmiö on ainutkertainen jopa kaikki lajit huomioiden. Tähän nähden en pidä hänen oman valmennustoimintansa nimittämistä puuhasteluksi kovin pahana loukkauksena, varsinkaan kun muistetaan kuinka karkealla tavalla "Johtava" itse saattaa kohdella arvostelunsa kohteita. Puhumattakaan vielä käytöksestä tällä palstalla.

Retoriikka on yksi asia ja todellisuus toinen, tässä oli kyse tuosta ensin mainitusta.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ei, mutta toiminnan ja puheiden välinen epäsuhta saattaa kertoa jotakin toimijan laadusta ja uskottavuudesta.

Mitä mieltä sinä olet Petteri Sihvosen käynnistämästä ja mediassa (Urheilulehti) 10 vuoden ajan yksin ylläpitämästä pelitapakeskustelusta? Erkka Westerlund piti sitä vahingollisena ja halusi kääntää keskustelun yksilöön ja ihmiseen. Yksilön ja ihmisen valmentamisen rantauttivat Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi jääkiekon seurakenttään vuoden 2010 loppupuolella. Ainoastaan Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa silloin Urheilulehdessä yksilöiden valmentamisesta Meidän Pelin neljän kategorian hyökkäys- ja puolustustilanteiden prioriteettien ja eri pelitilanneroolien pohjalta. Petteri Sihvonen kirjoitti kaudella 2012-2013 yksilöistä näiden Meidän Pelin prioriteettien ja pelitilanneroolien pohjalta. Miksi mielestäsi silloin Erkka Westerlund ja muu media olivat hiljaa? Jo yli kolme vuotta vanhat suomalaisessa jääkiekossa kentällä olleet teemat otti Erkka Westerlund esille menneen kauden aikana ikäänkuin omina ajatuksinaan pelitapakeskustelun vastakohdaksi.

Ihmettelen sitä, kun Erkka Westerlundin toista keskusteluun tuonutta asiaa ei kommentoida missään. Ja tässä asiassa Petteri Sihvonen vuodesta 2004 ja Erkka vuodesta 2007 ovat täsmälleen samaa mieltä. Erkka lausui Minskin MM-kisojen jälkeen, että hän ei ole tyytyväinen Suomen jääkiekon nykytilaan. Erkan mukaan tilanne ei ole paljon parempi kuin vuonna 2007, jolloin hän lopetti edellisen Leijona-pestinsä. Tuolloin Erkan mukaan Suomi-kiekon juniorituotanto oli ENNENNÄKEMÄTTÖMÄSSÄ aallonpohjassa. Erkan mielestä emme ole päässeet paljon eteenpäin junioritoiminnassamme. Meillä on iso työmaa sillä puolella, ja sinne Erkka haluaa kääntää tätä keskustelua ja kehittämistoimintaa. (Lähde STT 27.5.2014).

Minusta juniorituotannossa on noustu aallonpohjasta. Siitä kertovat ne Petteri Sihvosen valmentamien HPK D2-ikäluokan tapahtumamäärät, jotka alkavat olla lähes maksimissaan. Siitä huolimatta on erinomainen asia, että Erkka on tässä tärkeässä, ehkä tärkeimmässä jääkiekon kehittämisosiossa innolla vielä mukana. Erkka aloitti juniorituotannon Pelastustalkoot ja haluaa nähdä, että toiminta muuttuu perusteellisesti vuosien 1996-2006 tasosta.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mitä mieltä sinä olet Petteri Sihvosen käynnistämästä ja mediassa (Urheilulehti) 10 vuoden ajan yksin ylläpitämästä pelitapakeskustelusta?

Minusta se on ollut periaatteessa myönteinen ilmiö, mutta tietyt holtittomat kärjistykset, tarpeeton provokaatio ja henkilöihin keskittynyt ajojahti ovat mustanneet kokonaiskuvaa. Sihvonen on erinomainen toimittaja keskittyessään vain ja ainoastaan asiaan eli jääkiekon analysointiin. Mielestäni tätä vain tapahtuu liian harvoin. En ymmärrä miksi Sihvonen korostaa olevansa analyytikko ja katsovansa pelejä "norsunluutornistaan" vaikka samalla hän on valinnut pelitapakeskusteluissa oman puolensa täysin avoimesti ja räikeästi. Ylipäätään koko tämän "Johtavan" brändin luominen ja ylläpitäminen on mielestäni ristiriidassa analyytikon roolin kanssa ja kun tähän lisätään se, kyseinen möykkäpetteri on "vain" Hpk:n D2 - junnujen valmentaja, voidaan sanoa että puheiden tekojen välillä on melkoinen ristiriita.

Julkinen keskustelu jääkiekosta on tietysti tärkeää, mutta itse kunkin olisi syytä pysyä siinä omassa roolissaan eikä väittää olevansa muuta kuin on. Sihvonen painottaa usein valmennusosaamistaan, miksei se näy valmentamisena huipputasolla?
 
