Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[pygmalion]

Ei ole minun ja vaikkapa tuon veli "Johanneksen" ongelma, jos sinä et kykene yhdistelemään "täsmävaihdon" suhdetta jääkiekon oikeasti olevaan olemistapaan...

Tunnustetaan heti alkuun, että minä en todellakaan ymmärrä ihan kaikkea ihan kaikesta. Siinä olet ehdottomasti oikeassa. En esimerkiksi oikein hahmota, mitä on "jääkiekon oikeasti oleva olemistapa". Tästä ei ihan vähillä käsitteellistämisillä selvitä.

Mutta jos puhutaan vaikka todellisuudesta, olemassaolo ja olemisen tavat liittynevät jotenkin siihen. Tai tarkemmin ottaen pitäisi kai jääkiekonkin kohdalla puhua todellisuuksista, monikossa. Niitä kun on monenlaisia. On olemassa kiekkoanalyytikon "todellisuus" käsitteineen, kiekkovalmentajan "todellisuus" "pelikirjoineen", toisen kiekkovalmentajan "todellisuus" ilman pelikirjoja. Sitten on olemassa vaikka pelaajia, joiden "todellisuuteen" kuuluu pelikirjasta puhuttaessa lähinnä nenänkaivuuta, ja varmasti myös muunlaisia pelaajia. Ja on tietysti olemassa monenlaisia kiekkoilua seuraavia ihmisiä, monine erilaisine "todellisuuksineen" - joko pelianalyysien kanssa tai ilman.

Tästä päästäänkin suht vaivatta siihen, millaisessa "todellisuudessa" esim. kiekkojournalistit elävät, ja minkälaisissa "todellisuuksissa" eläville lukijoille he juttujaan tuottavat. Tässäkin asiassa meitä ja heitä on moneen junaan. Sitä on kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi kenelläkään pitäisi olla oikeus, tai edes tarvetta, monopolisioida oma toisinaan kovin rajallinen maailmankuvansa muidenkin käyttöön.

Jottei syntyisi väärinkäsitystä, todettakoon että minusta on hienoa, kun tätä yksinkertaista peliämme (our game, kuten jo muinaiset kanadalaiset sanoivat) käsitteellistetään. Ja minusta on vallan ihanaa, että P. Sihvoselle maksetaan tästä työstä. Kamalaahan se olisi, jos perheellinen mies joutuisi sitä ilmaiseksi tekemään. Mutta yhtä lailla olisi kai sopivaa jättää tilaa muunkinlaiselle "todellisuudelle". Esimerkiksi Pekka Jalosellekin taidetaan joka kuukausi maksaa ansiokkaasta työnantajan toiveiden täyttämisestä. Joten eiköhän anneta hänenkin jatkaa samalla linjalla, vai...?

Ja jos lopuksi vielä yritetään viedä varsinaista keskustelua eteenpäin, voidaan turista vaikka näistä tuoreista käsitteistä, joista ehkä sittenkin koen ymmärtäväni jotain. "Täsmävaihto" on minustakin paitsi hauska, myös osuva termi. Se on sitten aivan toinen tarina, onko käsitteellä jotain syvempää käyttöä tai analyyttista arvoa. Johannes puhuu "täsmävaihdoista", meillä päin oldskool-kiekkomiehet puhuvat "peluuttamisesta" (vrt. suutin - pakoputki).

"Tunnehinta" on myös lievässä kielellisessä kömpelyydessään jotenkin hauska termi. Mutta mitä lisäarvoa se tuo mihinkään muuhun kuin kiekkoanalyytikon itsetehostukseen? Millä tavalla sen hahmottaminen on mitenkään arvokkaampaa kuin vaikkapa perusjatkoaikalaisten jo vuosia esittämät analyysit siitä, miten jollain pelaajalla/joukkueella "ei kasetti kestänyt", tai että joukkue x alisti joukkue y:tä "kovemmalla henkisellä kantillaan"? Lisäksi on vaikeaa pitää kovin hyödyllisenä käsitettä, jonka sisältöä on hyvin hankalaa mitata mitenkään muuten kuin melko subjektiivisten ja osin abstraktien havaintojen perusteella.

Niin tai näin, jatka toki valitsemallasi tiellä, Petteri. Itsekin kiekosta pintaa syvemmältä kiinnostuneena olen oppinut jutuistasi yhtä ja toista, ja opin mieluusti jatkossakin. Siitäkin huolimatta, että lievä myötähäpeän tunne ja tahaton komiikka häiritsevät toisinaan keskittymistä.

 

[MC61]

Nyt on enää kyse siitä, että kärkijoukot pitävät standardit niin korkeina, että pekkajalosten on ikään kuin pakko tulla mukana.

Määrittele "kärkijoukko", kiitos. Mielestäni ainakaan sellainen toimittaja tai lehti ei voi itseään pitää kärkijoukkona, joka polkee hyvää journalistista tapaa esimerkiksi haukkumalla kollegoitaan ja kirjoittamalla journalistisen kirjoitustavan vastaisesti.

Suomessa on se paha ongelma, että se on liian pieni maa. Tästä syystä muun muassa jääkiekkojournalismin taso on joitakin osia lukuunottamatta melko alhainen. Tämä johtaa siihen, että kuka tahansa pystymetsäkutvonen voi tulla analysoimaan peliä, vaikka hänellä on hädintuskin työ- tai pelaajahistoriassaan sellaista menneisyyttä joka hänet toimiinsa oikeuttaa. Silloin ei pitäisi kirjoittaa mihinkään julkaisuun, jos ei osaa kirjoittaa virheittä ja jos on pakonomainen tarve keksiä omia yhdyssanoja.

 

[Huerzo]

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin P.Sihvonen pyrkii analysoimaan jääkiekkoa tieteellisemmin kuin suomalaistoimittajat aiemmin. Joten yritän kirjoittaa hänestä jotain tutkijana.

Uusia käsitteitä on syntynyt roppakaupalla, joita tämän ketjun lukeneet osaavat varmasti nimetä useampia. Tieteen yksi perustehan on selkeä käsitteistö, jonka varaan tutkija rakentaa tutkimustaan. Tämä siksi, että kaikki ymmärtäisivät, mistä tutkija yrittää kertoa ja ettei tutkimuskohde jää vain ylätason käsitteiden temmellyskentäksi (liike, karvaus jne). Toki tutkimus ja analysointi ei ole pelkkää käsitteillä pelaamista (muut pääosat voi tarkistaa täältä - systemaattisen analyysin vaiheista, sivut 10-11, ettei teksti paisu liiaksi).

Kieltämättä jääkiekon "case-tutkimus" on haasteellista, etenkin kun "tutkimusalue" on kovin nuori. Ensimmäisen toimijan etu ei ole tieteessä häävi, kun ei ole olkapäitä joiden päällä seistä. Vielä haastavampaa on tehdä se lehdessä, jonka kohdeyleisönä ei ole kuivaa faktatietoa puremaan tottuneet tutkijat. Kuten on todettu, ilman selventäviä esimerkkejä kuten piirroksia tai liikkuvaa kuvaa on asiaan perehtymättömän vaikea hahmottaa, mistä milloinkin on kyse. Silloin monelle jää varmasti kuva, että kyse on vain käsitteistön laajalla käytöllä tapahtuvasta oman hännän nostamisesta. Hieno homma, jos asiaan saadaan muutosta. Ehkäpä olisi tarpeen tehdä Urheilulehden sivuille (jos ei jo ole) Sihvonen-Suomi -sanakirja, jossa termit käydään luita myöten lävitse?

Itse nostan peukkua Sihvosen tavoille analysoida jääkiekkoa tarkemmin, mutta kieltämättä edes jääkiekkoa paljon seuraavana en voi olla varma, olenko vain sokaistunut akateemisena hiirenä hienolta kalskahtavan käsitteistön runsaudesta, vai onko niiden takana oikeasti jotain, jolla on kestävä pohja. Mutta on ikävä lähteä haukkumaan tutkijaa, jos ei ymmärrä mistä asiassa on kyse. Toisaalta: toimittajan olisi osattava riisua lehteen kirjoittaessaan tutkijan kaapunsa, ja laskettava "rimaa" sille tasolle, jolla teksti on lukijan sopivasti haastavaa, mutta ymmärrettävää. Ja tiedän, tämä on vaikeata...

 

[P.Sihvonen]

Tämä johtaa siihen, että kuka tahansa pystymetsäkutvonen voi tulla analysoimaan peliä, vaikka hänellä on hädintuskin työ- tai pelaajahistoriassaan sellaista menneisyyttä joka hänet toimiinsa oikeuttaa.

Siis tarkoittaako tämä sitä, että Pekka Jalonen, Vesa Rantanen, Susanna Luikku, Vili Pesu, Timo Kunnari, Vesa Parviainen, Markku Lahti ja niin edelleen eivät saisi kirjoittaa jääkiekosta, koska he eivät ole pelanneet ja valmentaneet SM-liigassa? Ja MC61:n logiikkaa johdellen ei edes riitä, että olisi sekä pelannut että valmentanut kyseisessä sarjassa. Pitää vieläpä olla esitellä muutama mestaruus pelaajana ja valmentajana sekä yli piste per peli -keskiarvo pelaajana ja yli 50 prosentin voittoluokka päävalmentajana.

Toistan vielä kerran itseäni: Analyytikon suhde peliin on sama kuin kirjallisuuden tutkijan suhde kirjalliseen teokseen. Kirjallisuutta voi tutkia, vaikka ei olisi itse kirjailija. Toki siitä ei liene haittaa, päinvastoin, jos on itsekin jonkinlaisen romaanin joskus tehnyt.
-sihvonen-

PS. Onneksi keskustelupalstoille sentään saa kirjoitella kuka tahansa pystymetsäkutvonen, vaikka hänen työhistoriansa olis mitä tahansa. Tai vaikka ei olisi työhistoriaa ollenkaan. Käyhän tämä myös eräänlaisesta terapiasta.

 

[Mulli]

PS. Onneksi keskustelupalstoille sentään saa kirjoitella kuka tahansa pystymetsäkutvonen, vaikka hänen työhistoriansa olis mitä tahansa. Tai vaikka ei olisi työhistoriaa ollenkaan. Käyhän tämä myös eräänlaisesta terapiasta.

Tämä ei ole terapiaa millään lailla koska täällä menee hermot liian usein. (:

 

[P.Sihvonen]

"Tunnehinta" on myös lievässä kielellisessä kömpelyydessään jotenkin hauska termi. Mutta mitä lisäarvoa se tuo mihinkään muuhun kuin kiekkoanalyytikon itsetehostukseen? Millä tavalla sen hahmottaminen on mitenkään arvokkaampaa kuin vaikkapa perusjatkoaikalaisten jo vuosia esittämät analyysit siitä, miten jollain pelaajalla/joukkueella "ei kasetti kestänyt", tai että joukkue x alisti joukkue y:tä "kovemmalla henkisellä kantillaan"? Lisäksi on vaikeaa pitää kovin hyödyllisenä käsitettä, jonka sisältöä on hyvin hankalaa mitata mitenkään muuten kuin melko subjektiivisten ja osin abstraktien havaintojen perusteella.

Mielestäni "tunnehinta" on terminä parempi kuin "ei kasetti kestänyt" tai "että joukkue x alisti joukkue y:tä kovemmalla henkisellä kantillaan" tai jotkut muut kovin arkiset ilmaukset.

"Tunnehinta" saattaa olla sikäli taloudellisempi ilmaus, että se nielee sisäänsä nuo esittämäsi tavat sanoa asia laveammin.

Myönnän, että "tunnehinta" on sarjassamme kömpelöitä suomenkielen ilmaisuja sinäsä. Se kuuluu samaa kategoriaan, kun alettiin puhua "merkitystaloudesta". Eihän tunteella ole "hintaa" tai merkityksillä "taloutta".

Mutta yhtä kaikki. Julkinen keskusteluhan sen armotta ratkaisee, puhutaanko sanotaanko vuoden päästä "tunnehinnasta" vai "kasetin kestämisestä".

Se jäi mietityttämään, että mitä psykologisia ilmiöitä kyetään ylipäätään mitaamaan muuta kuin melko subjektiivisten ja osin abstraktien havaintojen perusteella? Varmasti joitakin, mutta ei sen enempää "tunnehinnan" maksamista kaulalossa kuin "kasetin kestämistäkään".
-sihvonen-

 

[siffa]

Määrittele "kärkijoukko", kiitos. Mielestäni ainakaan sellainen toimittaja tai lehti ei voi itseään pitää kärkijoukkona, joka polkee hyvää journalistista tapaa esimerkiksi haukkumalla kollegoitaan ja kirjoittamalla journalistisen kirjoitustavan vastaisesti.

Aikakauslehtien liitto määritteli äskettäin "kärkijoukkoa". A-lehtien tuote Urheilulehti sai korkeimman mahdollisen kunnianosoituksen ja kiitoksen työstään. Aikakauslehtien liitto valitsi Urheilulehden päätoimittaja Jukka Röngän vuoden pääkirjoittajaksi.

Jukka Rönkä toteaa haastattelussa: "Pääkirjoituksen kautta profiloidaan koko lehti. Urheilulehti käy keskustelua lukijoiden kanssa, olivat aiheet sitten arkoja tai eivät."

