Tämä optimaalinen 7:n viivelähdön esimerkki on hyvä niistä väärin tulkinnoista, joihin täällä on ivaillen puututtu jo vuosien ajan. Ei kukaan ole koskaan väittänyt, että valmentajat käskyttävät tekemään juuri jonkun määrän viivelähtöjä. Jääkiekko on pelinä sellainen, että silloin, kun joukkueet ovat harjoitelleet hitaita kiekkokontrollilähtöjä, niin valmentajan käskyttäessä erätauoilla seuraavan erän pelitavan, niin viivelähtöjä tulee automaattisesti silloin, kun käskytys on pelata hitaita lähtöjä omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdettäessä. Meidän Pelissä niitä syntyy Jukka Jalosen mukaan noin 7 viivelähtöä, kun pelataan optimaalista Meidän Peliä.
En ymmärrä tätä puhetta optimaalisesta Meidän Pelistä ja sen suhteesta johonkin lukuarvoon. Optimaalisessa Meidän Pelissä pelaaja tekee aina oikea ratkaisun pelitilanteeseen nähden ja se on aina riippuvainen vastustajasta. Se on selvä juttu, että oleellinen osa Jukka Jalosen pelitapaa on viivelähdöt lähtien oman maalin takaa. Tilanne muuttuu kuitenkin vaikkapa jos vastustaja pelaa kuten vaikkapa Ruotsi viime aikoina Suomea vastaan ja karvaa aktiivisesti koko ajan korkealta siten, että toinen pelaaja ajaa kiekollisen pelaajan pois maalin takaa ja kaksi muuta hyökkääjää pelaa hyvin pois jäljelle jäävät syöttösuunnat. Tällöin joku viivelähtöjen laskeminen antaa hyvin vähän informaatiota pelin kulusta, etenkin jos hyökkäys päätyy roiskaisuun jo ennen omaa siniviivaa. Sitä en kiistä, että sen se tilastointi toki kertoo, että kuuluuko HVP-lähdöt ylipäänsä harjoiteltujen asioiden joukkoon, jos niitä on tilastollisesti merkittävä määrä, ei paljon muuta. Mutta millä perusteella joku luku 7 olisi jotenkin optimaalinen määrä? Saa vaikka Jukka Jalonen itse selvittää, jos on sellaisen ilmoille päästänyt.
Kuten Johanneskin kirjoitti Mårtsin Ruotsi tulee asettamaan kovan haasteen Suomelle ja Jaloselle ja pelitapaa on pakko kehittää. Ruotsi on ymmärtänyt iskeä kovalla karvauksella sellaisina hetkinä, kun Suomen viisikko vasta valmistelee omaa viisikkoaan optimaalisille paikoille ja kiihtyvään asetelmaan. Kun asetelma ei ole valmis, ollaan nähty paljon heikkoja syöttöjä ja roiskaisuja. Yksi lääke on harjoitella viivelähtö nopeammaksi, että pelaajien ei tarvitsekaan niin ennalta-arvattavasti kelailla vauhtia pakin odotellessa maalintakana, vaan valmius organisoituun hyökkäykseen olisi nopeampi ja näin karvaus voitaisiin pelata hajalle lyhytsyöttöpelillä.