Arvostan todella korkealle, että isukki tukee ja pitää ilmapalloa puhkuen ylhäällä. Harmi vain ettei kasvatus ole onnistunut kovinkaan kaksisesti kun omanarvontunto on näin hauras ja särkyvä sekä itsetuntokin on äärettömän heikko. Kukaan muu alleviivaan KUKAAN MUU ei esiinny JA:ssa ja pönkitä ja buffaa itseänsä kuten hän sen tekee. Näillä palstoilla ei kukaan edes ilmaise, ei millään muotoa, mitä tuli tehtyä ja/tai saavutettua. Säälin puolellehan tämä alkaa menemään kun tuulimyllyt viuhuu ja Don Quixhote kamppailee elämänsä myrskyissä.

Ja jos se kerran on se HPK B2 jotenkin poikkeava muutoin kuin että "Nuori Suomi hengessä mennään ja oma poikakin on mukana", niin historiaahan se tulee jäämään, todellisena NHL-siemenlinkona.

Näitä junnuvalmentajia, jotka puuhastelevat ja valmentelevat, on joka maassa tusinaan vähintäinkin 14 niin miksi ihmeessä he eivät sitten täällä huutele ja mylvi, miten saatanan kovia ja aikaansaavien he ovat? Mikä ihme tässä oikein mättää? Arvostus ja kunnioitus tulevat aina teoista eivätkä koskaan leukojen länkytyksestä ja imelästä itsensä kehumisesta.
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ja asiahan on tismalleen kuten Vellihousu yllä kiteyttää. Ylipäätään Sihvoselle itselleen ja koko pelitapakeskustelulle tekisi äärimmäisen hyvää jos Petteri esiintyisi julkisesti uskottavammin ja saisi jonkinlaista kredibiliteettiä paatoksensa vahvikkeeksi. Tällä hetkellä liian moni nauraa. Syystä.
 

ACE74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
1) Tämä paljon palstatilaa eri medioissa saanut pelitapa vs. yksilökeskeisyys-keskustelu on unohtamassa tai jo unohtanut tietyt perustavanlaatuiset argumentit, joita avaamalla keskustelu voitaisiin tietyllä tapaa todeta itsessään mahdottomaksi.

Jos ajatellaan urheilijayksilön kehittymistä huipulle K. Anders Ericssonin tavoin, edellyttää tietyn maksiimin saavuttaminen vähintään 10 000 tunnin tehokasta työskentelyä. Urheilijan osalta mainittu työmäärä on miltei poikkeuksetta peräisin useiden eri valmentajien kanssa toimimisesta. Pelaajien elämänkaarta peilaten vaatimus 10 000 tunnista täyttynee ikävuosien 18-22 välillä.

Pelitapavaatimusten osalta joukkueella ja yksilöillä on aikaa omaksua vaadittu pelitapa vähimmillään muutamasta päivästä aina kautta edeltävään harjoitusjaksoon tai jopa edelliskausiin saakka.

Kun näitä ajallisia vaateita verrataan keskenään, niin varsin nopea johtopäätös on, että yksilön kehittyminen verrattuna pelitavan kehittymiseen on yhteismitallinen prosessi, jossa toinen ei voi sulkea toistaan pois. Yksilön kasvaminen vaaditulle tasolle pitää aina sisällään henkilökohtaisten yksilöominaisuuksien lisäksi myös pelitavallisen kehittymisen. Erilaisten pelitapojen omaksuminen, ymmärtäminen ja varsinkin sisäistäminen kuuluu aivan samoin tavoin yksilön kehittymiseen, kuin on laita fyysisten, taidollisten ja henkisten ominaisuuksienkin osalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urheilijan ollessa 18-22 vuoden iässä tällä tulisi olla kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteismitta käytössään. Pelitavan omaksuttaminen pelaajille tapahtuu siis aina tilassa, jossa pelaajalla tulisi olla kaikki tarvittavat välineet sen toteuttamiseksi. Lopputuleman näen näin ollen siten, että yksilöosaaminen pitää jo itsessään sisällään myös pelitavalliset ominaisuudet, jotka jokainen osaava valmentaja pyrkii taiten valjastamaan oman näkemyksensä mukaiseksi synteesiksi, jossa yksilö ja pelitapa eivät ole toisistaan erillinen saareke.

2) Mitä taas tulee ketjun aiheeseen Petteri Sihvosesta, niin näen mahdollisimman vähän järjellistä ulottuvuutta siinä, että Petteri Sihvonen samaistetaan valmentajana Johtavaan Analyytikkoon. Johtava Analyytikko on journalisti, jonka tehtävänä on synnyttää ja ruokkia keskustelua jääkiekon ympärillä. Tuntuisi erikoiselta, että esim. taloustoimittajalta edellytettäisiin kokemusta pörssiyhtiön toimitusjohtajana toimimisesta ennen kuin tämän journalistinen näkemyksensä hyväksyttäisiin.

Johtava Analyytikko on unilukkarina tehnyt merkittävän journalistisen teon siinä, että jääkiekkokeskustelun taso on noussut kokonaan uusiin ulottuvuuksiin. Parhaiten se näkyy juuri täällä Jatkoajassa, sillä osaavimpien tänne kirjoittavien nimimerkkien ymmärrys lajista on aivan eri tasolla jopa moniin ammattijääkiekkotoimittajiin verrattuna.

