Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[J.Grönvall]

Kuten Alpo Suhonen on todennut niin peli alkaa pelaajista ja päättyy pelaajiin. Siinä välissä on sitten mm. valmentajilla iso rooli, oli pelitapa mikä tahansa. Valmentajaryhmä päättää miten heidän joukkueen tulisi reagoida erilaisiin pelitapahtumiin. Ilman tätä päätöstä ei synny kollektiivista ja yhtenäistä tapaa toimia samanlaisissa tilanteissa, jolloin peli ei etene parhaalla mahdollisella tavalla. Itse reagointi ja käytännön toteutus jäävät kuitenkin aina pelaajille, mikä tekee tästä pelaajien pelin.

Tämän ymmärtämiseen tuskin tarvitaan Alpo Suhosta. Jokainen pallopeli on pelaajien peli mutta silti jokaisessa tarvitaan pelikirja, pelitapa, pelisuunnitelma, taktiikka jne. Asia ei muutu, vaikka pelaisimme jääkiekkoa, jalkapalloa, tennistä tai pesäpalloa.

Valmennus ja pelaajathan eivät ole vierekkäin tai allekkain, vain lomittain. Tämä oli minun fantastinen yritykseni kuvata näiden suhdetta filosofisella tasolla. Tilanne ei ole joko-tai.

 

[J.Grönvall]

Tulihan se sieltä kun odottelit kommentointia. Hongan esitykset ei tietenkään kokonaan Remmelin vika, liioittelin. Kuitenkin miehen iso rooli ja suuret puheet median edessä liittyen Hongan pelaamiseen aiheuttivat sitä naurua kun tarkastellaan miten joukkue lopulta pelasi. Kaikki jäi vain hienoksi puheeksi. Todellisuudessa kuitenkin käytiin mm. puppeloimassa Bangorissa paikallista pubijengiä vastaan suomalaisen jalkapallon nöyryytys. Lisäksi ennen Remmelin mukaan tuloa joukkueen peli vielä kulki..

Enkä osaa selittää pausaa, enkä start-stopin starttia... :-)

Anteeksi ot.

Toisaalta nyt kun ei ole Kari Martosta, eikä Gert Remmeliä niin ei toimi sitäkään vähää. Ja Bangor-matsista ei tosiaan viitsi edes aloittaa, katastrofi isolla K:lla. Tästä Suomen futishommastakin saisi taas pitkän keskustelun, mutta nyt ei ole voimia aloittaa.

 

[siffa]

Meidän Pelissä on kyse juuri pelaajien oikeasta reagoinnista eikä valmentajan käskytyksestä vetää vaikka se "optimaalinen" seitsemän viivelähtöä. Tälläinen jälkimmäinen ajattelu halveeraa niin pelaajia kuin peliä.

Tämä optimaalinen 7:n viivelähdön esimerkki on hyvä niistä väärin tulkinnoista, joihin täällä on ivaillen puututtu jo vuosien ajan. Ei kukaan ole koskaan väittänyt, että valmentajat käskyttävät tekemään juuri jonkun määrän viivelähtöjä. Jääkiekko on pelinä sellainen, että silloin, kun joukkueet ovat harjoitelleet hitaita kiekkokontrollilähtöjä, niin valmentajan käskyttäessä erätauoilla seuraavan erän pelitavan, niin viivelähtöjä tulee automaattisesti silloin, kun käskytys on pelata hitaita lähtöjä omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdettäessä. Meidän Pelissä niitä syntyy Jukka Jalosen mukaan noin 7 viivelähtöä, kun pelataan optimaalista Meidän Peliä. Yksistään jo se tosiasia, että pelaajien vaihdot suoritetaan jääkiekossa noin 40 sekunnin väliajoin ja Meidän Pelin pelitavan mukaan hyökätään tiiviillä viisikoilla organisoitua puolustusta vastaan aiheuttaa automaattisesti muutaman viivelähdön/erä. Nopeat pystysuunnan joukkueet eivät tee viivelähtöjä, vaan painetta annetaan välittömästi lähtemällä ylöspäin riippumatta siitä, mikä on oman joukkueen viisikon rakenne.

 

[J.Grönvall]

En tiedä millä tavoin täällä on kukaaan provosoitunut tai suuttunut (paitsi Petteri itse). Tietääkseni jengi täällä - erästä nimimerkkiä lukuunottamatta - on kirjoittamassa niitä-näitä juttujaan, ajankuluksi tänne Jatkoaikaan ilman mitään taustapirua tai agendaa.

Käytäntö on osoittautunut toiseksi. Enkä tarkoita pelkästään tätä palstaa, vaan yleensäkin jääkiekon ympärillä pyörivää väkeä. Paljon se yksi kynäniekka pystyy tunteita herättämään, kunhan lukija sille päälle sattuu.

 

[LaTe_Show]

Väärin loukkaannuttu?

Käytäntö on osoittautunut toiseksi. Enkä tarkoita pelkästään tätä palstaa, vaan yleensäkin jääkiekon ympärillä pyörivää väkeä. Paljon se yksi kynäniekka pystyy tunteita herättämään, kunhan lukija sille päälle sattuu.

Eli onko sinun mielipiteesi se, että on oikein ja hyväksyttävää, että Sihvonen, provosoi, "herättää tunteita" ja kenties käyttäytyy moukkamaisesti koska on hän "mediapersoona", kirjoittaa Urheilulehteen jonka päätarkoitus on myydä vain lehtiä (eikä esim edistää lajia) ja "kaikkihan tietää mitä hän ajaa takaa".

Mutta on väärin jos joku kenties "provosoituu" tuosta tarkoituksen mukaisesta provosoinnista? (Tietämättä mitä tarkoittaa viittaus siihen, että käytäntö on osoittautunut toiseksi.)

 

[Fordél]

Tämän ymmärtämiseen tuskin tarvitaan Alpo Suhosta. Jokainen pallopeli on pelaajien peli mutta silti jokaisessa tarvitaan pelikirja, pelitapa, pelisuunnitelma, taktiikka jne. Asia ei muutu, vaikka pelaisimme jääkiekkoa, jalkapalloa, tennistä tai pesäpalloa.

Valmennus ja pelaajathan eivät ole vierekkäin tai allekkain, vain lomittain. Tämä oli minun fantastinen yritykseni kuvata näiden suhdetta filosofisella tasolla. Tilanne ei ole joko-tai.

Ei tietenkään tarvita, mutta lainasin vain itseäni viisaampaa ja kokeneempaa. Myöskin se, että jääkiekko on pelitapa-peli, on samanlainen itsestäänselvyys. Lajissa kuin lajissa on jokin tapa pelata tai viedä suoritus läpi: oli kyse sitten jääkiekosta tai jalkapallosta, tenniksestä tai maratoonista. Mitään ei ole siis keksitty uudestaan.

Sekin on ihan totta, että myöskään valmentajien ja pelaajien välille on turha tehdä joko-tai vastakkainasettelua. Sama pätee pelitapohin. Valmentamisessa on kyse pitkälti vuorovaikutuksesta, joka ei oikein toimi jos asetelma on joko-tai.

 

[Keltainen Jaffa]

Lyhyesti: Jos joku käyttäytyy kuin idiootti, ei silloin kannata hymähtää ja antaa homman jatkua. Siihen puututaan. Provosoituakin saa, niinhän itse P.Sihvonenkin ennen muinoin täällä teki.

Minua ei Sihvonen enää niin lujaa suututa vaikka hän kuinka provoilisi, lähinnä se herättää hilpeää myötähäpeää, mutta en kyllä lähtisi jeesustelemaan sietokyvylläni. Kukin tavallaan.

 

[Johannes]

Kun Sihvonen pysyy osaamisalueellaan, joka on todella rajallinen, niin on viihdyttävä journalisti, joka herättää paljon keskustelua. Toivon vaan vilpittömästi, että Petteri tajuaa nuo rajansa jatkossa paremmin, eikä lähde tekemään itseään naurunalaiseksi johonkin presidenttikeskusteluun, kysymyksellä, josta ei itse ymmärrä edes kysymyksen sisältöä.

 

[J.Grönvall]

Eli onko sinun mielipiteesi se, että on oikein ja hyväksyttävää, että Sihvonen, provosoi, "herättää tunteita" ja kenties käyttäytyy moukkamaisesti koska on hän "mediapersoona", kirjoittaa Urheilulehteen jonka päätarkoitus on myydä vain lehtiä (eikä esim edistää lajia) ja "kaikkihan tietää mitä hän ajaa takaa".

Totta kai on. Hänellä on siihen sama oikeus kuin kaikilla muillakin. Urheilulehden tehtävä on tuoda voita leivän päälle siellä työskenteville ihmisille ja sehän tapahtuu myymällä paljon lehtiä.

Kaikki, edes minä, eivät tiedä mitä hän, tai Jukka Rönkä, ajaa takaa mutta selvää politikointiahan kirjoittelu on. Eiköhän tuollaiselle journalismille ole joku alan termikin olemassa. Itse jääkiekosta kirjoitetaan kyseisessä lehdessä kauttaaltaan täysin eri tavalla kuin muissa suomalaisissa printtimedioissa ja Sihvonen on nyt sen henkilöitymä.

