Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[dana77]

- Valmentajan ei tule koskaan ryhtyä huutelemaan mitään vastustajan pelaajille.

Tuota sääntöä muuan Doug Shedden taisi rikkoa useaan otteeseen. OK, nuo olivat NHL:n kirjoittamattomia sääntöjä, mutta turhaa oli siis HIFK-fanien valitus, kun HPK otti aikalisän selvässä johtoasemassa.

Ensinnäkään kukaan pelaaja ei tainnut aikalisää ottaa. Toisekseen mihin perustuu oletuksesi ettei Shedden kirjoittamattomia sääntöjä koskaan rikkoisi?

Kaikki valittaminen on aina turhaa, asialle pitää tehdä itse jotain (esim jos vastustaja hakkaa maalivahtia näpeille niin omia pakkeja siitä on syyttäminen). Tätä Shedden tosi aina välillä ihan kiitettävästi tekikin.

 

[pokki]

Tämä keskustelu journalismista, sen aloista ja sisällöistä on ollut tuossa edellä minullekin hyvin opettavaista.

Mutta tämä on tehtävä selväksi: En koe olevani toimittaja sanan perinteisessä merkityksessä. Enkä edes halua olla. En ole myöskään (enää) valmentaja. Pyrkimykseni on olla jotain määrittelemätöntä sillä kuvittelemallani janalla, jonka toisessa päässä on toimittaja ja toisessa valmentaja.

Tämähän on mitä erinomaisin vastaus ja vieläpä erittäin rehellinen sellainen. Ainakin itseäni henkilökohtaisesti se auttaa suhtautumaan kirjoituksiisi oikealla tavalla ja se lyö myös omalla tavallaan pisteen tässä ketjussa vellovalle keskustelulle oikeanlaisesta journalismista.

Minulle kelpasi, kiitos ja näkemiin.

 

[Daespoo]

Noniin, nyt puhumme samaa kieltä. Tosin olen eri mieltä siitä, että toimittajan tehtävä olisi joku muu, kuin tiedon välitys.

Minulle on aina opetettu, että toimittajan tärkein tehtävä on etsiä tietoa ja välittää sitä. Siksi on vaikea mieltää tuo oheistoiminta tiedon välittämiseksi.

Kuuluuko se silti toimittajan toimenkuvaan, en tiedä. Ammattietiikan mukaista se ei minusta kuitenkaan ole.

1) Voiko toimittaja samalla välittää tietoa ja tehdä jotain muuta?

2) Kuka on opettanut sinua?

3) Mistä löytää tämän ammattietiikan säännöstön?

 

[#97]

3) Mistä löytää tämän ammattietiikan säännöstön?

Journalistin ohjeet, ole hyvä.
https://www.journalistiliitto.fi:44...itto/pelisaannot/journalistinohjeet/uudet.htx

 

[Daespoo]

Journalistin ohjeet, ole hyvä.
https://www.journalistiliitto.fi:44...itto/pelisaannot/journalistinohjeet/uudet.htx

Noniin, tätä pyysin jo aikaisemmin mutta sitä ei Pokki pystynyt esittämään.

Kiitos tästä.

 

[pokki]

1) Voiko toimittaja samalla välittää tietoa ja tehdä jotain muuta?

2) Kuka on opettanut sinua?

3) Mistä löytää tämän ammattietiikan säännöstön?

1.) Jos se muu käsittää kollegojen mustamaalaamista tai jonkun muun henkilön asian ajamista, MIELESTÄNI ei voi.

2.) Sitä en paljasta. Ne jotka minut tuntevat, tietävät. Pidätän kuitenkin oikeuteni olla paljastamatta sitä.

3.) Kuten olen sanonut, en jaksa sitä etsiä. Onneksi joku muu jaksoi. Tekee varmasti meikäläisellekin hyvää perehtyä noihin pykäliin.

Tämä nyt on turhaa, koska Sihvonen itse myönsi ettei edes pyri olemaan toimittaja. Siksi on ihan turha herran kohdalla tapella siitä, millainen on oikea toimittaja.

 

[FourForty]

1.) Jos se muu käsittää kollegojen mustamaalaamista tai jonkun muun henkilön asian ajamista, MIELESTÄNI ei voi.