Tämä ei ole miltään osin puolustuspuheenvuoro Petteri Sihvosen puolesta, eikä hän eittämättä sellaista kaipaakaan. Oma vankkumaton näkemykseni kuitenkin on, että Sihvonen on oman Johtavan persoonansa likoon laittamalla pakottanut meidät kaikki jääkiekon ja urheilun seuraajat päivittämään oman ymmärryksemme sille tasolle, jota nykyisen ja parhaimmillaan varsin tasokkaan jääkiekkokeskustelun ymmärtäminen vaatii.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Näin on, jos siltä näyttää

2) Mitä taas tulee ketjun aiheeseen Petteri Sihvosesta, niin näen mahdollisimman vähän järjellistä ulottuvuutta siinä, että Petteri Sihvonen samaistetaan valmentajana Johtavaan Analyytikkoon. Johtava Analyytikko on journalisti, jonka tehtävänä on synnyttää ja ruokkia keskustelua jääkiekon ympärillä. Tuntuisi erikoiselta, että esim. taloustoimittajalta edellytettäisiin kokemusta pörssiyhtiön toimitusjohtajana toimimisesta ennen kuin tämän journalistinen näkemyksensä hyväksyttäisiin.

Johtava Analyytikko on unilukkarina tehnyt merkittävän journalistisen teon siinä, että jääkiekkokeskustelun taso on noussut kokonaan uusiin ulottuvuuksiin. Parhaiten se näkyy juuri täällä Jatkoajassa, sillä osaavimpien tänne kirjoittavien nimimerkkien ymmärrys lajista on aivan eri tasolla jopa moniin ammattijääkiekkotoimittajiin verrattuna.

Tämä ei ole miltään osin puolustuspuheenvuoro Petteri Sihvosen puolesta, eikä hän eittämättä sellaista kaipaakaan. Oma vankkumaton näkemykseni kuitenkin on, että Sihvonen on oman Johtavan persoonansa likoon laittamalla pakottanut meidät kaikki jääkiekon ja urheilun seuraajat päivittämään oman ymmärryksemme sille tasolle, jota nykyisen ja parhaimmillaan varsin tasokkaan jääkiekkokeskustelun ymmärtäminen vaatii.

Kiitos, nimimerkki ACE74. Medianlukutaitosi ja arvatenkin jääkiekkoymmärryksesi ovat sillä tasolla, että olet tismalleen ymmärtänyt vaikuttimeni jääkiekkoanalyytikkona ja -"toimittajana". Konsteistani voi olla toki monta mieltä, niin kuin ollaankin, mutta tohdin olla kanssasi samaa mieltä sitä, että olen valistustehtävässäni verrattain hyvin onnistunut.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Meinasin pudota lattialle lukiessani tuota siffan vuodatusta. Siffan maailmassa on muutama supervalmentaja (Jalonen, Rautakorpi ja tietenkin P. Sihvonen), jotka keksivät aina aika ajoin jääkiekon uudestaan. Heidän vastavoimansa on paha Erkka Westerlund, joka omii näiden nerojen näkemykset ja törkeästi väittää niitä omikseen antamatta krediittiä johtavalle analyytikolle. Kaikki muut valmentajat ovat aivottomia statisteja, jotka vain odottavat mitä supervalmentajat sanovat ja ryntäävät innolla tekemään näin.

On jokseenkin hämmentävää että jääkiekon joukkoon on pesiytynyt tämä sankarivalmentaja ja meidän peli-myytti. Jääkiekossa on autuaasti unohdettu pelaajat ja intohimo itse jääkiekkoon. Ruotsi tulee painamaan vain entistä enemmän karkuun pelaajatuotannossa niin kauan kuin tämä älytön fanatismi jatkuu. Sihvonen kuvittelee olevansa positiivisen muutoksen sanansaattaja vaikka itseasiassa tämä pelitapajeesustelu on yksi suurimmista karhunpalveluksista suomalaisen jääkiekon historiassa. Toki syy ei ole Sihvosen vaan muun kiekkovaikuttaja ja -mediakentän jotka ovat tähän hölmöilyyn lähteneet mukaan. Näitä juttuja jos näyttäisi Kanadan tai Ruotsin kiekkoliitoille niin kaverit nauraisivat itsensä tärviölle.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksilön ja ihmisen valmentamisen rantauttivat Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi jääkiekon seurakenttään vuoden 2010 loppupuolella. Ainoastaan Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa silloin Urheilulehdessä yksilöiden valmentamisesta Meidän Pelin neljän kategorian hyökkäys- ja puolustustilanteiden prioriteettien ja eri pelitilanneroolien pohjalta.

Paljon ennen P Sihvosen aikaa Erkka Westerlund julkaisi 1997 ja alusti eri keskusteluissa ammattivalmentajien kanssa nuorten fyysisten valmiuksien ja pelikäsityksen kehittämisestä kuin myös pelitaidoista pelitilannerooleissa. Westerlund hahmottaa vuonna 1997 julkaisemassaan artikkelissa hyökkäystilanneroolin (kiekollinen ja kiekoton) sekä puolustustilanneroolin (kiekollinen ja kiekoton) ja edelleen viisikon pelisysteemin. Nämä löytyvät helposti alla olevasta (eräs pro gradu) linkistä sivulta 16.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9663/1758.pdf?sequence=1

Mitä mieltä sinä olet Petteri Sihvosen käynnistämästä ja mediassa (Urheilulehti) 10 vuoden ajan yksin ylläpitämästä pelitapakeskustelusta?

Mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja on sen aikana nähty. Tästä kiitos Sihvoselle. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, paljon on nähty myös syytöksiä, likaista peliä ja suoranaista vääristelyä sen osalta mitä tulee mm. Westerlundiin kohdistuneeseen ajojahtiin. Syyttely ja leimaaminen on vienyt pelitapakeskustelua usein väärään suuntaan ja mikä ikävintä, sen seurauksena moni pelitapa-ammattilainen on vaiennut julkisesti varsinkin alkuaikoina jolloin keskustelun yksi tehtävä oli brändätä Sihvosta ja edistää Urheilulehden levikkiä laajentakseen pelitapakeskustelun varjolla henkilöihin menevää mustamaalausta.

Erkka Westerlund piti sitä vahingollisena ja halusi kääntää keskustelun yksilöön ja ihmiseen.

Westerlund tuskin pitää pelitapakeskustelua sinänsä vahingollisena. Onhan hän on ollut yksi tärkeimmistä suomalaisista jääkiekon pelitavan kehittäjistä ja keskustelun käynnistäjistä ammattipiireissä. Jos Westerlundin kritiikkiin perehtyy lukemalla tekstin iltapäiväseiskojen otsikoiden lisäksi käy selville, että Westerlund on huolissaan suomalaisten nuorten pelaajien taitojen kehityksestä johon pelitapakeskustelu ei ole hänen näkemyksensä mukaan tuonut ainakaan riittävää parannusta.

Petteri Sihvonen kirjoitti kaudella 2012-2013 yksilöistä näiden Meidän Pelin prioriteettien ja pelitilanneroolien pohjalta. Miksi mielestäsi silloin Erkka Westerlund ja muu media olivat hiljaa?

Westerlundille asiassa ei ollut mitään uutta ja koska P Sihvosen ja Urheilulehden suhtautuminen häneen valmentajana oli kaikkea muuta kuin objektiivista, tuskin Westerlund koki tarvetta osallistua keskusteluun hänen aiemmin esittämistään pelitilannerooleista varsinkaan jos ne siffamaisesti oli lanseerattu P Sihvosen nimiin.

Urheiulehti otti P Sihvosen alusta asti Westerlundin maalitaulukseen lähinnä siksi koska se oli paras tapa edistää niin UL:n levikkiä kuin myös Sihvosen brändäystä. Niinä alkuaikoina muita syitä oli myös siinä, että P Sihvonen toimi Summasen aseenkantajana. Jälkimmäinen seikka vieraannutti amattivalmentajia julkisesta pelitapakeskustelusta UL:n ehdoilla vaikka omassa piirissään he sitä kävivätkin.

***

Yllä oleva kritiikki on mielestäni oikeutettua. Yhteenvetona Sihvosen kymmenestä vuodesta totean, että paljon hän sai pelitapakeskustelussa aikaan. Olisi saanut ehkä enemmänkin ellei taustalla olisi ollut niin raadollisen kaupallisia tavoitteita kuin mitä Röngällä oli Urheilulehden osalta tai SIhvosella itsellään oman bändinsä luomisessa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Paljon ennen P Sihvosen aikaa Erkka Westerlund julkaisi 1997 ja alusti eri keskusteluissa ammattivalmentajien kanssa nuorten fyysisten valmiuksien ja pelikäsityksen kehittämisestä kuin myös pelitaidoista pelitilannerooleissa. Westerlund hahmottaa vuonna 1997 julkaisemassaan artikkelissa hyökkäystilanneroolin (kiekollinen ja kiekoton) sekä puolustustilanneroolin (kiekollinen ja kiekoton) ja edelleen viisikon pelisysteemin. Nämä löytyvät helposti alla olevasta (eräs pro gradu) linkistä sivulta 16.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9663/1758.pdf?sequence=1

Et ole jälleen malttanut lukea, mitä olen kirjoittanut tänne. Erkka Westerlund veti Pelastustalkoot ja ryhmineen visioi tarvittavat uudistukset. Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi rantauttivat sitten Erkan vetämän Pelastustalkoiden sanoman jääkiekkoseuroihin. Eli he veivät seuroihin jo 2010 loppupuolella sen sanoman, jota Erkka toi julki viime syksystä alkaen. Pääosalle mediasta Erkan sanoma upposi uutena visiona Suomen jääkiekkoilulle. Tästä on ollut kyse.

Siitä olen kirjoittanut paljon, että Erkka Westerlund on pelikirja- ja pelianalyysin professori Suomessa. Tuossa tutkimuksessa on erinomaista tietoa Erkan ajattelusta jääkiekosta pelinä. Itse olen kirjoittanut Erkan pelianalyysitutkimuksesta yhteistyössä liikuntatieteiden kandidaattien Jussi Rekilä ja Jyrki Vähätalon kanssa vuodelta 1991 Jyväskylän yliopistossa.



Mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluja on sen aikana nähty. Tästä kiitos Sihvoselle. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, paljon on nähty myös syytöksiä, likaista peliä ja suoranaista vääristelyä sen osalta mitä tulee mm. Westerlundiin kohdistuneeseen ajojahtiin. Syyttely ja leimaaminen on vienyt pelitapakeskustelua usein väärään suuntaan ja mikä ikävintä, sen seurauksena moni pelitapa-ammattilainen on vaiennut julkisesti varsinkin alkuaikoina jolloin keskustelun yksi tehtävä oli brändätä Sihvosta ja edistää Urheilulehden levikkiä laajentakseen pelitapakeskustelun varjolla henkilöihin menevää mustamaalausta.

Nyt olen yrittänyt pitää keskustelun Erkan syytöksissä Minskin MM-kisojen aikana ja niiden jälkeen. Erkkahan syytti 10 viimeisen vuoden ajan liiallisesta pelitapakeskustelusta, mikä ei ole antanut tilaa ihmisen ja yksilön valmentamisesta keskusteluun. Syytöshän on absurdi, koska Suomen jääkiekon pelikirjakeskustelu on käyty pelkästään yhden lehden, Urheilulehden, toimesta. Lisäksi ansiokasta pelitapakeskustelua on käyty täällä Jatkoajassa esim. sinun toimestasi.

Sinänsä Erkan lausunnot antavat Petteri Sihvosen kirjoituksille merkittävän tunnustuksen ja arvon niiden vaikuttavuuden vuoksi.

Westerlund tuskin pitää pelitapakeskustelua sinänsä vahingollisena. Onhan hän on ollut yksi tärkeimmistä suomalaisista jääkiekon pelitavan kehittäjistä ja keskustelun käynnistäjistä ammattipiireissä. Jos Westerlundin kritiikkiin perehtyy lukemalla tekstin iltapäiväseiskojen otsikoiden lisäksi käy selville, että Westerlund on huolissaan suomalaisten nuorten pelaajien taitojen kehityksestä johon pelitapakeskustelu ei ole hänen näkemyksensä mukaan tuonut ainakaan riittävää parannusta.

Tämän tärkeän osuuden Erkan lausunnoista kirjoitin jo tänne. Erkkahan kertoi STT:lle, että Suomen juniorikiekkoilu oli ENNÄTYSMÄISEN huonossa tilassa 2007. Tästä alennustilasta Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa Urheilulehdessä jo 2004. Kovaa kritiikkiä tuli silloin Jääkiekkoliitosta ja varsinkin täällä Jatkoajassa Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen vankkumattomilta kannattajilta. Kalervo Kummola myönsi rehellisesti virheensä tämän vuoden tammikuussa, jolloin muutkin Jääkiekkoliiton ja kentän vaikuttajat uskalsivat avata suunsa vuosien 1996-2006 junioritoiminnan virheistä. Se on sanottava, että poikkeuksena muista Jukka Rautakorpi uskalsi kritisoida junioritoimintaa jo vuosia sitten ollessaan Jääkiekkoliiton hommissa.

Westerlundille asiassa ei ollut mitään uutta ja koska P Sihvosen ja Urheilulehden suhtautuminen häneen valmentajana oli kaikkea muuta kuin objektiivista, tuskin Westerlund koki tarvetta osallistua keskusteluun hänen aiemmin esittämistään pelitilannerooleista varsinkaan jos ne siffamaisesti oli lanseerattu P Sihvosen nimiin.

Vääristelet jälleen keskustelua. Missä olen kirjoittanut, että pelitilanneroolit ovat Petteri Sihvosen keksimiä asioita. Kirjoitin, että Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi rantauttivat 2010 loppuvuodesta Meidän Peliin kuuluvat neljän kategorian hyökkäys- ja puolustustilanteiden prioriteetit ja pelitilanneroolit jääkiekkoseuroihin. Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa sitten niistä Urheilulehdessä.

Erkallahan olisi ollut käytössään lähes koko jääkiekkomedia ajatustensa saattamiseksi julkisuuteen, mutta ei sitä tehnyt. Minskin aikana ja Minskin jälkeen hän arvosteli, kun oli keskusteltu 10 vuotta vain pelitavoista.

Urheiulehti otti P Sihvosen alusta asti Westerlundin maalitaulukseen lähinnä siksi koska se oli paras tapa edistää niin UL:n levikkiä kuin myös Sihvosen brändäystä. Niinä alkuaikoina muita syitä oli myös siinä, että P Sihvonen toimi Summasen aseenkantajana. Jälkimmäinen seikka vieraannutti amattivalmentajia julkisesta pelitapakeskustelusta UL:n ehdoilla vaikka omassa piirissään he sitä kävivätkin.

Tämä on jo sitten nyt käydyn 10 vuoden pelitapakeskustelun ohi kirjoittamista, mitä täällä on tehty muidenkin kuin sinun toimestasi. Olisi hyvä pysyä asiassa eli Erkan Minskin aikana ja Minskin jälkeen antamista lausunnoista pelitapakirjoittelusta ja ihmisen huomioon ottamisesta yksilönä valmennuksessa ja peleihin valmistautumisessa.

