Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Stigu]

En tiedä mikä MustatKortit -nimimerkkiä tässä termissä ärsyttää vai ärsyttääkö mikään, mutta monilla varmasti särkee silmiä lukea Petteri Sihvosen kirjoituksia kun pelin nimeltä jääkiekko ydin on niin räikeästi sidottu pelikirjateeman ympärille. Pelikirja on mielenkiintoinen ja eittämättä tärkeä pelin osa-alue, mutta se on kuitenkin vain yksi osa-alue ja näinpä sen räikeä ylikorostaminen sekä muiden tulokseen vaikuttavien asioiden täydellinen sivuuttaminen esimerkiksi Sihvosen toimesta mediassa tai sinun toimestasi tällä palstalla varmasti osaa kiekkoyhteisöstä häiritsee.

Amen to this!! Juuri tästä Meidän Pelissä on kysymys: Annetaan ymmärtää, että Pelikirja on ainoa asia, joka merkitsee. Vähän sama kuin puhuisi Formula ykkösissä Meidän Renkaista, Rock-bändien kohdalla Meidän Rummuista, tai kulinaristisen nautinnon osalta Meidän Perunamuusista.

Kaikki kunnia Sihvoselle ja siffalle, että ovat nostaneet tuota yhtä lätkän osa-aluetta esiin, mutta täytyy muistaa, että se on vain yksi palanen pelissä nimeltä jääkiekko.

 

[Jabbbe]

Minusta pelikirjaa ei voi ylikorostaa, mutta täällä JA:ssa sen merkitystä on vähätelty siitä syystä, että ei ole tunnettu/tunneta pelikirjan koko sisältöä ja merkitystä.

Muutoin yhdyn ylläolevaa, mutta tässä lainatussa pätkässä on varmasti se syy miksi monia kanssakeskustelijoita tympii ja kenties osaa väsyttääkin näistä asioista jauhaminen. Eli tuskin kukaan kiekosta ymmärtävä kiistää pelikirjan merkitystä tai haluaa sitä tietoisesti vähätellä, vaan tästä ylikorostamisesta johtuen (kyllä sen väistämättä moni näkee ylikorostamisena kun lukee esimerkiksi Sihvosen tuotoksia tai sinun viestejäsi tästä ketjusta) täällä käydään jatkuvaa vastakkainasetteluhenkistä keskustelua. Hyvä juttu on että taktisesta puolesta keskustellaan ja keskustellaan laadukkaasti, mutta muiden osa-alueiden liki totaalinen sivuuttaminen ja ennenkaikkea tulosten ylimaalaaminen pelikirjan taakse ainakin omasta mielestäni tekee hallaa keskustelulle ja saa osaltaan tämän vastakkainasettelun aikaan.

Mutta kukin rustaa tyylillään ja kiitosta täytyy antaa niille jotka pelitapa-asioihin jaksavat paneutua ja myös tänne niistä avautua. Näin lukijan näkövinkkelistä se vaatii vain sen että osaa keskittyä olennaisiin asioihin tätäkin ketjua seuratessa.

 

[siffa]

Yllämainituistahan esimerkiksi Paajanen ja Rautiainen taisivat pelata huikeat 3 ottelua Sihvosen alaisuudessa. Pleijarit sitten tuohon kolmeen otteluun päälle. Reenitkin taisivat mennä tuona kautena pääosin (jollei jopa kokonaan) A-junnujen mukana. Sama homma Eerolalla, joka tuolloin Sihvosen aikoihin taisi pelata vielä sentteriä. Järveläinen taisi pomppia tiuhemmin B- ja A-junnujen väliä.

Isoin kiitos kyseisten pelaajien osalta kuuluu varmasti Pennaselle. Muut ovatkin pelanneet hieman enemmän Sihvosen alaisuudessa.