Toisaalta yksi hyvän journalismin perusasioista on kriittisyys, ja sen allehan tämä kollegoiden kritisointi kyllä mahtuu, joskin näin selvää henkilön kritisointia eivät juuri muut Suomen lehdistössä harrasta. Kuitenkin, kyllähän kriittisyys yleistä maailmanmenoa kohtaan on journalismissa hyvä juttu, ja jos joku tekee leipätyönsä huonosti, se on myös relevantti paikka harjoittaa kritiikkiä. Tähänhän esimerkiksi urheilujournalismi pitkälti perustuu, kun ammatikseen urheileva ihminen epäonnistuu, ja tätä kritisoidaan.

Kollegoiden kritisoinnin kirjoittamattomia sääntöjä rikkova vaikutus kuulostaa minulle edelleen joidenkin ikiaikaisten hyväveliverkostojen ravistelulta enemmän kuin moraalittomalta tai tuomittavalta toiminnalta. Eikä medioiden keskinäinen nokittelu ole myöskään mikään harvinainen juttu Suomessa. Kuinka monen kolumnin pohjalla esimerkiksi on jonkin toisen median tekemä juttu jostain aiheesta, jota kolumnisti sitten lähtee kritisoimaan ja vie asian sen jälkeen yleisemmälle tasolle?

Sekin kai kertoo jotakin alan käytännöistä, että Journalistin ohjeet ovat nimeltään Journalistin ohjeet, eivät säännöt.

 

[Padis]

Erikoinen kotiyleisö, kun hylkää aina välillä vuosiksi joukkueensa. Onneksi heräsi henkiin tänä armon vuonna 2006.
-sihvonen-

Sinänsä huvittavaa, että tartuit itse näinkin läpinäkyvään provoon. Itse et niitä kuitenkaan juuri viljele.

 

[Silitysrauta-Mike]

Suurin osa ihmisistä voi mieltää journalismin tiedonvälitykseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se sitä olisi.

No, tätä argumenttia vastaan lienee mahdotonta kumota. Niin kauan kuin yksikin (=sinä) ihminen ei ole kanssasi samaa mieltä, olet oikeassa. MOT.

Journalismissa, kuten lääketieteessäkin on erilaisia koulukuntia. Niiden sääntöjä ei ole kirjoitettu mihinkään, mutta kunkin koulukunnan edustajat tietävät ne ainakin intuitiivisesti. Lääketieteen piirissä on lääkäreitä, jotka uskovat itämaisen lääketieteen saavutuksiin, ja on myös muita lääkäreitä, jotka lyttäävät ne täysin. Miksi journalismissa ei näin voisi olla? On journalisteja, jotka uskovat enemmän kirjoittavansa maailmaa auki vaikeaselkoisemmin ja subjektiivisemmin ja on niitä jotka uskovat avaavan sitä objektiivisella tiedonvälityksellä.

On myös kaunokirjailijoita, jotka uskovat kirjoittavansa maailmaa auki subjektiivisesti. Kaikki kirjoittavat ihmiset eivät ole journalisteja. Tämä selittää kyllä myös, miksi sinulla menevät kansalaisjournalismin ja osallistuvat journalismin käsitteetkin ihan kuperkeikkaa.

Eivät mene. Molempia nimityksiä olen kyllä käyttänyt kuvaamaan joitakin piirteitä Sihvosen kirjoituksissa. Tämän takana seison edelleen.

Seiso vaan, mutta väärässä olet.

 

[MC61]

Välillä pitää antaa positiivistakin palautetta Petterille:

Mitä siinä tapahtui?
”Se maali symbolisoi oikeastaan koko sitä keskustelua ja kehityskulkua, mitä kohti suomalainen jääkiekkoilu on ansiokkaasti mennyt viime MM-kisojen katastrofin jälkeen. Tommi Santalan maali oli täydellinen maali suoraan Erkka Westerlundin modernista pelikirjasta: Nummelin antoi sellaisen puolittaisen Tshekki-paineen alta lyhyen peliä edistävän syötön sentteri Santalalle Leijonien maalin eteen. Santala otti muutaman luistelupotkun ja jakoi kiekon kämmeneltä vasempaan laitaan Riku Hahlille. Oikeassa laidassa rintamahyökkäystä täydensi Tomek Valtonen. Hahl käytti hyvin laitaan syntyneen tilan hyväkseen ja vei kiekon sisälle Tshekin puolustusalueelle yli siniviivan. Santala lähti polkemaan – pelikirjan mukaan – keskeltä kohti vastustajan maalia lapa jäässä. Hahl tarjoili kämmeneltä Santalalle pienen syötä keskellä ja Santala pääsi terävään lyhyen matkan läpiajoon, josta hän nosti kiekon hallitusti ylös maaliin.”

Tähän tapaan toivon sinun, Petteri, avaavan lukijoille termistöjäsi ja analyysejasi. Ja uskon, että työsi ja termiesi avaaminen helpottuu, kunhan saat käyttöösi ne videot ja kuvat tuonne nettiin ja lehteenne.

Lainauksen sisältöön en puutu, mutta kirjoituksellisesti tuo on onnistunut.

Mutta se, että sanot olevasi jokin määrittelemätön valmentajien ja toimittajien välimaastossa ei oikeuta siltikään sinua toimimaan miten haluat, kun puhutaan sellaisista lehdenteon, no sanotaan sitten vaikka pelikirjan, sanoista kuten journalismin ja toimittamisen periaatteet ja tavat, luettava teksti, oikeinkirjoitus.

Ainakin oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Edit: viilailua ja huomautus: lainauksessa on näköjään kirjoitusvirhe, kuten niin usein urheilulehden nettisivuilla/teksteissä.

 

[onomoro]

No, tätä argumenttia vastaan lienee mahdotonta kumota. Niin kauan kuin yksikin (=sinä) ihminen ei ole kanssasi samaa mieltä, olet oikeassa. MOT.

Niin kauan kuin mina en ole itseni kanssa samaa mielta, olen oikeassa? No jaa.

Niin, jos nyt viela kerran. Suurin osa ihmisista voi mieltaa journalismin tiedonvalitykseksi, mutta se ei vie pois sita seikkaa, etta journalismin paatehtava joissain tilanteissa voi olla joku muu kuin tiedonvalitys.

On myös kaunokirjailijoita, jotka uskovat kirjoittavansa maailmaa auki subjektiivisesti. Kaikki kirjoittavat ihmiset eivät ole journalisteja. Tämä selittää kyllä myös, miksi sinulla menevät kansalaisjournalismin ja osallistuvat journalismin käsitteetkin ihan kuperkeikkaa.

Edellinen kappale on aivan alyton. Ensinnakin mita tekemista kaunokirjailijoilla on toimittajien kanssa tassa yhteydessa? Toiseksi kuinka se, etta kaikki kirjoittavat ihmiset eivat ole journalisteja selittaa sen, etta oletetusti minulla menevat kansalaisjournalismin ja osallistuvan journalismin kasitteet sekaisin? Vai viittaako tuo kommenttiini, jossa sanoin, etta on olemassa toimittajia, jotka uskovat kirjoittavansa maailmaa auki subjektiivisemmin, objektiivisesti kirjoittavien lisaksi? Sekaan ei millaan muotoa voi selittaa tuota oletettua sekaisin menoa, jos katsastat tarkemmin.

Et voi kiistaa millaan muotoa, etteiko olisi olemassa toimittajia, jotka pyrkivat kirjoittamaan maailmaa auki subjektiivisemmin. Edelleenkaan nuo kasitteet eivat minulla mene sekaisin. Niiden joillain osilla on hyva kuvata Sihvosen tekstien joitakin piirteita.

Seiso vaan, mutta väärässä olet.

Jahas, kun argumentit loppuvat niin mennaan jankkauksen puolelle. Niin kauan olen oikeassa, kunnes osoitat minun oleva vaarassa.

 

[onomoro]

Välillä pitää antaa positiivistakin palautetta Petterille:
Edit: viilailua ja huomautus: lainauksessa on näköjään kirjoitusvirhe, kuten niin usein urheilulehden nettisivuilla/teksteissä.

Hienoa, etta jotain hyvaa loysit. Halusin sanoa sen, etta kirjoitusvirheita loytyy jokaisen lehden sivuilta. Ei toimittajat eika kukaan muukaan, joka lehden lukee ennen painoon tai nettisivuille menoa, ole kykenevainen bongaamaan kaikkia lapsuksia tai kieliopillisia kommahdyksia.

 

[Silitysrauta-Mike]

Jahas, kun argumentit loppuvat niin mennaan jankkauksen puolelle. Niin kauan olen oikeassa, kunnes osoitat minun oleva vaarassa.

Kai se on sitten pakko. "Kansalaisjournalismi viittaa nimensä mukaan siihen, että journalismin tuottajina toimivat kansalaiset, tavalliset ihmiset. Sinä ja minä. Internet on antanut kenelle tahansa mahdollisuuden lähettää ja julkaista viestejä, joita aiemmin välittivät vain joukkotiedotusvälineet, kuten lehdistö, tv tai radio. Uusi teknologia mahdollistaa kenen tahansa tuottaa sisältöä ja kommunikoida toisten ihmisten kanssa missä päin maailmaa tahansa."
Lisää täältä.
Kuinka Sihvosen kirjoitukset Urheilulehdessä ovat kansalaisjournalismia? Ja vaikka Sihvonen täällä käy kommentoimassa itseään koskevia heittoja ja puolustautumassa, mies on pikemminkin osallistuvan journalismin tuke, kuin edistäjä. Ei hän täällä mitään kiekkokeskustelua käy, eikä täältä tulevilla kommenteilla ole mitään merkitystä Urheilulehden toimitusprosessille. Jopa Nyholmin blogi on lähempänä osallistavaa journalismia, sillä siellä mies ainakin käy vuoropuhelua teksteistään ja kehittää uutta sisältöä aiempien viestien kommenteista.

Noniin, tätä pyysin jo aikaisemmin mutta sitä ei Pokki pystynyt esittämään.

Kiitos tästä.

Entäs tämä hieman aiempaa ketjusta?

https://www.journalistiliitto.fi/Re...itto/pelisaannot/journalistinohjeet/uudet.htx

Tuossa Suomen journalistiliiton ohjeet journalisteille. Eipä tuossa sanota millän tavalla että omista artikkeleistaan ei tulisi keskustella julkisesti jälkikäteen.

Mutta ehkäpä Pokki kertoo mistä hän on tuon ammattimaisen journalismin ohjeen kaivanut jolla Sihvosen käyttäytyminen voidaan todeta epäammattimaisesti?

 

[MC61]

Hienoa, etta jotain hyvaa loysit. Halusin sanoa sen, etta kirjoitusvirheita loytyy jokaisen lehden sivuilta. Ei toimittajat eika kukaan muukaan, joka lehden lukee ennen painoon tai nettisivuille menoa, ole kykenevainen bongaamaan kaikkia lapsuksia tai kieliopillisia kommahdyksia.

Totta kai sitä normaaleja kirjoitusvirheitä sattuu. Mutta etenkin urheilulehti.fi -saitilla ne ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Lisäksi lauserakenteet ovat useasti päin pystymetsää.

 

[onomoro]

Kai se on sitten pakko. "Kansalaisjournalismi viittaa nimensä mukaan siihen, että journalismin tuottajina toimivat kansalaiset, tavalliset ihmiset. Sinä ja minä. Internet on antanut kenelle tahansa mahdollisuuden lähettää ja julkaista viestejä, joita aiemmin välittivät vain joukkotiedotusvälineet, kuten lehdistö, tv tai radio. Uusi teknologia mahdollistaa kenen tahansa tuottaa sisältöä ja kommunikoida toisten ihmisten kanssa missä päin maailmaa tahansa."
Lisää täältä.
Kuinka Sihvosen kirjoitukset Urheilulehdessä ovat kansalaisjournalismia? Ja vaikka Sihvonen täällä käy kommentoimassa itseään koskevia heittoja ja puolustautumassa, mies on pikemminkin osallistuvan journalismin tuke, kuin edistäjä. Ei hän täällä mitään kiekkokeskustelua käy, eikä täältä tulevilla kommenteilla ole mitään merkitystä Urheilulehden toimitusprosessille. Jopa Nyholmin blogi on lähempänä osallistavaa journalismia, sillä siellä mies ainakin käy vuoropuhelua teksteistään ja kehittää uutta sisältöä aiempien viestien kommenteista.

Hyvä. Nyt toit pöytään, jotain josta purkaa molempien näkökulmia. Itse käsitän kansalaisjournalismin viestinnän tutkijan James Careyn ajatusten pohjalta, josta olenkin maininnut aiemmin. En ole ehtinyt lukea noita lähettämiäsi sivuja, joten en tiedä käsitelläänkö siellä Careyta. Hyvä tiivistys hänen ajatuksistaan löytyy Mediatutkimuksen vaeltava teoria -artikkelikokoelmasta, jota minulla ei tässä valitettavasti ole, joten en voi antaa tarkempia tietoja kustantajasta ym. Aiheesta löytyy helposti myös Careyn itsensä tekstejä.

Yritän tässä pähkinän kuoressa tiivistää Careyn ajatuksia.

Alunperin kansalaisjournalismi keskittyi politiikkaan. Sen mukaan kansalaiset ja poliittinen koneisto eivät kohtaa arjen tasolla. Yhteiskunnasta puuttuu siis aito julkinen keskustelu näiden kahden väliltä. Tässä taustalla on tietysti oletus siitä, että osa kansalaisista haluaisi osallistua julkiseen elämään keskustelun muodossa. Jotta keskustelua syntyisi, täytyy journalismin pyrkiä julkisen elämän elvyttämiseen, sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään puhtaaseen asioiden raportointiin (uutisointiin) ja keltaisen lehdistön tapaan sontakasan tonkimiseen. Eli toisin sanoen kansalaisjournalismi pyrkii keskustelun elvyttämiseen. Kansalaisjournalistit olettavat, että jos journalismi keskittyisi tähän keskustelun virittämiseen, kansalaisten ja poliittisen koneiston välimatka kuroutuisi umpeen ja uudet julkiset mielipiteet saisivat mahdollisuuden syntyä.

Vertaan tätä omasta näkökulmastani case Sihvoseen. Vertauksen osuvuudesta voi tietysti kiistellä, mutta mielestäni perustelen sen varsin hyvin.

Sihvonen: 1. Suomen jääkiekkojournalismi keskittyy suurilta osin ainoastaan peliraportteihin ja niihinkin hälläväliä-asenteella, jolloin kiekkojournalismi on "läheltä ylös -lässytystä".

Sihvonen: 2. Osa jääkiekkoa seuraavista haluaa syvempää näkemystä pelistä ja esimerkiksi jääkiekkoliiton toiminnasta. Joten kuilu kiekkopiirien ja jääkiekkokansalaisten välillä on ja journalismi on luomassa tätä kuilua.

Sihvonen: 3 Suomen jääkiekkojournalismista puuttuu keskustelu. Tarvitaan uudenlaista journalismia.

Sihvonen: 4 Keskustelua on elvytettävä jollain tavalla. Keinoja on useita: analyyttisyys, provosointi jne.

Sihvonen: 5 Keskustelu johtaa kiekkoa seuraavien vaatimukseen paremmasta journalismista, jolla voi olla myös vaikutuksia esimerkiksi kiekkopiireihin. (esim. Kummolan touhu on kyseenalaistettu myös kansalaisten keskuudessa. Siitä osoituksena ketju jatkoajassa.) Yleinen mielipide muuttuu. Kuilu kuroutuu umpeen. Keskustelu jatkuu.

Areena: Keskustelua on mahdollista käydä eri välineiden, toimittajien, jääkiekkoa seuraavien, jääkiekkopiirien ja ynnä muiden kanssa välineissä, joissa jääkiekosta puhutaan. Jääkiekkopiirit eivät vaan ole vielä lähteneet tähän keskusteluun kunnolla mukaan. Osa toimittajista on. Yhtenä areenana voi toimia myös netin keskustelupalstat, joiden kautta uudet mielipiteet voivat siirtyä julkiseen keskusteluun. Näin mielestäni on käynyt esimerkiksi jatkoajan kohdalla. Jatkoajasta on kirjoitettu jopa iltapäivälehdissä.

Juttuja joissa Sihvonen on toiminut tämän kaavan mukaan: Maajoukkueen tilaa koskevat jutut, case Summanen, vastaus Iltalehden "gallupiin", Kummolaa koskevat jutut ym.

En tiedä ajatteleeko Sihvonen itse näin, mutta hänen toimintaansa voi tällä tavalla analysoida.

 

[Bob Maali]

Tämä keskustelu alkaa saada jo tieteellisen väittelyn piirteitä. Pitäisiköhän lisätä tekstiin lähdeviitteet?

Alunperin kansalaisjournalismi keskittyi politiikkaan. Sen mukaan kansalaiset ja poliittinen koneisto eivät kohtaa arjen tasolla. Yhteiskunnasta puuttuu siis aito julkinen keskustelu näiden kahden väliltä.

Nuo Careyn ajatukset ovat pikemminkin julkisuusteoriaa. Ymmärrän nyt mitä tarkoitit, avointa ja keskustelevaa julkisuutta, johon kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus päästä. Pitäisi tarkistaa, mitä termiä Carey käyttää, mutta en jaksa. Useimmiten suomeksi puhutaan poliittisesta journalismista (vanh.) tai politiikka-journalismista tms. Kansalaisjournalismi taas on ihan vakiintunut käsite, jonka Mike tuossa jo määrittelikin. Siinä journalismia tekevät ns. tavikset.

Jatkoajan sääntöihin pitäisi lisätä § N: Jokaisessa viestissä on oltava johdanto-osa, jossa kirjoittaja määrittelee käyttämänsä käsitteet ja osoittaa tekstinsä suhteen tieteenalan paradigmaan. (tähän hymiöitä, jos sarkasmi ei auennut)

Hyviä pointteja nuo 1-5, mutta en ole ihan samaa mieltä. Täytyy kuitenkin tehdä töitä välillä, joten

 

[onomoro]

Tämä keskustelu alkaa saada jo tieteellisen väittelyn piirteitä. Pitäisiköhän lisätä tekstiin lähdeviitteet?

Juu, niin alkaa ja se ei ehkä kuulu tänne. Pitäisiköhän viheltää peli poikki?

Nuo Careyn ajatukset ovat pikemminkin julkisuusteoriaa. Ymmärrän nyt mitä tarkoitit, avointa ja keskustelevaa julkisuutta, johon kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus päästä. Pitäisi tarkistaa, mitä termiä Carey käyttää, mutta en jaksa. Useimmiten suomeksi puhutaan poliittisesta journalismista (vanh.) tai politiikka-journalismista tms. Kansalaisjournalismi taas on ihan vakiintunut käsite, jonka Mike tuossa jo määrittelikin. Siinä journalismia tekevät ns. tavikset.

Niin, ei Carey missään nimessä itse ollut kansalaisjournalisti, vaan teoreetikko. Yleisen viestinnän teorian ohella hänestä kyllä puhutaan myös kansalaisjournalismin yhteydessä ja hänen ajatuksensa toimivat niin julkisuusteoriana kuin viestinnän teorianakin. Kansalaisjournalismin yhtenä taustahahmona hänet voi nähdä. Itse katson kansalaisjournalismia laajempana teoreettisena käsitteenä, en pelkästään käytännön toimintana, johon tämä teidän määrittelemänne käsite viittaa. Ensimmäisen kerran kun käsitettä käytin, puhuin Careyn ajatuksista kansalaisjournalismista, en tavis-journalismista.

Jatkoajan sääntöihin pitäisi lisätä § N: Jokaisessa viestissä on oltava johdanto-osa, jossa kirjoittaja määrittelee käyttämänsä käsitteet ja osoittaa tekstinsä suhteen tieteenalan paradigmaan. (tähän hymiöitä, jos sarkasmi ei auennut)

Tässä onkin huumorin taustalla hyvä pointti. Minäkin katson asiaa, niin kansalaisjournalismia kuin Sihvosen tekstejäkin, tietyn tieteenalan paradigmasta, jolla on omat ominaispiirteensä. Carey ei kuulu tämän tieteenalan kärkinimiin, mutta kuten monesti, tieteenalat ovat vaikeasti rajattavissa. Kuten sanoin tämä tieteellisyys ei ehkä kuulu tänne. Joten taidan lopettaa keskustelun omalta osaltani tähän.