Se on totta, että Petteri Sihvonen puolusti WC 2004 huippumenestyksen jälkeen Raimo Summasta Kalervo Kummolan tapaan. Kummola joutui kääntämään kelkkansa ja Summasen kakkosvalmentaja Westerlund nimitettiin päävalmentajaksi myrskyisten vaiheiden jälkeen. Summasen tavoitteena oli tuoda Torinosta kultamitali, mikä oli täysin realistinen tavoite, olihan apuvalmentajana pelitapaprofessori Erkka Westerlund.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Et ole jälleen malttanut lukea, mitä olen kirjoittanut tänne.

Kyllä olen jälleen malttanut.

Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi rantauttivat sitten Erkan vetämän Pelastustalkoiden sanoman jääkiekkoseuroihin. Eli he veivät seuroihin jo 2010 loppupuolella sen sanoman, jota Erkka toi julki viime syksystä alkaen.

Kun lisäsit ensimmäisen lauseen "Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi rantauttivat sitten Erkan vetämän Pelastustalkoiden sanoman jääkiekkoseuroihin" allekirjoitan tekstin. Sitä ennenhän siinä mainittiin vain Jalonen, Rautakorpi ja Sihvonen.

Nyt olen yrittänyt pitää keskustelun Erkan syytöksissä Minskin MM-kisojen aikana ja niiden jälkeen. Erkkahan syytti 10 viimeisen vuoden ajan liiallisesta pelitapakeskustelusta, mikä ei ole antanut tilaa ihmisen ja yksilön valmentamisesta keskusteluun. Syytöshän on absurdi, koska Suomen jääkiekon pelikirjakeskustelu on käyty pelkästään yhden lehden, Urheilulehden, toimesta. Lisäksi ansiokasta pelitapakeskustelua on käyty täällä Jatkoajassa esim. sinun toimestasi.

Kommentoin Erkan lausuntoa Jatkoajassa tältä osin tuoreeltaan näin 26.05.2014, 10:14:

Erkan esittämä näkemys on ymmärrettävä koska sen takana saattaa olla huoli suomalaisjunioreiden kehittymisestä kansainvällisen tason ratkaisijoiksi. Tämä piuha on meillä pääosin poikki. Pelitavan osalta on myös käynyt niin, että ns. yksilömaat kuten Kanada ja USA jotka ovat aiemmin heittäneet viisikot kentälle ja valmennus on käskenyt voittamaan pelin, ovat siirtyneet yhä enemmän taktisesti kypsän pelitavan suuntaan ja pelaavat mm. kiekkokontrollia. Itse en asettaisi näitä kahta asiaa vastakkain vaan rinnakkain. Toinen johtaa toiseen ja toinen tukee toista parhaimmassa tapauksessa.

Vääristelet jälleen keskustelua. Missä olen kirjoittanut, että pelitilanneroolit ovat Petteri Sihvosen keksimiä asioita. Kirjoitin, että Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi rantauttivat 2010 loppuvuodesta Meidän Peliin kuuluvat neljän kategorian hyökkäys- ja puolustustilanteiden prioriteetit ja pelitilanneroolit jääkiekkoseuroihin. Petteri Sihvonen alkoi kirjoittaa sitten niistä Urheilulehdessä.

Missä olen vääristellyt jälleen keskustelua? Kirjoitukseni ydin oli tuoda esille se, että Westerlund on suuri vaikuttaja suomalaisessa jääkiekon pelitapakeskustelussa kuin pelitavan kehittäjänäkin. Se että sinä olit nkemykseni mukaan unohtanut mainita Westerlundin niiden asioiden kehittäjänä ja puolestapuhujana joina sinä nostat lainaamassani osassa esille Jalosen, Rautakorven ja Sihvosen, on ns. siffamaista toimintaa. Sen tunnuspiirre on laittaa mutkat suotaksi koska päämäärä pyhittää keinot.

Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta kun niin toimii, joku voi aina huomauttaa "unohduksista."

Olisi hyvä pysyä asiassa eli Erkan Minskin aikana ja Minskin jälkeen antamista lausunnoista pelitapakirjoittelusta ja ihmisen huomioon ottamisesta yksilönä valmennuksessa ja peleihin valmistautumisessa.

Toinen meistä on nyt väärässä ketjussa. Oletan edelleenkin että kirjoitan ketjussa Petteri Sihvonen jossa käsitellään kyseistä virtuaalipersoonaa ja hänen näkemyksiään ja niiden merkitystä suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa. Tällöin näkökantani ei ole ensisijaisesti jonkun ulkopuolisen yhden MM-turnauksen pelitapaan tai lausuntoihin liittyvä näkökanta vaan tarkastelen Sihvosta laajemmassa kontekstissa kuin Westerlundin Minskin ja sen jälkeinen aika.

PS. Ei me siffa olla kuitenkaan eri jakkaralla istumassa noin isossa kuvassa vaikka välillä kritisoin sinun tai Sihvosen tekstejä. Paljon enemmän niissä on hyvää ja sulla ihan loistavaa työtä kun käynnistit ns. lähtölaskentasi. Sillä on ollut käytännössäkin merkitystä pelitapojen yksityiskohtien kehittämisessä.
 