Teemu Rautiainen pelasi kaudella 2009-2010 12 ottelua Sihvosen alaisuudessa. Runkosarjassa 2, ristiinkarsinnoissa KooVeeta vastaan 2 ja pudotuspeleissä 8 ottelua. Antti Pennanen vastasi A-junioreiden valmennuksesta ja Rautiainen pelasi A-junioreissa B-juniori-ikäisenä ollen joukkueen tehokkain pelaaja. Pennanen veti A-junioreille aamutreenit ja Sihvonen veti niitä, kun Pennanen ei päässyt. Sama tilanne oli Otto Paajasen kanssa. Järveläinen pelasi B:ssä noin 40 ottelua (karsintalohko, ristiinkarsinnat, SM-sarjan runkosarja ja pudotuspelit) ja oli pudotuspelien HPK:n B:n paras pistemies. HPK:n B nousi ristiinkarsinnoista pääsystä runkosarjaan kauden aikana SM-sarjan finaaliotteluihin HIFK:ta vastaan. HIFK voitti mestaruuden, mutta sen joukkueesta vain Saku Salminen on noussut U20-joukkueeseen. Pelitapa kehittyi kauden aikana ja joukkue pelasi Meidän Pelin ja Pekka Virran pelitavan mukaista ns. ylikontrolloitua jääkiekkoa, jossa puolustajat opettelivat avaamaan kovankin paineen alla syöttämällä kiekkoa omille. Virheitä sai tehdä, vaikka vastustajat saivat aina joskus karvattua kiekon pois. Palautukset taaksepäin olivat pelitavan tunnusmerkki. Kävin katsomassa muutaman HPK:n B-junioreiden ottelun enkä samantasoista pyrkimystä kiekkokontrolliin ollut nähnyt ennen sitä enkä sen jälkeen. HPK:n B voitti yllättäen Joel Armian tähdittämän Ässien B:n välierissä voitoin 3-2 pitämällä kiekkoa mahdollisimman paljon ja näin pitämällä Armian pois kiekosta. Ässistä on U20-joukkueessa juuri Joel Armia.

Robert Leinoa ja Juuso Vainiota Sihvonen valmensi pitempään ja tämän kauden A:n SM-sarjaa johtavan HPK:n A-junioreita useampaakin. Heikki Liedes on em. pelaajien tasoinen jääkiekkoilija, mutta hän on pelannut jo pari kautta Pohjois-Amerikassa eikä tullut valituksi tänä vuonna U20-joukkueeseen. O-P Yrjänheikillä oli iso rooli pelitavan kehittämisessä ja harjoitusten vetämisessä. Sami Sauren oli HPK:n junioripäällikkö, joka palkkasi Sihvosen B-junioreiden vetäjäksi ja sittemmin Timo Lehkonen on vastannut juniorivalmentajien valinnasta HPK:ssa.

 

[canttig]

Seinäjoella Hospoda Korbelissa arveltiin, että Sihvonen on vastuussa ainakin Kurrin, Selänteen ja Saku Koivun valmentamisesta. Kovasti mekin kiittelimme. Huippuosaaja.

 

[msg]

Matinkylässä kiekko-oppinsa saanelle Sami Saurenille Conducting Analystin valmennuspalvelukset vielä kelpasivat, mutta Meidän pelin arkkitehti Timo Lehkonen ei kelpuuta johtavaksi itseään kutsuvaa kuin sinettitalenttijäiden vetämistä tuuraamaan.
Ja huomattavaahan on, että meidän pelin apostolit Antti Pennanen ja O-P Yrjänheikki ovat paenneet sinettiseurasta stadin valoihin.

 

[TosiFani]

...

Petteri Sihvonen on yksi lenkki valmentajien ketjussa, jotka ovat näitä poikia valmentaneet. Jokaisella on oma merkityksensä pelaajien kehittymisessä, toinen on kehittänyt taitoa, toinen pelikäsitystä.

 

[siffa]

Petteri Sihvonen on yksi lenkki valmentajien ketjussa, jotka ovat näitä poikia valmentaneet. Jokaisella on oma merkityksensä pelaajien kehittymisessä, toinen on kehittänyt taitoa, toinen pelikäsitystä.

Tämä on juuri näin. Olen kirjoittanut paljon siitä, että tärkeimmät ikävuodet pelaajien kehityksessä ovat 2-12 välillä. Silloin vanhemmat ja juniorivalmentajat tekevät merkityksellisimmän työn kohti huippu-urheilua. Siitä eteenpäin vuodet ovat myös tärkeitä ja kukin juniorivalmentaja tekee sen oman työnsä kykyjensä mukaan. Taitoa ja pelikäsitystä hiotaan sitten kiekkouran loppuun saakka eri valmentajien johdolla. Petteri Sihvonen valmensi 2 kautta nyt jo huippumenestykseen nousseita HPK-junioreita B-ikäluokissa. Sami Sauren teki sopimuksen toiseksi vuodeksi ja Timo Lehkonen toiseksi. Sen jälkeen juniorivalmennus on jatkunut HPK:ssa 2001-ikäluokan kanssa apuvalmentajana sekä yhtenä HPK:n talent-jäiden vetäjänä.

 

[PeteX]

Seinäjoella Hospoda Korbelissa arveltiin, että Sihvonen on vastuussa ainakin Kurrin, Selänteen ja Saku Koivun valmentamisesta. Kovasti mekin kiittelimme. Huippuosaaja.

Totaaliluuseri. Lämsälle kenkää ja joku ottaa vielä ton tosissaan.

 

[msg]

Ilmeisesti Meidän pelin isä ja apostoli Timo Lehkonen tajusi murskatappioon päättyneen pleijarisarjan jälkeen, että johtavaksi itseään kutsuvalle sopivampi paikka on isivalkkuna joukkueessa, jolla ei ole kilpailullisia tavoitteita ja jossa palaute annetaan kehuin ja taputuksin.

 

[J.Grönvall]

Jatkoajan pelikirjakeskustelu on ajoittain ihan typerää. Lukijat ovat laiskoja eivätkä jaksa tai halua pohtia asioita, vaan kaikki pitää tulla valmiiksi pureskeltuna lautaselle. Sitten höpistään jostain ylikorostamisista tai vähättelemisistä, ja roikutaan verissä päin lillukanvarsissa.

Keskustelu on parhaimmillaan viihdyttävää ja ihan sivistävääkin mutta liian usein konteksti hukkuu tai sitä ei ole ymmärretty ja sitten otetaankin kantaa johonkin epäolennaiseen yksityiskohtaan.

Monessa mielessä tämä muistuttaa suomalaista futista ja futiskeskustelua, kaikki uusi ja erilainen on automaattisesti perseestä, koska kyllähän me täällä nyt tiedämme mitä futis on ja miten sitä valmennetaan. Oikeasti kukaan ei tunnu tietävän asiasta tuon taivaallista, luulee kyllä olevansa kovakin asiantuntija.

Antaa kaikkien kukkien kukkia ja jokainen ottakoon ne tiedot joita katsoo tarvitsevansa, jäävätkö ne vajaiksi vai eivät jääköön jokaisen lukijan päätettäväksi.

 

[Kaukosäädin]

Mää en kyllä kanssa tajua miten voi näin paljon hiertää jotain Meidän Pelin ja pelikirjan "toitottaminen". Varsinkin kun jääkiekon taktisessa analysoimisessa ollaan vielä niin pajon jäljessä jalkapalloa ettei tosikaan. Toki futiksessa on 10 kenttäpelaajaa, isompi pelialusta, hitaampi tempo ja tätä kautta pidempia syöttöketjuja.

Jos täälä parissa ketjussa ja Urheilulehdessä puhutaan Meidän Pelistä, pelikirjasta ja -taktiikasta, ollaan aika kaukana siitä paljonko esimerkiksi jonkun Barcelonan ja Espanjan maajoukkueen pelityylistä jauhetaan.

Ehkä se on sitten vaan se Petteri Sihvonen joka ihmisiä vituttaa vaikka harva sen myöntää.

Minä kallistun ainakin sen kannalle että antaa ihmisten toistella itseään. Kohta on toistettu 1/100 siitä määrästä paljonko Suomikiekossa on jauhettu lisää tunnetta peliin" -mantraa. Peli näyttää kaiken. Varsinkin paska sellainen (Ilves). Kyllä sielä on tutinaa ja tötinää, mutta pelikirja puuttuu/on paska.

 

[Palstalegenda]

huomattavaahan on, että meidän pelin apostolit Antti Pennanen ja O-P Yrjänheikki ovat paenneet sinettiseurasta stadin valoihin.

Minä ainakin ymmärrän tuon asian siltä kantilta, että kysyntää on ollut, arvostusta ilmennetään työelämässä siten, että palkataan ne työntekijät, joiden uskotaan olevan hyviä.

Jatkoajan pelikirjakeskustelu on ajoittain ihan typerää.

Olen koko viestistäsi tismalleen ja täysin samaa mieltä.

 

[siffa]

Jatkoajan pelikirjakeskustelu on ajoittain ihan typerää. Lukijat ovat laiskoja eivätkä jaksa tai halua pohtia asioita, vaan kaikki pitää tulla valmiiksi pureskeltuna lautaselle. Sitten höpistään jostain ylikorostamisista tai vähättelemisistä, ja roikutaan verissä päin lillukanvarsissa.

Keskustelu on parhaimmillaan viihdyttävää ja ihan sivistävääkin mutta liian usein konteksti hukkuu tai sitä ei ole ymmärretty ja sitten otetaankin kantaa johonkin epäolennaiseen yksityiskohtaan.

Tärkeintä on, että Urheilulehdessä 8 vuotta sitten aloitettua pelikirjakeskustelua pidetään yllä täällä Jatkoajassa. Tukea tulee sille jo huomattavan paljon SM-liiga- ja eri maajoukkupelien studioissa. Hannu Aravirta, Lauri Marjamäki ja Pekka Virta ovat lisänneet tasokasta pelikirjakeskustelua. Tänään Pekka Virta oli jälleen erinomainen studioasiantuntija ja pelikommentaattori. Hän avasi hienosti Lukon ja Kärppien pelikirjoja. Kannattaa tutustua tulevan Ässät-valmentajan kommentointia, jos Lukko-Kärpät peli tulee uusintana. U20-maajoukkueen tähtihyökkääjä Alexander Barkov kertoi Tshekki-otteluun valmistavan kovatempoisen ja määrättyjä täsmäharjoitteita käsittäneen harjoituksen jälkeen:"Katsottiin ylivoimaa, alivoimaa ja viivelähtöjä. Ne ovat olleet vahvuutemme, ne eivät toimineet viimeksi, joten niitä pitää parantaa". Huomenna sen voi todeta, rytmitetäänkö U20-nuorten hyökkäyksiä HVP-lähdöillä nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten lisäksi. Suomen 3-kentässä pelaa kolme HPK:n B- ja A-juniorikoulun käynyttä pelaajaa Leino, Järveläinen ja Vainio. Näille nuorille Meidän Peli on tuttua, joten mielenkiintoista on nähdä ketjun hyökkäysten rytmittäminen.

 

[J.Grönvall]

Tärkeintä on, että Urheilulehdessä 8 vuotta sitten aloitettua pelikirjakeskustelua pidetään yllä täällä Jatkoajassa.

Siis toki näin mutta se keskustelu ei saa olla itseisarvo, vaan sen pitäisi tuottaa jotain hyötyäkin lukijalle sekä osallistujille. Nyt vähän tuntuu, että olemme jääneet ainakin täällä Jatkoajassa junnaamaan telineisiin ja se varsinainen pelistä kirjoittaminen on jäänyt kaiken joutavan kinastelun varjoon.

Olisihan se joskus mukava höpötellä niitä näitä viivelähdöistä ilman, että tarvitsisi edes vaivautua lukemaan näitä "on tämä kuulkaa paljon muutakin kuin pelikirjoja tämä jääkiekko"-avauksia. Tuollainen ei minun mielestäni tuota mitään lisäarvoa, vaan on lähinnä raivostuttavaa jankkaamista päivänselvistä asioista.

Pekka Virrasta olen ehdottomasti samaa mieltä, aivan loistava lisäys Urhon tiimiin ja oli eilenkin Raumalla hyvä. Virta poimii hyviä juttuja pelistä ja nimenomaan sellaisia asioita joita monikaan ei huomaa. Eilisestä pelistä mainintana mm. toinen erä jossa Kärpät näennäisesti hallitsi mutta Lukko puolusti todella kurinalaisesti ja tavallaan itse asiassa olikin kuskin paikalla.

Tv-tuotannot ovat ottaneet askeleen eteenpäin SM-Liigan osalta ja on hyvä, että on myös Tamin kaltaisia vanhan liiton miehiä jotka tuovat erilaista näkökulmaa ja esittävät myös kritiikkiä suoraan päin naamaa. Se pakottaa Meidän peliä ja kiekkokontrollia kannattavat tekemään hommia koko ajan, eikä sellaista tyytyväistä hymistelyä pääse syntymään.

Yksittäisten kannattajien mielipiteet siitä miten jääkiekkoa pitäisi pelata jne on helppo jättää omaan arvoonsa eikä niihin sen suuremmin kannata keskittyä. Sen sijaan toivoisin meiltä, jotka olemme kiinnostuneita pelistä ja sen eri nyansseista, avointa mieltä ja sellaista lapsenomaista kiinnostusta peliin ja erilaisiin näkökulmiin. Ei näissä asioissa ole mustaa tai valkoista, vaikka se voi joskus vaikuttaa siltä.

Ihan sitten keskustelun itsensä rikastamiseksi on toki hyvä ottaa joku rooli jotta saadaan aikaan kunnon väittelyä ja sitä kautta sivistyvät kaikki osapuolet. Vaikka nyt niin, että J.Grönvall on Sihvosen fani ja joku toinen ei ole, kunhan vain se pysyisi asiassa eikä menisi henkilökohtaisuuksiin. Mielestäni se aina vähän kertoo siitä, että ollaan väärällä asialla liikkeellä.

 

[Anonymous]

En tiedä olenko pitänyt itseäni tietoisesti tilassa, jossa en ole seurannut niin tarkasti Johtavan Petteri Sihvosen kirjoituksia/muita kommentteja, sillä tykkäsin jopa lukea miehen höpinöitä välillä, vaikkakin aika provosoivaa sekä kaupallista hänen tekstinsä oli. Nyt, tämän hetkinen mielikuva miehestä on taas todella negatiivinen.

Olen n. kerran kahdessa kuukaudessa lukenut tähän asti Petteri Sihvosen kirjoituksia, mutta tänään kun avasin linkin missä luki "Johtavan Petteri Sihvosen blogi", mittani täyttyi. Jos kaverilla on otsaa kutsua itseä johtavaksi jääkiekko nimisen pelin analysoinissa, niin se on liikaa. Vaikkakin se on selvää, että kaupallisuuteen sillä nimikkeellä pyritään.

Tämä mitan täyttyminen johtuu myös mm. siitä, että kaveri on 80% väärässä kaikissa asioissa, mitä hän ryhtyy ennustamaan/arvioimaan.

Ilmeisesti kaveri huomasi, että kun hänestä ei ole tulossa hyvää valmentajaa, niin pitää ryhtyä median palvelukseen. Hän on jopa provosoivilla otteilla tuonut tätä pelikirjakeskustelua julkiseksi lisäämällä siihen vielä omia mausteita sekaan.

Olen puhunut.

 

[Palstalegenda]

Minusta Sihvonen osaa asiansa poikkeuksellisen hyvin, kun puhutaan itse pelin taktisesta ymmärtämisestä. Silloin kun mennään pelin ulkopuolelle, niin olen usein eri mieltä hänen kanssaan. Esimerkiksi siitä, etteivät fanit saisi kritisoida seuraansa, se on minun näkökulmastani pöljyydessään suorastaan aivan käsittämätön lausunto, lausunto suoraan Pohjois-Koreasta, vaan en minä sen vuoksi pelikirjoja analysoivaa Petteri Sihvosta kritisoi, ne ovat kaksi eri asiaa. Toinen esimerkki, mistä olen täysin eri mieltä, on, että Meidän peliä ei muka voisi ymmärtää jos ei ole sitä itse valmentanut. Minä en oikeastaan ymmärrä kvanttifysiikkaa, sitä miksi se menee niin miten menee, vaikka sitä opuksesta luin vaan nuo Meidän pelin lainalaisuudet eivät kuitenkaan ole läheskään mitään kvanttifysiikkaa, ne kyllä periaatteet ymmärtää kyllä, vaikkei olisi valmentanutkaan Meidän pelillä.

Yhtä asiaa en voi käsittää. Moni kun ei tunnu millään käsittävän tätä yhtä asiaa. Ei P.Sihvonen pidä Meidän peliä ainoana oikeana tapana pelata jääkiekkoa:

Ja se vielä, että Meidän Peli ei ole todellakaan mikään ainut totuus. Mutta voidakseen kritisoida Meidän Peliä, on tunnettava Meidän Peli perin pohjin. Nyt MTVMAX-retoriikassa kritiikki jää hokeman "pitää pelata nopeammin" tasolle vailla perusteita. Jää ilmaan, että milloin ja miksi pitäisi pelata nopeammin ylöspäin, mitä siitä seuraisi, millä tavalla se muuttaisi pelin virtausta ja niin edelleen.

Hirvittävä määrä pelkkää olkiukkojen heiluttelua ja turhanpäiväistä kettuilua on se monen ns. vastapuolella olevan strategiana. Se kyllä kertoo vain sen, ettei kyseisillä henkilöillä ole tietoa eikä taitoa muuhun, vain huonoja tapoja senkin edestä. Se on keskustelun kannalta rasittavaa ja valitettavaa.

 

[obi-wan]

Minua kiinnostaa se että millä tasolla Meidän Peliä pitää olla valmentanut että voi siitä puhua, analysoida tai kritisoida?

Sihvonen voisi itse tulla kertomaan

 

[Street Clinton]

Minua kiinnostaa se että millä tasolla Meidän Peliä pitää olla valmentanut että voi siitä puhua, analysoida tai kritisoida?

Saati kannattaa ja pitää sitä parhaana tapana pelata kiekkoa? Eihän sitä pysty tekemään jos ei tunne Meidän Peliä perinpohjaisesti.

Minua taas kiinnostaa onko Sihvonen todella lätkäjätkä vai pelkkä valelätkäjätkä? Lainaus Sihvosen blogista:

Ongelmani on, etten viihdy ollenkaan jääkiekkoporukoissa, mutta on tehtävä selväksi, että Rindell kuuluu niihin harvoihin lätkäjätkiin, joiden seura teki aikoinaan minulle hyvää. Olen Harria hieman nuorempi ja kokemattomampi kiekkomies. Hänestä huokuu ihailtava humaani maailmankatsomus, jonka itsekin jaan.

Sihvonen ei siis viihdy jääkiekkoporukoissa, vaikka se on kaikki kaikessa lätkäjätkälle. Oma joukkue, joukkuekaverit, pukukoppielämä ja pelireissut ovat tie, totuus ja elämä lätkäjätkälle.

 

[Askaisten Visa]

Petteri Sihvonen kirjoitti U-lehden nettiversiossa, että on jopa mahdollisesti pöyristynyt liiton hyväveli-järjestelmästä. Tai siis lähinnä siitä, että olisiko sellainen olemassa.
Pidän kutakuinkin mahdottomana, että Petteri Sihvosen tietämyksellä ja havainnointikyvyllä suomalaisesta jääkiekosta, tuollainen olisi voinut pysyä salaisuutena kaikki nämä vuodet. Että Jääkiekkoliitossa suojatyöpaikkoja? Ei voi olla! ;)

No, minunkaan mielestäni valmentajavalinnat eivät menneet ihan nappiin, joskaan ei myöskään lopulliset pelajavalinnat, jotka tietääkseni tekevät valmentajat. Mielestäni kakskymppisten kisoissa Suomea pitäisi koutsata meritoitunein/sopivin vapaana oleva valmentaja.

Mutta kun Petteri Sihvonen kirjoitta, että päävalmentaja valitsee itse esikuntansa, niin mitenkähän mahtaa käydä esim. Porin Ässissä?

PS. Kannattaa olla korvat höröllä siellä H-linnassa, kun kisoissa käyneet pelaajat avautuvat valmennuksen tasosta.

 

[Swearengen]

Minua taas kiinnostaa onko Sihvonen todella lätkäjätkä vai pelkkä valelätkäjätkä? Lainaus Sihvosen blogista:
---
Sihvonen ei siis viihdy jääkiekkoporukoissa, vaikka se on kaikki kaikessa lätkäjätkälle. Oma joukkue, joukkuekaverit, pukukoppielämä ja pelireissut ovat tie, totuus ja elämä lätkäjätkälle.

Lätkäporukoissa puhutaan muutakin kuin lätkää ja Sihvonen taitaa olla siviilikatsomuksen puolelta enemmän Alpo Suhosen hengenheimolaisia, vaikka olisivatkin jääkiekkonäkemyksissä kaukana toisistaan.

On yleinen ja empirian tukema käsitys, että lätkäporukat (tarkoittaa tässä kontekstissa pelaajat, valmentajat ja seurajohdon) ovat voittopuolisesti arvokonservatiiveja sekä talouspoliittisesti oikeistoon kallellaan.

Sihvonen taas oli mm. pressanvaaleissa räksyttämässä Sauli Niinistölle ”uusliberalismista” ja seisoi näyttävästi Pekka Haaviston tukijoukoissa. Lisäksi Sihvosen yksisilmäinen tyyli analysoida jääkiekkoa tuo mieleen tyypillisen ”vasemmistoälykön”, joka on valmistunut jostain Suomen lukuisista punaopistoista ja kannattaa vähintään yhtä fanaattisesti sosialistista suunnitelmataloutta sekä muita lahkonsa oppeja kuin Sihvonen saarnaa ”Meidän Peliä”. :)

Mutta kyllä Sihvonen silti varmasti lajin puolella oleva "lätkäjätkä" on.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Mutta kyllä Sihvonen silti varmasti lajin puolella oleva "lätkäjätkä" on.

Tai tiliä tekemässä.

 

[Ribarista ylös!]

Mitä tiliä ja kuka siitä maksaa? Ei ainakaan seurat eikä liitto.

 

[H.Incandenza]

Linkki Iltalehden teaseriin

Sihvosen brändistä puhutaan viikonvaihteen Iltalehdessä.

 

[Lunatico]

Ehkä se on sitten vaan se Petteri Sihvonen joka ihmisiä vituttaa vaikka harva sen myöntää.

Pystyn myöntämään tämän helposti. Sihvonen on tehnyt itsestään niin monta kertaa pellen ja kehtaa vielä mainostaa itseään "Johtavana" tiesminä. Jätkä on jatkuvalla syötöllä kassalla veikkauksineen ja anal-yyseineen, että luulisi jo itsetunnolle käyvän, mutta mitä vielä. Minä en ainakaan enää Sihvosen juttuja jaksa noteerata juuri ollenkaan, huvittaa vaan välillä kun Sihvonen yrittää olla muiden yläpuolella ja tietävänsä kaiken, vaikka tosiasiassa mies ei tiedä mitään, mistään.

 

[Palstalegenda]

Umbertoecoilua vuodelta 1969

Petteri Sihvonen on median ja erityisesti jääkiekkomedian näkyvä hahmo, joten tästä syystä asetan tämän kirjoitukseni jääkiekkomedian johtavalle keskustelupalstalle ja Petteri Sihvosta käsittelevään ketjuun.

Joudun ulkomuistista ja omilla lisäyksilläni (ei siellä alkulähteessä kai Delfoin oraakkelista ja kivenheittäjän kylästä puhuttu mutta nyt puhutaan) sekä unohduksillani tiivistämään asiani tiiviimmin kuin on optimaalista asian kokonaisvaltaisen selvityksen kannalta. Pahoitteluni.

Johdanto
Vuosia sitten luin ensi kertaa syvästi mieleeni jääneen Umberto Econ esseen Urheilullista jutustelua. Essee on kirjassa Matka arkipäivän epätodellisuuteen. Hän piti - ja mielestäni täysin perustellusti - urheilua laskelmoituna tuhlauksena. Koko urheilullista toimintaa hallitsee kaikkialla ja kaikessa tuhlaus; jos ihminen heittää kiven ihan vaan huvikseen, tuhlataan kaloreita, usein kalorien lähde eli ruoka on saatu tekemällä työtä. Lopultahan urheilu voi muuttua työksi, jolloin urheilun tuhlauksen voidaan pienessä määrin yksilön kohdalla nähdä hävinneen, koska ei ole enää vain urheilua. Tuhlaus on leikkiä, joka on ihmiselle hyväksi. Leikkiminen on vapautta ja antaa edes hetkellisen vapauden luopua työn tyranniasta.

Kilpaurheilun synty
Kun mukaan tulee toinen kivenheittäjä, urheilusta tulee urheilukilpailua. Urheilukilpailuissa on säännöt. Kilpaurheilija syntyy ja hänestä tulee aina myös väline, vähintään urheilun väline. Hänestä tulee itsensä väline.

Urheilun yleisö
Tämän jälkeen leikkimistä aletaan ennemmin tai myöhemmin seurata. Muut leikkivät ja me katselemme. Kivenheittäjän kylä haastaa toisen kivenheittäjän kylän kivenheittäjän kilpailemaan paremmuudesta kivenheiton vaativassa lajissa. Urheilu on terveellistä, katseltava urheilu on terveyden mystifikointia. Urheilu eli leikki alkaa hallita ihmisjoukkojen energioita.

Urheilusta sanominen
Jos on urheiltu, niin urheilustahan pitää puhua. Ensin muuten vain, sitten järjestäytyneesti. Syntyy lehdistö tai suullisten tietäjien joukko. Nämä delfoin oraakkelit ennustavat urheilun menneisyyttä ja tulevaisuutta. Kummankin ennustaminen on ihmiskunnan historian lampun valossa osoittautunut hankalaksi. Hyvä itseluottamus tuottaa enemmän lausuntoja, laadusta ei ole päästy yksimielisyyteen. Urheilusta sanominen tuottaa lisää urheilua ja sitä myöten kilpaurheilua. Kummatkin ruokkivat toisiaan. Tärkeää on synnyttää urheilusanomisessa tunnetta. Tunne tuo rahaa. Raha tuo tunnetta. Raha on tunne.

Kilpaurheilun sanomisesta sanominen
Kilpaurheilusta sanominen on diskurssia. Kilpaurheilun sanomisesta sanominen on siis diskurssin diskurssia. Kivenheittäjän kylän kilpaurheilusta sanova ja toisen kivenheittäjän kylän kilpaurheilusta sanova ovat sanansa sanoneet ja tällöin ilmaantuu joku kolmas sanomaan, että mitäpä ne nuo ovat sanoneet ja mitä siitä tulisi sanoa. Kilpaurheilu näyttää olevan tiimalasin hiekalla mitaten enemmän diskurssin diskurssia kuin itse kilpaurheilua. Kun miljoona lukijaa lukee yhden henkilön kilpaurheilusta niin kilpaurheilusta sanominen ja sanomisen sanominen saa kilpaurheiluun verrattuna ajallisesti ryskävoiton.

Itse kilpaurheilussa on läpimätiä piirteitä, joten kenties kilpaurheilukeskustelu ja siitä keskusteleminen yrittävät luoda alkuperäisestä leikistä meille terveempää kuvaa ja sitä kautta tehdä meistä eettisempiä olijoita. Pohjimmiltaanhan parturissa juoruamistahan kilpaurheilusta keskustelemisessa ja keskustelemisen keskustelussa jne. on kyse.

Loput sanat
Tarkoitin sitä, että olen hämilläni tästä kaikesta; urheilusta, kilpaurheilusta, kilpaurheilukeskustelusta, keskustelusta keskustelemisesta, keskustelemisen keskustelun keskustelusta jne. Olisiko välillä hyvä syvästi miettiä ja pohtia, eikä vain jutustella, että mistä tässä kaikessa oikeastaan onkaan kyse? Vai pohditaanko täällä jo? Onko meistä enää edes siihen pohdintaan? Onko meidät jo syöty? Minut ainakin on taidettu syödä, todisteena siitä kilpaurheilun keskustelun keskustelusta keskusteleminen tässä ja nyt.

Lähden nyt urheilemaan enkä aio kertoa siitä tarkemmin, en etu-, enkä jälkikäteen. Mutta koska minut on syöty, luen palattuani Jatkoaika.com -keskustelupalstan sivustoa. Ajan hammas kourii itseltään hammastikullaan olemiseni rippeet pois, ettei mitään jää, paitsi iätön, ansastaan saaliinsa nostavan näkymättömän ideaalimaailman velmu virne. Alea iacta est.