Hyviä pointteja nuo 1-5, mutta en ole ihan samaa mieltä. Täytyy kuitenkin tehdä töitä välillä, joten

Jos jaksat perustella erimielisyyttäsi, niin laita vaikka privana jos menee liian tieteelliseksi.

 

[redruM]

Kerrankin pitää antaa kiitosta. Urheilulehden sivuilta löytyvä videopätkä antaa selkeän kuvan siitä paljon puhutusta lyhytsyöttöpelistä,jota ei sanallisesti välttämättä pysty kovin helposti selittämään. Kiitoksia vaan, näitä lisää aina kun aihetta on.

 

[peruspata]

Oli kyllä aivan mahtava analyysi tuo video. Kiitän, sen sai vielä jopa talteen koneelle.

 

[Mosabacka]

Kerrankin pitää antaa kiitosta. Urheilulehden sivuilta löytyvä videopätkä antaa selkeän kuvan siitä paljon puhutusta lyhytsyöttöpelistä,jota ei sanallisesti välttämättä pysty kovin helposti selittämään. Kiitoksia vaan, näitä lisää aina kun aihetta on.

Video oli täsmälleen sellainen kuin oletinkin. Asiaa ilman ylimääräistä höpöttelyä. Fläppitauludemonstraatiot vahvistivat Sihvosen tekstien perusteella syntynyttä käsitystä lyhytsyöttöpelin järkevyydestä.

Urheilulehdeltä tämä on todella kova veto.

edit: kilpailijat eivät pysty samaan nettisivuillaan: www.jaakiekkolehti.fi tai www.veikkaaja.fi

 

[Bast]

Sihvosen video on tosiaan erinomainen. Isot propsit tästä ja lisää samalla meinigillä. Seuraava askel voisi olla videonäytteet, mutta siinä tulee aina vastaan kuvamateriaalin esitysoikeudet. Tämäkin on jo mahtava edistysaskel.

 

[jester]

Oli joo kerrassaan hyvä ja anylyyttinen video. Terveisiä Urheilulehden toimitukseen: näitä lisää.

 

[Vesso]

Kiitokset Petteri ja Urheilulehti!

Tämä videoesittely pelitavoista on erinomainen uudistus!

 

[Pullamössö]

Täytyy sanoa että oli hyvä video. Itse odotin tuon lyhytsyöttöpelin olevan jotain erikoista ja hienoa - kuulostaahan se terminäkin jo maagiselta - mutta vielä mitä, kyseessähän on jääkiekon perusasiat. Lyhytsyöttäpelin etuna on kenttätasapaino, jossa hyökkääjien ja pelaajien välinen matka ei jää liian pitkäksi. Puolustajien ei saa jäädä maleksimaan avaukseen jälkeen vaan on autettava aktiivisesti hyökkäystä. Pyrkimys pelata keskelle sentterin(tai laitahyökkääjän) kautta voi olla riskialtis kovasti karvaavia joukkueita vastaan (2-1-2) mutta tarpeellisella reagointinopeudella ja järjestelmällisellä pelaamisella sekin onnistuu.

Modernia jääkiekkoa. Tuota on pelattu kyllä jo (mielestäni) hyvin kauan.

 

[ranger]

Mielenkiintoisessa videossaan P. Sihvonen taisi myös fläppitaulun avulla havainnollistaa yhden syyn siihen, miksi Raimo Helminen on vielä 43-vuotiaanakin erinomainen keskushyökkääjä ja nimenomaan tämän päivän SM-liigapelaajaksi harvinainen pelinrakentaja.


Ukko hakee edelleen lapa jäässä kiekkoja juurikin Sihvosen esittämistä paikoista tehden peliä juurikin Sihvosen esittämällä tavalla. Ja on tehnyt tätä kymmeniä vuosia vaihdosta toiseen.



Ranger