Viimeksi muokattu:

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mitä taas tulee ketjun aiheeseen Petteri Sihvosesta, niin näen mahdollisimman vähän järjellistä ulottuvuutta siinä, että Petteri Sihvonen samaistetaan valmentajana Johtavaan Analyytikkoon.

Minusta se on hyvinkin ymmärrettävää koska Sihvonen on kerskunut usein valmentajan taidoillaan ja nostanut itseään ammattivalmentajien yläpuolelle. Kuten aiemmin totesin, jos Johtava Analyytikko keskittyisi vain pelin analysoimiseen, hän olisi roolissaan uskottavampi. Täytyy myös sanoa ettei minulle ole ainakaan ihan selvää koska äänessä on Johtava ja koska henkilö nimeltä Petteri Sihvonen. Varsinkin tällä palstalla ero hämärtyy usein.

Järjellisen ulottuvuuden puuttumisen on mielestäni luonut Sihvonen itse.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Palaan teemaan, jonka Erkka Westerlund Minskin MM-kisojen aikana ja niiden päätyttyä otti esille. Erkka arvosteli, että suomalaista jääkiekkopuhetta on viimeiset kymmenen vuotta hallinnut pelitapakeskustelu. Erkan mielestä on aika alkaa puhua yksilöiden valmentamisesta pelitapakeskustelun sijaan.

Erkka veti Jääkiekkoliiton kehitysjohtajana pelastustalkoot-nimellä uudet visiot suomalaisen huippujuniorijuniorituotannon nousuun saattamiseksi. Syksyllä 2010 maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen ja liiton töissä ollut Jukka Rautakorpi rantauttivat uuden valmennussysteemin jääkiekkoseuroihin. He olivat Westerlundin visioiden jälkeen kehittäneet työkalut uudelle valmennussysteemille.

Jukka Jalonen kertoi seuroille, että tarkoitus on saada aikaan asennemuutos niin, että valmentajat oppivat valmentamaan laadukkaammin yksilöitä. Aiemmin Jalosen mielestä yksilöajattelua ei oltu nostettu riittävän vahvasti esiin. Yksilön valmentaminen on parhaimmillaan joukkuevalmennusta. Edelleen Jalonen korosti, että ihmisjohtaminen ja peliäly eivät ole kaksi irrallista asiaa, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Jalonen korosti, että peliälyä pystyy ja pitää opettaa ja sitä varten olivat Jalonen ja Rautakorpi sekä muut liiton vastuuhenkilöt kasanneet kansainvälisten vaatimusten pohjalta opetusohjelman.

Jalonen ja Rautakorpi puhuivat jääkiekkoseuroissa Meidän Pelistä. Suomalaisen jääkiekon uudet, neljän kategorian hyökkäys- ja puolustustilanteet priorisoitiin. Hyökkäyksen kärjessä on maalin teko, sen jälkeen tulevat tilan voittaminen, tilan tekeminen ja puolustusvalmius. Puolustuksessa tärkeysjärjestyksessä ovat maalinesto, riisto omalle joukkueelle, tilan voittamisen estäminen ja hyökkäysvalmius. Jalonen selitti, että peliäly sisältyy jokaiseen kategorisoituun neljään pelinnetilannerooliin: hyökkäämiseen kiekollisena, hyökkäämiseen kiekottomana, puolustamiseen kiekollista sekä puolustamiseen kiekotonta vastaan. Pelaajan pitää oppia reagoimaan viiveettömästi eri peliprioriteettien mukaan.

Jalonen valmensi toistaiseksi ainoana suomalaisena maajoukkueen päävalmentajana Suomelle maailman mestaruuden keväällä 2011. Jo silloin olivat maajoukkuevalmentaja Jukka Jalosen käytössä termit yksilökeskeinen, ihmisläheinen valmennus ja reagointipelaaminen. Kun Erkka Westerlund puhui yksilökeskeisestä valmennuksesta ja reagoimisesta menneellä kaudella kolme vuotta Jukka Jalosen jälkeen, niin asioista mitään tietämättömät jääkiekkotoimittajat luulivat, että asia oli jotain aivan uutta.

Cobol. Täältä aiemmasta viestistäni selviää Erkan ratkaiseva osuus Meidän Pelin ja sen pohjalta juniorivalmennuksen kehittämisen visiointi. Kirjoitin sitten myöhemmin sen sinun lainaamasi tekstin lyhennettynä eikä siinä tätä Erkan ratkaisevaa osuutta enää ilmennyt.

Minä olen aina korostanut Erkka Westerlundin työtä pelikirjojen tutkijana ja päivittäjänä sekä pelianalyysin tuojana suomalaiseen jääkiekkoon.

Kirjoitin yo. viestin, kun keskustelu lähti rönsyilemään Erkan Minskin aikana ja Minskin jälkeen annetuista lausunnoista. Pohjana keskustelulle oli Vesa Rantasen ja Tuomas Nyholmin videokeskustelu aiheesta. Oltaisiin käyty se keskustelu loppuun ja sitten palattu Petteri Sihvosen kokonaisvaltaiseen mediakäyttäytymiseen. Se ei kuitenkaan ole täällä JA:ssa mahdollista, kun on kyse niinkin ristiriitaisesta mediapersoonasta kuin Petteri Sihvonen.