 

[MC61]

Siis tarkoittaako tämä sitä, että Pekka Jalonen, Vesa Rantanen, Susanna Luikku, Vili Pesu, Timo Kunnari, Vesa Parviainen, Markku Lahti ja niin edelleen eivät saisi kirjoittaa jääkiekosta, koska he eivät ole pelanneet ja valmentaneet SM-liigassa? Ja MC61:n logiikkaa johdellen ei edes riitä, että olisi sekä pelannut että valmentanut kyseisessä sarjassa. Pitää vieläpä olla esitellä muutama mestaruus pelaajana ja valmentajana sekä yli piste per peli -keskiarvo pelaajana ja yli 50 prosentin voittoluokka päävalmentajana.

He saavat kirjoittaa ja analyytikotkin toki saavat kirjoittaa, ei siinä mitään. Luettelemiesi toimittajissa on se ero analysaattoreihin tai muihin rautalangan vääntäjiin, että he kirjoittavat ja tekevät työtään niinkuin toimittajan kuuluu sitä tehdä.

Sinäkin, Petteri, teet arvokasta työtä omalla tavallasi, mutta minä toivoisin sinulta lisäperehtymistä siihen, kuinka kirjoitetaan tieteellisistä asioista kansankielellä.

Edit: Ja minä kun luulin, että se on nimenomaan Sihvonen, joka ei tykkää kun Jalonen kirjoittaa kiekosta.

 

[Kaivanto]

Pygmalionilta hyvää tekstiä yllä. Kiekkoon tai mihin tahansa elämänalueeseen fakkiutuneilta tyypeiltä katoaa usein taju siitä, mitä kautta massa lähestyy friikeille maailman ihmeellisintä ja pienen pieniä nyansseja myöten kiinnostavaa aihepiiriä. Enpä jaksaisi ihmeemmin huolestua siitä, että Soundin bändijutuissa ja levyarvioissa ei avata musiikkia ihmisille jaarittelemalla sivukaupalla jostain kromaattisista asteikoista ja kvinttisarjoista.

 

[morningstar]

Ei ole minun ja vaikkapa tuon veli "Johanneksen" ongelma, jos sinä et kykene yhdistelemään "täsmävaihdon" suhdetta jääkiekon oikeasti olevaan olemistapaan. Tai jos sinä et oivalla, että että miten termi "tunnehinta" littyy kaukalon tapahtumiin.

Pidän tyylistäsi, Petteri. Tuohon lainaamaani tekstiin viitaten minun on kuitenkin pakko siteerata Nobel-palkittua fyysikkoa, Richard Feynmania.

"Jos et osaa selittää vanhalle isoäidillesi sitä mitä tutkit, et ymmärrä siitä itsekään mitään."

Ja Feynmanin tutkimat asiat olivat jopa jääkiekkoa vaikeatajuisempia.

 

[P.Sihvonen]

He saavat kirjoittaa ja analyytikotkin toki saavat kirjoittaa, ei siinä mitään. Luettelemiesi toimittajissa on se ero analysaattoreihin tai muihin rautalangan vääntäjiin, että he kirjoittavat ja tekevät työtään niinkuin toimittajan kuuluu sitä tehdä.

.

Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että se olisi jotenkin kiveen hakattu, miten toimittajan kuuluu kirjoittaa tai toimia. Tai että olisi jokin lopullinen toimittajuus, joka ei enää koskaan ole muuttuva. MC61:n päätelmä siitä, että (journalismin) historia olisi päättynyt, on hassu. Turvallinen johtopäätös se on, sen myönnän.
-sihvonen-

PS. Esimerkiksi minä oli kuin tietämätön lapsi sen suhteen, etten edes tajunnut tai tullut ajatelleeksi, etteivät "oikeat" toimittajat kirjoittele keskustelupalstoille ainakaan omilla nimillään. No, ei tässä kuinkaan ole käynyt. Elossa ollaan. Ja kansa keskustelee...

 

[palle fontän]

Mielestäni esimerkiksi pelikirja ja pelinopeus ovat hyviä termejä. Ne ovat edes jossain määrin kuvaavia ja pitävät sisällään asian, jota on aikaisemmin ollut vaikea määrittää yhdellä sanalla. Tunnehinta maistuu vielä hieman paskalta, mutta maistellaan vähän pidempään, ennen kuin annetaan lopullinen tuomio.

 

[MC61]

Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että se olisi jotenkin kiveen hakattu, miten toimittajan kuuluu kirjoittaa tai toimia. Tai että olisi jokin lopullinen toimittajuus, joka ei enää koskaan ole muuttuva. MC61:n päätelmä siitä, että (journalismin) historia olisi päättynyt, on hassu. Turvallinen johtopäätös se on, sen myönnän.
-sihvonen-

En ole sanonut, että toimittajuus ei muuttuisi tai että journalismin historia päättyisi. Päättyminenhän tarkoittaisi sitä, että kukaan ei koskaan enää kirjoittaisi mitään.

Sihvosen "lopullisen toimittajuuden" omaksunut yksilö kehittää itseään journalismin historian ja journalistisen koulutuksen viitekehyksessä ja soveltaa oppimiaan taitoja työssään.

Ei kukaan pystymetsäkutvonen voi yhtäkkiä tulla ja pyyhkiä journalismin perinnettä ja kirjoittaa ties mitä siansaksakieltä lehteen. Tai voi, ainakin Urheilulehdessä ja heidän verkkosivustollaan.

Toisin sanoen, panostusta kirjoituksen laatuun ja asian esilletuontiin. Asia, josta esimerkiksi Sihvonen kirjoittaa, on sinänsä pätevää tietoa.

 

[dana77]

Minusta jääkiekossa yksi mielenkiintoisimpia asioita on seurata mitä valmentaja kykenee tekemään, kun oma joukkue jää tappiolle. Löytyykö osaamista kääntää pelin virtaus niin, että oma joukkue nousee voittoon ahdingosta. Jos joukkue on joku viime kauden runkosarjan Kärpät, niin heille riitti yleensä voittoon Kari Jalosen "pelikirjan" toteuttaminen. Silloin ei tarvitse olla joukkueessa pelaajia, jotka pelaavat "täsmävaihtoja", käskyttämisestä puhumattakaan. Peluuttamisenkin voi unohtaa pelin sisällä aika usein. Käydään vain voittamassa peli omalla osaamisella. Se on hienoa jääkiekkoa, mutta ei haasta valmentajaa osaamisen rajoille ja voi sitten todellisen tiukan paikan tullen olla osasyy miksi joukkue ei voitakaan pelejä, jos sen pelikirja saadaan epävireeseen oikeilla taktisilla keinoilla.

Minä olen sitä mieltä että tämän kauden Kärpätkin olivat niin hyvä joukkue, että yleensä heille riitti voittoon Jalosen pelikirjan toteuttaminen. Siitä todisteena runkosarjan melko selvä voitto vaikka joukkue kärsi loukkaantumisista suhteellisen pahasti.

Ässillä kuitenkin löytyi nimenomaan löytyi tuota mainitsemaasi osaamista kääntää pelejä itselleen, vaikka Kärppien pelikirja sinänsä toimi paremmin (he pitivät enemmän kiekkoa ja laukoivat enemmän), eikä heiltä sitten löytynyt tuota ansiokkaasti kuvaamaasi kykyä kääntää pelejä itselleen, kun homma ei sujunutkaan totutusti.

Tässä vaiheessa on mielenkiintoista huomata että taitavampi joukkue voi voittaa pelejä ja olla ennakkosuosikkikin vaikka heillä olisi huonomminkin toimiva pelikirja. He saavat vähemmän paikkoja, mutta taitonsa ja osaamisensa ansiosta tekevät niistä enemmän maaleja. Näin esim HIFK täysin selvästi teki Saipaa vastaan. Triviaali asia mutta ei tunnu olevan kaikille selvä.

Toki kaiken keskustelun voi tappaa työntämällä päänsä perseeseen ja mumisemalla että voitot johtuivat hulluudesta, tuurista, säkästä tai kovemmasta tsemppiksestä. Niin tai tuomarista.

 

[MC61]

Toki kaiken keskustelun voi tappaa työntämällä päänsä perseeseen ja mumisemalla että voitot johtuivat hulluudesta tai kovemmasta tsemppiksestä.

Mielestäni totuus liikkuu jossakin taktiikan toteuttamisen, oikean asenteen ja harjoittelun laadun välimaastossa.

Hyvällä "pelikirjalla" ei voiteta mitään, jos toteutus ja harjoittelu ovat päin persettä eivätkä siis vastaa joukkueen taktiikkaa. Niin kuin esimerkiksi Jokereissa kävi kaudella 05-06.

 

[Knower]

Ei kukaan pystymetsäkutvonen voi yhtäkkiä tulla ja pyyhkiä journalismin perinnettä ja kirjoittaa ties mitä siansaksakieltä lehteen. Tai voi, ainakin Urheilulehdessä ja heidän verkkosivustollaan.

Toisin sanoen, panostusta kirjoituksen laatuun ja asian esilletuontiin. Asia, josta esimerkiksi Sihvonen kirjoittaa, on sinänsä pätevää tietoa.

Mielestäni Sihvosen jutut ovat haastavaa luettavaa nimenomaan niiden asioiden takia, ei itse tekstin. Tekstissä ei sinänsä ole mielestäni mitään vaikeaa. Sieltä erottuu ydin, perustelut ja pienet "provot", joihin on helppo tarttua. Pidän PS:n tyylistä, mutta nämä ovat pitkälti mielipideasioita. Ja tietenkin aina voi varmasti parantaa. Kuvat yms. selkeyttäisivät asiaa luonnollisesti lisää, esim. Urheilukanavan Jääkiekkostudion fläpin käyttö avaa näitä pelitapoja yms. oikein mukavasti.

 

[Silitysrauta-Mike]

Toki kaiken keskustelun voi tappaa työntämällä päänsä perseeseen ja mumisemalla että voitot johtuivat hulluudesta, tuurista, säkästä tai kovemmasta tsemppiksestä. Niin tai tuomarista.

Eiköhän sen keskustelun voi yhtä lailla lopettaa työntämällä päänsä perseeseen ja mumisemalla pelikirjasta ja tunnehinnasta. Pää + perse kai se keskustelun tappava yhdistelmä on?

 

[dana77]

Mielestäni totuus liikkuu jossakin taktiikan toteuttamisen, oikean asenteen ja harjoittelun laadun välimaastossa.

Siis tarkoitatko, että taktiikan valinnalla / luomisella ei ole väliä, pelkästään sillä miten sitä toteutetaan? Ainakaan koko taktiikkaa (jonka mm. pelikirja muodostaa) ei listasta löydy. Vai ajatteletko että sovittu pelikirja ja sen toteuttamista ei voitaisi eroittaa toisistaan omiksi osikseen? Jos ajattelet niin olen eri mieltä.

Pelikirja voi olla suunniteltu jo ennenkuin joukkuetta on valmis, ja jos pelaajat sen jälkeen on valittu väärin niin se on pelaajien hankkijan vika (tj tai utj.), ei pelikirjan tekijän (valmentaja).

Hyvällä "pelikirjalla" ei voiteta mitään, jos toteutus ja harjoittelu ovat päin persettä eivätkä siis vastaa joukkueen taktiikkaa. Niin kuin esimerkiksi Jokereissa kävi kaudella 05-06.

Toki pelkällä pelikirjan olemassa ololla ei mitään voiteta, mutta ihmettelen silti että oliko Jokereilla hyvä pelikirja kaudella 05-06? Oliko se Immosen, Lindströmin vai Virmasen suunnittelema?

Väitän että myös ettei joukkueen huonolla harjoittelulla ei kauden _noin totaalista_ epäonnistumista voida selittää (siis jos puhutaan kesäharjoittelusta, kuten olen Jokeri-puolelta ymmärtänyt). Niin monesti on maailman historiassa nähty että vasta syksyllä kootut joukkueetkin ovat hoitaneet homman kohtuullisella menestyksellä maaliin.

 

[pernaveikko]

Mistähän Sihvosen uudet käsitteet löytyisivät sanakirjatyyliin lyhyesti ja ytimekkäästi listattuna?

 

[dana77]

Eiköhän sen keskustelun voi yhtä lailla lopettaa työntämällä päänsä perseeseen ja mumisemalla pelikirjasta ja tunnehinnasta. Pää + perse kai se keskustelun tappava yhdistelmä on?

Kaipaisin lähinnä vastakkaisia mielipiteitä ja perusteluja niihin, että mihin nuo mainitsemani sarjat ratkesivat, en näitä puuttumisia.

Tarkennuksena vielä sanottakoon että tuo kirjoittamani kohta itseasiassa alunperin viittasi Ässät-Kärpät sarjaan.

 

[Silitysrauta-Mike]

Kaipaisin lähinnä vastakkaisia mielipiteitä ja perusteluja niihin, että mihin nuo mainitsemani sarjat ratkesivat, en näitä puuttumisia.

Sori, luulin, että tarkoitit jääkiekkokeskustelua.

 

[pokki]

Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että se olisi jotenkin kiveen hakattu, miten toimittajan kuuluu kirjoittaa tai toimia. Tai että olisi jokin lopullinen toimittajuus, joka ei enää koskaan ole muuttuva. MC61:n päätelmä siitä, että (journalismin) historia olisi päättynyt, on hassu. Turvallinen johtopäätös se on, sen myönnän.
-sihvonen-

PS. Esimerkiksi minä oli kuin tietämätön lapsi sen suhteen, etten edes tajunnut tai tullut ajatelleeksi, etteivät "oikeat" toimittajat kirjoittele keskustelupalstoille ainakaan omilla nimillään. No, ei tässä kuinkaan ole käynyt. Elossa ollaan. Ja kansa keskustelee...

Totta ihmeessä jokaisessa ammatissa on jonkinlainen peruspylväs, jonka ympärille ammatissa tapahtuva toiminta nitoutuu. Siihen kuuluu toimintatavat, -mallit jne. jne.

Tästä asiasta olen teikäläiselle ennenkin antanut pyykeitä, kuten tuossa viimeisessä kommentissasi osuvasti piikkaat.

Onko asia siis niin, että kuka vaan voi alkaa leikkimään lääkäriä omilla metodeillaan? Jos joku menee perseelleen ja siitä moititaan, on tämä "itseopiskellut" oikeutettu sanomaan, että "olen jyrkästi eri mieltä siitä, että se olisi jotenkin kiveen hakattu, miten lääkärin kuuluu hoitaa potilasta tai toimia. Tai että olisi jokin lopullinen lääkäriys, joka ei enää koskaan ole muuttuva".

Kysehän ei ole historiasta tai sen muuttumattomuudesta. Tuohon oljenkorteen on kuitenkin vasta-argumentin muodossa helppo nojata - MC61 ei siihen nojannut...

Totuus on kuitenkin se, hyvä Sihvonen, että journalismi on tälläkin hetkellä monessa muodossaan opiskeltava aine mm. yliopistoissa tai vaikkapa Vierumäellä, jossa on järjestetty ihan oikea urheilutoimitukseen erikoistunut opiskelulinja. Jokaisessa paikassa tiedotusta opiskelevalle opetetaan, Tamia lainatakseni, pomminvarmasti toimittamisen perusasiat. Ja tämä tapahtuu siis yhtä lailla kuin lääkäriksi opiskelevalle opetetaan, että se verikoe otetaan käsivarresta, eikä perskankusta.

Kun kuitenkin olet haluton hyväksymään tätä tosiasiaa, kannattaisi kuitenkin muistaa, että osa tuolla oikeassa maailmassa raataa perseensä verille toimittamisen eteen. Kun sinä opiskelet uusia muotifraaseja ja jääkiekkoa, he perehtyvät toimittamiseen ja toimittamisen syvimpään luonteeseen.

Uskallan kuitenkin väittää, että toimittajaksi opiskellut ihminen tietää toimittamisesta paljon sinua enemmän. Aivan kuten sinä tiedät jääkiekosta paljon enemmän kuin keskiverto lajia seuraava.

Juuri tämän takia ei kannattaisi ihmetellä, miksi niin moni moittii toimittajan taitojasi. Siksi olisikin hyvä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ottaa toimittamiseen liittyvistä asioista selvää.

 

[onomoro]

Totta ihmeessä jokaisessa ammatissa on jonkinlainen peruspylväs, jonka ympärille ammatissa tapahtuva toiminta nitoutuu. Siihen kuuluu toimintatavat, -mallit jne. jne.

Mitkä ne toimintatavat ja -mallit ovat? Olisi kiva kuulla muitakin perusteluja, kuin, että "toimittajan kuuluu toimittaa, joka tarkoittaa asioiden selväksi tekemistä".

Totuus on kuitenkin se, hyvä Sihvonen, että journalismi on tälläkin hetkellä monessa muodossaan opiskeltava aine mm. yliopistoissa tai vaikkapa Vierumäellä, jossa on järjestetty ihan oikea urheilutoimitukseen erikoistunut opiskelulinja. Jokaisessa paikassa tiedotusta opiskelevalle opetetaan, Tamia lainatakseni, pomminvarmasti toimittamisen perusasiat. Ja tämä tapahtuu siis yhtä lailla kuin lääkäriksi opiskelevalle opetetaan, että se verikoe otetaan käsivarresta, eikä perskankusta.

Journalismi taitaa tällä hetkellä yliopistollisena oppiaineena olla ainoastaan Jyväskylässä ja Tampereella(tiedotusoppi). Muut linjat ovat pelkkää bisnestä, koska tällä hetkellä media-alan opinnot ovat muotia.

Uskallan kuitenkin väittää, että toimittajaksi opiskellut ihminen tietää toimittamisesta paljon sinua enemmän. Aivan kuten sinä tiedät jääkiekosta paljon enemmän kuin keskiverto lajia seuraava.

Kuinka moni näinä päivinä eläkkeelle jäävistä suuren ikäluokan toimittajista, on opiskellut tiedotusoppia Tampereella? Hyvin harva. Aiemmin Suomessa tultiin toimittajaksi jollakin muulla tavalla, kuin pelkän opiskelun kautta. Hyvin moni näistä vanhoista ketuista on "itseoppinut"

Toisin sanoen, panostusta kirjoituksen laatuun ja asian esilletuontiin. Asia, josta esimerkiksi Sihvonen kirjoittaa, on sinänsä pätevää tietoa.

He saavat kirjoittaa ja analyytikotkin toki saavat kirjoittaa, ei siinä mitään. Luettelemiesi toimittajissa on se ero analysaattoreihin tai muihin rautalangan vääntäjiin, että he kirjoittavat ja tekevät työtään niinkuin toimittajan kuuluu sitä tehdä.

Edelleen, kuinka sitä kuuluu tehdä?

Sinäkin, Petteri, teet arvokasta työtä omalla tavallasi, mutta minä toivoisin sinulta lisäperehtymistä siihen, kuinka kirjoitetaan tieteellisistä asioista kansankielellä.

Omituista, että vieläkin jaksetaan jauhaa kansankielestä ja toimittamisen tavoista, kun aiemmin tässä ketjussa on moneen kertaan tuotu esille, että eri välineissä käytetään erilaista kieltä ja erilaisia tapoja. Lukaiskaapa joskus huviksenne vaikkapa Kaltiota tai ihan Suomen Kuvalehteä. Kyseisissä lehdissä kieli on erilaista kuin sanomalehdessä. Toimittamisen malleja on edelleen erilaisia, eikä mikään niistä ole sen huonompaa, vaikka kieli olisikin joskus tieteellisempää.

Kysyisin teiltä, Pokki ja MC61, kun toimittamisesta tunnutte niin paljon tietävän, että miten teidän näkemyksessänne journalismista, esimerkiksi herrat nimeltä Günter Walraff ja Hunter S. Thompson, asettuvat journalismin kenttään? Molemmat tekivät työtään poiketen täysin yleisistä toimittamisen käytännöistä, mutta silti ovat arvostettuja toimittajia, jopa Hunter S. Thompson, jonka narsismia tuskin kukaan elossa olevista toimittajista voi ylittää.

 

[Kaivanto]

Mitkä ne toimintatavat ja -mallit ovat? Olisi kiva kuulla muitakin perusteluja, kuin, että "toimittajan kuuluu toimittaa, joka tarkoittaa asioiden selväksi tekemistä".

Jos puhutaan tässä vain lehdistöstä, journalismin reuna-alueella on kolumneiksi ja pakinoiksi kutsuttuja mielipidekirjoituksia. Sen sijaan ytimeltään, määritelmällisesti, journalismi on tiedonvälitystä. Sihvonen ei ole tiedonvälittäjä vaan tietolähde. Tästä syystä hän on analyytikko eikä toimittaja.

 

[onomoro]

Jos puhutaan tässä vain lehdistöstä, journalismin reuna-alueella on kolumneiksi ja pakinoiksi kutsuttuja mielipidekirjoituksia. Sen sijaan ytimeltään, määritelmällisesti, journalismi on tiedonvälitystä. Sihvonen ei ole tiedonvälittäjä vaan tietolähde. Tästä syystä hän on analyytikko eikä toimittaja.

Hienoa, että joku toi oman kantansa asiaan näin selvästi esille.

Olen kuitenkin eri mieltä asiasta. Pitäydytään lehdistössä (toisaalta toimii myös muissakin medioissa)

Nykypäivänä tiedon saanti muualta kuin lehdistöstä on liiankin helppoa. Tietoa, jos jonkinlaista tulee joka hemmetin välineestä koko ajan sellaisella volyymilla, että monesti sitä on vaikea sulatella. Sen vuoksi nykypäivänä journalismin yksi tehtävä on analysoida ja eritellä tietoa, ottaa siihen kantaa, eli osallistua keskusteluun todellisuudesta. Miksi tätä ei voisi toteuttaa jääkiekkojournalismissa ja eritoten lehdistössä, joka on hitaampi väline kuin esim tv tai netti?