Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Taito-Ojanen]

...Kuten on todettu, ilman selventäviä esimerkkejä kuten piirroksia tai liikkuvaa kuvaa on asiaan perehtymättömän vaikea hahmottaa, mistä milloinkin on kyse. Silloin monelle jää varmasti kuva, että kyse on vain käsitteistön laajalla käytöllä tapahtuvasta oman hännän nostamisesta. Hieno homma, jos asiaan saadaan muutosta. Ehkäpä olisi tarpeen tehdä Urheilulehden sivuille (jos ei jo ole) Sihvonen-Suomi -sanakirja, jossa termit käydään luita myöten lävitse?

Itse nostan peukkua Sihvosen tavoille analysoida jääkiekkoa tarkemmin, mutta kieltämättä edes jääkiekkoa paljon seuraavana en voi olla varma, olenko vain sokaistunut akateemisena hiirenä hienolta kalskahtavan käsitteistön runsaudesta, vai onko niiden takana oikeasti jotain, jolla on kestävä pohja. Mutta on ikävä lähteä haukkumaan tutkijaa, jos ei ymmärrä mistä asiassa on kyse. Toisaalta: toimittajan olisi osattava riisua lehteen kirjoittaessaan tutkijan kaapunsa, ja laskettava "rimaa" sille tasolle, jolla teksti on lukijan sopivasti haastavaa, mutta ymmärrettävää. Ja tiedän, tämä on vaikeata...

Kun tätä käytyä keskustelua olen nyt jonkun aikaa seurannut, mielestäni tässä viestissä ollaan tajuttu villakoiran ydin. Abstraktit käsitteet tarvitsevat tuekseen reaalimaailman esimerkkejä, jotta ne avautuvat lukijalle ja jotta ne voidaan asettaa kriittisen suurennuslasin alle myös akateemisesti. Kun Sihvonen puhuu "täsmävaihdosta", olisi hyvä antaa esimerkkejä siitä, miltä sellainen näyttää oikeassa pelissä. Siksi Sihvosen idea videokuvaesimerkeistä on loistava, sillä varsinkin toistuessaan pelistä toiseen, esimerkit todistavat, että kyse on taktisesta kuvioista, eikä pelkästään mistään porilaisesta hulluudesta tai mikä se senhetkinen muotisana nyt sitten onkaan. Tai sitten käykin ilmi, että Sihvosen lähestymistapa ei olekaan aivan oikea ja että siitä löytyy parannettavaa tai onkin kenties täysi susi, sillä näinhän sekä akateeminen että tavallinenkin dialogi toimii. Toivottavasti tuo idea toteutuu.
Jos käsitteellistäminen muuten on niin pahasta, miksi on pitänyt kehittää tuollainen käsite kuin porilainen hulluus? Tuohan on pelkkää yhden ilmiön abstraktisointia!

Muutenkin ihmetyttää tuo joidenkin asenne, että olisi jotenkin kamalaa, jos jääkiekon todettaisiinkin kehittyneen viimeisen 20 vuoden aikana taktisena pelinä tai että Ässät olisi oivaltanut tällä kaudella jotain uutta pelistään. Tällainen mielikuva ainakin helposti syntyy. Olisiko tämän asian toteaminen jotenkin epä-äijämäistä, vai mistä kiikastaa?

Monet Sihvosta kritisoivat näyttävät keskittyvän enemmänkin hänen persoonaansa, toimittajantaitoihinsa ja menneisyyteensä valmentajana kuin itse asian ruotimiseen.

PS. Tai mitäpä näitä asioita miettimään, koska Ässien tappioon on vain kaksi syytä. Ässillä kävi säkä, kun pääsi finaaliin asti, mutta HPK:lla vielä parempi säkä, kun voitti. Tämän lisäksi ässäpelaajat eivät taistelleet tarpeeksi, eikä kotiyleisö kannustanut riittävästi. Oma vika. Kaikki muu mietintä tai käsitteellistäminen on turhaa.

 

[gordion]

Erittäin hedelmällistä keskustelua. Täällä ihan kilpaa lanseerataan uusia termejä. Ylivertaisin on ehdottomasti tähän mennessä "pystymetsäkutvonen". Jostain syystä nauratti ja pitkään.

Petteri-hyvä, näetkö itsesi tulevaisuudessa suomalaisen jääkiekon ylilääkärinä, jonka suuri missio on parantaa kaikki lätkän naarmut ja haavat, jopa sitkeät taudit? Onko urheilutoimittajan työ sinulle SE JUTTU?

Vai... odotatko joka päivä soittoa seuralta, Mestiksestä tai jopa liigasta? Haluaisitko vielä valmentaa, soveltaa oppejasi käytännössä. Näyttää, miten pelikirja toimii jäällä.

Ja jos vaivaudut vastaamaan vielä yhteen väitteeseen, niin pisteesi nousevat kohisten. Pitääkö paikkansa, että JoKP on ollut sinuun neuvotteluyhteydessä? Kyseessä olisi tietenkin suomalaisen jääkiekon kovin kaappaus, sitten Curre Lindströmin löytymisen saksalaiselta baaritiskiltä.

Ykkösenä mentorisi Tami Tamminen, ja sinä kakkosvalmentajana.

Onko tässä huhussa perää?

Ja vilpittömästi hyvää jatkoa, ilman hymiöitä ja piruiluja.

Grd

 

[pokki]

Mitkä ne toimintatavat ja -mallit ovat? Olisi kiva kuulla muitakin perusteluja, kuin, että "toimittajan kuuluu toimittaa, joka tarkoittaa asioiden selväksi tekemistä".

Olisi ehkä pitänyt lisätä tekstiini, etten vatvo asiaa sen enempää. Minä en ihan oikeasti tiedä saako journalismin perusasioista tietoa internetin laajasta kirjosta, eikä minua asia edes niin paljon kiinnosta, että jaksaisin etsiä. Sinua sen sijaan journalismiin perehtyminen kiinnostaa, joten ollet halukas myös tietoa asiasta etsimään.

Se on kuitenkin varmaa, että journalismiin, niin kuin kaikkiin muihinkin opiskeltaviin ammatteihin, löytyy perusasiat, jotka olisi hyvä tietää / osata.

Journalismi taitaa tällä hetkellä yliopistollisena oppiaineena olla ainoastaan Jyväskylässä ja Tampereella(tiedotusoppi). Muut linjat ovat pelkkää bisnestä, koska tällä hetkellä media-alan opinnot ovat muotia.

Uuuhh. Sihvosia on näköjään tämä maa väärällään. Muotiaine. Ihan päteviä toimittajia sieltä bisneslinjoiltakin valmistuu, joilla on myöskin toimittamisen perustaidot hallussa. Tunnen muuten henkilökohtaisesti tällaisen tapauksen.

Tuo kappale kirjoituksestasi kertoo lähinnä vain yleisestä suhtautumisesta journalismiin.

Kuinka moni näinä päivinä eläkkeelle jäävistä suuren ikäluokan toimittajista, on opiskellut tiedotusoppia Tampereella? Hyvin harva. Aiemmin Suomessa tultiin toimittajaksi jollakin muulla tavalla, kuin pelkän opiskelun kautta. Hyvin moni näistä vanhoista ketuista on "itseoppinut"

Hyvin harva vai? Onko tieto vai arvaus? Tästäkin asiasta kannattaa ottaa selvää ennen kuin huutelee.

Edelleen, kuinka sitä kuuluu tehdä?

Edelleen, ota selvää jos kiinnostaa. Minä en asiasta tiedä tarpeeksi, jotta voisin ulkomuistista siitä kenellekään kertoa. Sen sijaan tiedän pomminvarmaksi, että toimittamisen perusasiat ovat olemassa ja ne jokaiselle alaa opiskelevalle opetetaan.

Ja siellä ei taatusti opeteta esimerkiksi toisten toimittajien julkista monottamista...

Omituista, että vieläkin jaksetaan jauhaa kansankielestä ja toimittamisen tavoista, kun aiemmin tässä ketjussa on moneen kertaan tuotu esille, että eri välineissä käytetään erilaista kieltä ja erilaisia tapoja. Lukaiskaapa joskus huviksenne vaikkapa Kaltiota tai ihan Suomen Kuvalehteä. Kyseisissä lehdissä kieli on erilaista kuin sanomalehdessä. Toimittamisen malleja on edelleen erilaisia, eikä mikään niistä ole sen huonompaa, vaikka kieli olisikin joskus tieteellisempää.

Nyt puhumme jo eri asiasta. Minä puhun lähinnä ammattietiikasta. Puhutaan aina lääkärin vastuusta, mutta myös toimittajalla on vastuunsa. Kielellisesti minulle on aivan yhden tekevää, miten Sihvonen raapustaa.

Toimittajan tehtävä on etsiä tietoa ja toimittaa tietoa ihmisille. Miten paljon Sihvonen sitä sitten tekee? Varmasti hän tekee sitäkin, mutta sitä täysin turhaa tuubaakin, joka ei kuulu toimittajan tehtäviin, on aivan liikaa.

Olen kuitenkin jo aikaisemmin sanonut, että Sihvosen kirjoittamisen linjaus on parantunut. Lähinnä särähti korvaan tuo yleiseksi uskottu asia, ettei journalismiin ole olemassa minkäänlaisia perussääntöjä tai toimintamalleja.

 

[onomoro]

Olisi ehkä pitänyt lisätä tekstiini, etten vatvo asiaa sen enempää. Minä en ihan oikeasti tiedä saako journalismin perusasioista tietoa internetin laajasta kirjosta, eikä minua asia edes niin paljon kiinnosta, että jaksaisin etsiä. Sinua sen sijaan journalismiin perehtyminen kiinnostaa, joten ollet halukas myös tietoa asiasta etsimään.

Asia kuitenkin kiinnosti niin paljon, että aloit siitä puhumaan. Nyt kun toisia näkökulmia tuodaan mukaan, niin kiinnostus lopahtaa. Erikoista. Varmaan joskus voisi myös myöntää olevansa väärässä. Itse en ole halukas etsimään lisätietoa, koska koen, että sitä on riittävästi, jotta voin käydä keskustelua keskustelupalstalla.

Se on kuitenkin varmaa, että journalismiin, niin kuin kaikkiin muihinkin opiskeltaviin ammatteihin, löytyy perusasiat, jotka olisi hyvä tietää / osata.

Ei varmaankaan kannata kysyä mitä ne ovat, koska sinua ei kiinnosta. Mutta oletan, että tarkoitat tällä esimerkiksi JSN:n sääntöjä, tiettyjä lehtijutun muotoja ja elementtikirjoittamista jne. Nämä kaikki ovat liukuvia käsitteitä. Ei niihinkään ole mitään yksiselitteistä vastausta. Tästähän toimii hyvänä esimerkkinä JSN:n käsittelyt. Joskus syntyy langettavia päätöksiä joskus ei. Onko Sihvonen saanut langettavan päätöksen jostain jutustaan?

Uuuhh. Sihvosia on näköjään tämä maa väärällään. Muotiaine. Ihan päteviä toimittajia sieltä bisneslinjoiltakin valmistuu, joilla on myöskin toimittamisen perustaidot hallussa. Tunnen muuten henkilökohtaisesti tällaisen tapauksen.

Näinhän se on. Itse tunnen henkilökohtaisesti tapauksia, jotka eivät ole opiskelleet toimittajiksi ja ovat varsin päteviä työssään.

Tuo kappale kirjoituksestasi kertoo lähinnä vain yleisestä suhtautumisesta journalismiin.

?

Hyvin harva vai? Onko tieto vai arvaus? Tästäkin asiasta kannattaa ottaa selvää ennen kuin huutelee.

Niin, tästä tuskin on olemassa mitään tutkimustulosta. Mutta jos ajatellaan, että Suomessa aiemmin oli toimittajakoulutusta vähän, mutta toimittajia riitti, niin itseoppineita myös siihen joukkoon mahtuu. ;) Mutta vakavasti, monen toimittajan ura on lähtenyt avustajapohjalta. Aluksi on kirjoiteltu joihinkin lehtiin nuorena harrastus/lisätienesti-pohjalta tms. Tämä on taas johtanut vähitellen uran kehittymiseen ja vakituiseen ammattiin. Monella tietämälläni toimittajalla on muuten yhteiskuntatieteellinen koulutus.

Edelleen, ota selvää jos kiinnostaa. Minä en asiasta tiedä tarpeeksi, jotta voisin ulkomuistista siitä kenellekään kertoa. Sen sijaan tiedän pomminvarmaksi, että toimittamisen perusasiat ovat olemassa ja ne jokaiselle alaa opiskelevalle opetetaan.

Ja siellä ei taatusti opeteta esimerkiksi toisten toimittajien julkista monottamista...

En ota selvää. Ajattelin vain, että kun niin varmaksi tiedät joitakin asioita, niin tietäisit myös tuonkin. Juu, tuon myönnän, ettei siellä opeteta toisten toimittajien monottamista.

Nyt puhumme jo eri asiasta. Minä puhun lähinnä ammattietiikasta. Puhutaan aina lääkärin vastuusta, mutta myös toimittajalla on vastuunsa. Kielellisesti minulle on aivan yhden tekevää, miten Sihvonen raapustaa.

Häh? Nyt meni kyllä aivo solmuun. Tuo minun kommentti oli suora vastaus tähän kappaleeseesi:

"Sinäkin, Petteri, teet arvokasta työtä omalla tavallasi, mutta minä toivoisin sinulta lisäperehtymistä siihen, kuinka kirjoitetaan tieteellisistä asioista kansankielellä."

Ensin toivot Sihvosen perehtyvän siihen kuinka kirjoitetaan kansankielellä, mutta seuraavaksi sinulle on aivan sama kielellisesti miten Sihvonen raapustaa. Vai onko lisäperehtyminen kansankieleen sitä toimittajan vastuuta? Kielihän siinä on silloinkin kyseessä.


Hmm. Näin yleisesti. Journalismi ilmiönä on kaikin puolin niin moniulotteinen asia, että siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Siihen kuuluu niin toimittajan työ, journalismin käytännöt, kuin yhteisen todellisuutemme rakentaminenkin sekä journalismi tieteenalana, joka tarkoittaa yliopistollisena oppiaineena eri asiaa kuin toimittajakoulutus (vaikka sitäkin Tampereella voi opiskella).

VAikka sinua ei kiinnostakaan, niin toivottavasti jaksoit lukea tänne asti. En minä tätä kirjoita hyökätäkseni sinua tai ketään muutakaan vastaan, vaan ottaakseni kantaa, kun välillä puhutaan varmana asioista, joihin ei olla perehdytty ja haukutaan yhtä toimittajaa ilman pitäviä perusteluja. Tuskin tämä toimittaja näitä puolusteluja kaipaa, mutta itseäni myös viihdytän samalla.

 

[MC61]

Kysyisin teiltä, Pokki ja MC61, kun toimittamisesta tunnutte niin paljon tietävän, että miten teidän näkemyksessänne journalismista, esimerkiksi herrat nimeltä Günter Walraff ja Hunter S. Thompson, asettuvat journalismin kenttään? Molemmat tekivät työtään poiketen täysin yleisistä toimittamisen käytännöistä, mutta silti ovat arvostettuja toimittajia, jopa Hunter S. Thompson, jonka narsismia tuskin kukaan elossa olevista toimittajista voi ylittää.

Toimittaja saa olla narsisti, nihilisti, sadomasokisti, jääkiekkoanalyytikko tai ihan mikä tahansa kummajainen, jos haluaa. Mutta kertokoon hän asioistaan siihen sävyyn, että jokaikinen Suomen kansalainen saa tekstistä selkoa. Se on sitä, mikä on jokaisen oikeasti koulutetun toimittajan takaraivoon taottu.

 

[MC61]

Jos puhutaan tässä vain lehdistöstä, journalismin reuna-alueella on kolumneiksi ja pakinoiksi kutsuttuja mielipidekirjoituksia. Sen sijaan ytimeltään, määritelmällisesti, journalismi on tiedonvälitystä. Sihvonen ei ole tiedonvälittäjä vaan tietolähde. Tästä syystä hän on analyytikko eikä toimittaja.

Kaivannon määritelmän mukaan siis Sihvosta ei pitäisi päästää kirjoittamaan lehteen, vaan häntä pitäisi käyttää vain lähteenä.

 

[Senior]

Kysymys Petteri Sihvoselle:

Kommentoit Urheilulehdessä:

"Nyt Pentti Matikainen onnistui hankkimaan luokkaa kahta kovemman valmentajan kuin Doug Shedden", Urheilulehden Petteri Sihvonen toteaa.

"Mutta fakta on, että uudelle päävalmentajalle täytyy hankkia koko joukko vahvistuksia pelaajaosastolle. Jos tämän kauden IFK:lle sopikin keskivertopelaajamateriaalin ja ECHL-valmennuksen yhdistelmä, on väärä luulo, että samalla materiaalilla mennään Fracisin johdossa pidemmälle", Sihvonen miettii.

Tohditko tarkentaa/selventää, mitä tarkoitat?

 

[Kuvernööri]

Eiköhän Sihvonen tuolla tarkoita nimen omaan sitä mistä hän on jo aiemmin kirjoittanut. Eli "ECHL-Shedden" oli ihanteellinen koutsi keskivertojoukkueelle ja pystyi omilla metodeillaan repimään heikentyneessä SM-liigassa tällaiset tehot irti. Sitä en sitten tiedä, miksi Francis varmasti parempana valmentajana ei pystyisi myös parempaan tulokseen saman tasoisella joukkueella - tai tiedän mitä tällä haetaan, mutta olisi kiinnostavaa lukea perusteluja lisää.

 

[Kaivanto]

Nykypäivänä tiedon saanti muualta kuin lehdistöstä on liiankin helppoa. Tietoa, jos jonkinlaista tulee joka hemmetin välineestä koko ajan sellaisella volyymilla, että monesti sitä on vaikea sulatella. Sen vuoksi nykypäivänä journalismin yksi tehtävä on analysoida ja eritellä tietoa, ottaa siihen kantaa, eli osallistua keskusteluun todellisuudesta.

Jos puretaan yläkäsitettä "tiedonvälitys" yksityiskohtaisemmin, nämä mainitsemasi tiedon jäsentely ja erittely sekä valikointi ovat sen osia. Analysointi ja muu kantaaottavuus (sehän sisältyy aina jo valikointiin) ovat väistämättä mukana, ei kai nykyään enää kukaan usko täydelliseen objektiivisuuteen muuten kuin saavuttamattomana ihanteena. Kuitenkin jos kyse on pelkästä mielipidekirjoittelusta, analyyttisestakin, mennään journalismin ulkopuolelle.

 

[onomoro]

Toimittaja saa olla narsisti, nihilisti, sadomasokisti, jääkiekkoanalyytikko tai ihan mikä tahansa kummajainen, jos haluaa. Mutta kertokoon hän asioistaan siihen sävyyn, että jokaikinen Suomen kansalainen saa tekstistä selkoa. Se on sitä, mikä on jokaisen oikeasti koulutetun toimittajan takaraivoon taottu.

Miksi ihmeessä näin pitäisi tehdä? Eikö sinulle mene perille tuo, että eri välineissä käytetään erilaista kieltä? Suosittelen edelleen, että vilkaiset Kanavaa, Kulttuurivihkoja, Hesaria, Suomen Kuvalehteä, Apua, Aamulehteä, Talousanomia, Jääkiekkolehteä ja vaikkapa tuon Thompsonin kirjoituksia. Jokaisella lehdellä on oma linjansa ja et varmasti ymmärrä kaikkea kirjoitettua. Niistä tuskin valitat, koska sinua ei persoonana toimittaja ärsytä. Ja kun itse sanot, että toimittaja saa olla mikä tahansa kummajainen, jos haluaa, niin kai silloin annat Sihvosen olla Sihvonen.

Kysynpä vielä, että mikä on se oikeasti koulutettu toimittaja. Vrt aiemmin tässä ketjussa käsitellyt asiat.

 

[Kaivanto]

Kaivannon määritelmän mukaan siis Sihvosta ei pitäisi päästää kirjoittamaan lehteen, vaan häntä pitäisi käyttää vain lähteenä.

En ymmärrä, miten siitä määritelmästä seuraisi tällainen johtopäätös.

Lehdethän ovat pullollaan kaiken maailman tommihoikkaloiden asiantuntijapuheenvuoroja ja olkoot vastakin.

 

[onomoro]

Jos puretaan yläkäsitettä "tiedonvälitys" yksityiskohtaisemmin, nämä mainitsemasi tiedon jäsentely ja erittely sekä valikointi ovat sen osia. Analysointi ja muu kantaaottavuus (sehän sisältyy aina jo valikointiin) ovat väistämättä mukana, ei kai nykyään enää kukaan usko täydelliseen objektiivisuuteen muuten kuin saavuttamattomana ihanteena. Kuitenkin jos kyse on pelkästä mielipidekirjoittelusta, analyyttisestakin, mennään journalismin ulkopuolelle.

Niin, rajan veto on tässä aika hankalaa. Miten määrittää mielipidekirjoitus? Onko se sitä, mitä lukijat rustaavat lehden mielipidepalstalle vai mitä? Tätä rajaa tuskin kukaan osaa täydellisesti vetää.

Itse en kuitenkaan näe Sihvosen tekstejä mielipidekirjoituksina, vaan osallistuvana journalismina, jolla on muitakin pyrkimyksiä, kuin pelkkä mielipiteen ilmaisu. Tietoa niistä myös välittyy, osallistumisen ja keskustelun lisäksi. Eli pidän Sihvosen toimintaa journalismina. Vastaavanlaista toimintaahan on myös muissa välineissä. Vertaa esimerkiksi politiikkaa käsittelevä journalismi.

 

[MC61]

Miksi ihmeessä näin pitäisi tehdä? Eikö sinulle mene perille tuo, että eri välineissä käytetään erilaista kieltä? Suosittelen edelleen, että vilkaiset Kanavaa, Kulttuurivihkoja, Hesaria, Suomen Kuvalehteä, Apua, Aamulehteä, Talousanomia, Jääkiekkolehteä ja vaikkapa tuon Thompsonin kirjoituksia. Jokaisella lehdellä on oma linjansa ja et varmasti ymmärrä kaikkea kirjoitettua. Niistä tuskin valitat, koska sinua ei persoonana toimittaja ärsytä. Ja kun itse sanot, että toimittaja saa olla mikä tahansa kummajainen, jos haluaa, niin kai silloin annat Sihvosen olla Sihvonen.

Kysynpä vielä, että mikä on se oikeasti koulutettu toimittaja. Vrt aiemmin tässä ketjussa käsitellyt asiat.

Itse kutakin julkaisua lukeneena voisin sanoa, että olen niiden teksteistä asian tajunnut. Liekö sitten syynä hyvä yleistieto - siitä ei ihmiselle ainakaan haittaa ole.

Nämä julkaisut käyttävät toki alansa omaa termistöä ja vakiintuneita käytänteitä, mutta niillä ei ole pakonomaista tarvetta yrittää hankaloittaa tekstinymmärtämistä, päinvastoin.

En usko, että missään noista lehdistä on toimittajia, jotka keksivät omia sanoja jo alalla olevien sanojen ja sanontojen lisäksi. Uudet sanat tulevat "eri välineisiin", eli kunkin alan journalismiin pidemmän kollektiivisen kehityksen myötä, ei kenenkään yksilön omavaltaisella päätöksellä. Enhän minäkään keksi tähän kirjoitukseen sanan "kirjoitus" tilalle vaikka omaa versiotani "kynäteksti", koska minulla ei ole tarvetta A. kirjoittaa lukijalle ymmärtämätöntä tekstiä B. trivialisoida kirjoittamaani saadakseni itseni näyttämään fiksummalta, alleviivatakseni asemaani "arvostettuna analyytikkona" C. koska asian voi kertoa jo olemassaolevalla sanalla tai Sihvosen tapauksessa - asian voi kirjoittaa auki, eikä väen väkisin keksiä jollekin tapahtumalle omaa sanaa.

Toimittajan koulutuskysymyshän on - kuten huomattu - vaikeatulkintainen, koska kuka tahansa pystymetsäkutvonen tosiaan pääsee sinne näppäimistön ääreen naputtelemaan tekstiä. Mutta sanoisin, että kenellekään kirjoittavalle toimittajalle journalismin perusteiden, hyvän lehtimiestavan, kieliopin ja suhteellisuudentajun edes suurpiirteinen oppiminen ei ole pahitteeksi.

 

[Silitysrauta-Mike]

Itse en kuitenkaan näe Sihvosen tekstejä mielipidekirjoituksina, vaan osallistuvana journalismina, jolla on muitakin pyrkimyksiä, kuin pelkkä mielipiteen ilmaisu. Tietoa niistä myös välittyy, osallistumisen ja keskustelun lisäksi. Eli pidän Sihvosen toimintaa journalismina.

Ja tässä on ongelma. Väitän, että suurin osa ihmisistä mieltää journalismin kuitenkin puhtaammaksi tiedonvälitykseksi, jossa ei ole mitään omaa piilopyrkimyksiä. Sihvonen on toki asiantuntija, joka kirjoittaa alastaan. Mutta lääkärilehteen analyysejä kirjoittava lääkäri on edelleen lääkäri, eikä journalisti.

Sinulla tuntuu muuten olevan kansalaisjournalismin ja osallistuvan journalismin käsitteet hieman sekaisin. Hienoja asioita, mutta Sihvonen ei edusta niitä.

 

[Bob Maali]

Journalismissa tehdään perustava ero mielipidetekstien ja uutisten välillä. Juttutyyppien rajat eivät ole aina selviä, mutta lukijan pitäisi pystyä erottamaan, kummasta on kulloinkin kyse. Ero on sekä pragmaattinen että epistemologinen. Toisin sanoen, kyse on myös tiedon luonteesta, ei pelkästään ammattikäytännöstä ja tavasta.

Onomoro tuntuu kannattavan täyttä relativismia, jossa mikä tahansa käy. Kaikki, mikä on lehdessä, on journalismia ja on mahdotonta sanoa mitä on hyvä journalismi, koska sitä voi tehdä niin monella eri tavalla. Minä väitän, että journalismin ihanteita ovat edelleen objektiivisuus ja ajankohtaisuus. Väitän myös, että ammattikunta ja lukijat mieltävät nämä journalismin piirteiksi. Vaikkakin tiedämme, että todellinen objektiivisuus on filosofisessa mielessä mahdottomuus.

Pakinat ja muut mielipidekirjoitukset ovat osa journalismia. Ne eivät kuitenkaan tuota journalistista tietoa uutisen tavoin. Pelkkä kommentointi ei voi koskaan korvata uutistyötä, joka käytännössä tarkoittaa mahdollisimman usean, toisistaan riippumattoman lähteen käyttöä, niiden tarkistamista ja luotettavuuden arvioimista. Vaikka feature-kirjoittaminen, gonzoilu ja pakinointi on paljon seksikkäämpää kuin tylsä uutisointi, ilman tätä faktapohjaisuutta journalismi menettää merkityksensä.

Niissä Sihvosen jutuissa, jotka olen lukenut, tärkeimpänä ja usein myös ainoana lähteenä on Sihvonen. Monet näistä jutuista näyttävät uutisilta, ne käsittelevät asioita uutisen tapaan ja niissä väittämiä esitetään tosiasioina. (En valitettavasti voi liittää tähän esimerkkiä käytännön syistä.)

Muotoseikkoja tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää journalistinen prosessi, eli miten journalismi toimii.

Nykypäivänä tiedon saanti muualta kuin lehdistöstä on liiankin helppoa. Tietoa, jos jonkinlaista tulee joka hemmetin välineestä koko ajan sellaisella volyymilla, että monesti sitä on vaikea sulatella.

Informaatiotulva on kieltämättä valtava. Siksi uutistyöllä on entistä suurempi merkitys. Informaatiosta muodostuu journalistista tietoa vasta uutisprosessin kautta. Yksinkertaisemmin sanoen: Sihvosen päässä oleva valtava jääkiekkotietämys ei ole journalistista tietoa sellaisenaan, vaikka olisi kuinka oivaltavaa ja paikkansa pitävää. Tätä eroa hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt.

Sen vuoksi nykypäivänä journalismin yksi tehtävä on analysoida ja eritellä tietoa, ottaa siihen kantaa, eli osallistua keskusteluun todellisuudesta. Miksi tätä ei voisi toteuttaa jääkiekkojournalismissa ja eritoten lehdistössä, joka on hitaampi väline kuin esim tv tai netti?

Tietenkin saa toteuttaa, ja pitääkin. Journalismi on tehnyt tuota kaikkea syntymästään asti. Kuten sanoin, on tuo tieto ensin tuotettava, ja siihen on olemassa tietty prosessi. On myös oltava rehellinen lukijoille ja itselleen. Miksi esim. pukea mielipidekirjoitus haastatteluksi? Juuri siksikö, että (uutis)journalismi tuottaa ”objektiivista” tietoa?

Kyseessa on aihe, joka ei ole millaan muotoa vakava, ja Sihvonen tekee sen kuitenkin tavalla, jossa ei lukijaa pyrita tietoisesti harhauttamaan puoleen eika toiseen, niin etta silla olisi vakavia seurauksia.

Jääkiekko ei toki ole vakava aihe verrattuna moneen muuhun. Esimerkiksi journalismin tasoon. Sihvosen suurin heikkous on, että hän pitää omia analyysejään TIETONA. (Voisi sanoa jopa tieteellisenä tietona, päätellen munkkilatinasta jota hän jutuissaan käyttää.) Ristiriitaista kyllä, hän pyrkii näin tekemään eron ”pelkkään” mielipiteeseen, jota hän ei ilmeisesti pidä yhtä arvokkaana.

Tästä nurinkurisesta asenteesta on seurauksena, että omasta mielipiteestä helposti muodostuu totuus, johon ympäröivä maailma sovitetaan tarpeen mukaan. Merkkejä tällaisesta löytyy Sihvosen teksteistä, kuten monet ovat ketjussa jo maininneetkin. Journalistille tällainen ajattelu ei oikein sovi.

Miksei Sihvonen voisi tunnustaa suoraan, että pelikirja-analyysit ovat ”vain” hänen mielipiteensä? Eikö Sihvonen luota siihen, että hänen näkemyksensä on arvokas? Jos hänen analyysinsa ovat niin hyviä kuin hän antaa ymmärtää, eivätkö ne pärjää omillaan, ilman sarvia ja hampaita? (Ilman itsekorostusta, kvasitieteellisyyttä, pikkumaisia hiekkalaatikkokinasteluja jne. jne.)

Minusta Sihvosen jutuissa on paljon hyvää. Kieli on hieman kulmikasta, mutta jutut ovat provokatiivisia, viihdyttäviä ja usein näkemyksellisiä. Sihvonen myös kiistatta tietää jääkiekosta hyvin paljon. En kuitenkaan voi pitää häntä kummoisenakaan journalistina. En tiedä, selvensikö tämä erittely kantaani. Journalismilla on omat tapansa tuottaa tietoa, ja nämä tavat tuntuvat olevan vieraita Sihvoselle. Vikaa on sekä asenteessa että taidoissa.

Pahoittelut ylipitkästä postauksesta ja kiitos kun jaksoit lukea tänne asti. Ihan tosissako muuten, Onomoro, vertasit Sihvosta Hunter S. Thompsoniin? Vau. Ei ihme että Petteri viihtyy täällä egotripillä. Hienoa kuitenkin, PS, että uskallat jalkautua tänne ruodittavaksi. Tässä keskustelussa olisi jollekin viestinnän tutkijalle tarjolla ainutlaatuinen tutkimusmateriaali.

 

[Maple Leaf]

Lähinnä särähti korvaan tuo yleiseksi uskottu asia, ettei journalismiin ole olemassa minkäänlaisia perussääntöjä tai toimintamalleja.

Keskusteleminen sisältökysymyksistä journalistien kanssa on käsittääkseni yhtä antoisaa kuin seinille jutteleminen. Ei kai ole yksinomaan sattumaa, että journalistien suojelupyhimys Francis de Sales on myös kuurojen suojelupyhimys...?

 

[pokki]

En ota selvää. Ajattelin vain, että kun niin varmaksi tiedät joitakin asioita, niin tietäisit myös tuonkin. Juu, tuon myönnän, ettei siellä opeteta toisten toimittajien monottamista.

Nyt sitten kuitenkin myönnät, että journalismia opiskeleville opetetaan perussääntöjä ja toimintamalleja? Ihan hiukan on tuo kappale ristiriidassa "the mielipiteesi" kanssa.

Häh? Nyt meni kyllä aivo solmuun. Tuo minun kommentti oli suora vastaus tähän kappaleeseesi:

"Sinäkin, Petteri, teet arvokasta työtä omalla tavallasi, mutta minä toivoisin sinulta lisäperehtymistä siihen, kuinka kirjoitetaan tieteellisistä asioista kansankielellä."

Ensin toivot Sihvosen perehtyvän siihen kuinka kirjoitetaan kansankielellä, mutta seuraavaksi sinulle on aivan sama kielellisesti miten Sihvonen raapustaa. Vai onko lisäperehtyminen kansankieleen sitä toimittajan vastuuta? Kielihän siinä on silloinkin kyseessä.

Häh? Nyt meni kyllä aivo solmuun. Minä kun en ole koskaan kirjoittanut em. lausetta.

Muuten meni ihan hienosti.

En jaksa vaivautua tämän enempää vatvomaan aihetta, koska olen sitä vatvonut jo aikaisemmin sivutolkulla ja kuten sinäkin varmasti huomaat, ei tässäkään asiassa tulla minkäänlaiseen päätökseen.

Minulle on lopunpeliin aivan sama uskotko sinä siihen, että journalismissakin on omat sääntönsä ja toimintamallit, jotka alaa opiskeleville opetetaan. Oman sukuni takia olen kuitenkin seurannut toimittamista koko elämäni ajan, joten uskon olevani tarpeeksi nähnyt sanoakseni, että ne todella löytyvät, jos niistä haluaa ottaa selvää.

Toimittaminen on tiedon hankintaa ja sen välittämistä ihmisille. Se on kai se pääohjenuora, josta tulisi pitää kiinni. Petteri Sihvonen ja UL ei ole siitä aina kiinni pitänyt ja on hölmöä edes väittää muuta.

 

[pokki]

Asia kuitenkin kiinnosti niin paljon, että aloit siitä puhumaan. Nyt kun toisia näkökulmia tuodaan mukaan, niin kiinnostus lopahtaa. Erikoista. Varmaan joskus voisi myös myöntää olevansa väärässä. Itse en ole halukas etsimään lisätietoa, koska koen, että sitä on riittävästi, jotta voin käydä keskustelua keskustelupalstalla.

Pakko puuttua tuohon sanamuotoon näkökulma, kun sen äskeisestä viestistäni missasin. Journalismin perusteista puhuttaessa kyse ei ole nimittäin näkökulmasta, mielipiteestä tai huutoäänestyksestä. Yritän nyt vääntää rautalangasta, jonka jälkeen lopetan asian puimisen.

Ajatellaan siis tilanne, jossa olet päässyt Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia pääaineena. Kun kävelet ensimmäisen kerran luokkaan, uskoakseni sinä menet sinne opiskelemaan tiedotusoppia, jotta voisit sitten tulevaisuudessa saada journalismista tai toimittamisesta itsellesi ammatin.

Nyt kuitenkin kun puhutaan ettei journalismissa ole minkäänlaisia perusasioita olemassa, niin herääkin kysymys mitä siellä tiedotusopin puolella opetetaan? Kvanttifysiikkaa? Kirurgiaa? Laatoittamista? Yhdistelmän käsittelyä? Jääkiekkoa? Jalkapalloa? Rakentamista?

Siis vielä kerran, miksi ihmeessä kukaan kuvittelee, että tuollaisia tiedotusopin linjoja olisi edes olemassa, jos em. aihealueesta ei olisi mitään opetettavaa?

En siis täysin ymmärrä tuollaista näkökulmaa, koska ei ole kysymys mielipiteestä, vaan konkreettisesti opetettavasta alasta.

Siksi on hyvin vaikea valehdella olevani väärässä.

 

[Miguel]

Siis vielä kerran, miksi ihmeessä kukaan kuvittelee, että tuollaisia tiedotusopin linjoja olisi edes olemassa, jos em. aihealueesta ei olisi mitään opetettavaa?

Petteri Sihvosesta tämä keskustelu alkaa karata, koska hän ei tosiaankaan ole ainoa toimittajanrenttu vailla alan koulutusta.

Sinänsä puhut ihan asiaa. Oli ala mikä tahansa, teorian ja historian ymmärtäminen auttaa tekemään työtä mahdollisimman loogisella tavalla. Toimittajan ammatissa tämä tarkoittaa muun muassa oikeakielisyyden ja loogisen tekstinkulun tuottamisen iskostamista selkäytimeen.

Minä tunnen erään kohtalaisen suuren yrityksen entisen toimitusjohtajan, joka ainakin kyseissä pestissä ansaitsi vanhassa rahassa kuusinumeroisen vuositilin. Hän oli pätevöitynyt hommaan ammattikoulupohjalta etenemällä asteittain työurallaan kohti firmojen johtoportaita. Muistaakseni myös ainakin Pekka Vennamo oli aika arvostetulla pallilla hyvin vaatimattomalla koulutustaustalla.

Akateemispohjaiseksi mielletyistä ammateista toimittajan työ lienee kärkipäästä sillä listalla, jossa lasketaan eri ammattialojen vakituiset työntekijät vailla yliopistotutkintoa.

Journalismin rajat ovat sitä paitsi venyviä, samoin kuin oikeakielisyyden. Jotkut kielitieteilijät näkevät punaista, jos virke alkaa mutta-sanalla, mutta niin vain tämänkin päivän Hesarin pääkirjoituksessa törmäsin tähän ilmiöön.

Sihvoseen palatakseni, hän kirjoittaa parempaa kieltä kuin monet kollegansa. Luepa huviksesi esimerkiksi saman lehden Antti J. Peltosen ja Topias Kauhalan tekstejä, joissa on sellaisia sammakoita, joita ammattitoimittajilta ei sopisi odottaa. Sihvosella on myös oma kiistelty tapansa toteuttaa journalismia. Minusta tämä linja on ollut erittäin piristävä tuulahdus köyhään suomalaiseen urheilujournalismiin. Se puhuttelee, paitsi negatiivisessa, myös positiivisessa mielessä. Itsensä haastattelun vetäminen tähän vasta-argumentiksi on turhaa, koska samaa harjoittavat muutkin Urheilulehden toimittajat. Uskoakseni tästä on siis syyttäminen Jukka Rönkää.

On minunkin - kuten näemmä monien muidenkin Sihvosta arvostavien palstakirjoittajien - joskus vaikea suhtautua Petterin kirjoituksiin vakavasti. Näitä asioita en kuitenkaan aio eritellä tässä. Jos lähdetään kaivamaan vierailta mailta jalometallia, iskee väkisinkin tiuhaan työvälineensä paskaan. Tärkeintä kuitenkin on, että sitä uutta jalometallia löytyy ja tulee kuluttajien kulutettavaksi. Vaikka moniin koruihin sitten jäisikin epäpuhtauksia.

Oliko äskeinen metafora Petterin tapaan liian vaikeaselkoinen?

 

[pokki]

Petteri Sihvosesta tämä keskustelu alkaa karata, koska hän ei tosiaankaan ole ainoa toimittajanrenttu vailla alan koulutusta.

Sinänsä puhut ihan asiaa. Oli ala mikä tahansa, teorian ja historian ymmärtäminen auttaa tekemään työtä mahdollisimman loogisella tavalla. Toimittajan ammatissa tämä tarkoittaa muun muassa oikeakielisyyden ja loogisen tekstinkulun tuottamisen iskostamista selkäytimeen.

Dodiih. Onhan täällä sentään joku, joka ymmärtää mitä ajan takaa.

Kyllähän minäkin tunnen henkilökohtaisesti toimittajia, joilla ei ole alan koulutusta, mutta silti he ovat joko kokemuksen kautta tai itseopiskelemalla ottaneet selvää journalismin perusteista. Ei siitä ainakaan haittaa työn teolle ole.

Sihvosen oikeakielisyyteen en ota kantaa, siinä taitaa olla itse kullakin ihan tarpeeksi tekemistä. Enkä minä siihen alunperinkään puuttunut. Jatkakaa.

 

[Miguel]

Kyllähän minäkin tunnen henkilökohtaisesti toimittajia, joilla ei ole alan koulutusta, mutta silti he ovat joko kokemuksen kautta tai itseopiskelemalla ottaneet selvää journalismin perusteista. Ei siitä ainakaan haittaa työn teolle ole.

Kun kerran sinä olet tämän mouhoamisen aloittanut ja kohtalaisen pitkään jatkanutkin Petteri Sihvosta käsittelevässä ketjussa, voisit vielä ainakin yhteen kysymykseen vastata. Mistä tiedät, ettei Petteri Sihvonen ole harjoittanut journalismin itseopiskelua?

 

[pokki]

Kun kerran sinä olet tämän mouhoamisen aloittanut ja kohtalaisen pitkään jatkanutkin Petteri Sihvosta käsittelevässä ketjussa, voisit vielä ainakin yhteen kysymykseen vastata. Mistä tiedät, ettei Petteri Sihvonen ole harjoittanut journalismin itseopiskelua?

En tiedäkään. Niin kuin moni muukin, myös minä olen vetänyt johtopäätökset täysin herran kirjoituksista. Kuten olen jo todennut, Sihvosen linja on parantunut huomattavasti. Sitä tosiasiaa vastaan en pidä lainkaan mahdottomana ajatuksena, että Sihvonen on tuota opiskelua viime aikoina harrastanut. Sehän olisi erinomainen asia, mikäli näin olisi.

Toisenlaiset johtopäätökset voi tietysti vetää Sihvosen omista puheista, ettei mitään linjauksia ole olemassa. Se kertoo ainakin tietämättömyydestä. Eikä se toisten toimittajienkaan nälviminen ja henkilökohtaisuuksiin meno itseopiskelusta mielestäni kerro. Tämä nyt siis spekulaatiota herran vanhempaan tuotantoon tuijottaen.

Vastaukseni siis on, en tiedäkään.

 

[Daespoo]

Pokki, tätä on kysytty sinulta aikaisemminkin mutta et ole koskaan vastannut; missä ovat nämä journalismin säännöt joita täällä siteeraat?

 

[siffa]

Journalismin perusteista puhuttaessa kyse ei ole nimittäin näkökulmasta, mielipiteestä tai huutoäänestyksestä.

Ajatellaan siis tilanne, jossa olet päässyt Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia pääaineena. Kun kävelet ensimmäisen kerran luokkaan, uskoakseni sinä menet sinne opiskelemaan tiedotusoppia, jotta voisit sitten tulevaisuudessa saada journalismista tai toimittamisesta itsellesi ammatin.

Nyt kuitenkin kun puhutaan ettei journalismissa ole minkäänlaisia perusasioita olemassa, niin herääkin kysymys mitä siellä tiedotusopin puolella opetetaan?

Siis vielä kerran, miksi ihmeessä kukaan kuvittelee, että tuollaisia tiedotusopin linjoja olisi edes olemassa, jos em. aihealueesta ei olisi mitään opetettavaa?

En siis täysin ymmärrä tuollaista näkökulmaa, koska ei ole kysymys mielipiteestä, vaan konkreettisesti opetettavasta alasta.

Täällähän on kehittynyt mielenkiintoinen keskustelu journalismista ja tiedotusopista. Viestiketjusta löytyy varsinkin viime ajoilta korkeatasoista väittelyä aiheesta.
Peruslähtökohta lienee se, että journalismin periaatteista ja opeista kiinni pitävät eivät pidä Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehdessä riittävän ammattimaisina. Sihvoselta puuttuu tiedotusopin yliopisto- tai alempitasoinen koulutus, joten hän ei osaa koulutuksen puuttuessa kirjoittaa hyvien journalististen perusoppien mukaisesti. Tähän tosiseikkaan voivat kriittiset arvioijat tukeutua niin kauan kuin nuo tiedotusopin opinnot ovat suorittamatta.

Onko kenelläkään tutkittua tietoa, kuinka yleistä on tämä muodollisesti epäpätevien toimittajien työskentely eri medioissa? Itse tunnen pari opettajaa ja muutaman yliopistotutkinnon kesken jättäneen epäpätevän toimittajan erinomaiset aikaansaannokset tv-, radio- ja lehtitoimittajina. Itse asiassa en pysty sanomaan yhtään toimittajaa, joka olisi valmistunut yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi. Heitähän on ilman muuta paljon, koska ainakin Tampereelta on valmistunut toimittajia lähes 40 vuoden ajan. Olisiko niin, että urheilutoimittajiksi ei näistä ole monikaan päätynyt?

Miten lienee päätoimittajien koulutuksen suhteen? Urheilulehden päätoimittaja Jukka Rönkä on valittu Aikakauslehtien liiton valitsemana tänä keväänä vuoden päätoimittajaksi. Minulla ei ole tiedossa Röngän journalistista koulutuspohjaa. Täällähän on itse asiassa kritisoitu ankarasti Röngän ammattitaitoa, kun on päästänyt lehteensä kirjoittamaan journalistiikan perusssäännöistä joidenkin mielestä mitään tietämättömän Sihvosen.

Ymmärrän kyllä Pokin ja kumppaneiden huolen siitä, että toimittamisen hiekkalaatikolle tulee näitä epäpäteviä toimijoita. Olisiko kuitenkin sivistyneempi tapa omalla ammattitaitoisella työllä vallata nuo työpaikat ammattitaitoisille ja koulut käyneille toimittajille?

Keskustelu tiedotusopista ja journalistiikasta jatkukoon minun puolestani. Arvioin, että korkeatasoisista kritiikeistä kritiikin kohde on aina kiitollinen. Kukapa ei haluaisi oppia ja kehittyä työssään jatkuvasti.
Paikalleen ei voi jäädä niinkuin eivät jää koskaan Erkka Westerlundin, Raimo Summasen tai Jukka Jalosen jääkiekon pelikirjatkaan. Niissä riittää jääkiekkotoimittajalle työmaata, jos ymmärtää pelin historian ja nykytilan. Tulevan ennakointi on jo toimittajalta vaikempaa, koska pelikirjojen kehittämiseen vaikuttavat tekijät ovat hahmottumassa vasta uudistajien aivoissa.

 

[onomoro]

Ja tässä on ongelma. Väitän, että suurin osa ihmisistä mieltää journalismin kuitenkin puhtaammaksi tiedonvälitykseksi, jossa ei ole mitään omaa piilopyrkimyksiä. Sihvonen on toki asiantuntija, joka kirjoittaa alastaan. Mutta lääkärilehteen analyysejä kirjoittava lääkäri on edelleen lääkäri, eikä journalisti.

Suurin osa ihmisistä voi mieltää journalismin tiedonvälitykseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se sitä olisi. Olen selittänyt tässä monella eri tavalla, miksi Sihvosen tekemisetkin ovat journalismia. Ehkä vielä yritän uudella tavalla.

Journalismissa, kuten lääketieteessäkin on erilaisia koulukuntia. Niiden sääntöjä ei ole kirjoitettu mihinkään, mutta kunkin koulukunnan edustajat tietävät ne ainakin intuitiivisesti. Lääketieteen piirissä on lääkäreitä, jotka uskovat itämaisen lääketieteen saavutuksiin, ja on myös muita lääkäreitä, jotka lyttäävät ne täysin. Miksi journalismissa ei näin voisi olla? On journalisteja, jotka uskovat enemmän kirjoittavansa maailmaa auki vaikeaselkoisemmin ja subjektiivisemmin ja on niitä jotka uskovat avaavan sitä objektiivisella tiedonvälityksellä.

Sinulla tuntuu muuten olevan kansalaisjournalismin ja osallistuvan journalismin käsitteet hieman sekaisin. Hienoja asioita, mutta Sihvonen ei edusta niitä.

Eivät mene. Molempia nimityksiä olen kyllä käyttänyt kuvaamaan joitakin piirteitä Sihvosen kirjoituksissa. Tämän takana seison edelleen.