Olemme molemmat oikeassa ketjussa kirjoittamassa. Asiallisten kirjoittajien, kuten sinun, kanssa keskustelun mielelläni, vaikka oltaisiin joissain asioissa eri mieltä.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Tämä väite tulee siinä mielessä vähän huvittavasta suunnasta, että samalla Nyholm unohtaa mainita sen, että myös monet toimittajat alkoivat kirjoittaa juttujaan Sihvoselle.

Niin ja muutenkin näiden kavereiden jutut jäävät hyvin valjuiksi sen suhteen että Sihvosen kirjoittelu olisi ollut vahingollista. Heidän, tai ainakin Rantasen, tulkinta on että Sihvosen kirjoittelu oli vahingollista ja ilmeisesti Nyholm tarkoittaa(valmentajat rupesivat valmentamaan Sihvoselle väitteellään)että tämä olisi ollut vahingollista.

Missään kohtaa eivät kuitenkaan perustele että mikä asiassa oli niin vahingollista jääkiekolle. Siis vaikka hyväksyisikin että valmentajat alkoivat valmentaa Sihoselle niin eihän se tarkoita että tämä olisi ollut mitenkään vahingollista.

Sinänsä mielenkiintoista että mielipiteet Sivosesta vaihtelevat aivan äärimmäisyyksistä toiseen. Jotkut katsovat että Sihvosella ei ole käytännössä mitään uskottavuutta ja toiset taas katsovat että hänellä on ollut niin suuri uskottavuus tai kredibiliteetti että on pystynyt kirjoituksillaan vahingoittamaan ja ohjailemaan koko jääkiekkoa.
 
Viimeksi muokattu:

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
Jos kiinnostaa niin Yle Puheella klo.13-14 Sihvonen ja Juhani Tamminen juuri nyt. Puhetta urheilusta. Varmasti löytyy Areenasta myöhemmin.
 
Jos kiinnostaa niin Yle Puheella klo.13-14 Sihvonen ja Juhani Tamminen juuri nyt. Puhetta urheilusta. Varmasti löytyy Areenasta myöhemmin.

50 minuuttia mennyt, tuloksena kaikki mitä edelläkävijä Juhani Tamminen on kertonut kaikille medioille 3598 kertaa hyvistä ystävistään, lisäyksenä tietenkin muutama itsestäänselvyys ja perinteinen brändi- & hlökohtainen narsismi, etc, etc. Piste.

Vielä ei ole selvinnyt kenelle ja miksi tämä ohjelma on tehty?

Bonusta molemmille puhujille kiihkottomasta esiintymisestä, joka on melkoisen harvinaista kun miettii henkilöitä. Tami jopa myönsi sivulauseessa, että häntä fiksumpiakin ihmisiä on olemassa.

Nyt on pakko lähteä kentälle.
 

kananlento

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins, ManU, NP Ice Hawks
Vielä ei ole selvinnyt kenelle ja miksi tämä ohjelma on tehty?

Onko tämä nyt se ohjelma, jota Sihvonen aikaisemmin kohtuu avoimesti mainosti viestissään? Pitänee kuunnella myöhemmin Areenasta ennen tuomitsemista. Jos asiassa pysyy, eikä normaaliin tapaansa pullistele niin mikä jottei tosta kesäkuuntelemista saisi.
 

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
Puhuttiin ammattilaistumisesta, urheilujoukkueen ja yrityskoulutuksen yhteydestä ja mitä ne voi toisilleen antaa, Don Tami/Aurinkokuningas hahmosta, suljetusta Liigasta yms.
Kun vaan kuuntelee niin paljon tulee asiaakin. Tami puhuu lähinnä esimerkein omasta kokemuksestaan peliuraltaan ja koulutusbisneksestä. Toki erittäin Tamimaiseen tyyliin.
Hyvä keskustelu ja Sihvoselle ja Tamille pisteet ettei puhuttu toisen päälle vaan kysyjälle ja vastaajalle oma aika.
Kannattaa oikeasti kuunnella sillä jos lähtee kuuntelemaan Tami vastainen ajatus päässä niin ei varmasti poimi sieltä kuin ne Tamimaisuudet.
Harmiton, mutta ihan mielenkiintoinen keskustelu.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Juhani Tamminen vai Aurinkokuningas

Tämän keskusteluketjun "päähenkilönä" tahdon alleviivata sitä, että tässä itse kukin on ottanut erilaisia ROOLEJA jääkiekkoilun parissa. Kun jututan Juhani Tammista tuossa Yle Puheella, vieraanani on melkoisen selkeästi Juhani Tamminen eikä "Aurinkokuningas" tahi "Don Tami". Melkeinpä kaikki julkinen mediakäyttäytyminen on roolinottoa. Samoin keskustelupalstakäyttäytyminen on roolinottoa, vaikka nimimerkin takana olevaa henkilöä ei tiedettäisikään.

Petteri Sihvonen: 03.06.2014 13.02 | Radio | Areena | yle.fi
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös