Tottakai harjoitukset (ja koko kauden pläni) suunnitellaan tarkasti etukäteen :D
Joo, oli huono vitsi, pyydän anteeksi. Korjaa toki jos olen väärässä mutta käsittääkseni harjoittelukin tapahtuu jonkun ennalta suunnitellun sapluunan mukaan, varsinkin jäällä?
Viitaten tummennettuun, mutta kukaan ei ole väittänyt näin paitsi sinä.
Tottakai harjoitukset (ja koko kauden pläni) suunnitellaan tarkasti etukäteen :D
Ovatko he siis niin hyviä, että pelaavat jatkuvasti tilanteesta ja pelikirjasta riippumatta hyvällä itseluottamukselle voittavaa jääkiekkoa?
Suunnitellaanko myös se missä vaiheessa harjoitellaan ryhmädynamiikka ja itseluottamus siihen kuntoon, että voidaan alkaa voittamaan?
Osalla kyllä mutta tässä puhutaan isosta joukosta ihmisiä jotka pitää saada toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa ja vielä korkealla tasolla. Vaikka siellä olisi Selänne-Kariya, niin se ei sano, että he taas toimisivat vaistonvaraisesti upeasti Teemu Aallon ja Pekka Saravon kanssa.
Luotatko ryhmädynamiikan luonnissa sitten siihen, että on paljon keskenään hyvin toimivia parivaljakoita, vai siihen että on neljä hyvin toimivaa viisikkoa? Ja miten luot "voittavan" ilmapiirin jos valintasi on ensimmäinen?
Parhaimmillaan nimenomaan se joukkue on enemmän kuin yksilöidensä summa ja siihen taas tarvitaan hyvää johtamista, joka minun näkemykseni mukaan perustuu ensinnäkin johtajan omaan visioon mutta myös siihen, että hän osaa siirtää sen käytäntöön ja pystyy vielä sitouttamaan joukkueensa.
Miten sitten sitoutat ketään, jos ei ole osoittaa mitään selvää tavoitetta ja selkeää metodia sen saavuttamiseksi? Mistä syntyy se kollektiivinen tunne joka saa sen ryhmän voittamaan ihan millä ohjeilla tahansa?
Suunnitellaanko myös se missä vaiheessa harjoitellaan ryhmädynamiikka ja itseluottamus siihen kuntoon, että voidaan alkaa voittamaan?
Vai niin. Hommahan on sitten hallussa kaikin puolin.
No juu, aloimme taas kiertää kehää, joten lienee aika pakata kimpsut ja kampsut. Antakaamme estradi jälleen P.Sihvoselle ja uskolliselle fanijoukolleen.
Heh, missä ihmeen prosessissa? Tässä puhutaan nyt ryhmän johtamisesta. Ja pelitapa ei ole pelikirja.
Se on näkemykseni kyllä. Ja edelleen haluaisin kuulla mistä tuotatte sen kollektiivisen tunteen ja voittavan ilmapiirin, jos se kerran syntyy jostain "prosessista" ennen kuin on edes päästy jäälle?
Oliko niissä Suomi-USA-otteluissa sitten huono ja hyvä joukkuehenki, vai mitenkä tämä logiikka nyt toimii?
EDIT. Ja tottakai on hyviä ja huonoja pelikirjoja, niin kuin on hyviä ja huonoja strategioita.
Ei, siihen tarvitaan mm. sellainen teorialeikkien ulkopuolella oleva pikkujuttu kuin valmentaja, jonka systeemit ovat reaalimaailmassa toimivia ja uskottavia ja jota pelaajat kunnioittavat (eivätkä esimerkiksi naura heti kättelyssä ulos kopista.)
Tämä erittäin suurena ot:na, koska ketjun otsikon kanssa ylläolevalla on vielä vähemmän tekoa kuin 90 prosentilla viesteistä. Mikä on sinänsä laillaan saavutus.
Suunnitellaan siten, että kaikki harjoitukset ja tapahtumat pyrkivät tukemaan ja kehittämään myös joukkueen ryhmädynamiikkaa ja pelaajien itseluottamusta...
... Antakaamme estradi jälleen P.Sihvoselle ja uskolliselle fanijoukolleen.
Pelikirja, pelitapa tms. on tärkeä osa jääkiekkoa, mutta niin on henkinenkin johtaminen. Mielestäni näitä kahta ei pidä asettaa vastakkain, molempia tarvitaan.
Täällä sinä päivystät.
Sinä väität, että halu menee aina pitkässä juoksussa tasan, eikä psyykkaamista tarvita ammattiurheilijoiden kohdalla. Tämä väite ei vaan pidä paikkaansa, valmentajan johtamistyylillä ja joukkueen rakenteella on suuri merkitys siihen minkälainen työskentelyilmapiiri joukkueessa on. Mikäli joukkueessa on huono fiilis, niin se näkyy kentällä.
Pelikirja, pelitapa tms. on tärkeä osa jääkiekkoa, mutta niin on henkinenkin johtaminen. Mielestäni näitä kahta ei pidä asettaa vastakkain, molempia tarvitaan.
En ymmärrä tätä selitystä, jota Sihvonenkin tarjoaa, että tunnetila ja henkinen puoli menee aina pitkässä juoksussa tasan. Mihin se perustuu?
... Haluan kuitenkin huomauttaa, että kuuden mestaruuden mies, Hannu Jortikka, ei ole kaikkein kuuluisin ihmisjohtaja. Kyseessä on äärimmäisen kovan vaatimustason vaatiminen ammattilaispelaajilta. Parhaimmillaan. Mutta reisille voi mennä sekin.
Satuin vilkaisemaan U-lehden sähköversiota ja siellä eräs analyytikko toteaa JYP:n valmentajavaihdosta ruotivassa jutussa, että henkilökohtaisia asioita on turha jääkiekkobisneksessä ottaa mukaan tiedottamiseen, oli/on niissä perää tai ei.
Hmm...näinköhän ketjun päähenkilö muistaa tuota lausettaan kovinkaan pitkään? Vai tarkoittaakohan hän vain tätä nimenomaista casea vai sitä, että henkilökohtaistaminen on sallittu vain harvoille ja valituille?
Hmm...näinköhän ketjun päähenkilö muistaa tuota lausettaan kovinkaan pitkään? Vai tarkoittaakohan hän vain tätä nimenomaista casea vai sitä, että henkilökohtaistaminen on sallittu vain harvoille ja valituille?
Tarkoittaisiko vaikka omista henkilökohtaisista asioista tiedottamista eikä henkilökohtaisuuksia toista kohtaan.
Jälkimmäinen kun onkin ok
Ja luultavasti tämä sama asia toimii kaikilla muilla pienemmillä liigapaikkakunnilla, tosin en tiedä, toimiiko yhtä hyvin. Kuin myös Mestis-paikoilla. Kouvolassa on nyt päästy hyvään alkuun, sen tiedän. Toivottavasti jatkoakin seuraa.
Millä tavalla tai missä asioissa Kouvolassa on päästy hyvään alkuun?