Sihvonen tuo esille paljon myös asiaa joita voi sitten jokainen mutustella mielensä mukaan. Asia tuppaa vain välillä jäämään kaiken muun jalkoihin. Pelkkä analyytikkohan ei varmasti alkaisi nimittelemään ketään Staliniksi julkisesti. Nyt kun sitä johtavaa analyytikkoa tunkee sitten joka paikkaan niin saa näköjään lisää vettä myllyyn.

Risto Uimonen mainitsee kirjassaan "Median mahti", että median tehtävänä on perinteisesti ollut toimiminen "vallan vahtikoirana". Eli puolustaa kansalaistensa etuja ja valvoa päättäjien toimintaa. Röngän ja Sihvosen missiossa tuntuu olevan täsmälleen samoja piirteitä, käydään täysin säälimättömästi kimppuun jos tarve vaatii.

Se nyt voi olla aika hurskasta väittää, että Sihvonen olisi jääkiekkovallan vahtikoira mutta kaikki ne tekstit Kummolasta, Kurrista, Hietasesta ja Westerlundista, jatkuen aina tähän päivään ja "yhteen" totuuteen antavat ainakin mahdollisuuden spekuloida moisella.

Mutta on väärin jos joku kenties "provosoituu" tuosta tarkoituksen mukaisesta provosoinnista? (Tietämättä mitä tarkoittaa viittaus siihen, että käytäntö on osoittautunut toiseksi.)

Ei se väärin ole, mutta outoa se on. Tuntuu, että on luotu joku tarve repiä Sihvonen pois joltain jalustalta, jonne hänet on toki ensin pitänyt nostaa. Jos Sihvonen olisi oikeasti niin mitätön tapaus kuin arvostelijansa aina muistavat sanoa, niin ei hänestä myöskään kukaan puhuisi tai kirjoittaisi mitään. Eikä Urheilulehti myisi yhtään sen enempää kuin heikkoina vuosinaan.

Tästäkin eräs henkilö totesi minulle, että aiemmin Urheilulehti oli arvostettu suomalainen aikakausilehti. Aiemmin tarkoittaa aikaa, ennen väitettyä yökerho- ja sensaatiojournalismia. Mietin siinä vain, että miten arvostettu lehti voi olla jos levikki pyörii 4 000 kappaleen paikkeilla. Pikemminkin kyseessä on marginaali.

 

[Corkscrew]

Tottakai eri ihmisiä viikosta toiseen tarkoituksella loukkaavasta ja huonosti käyttäytyvästä henkilöstä riittää puhetta koska hänen toimintapansa ovat tällaiset. Kritiikin voi esittää monella eri tavalla, myös halveksimatta ja niin ettei kohdetta yritetä tehdä pelkästään naurunalaiseksi. Sihvonen ei muuta yritäkään, ja on sen takia omalla käytöksellään pelannut itseltään monet ovet kiinni suomalaisessa jääkiekkoskenessä. Eikä voi syyttää kuin itseään.

Ja eihän Sihvosen pelikirja-analyyseistä kukaan provosoidu, hänellä on taktinen puoli hyvin hallussa ja selkeästi ymmärtää pelin todella hyvin. Olisihan Mika Toivolakin ottanut Sihvosen mukaan Tepsiin, mutta homma kariutui kun Ari Vuori ei hyväksynyt Sihvosta (niin, mistäköhän syystä?). Tästähän Petteri veti itse herneen todella syvälle ja kirjoitti vartavasten täyslaidallisen Vuoresta Urheilulehteen. Erittäin järkevää provosoitumista Sihvoselta.

Valmentajalle ei vaan riitä että osaa pelikirjat ulkoa, työ on niin paljon muutakin (ihmissuhdetaidot, johtaminen, kyky oppia uutta..) etten minä ainakaan ihmettele ettei Petterille ole Pelicans-potkujen jälkeen löytynyt valmennustöitä aivan huipulta.

 

[siffa]

Kun Sihvonen pysyy osaamisalueellaan, joka on todella rajallinen, niin on viihdyttävä journalisti, joka herättää paljon keskustelua. Toivon vaan vilpittömästi, että Petteri tajuaa nuo rajansa jatkossa paremmin, eikä lähde tekemään itseään naurunalaiseksi johonkin presidenttikeskusteluun, kysymyksellä, josta ei itse ymmärrä edes kysymyksen sisältöä.

Kirjoitit aiemmin, että kirjallisuuden opiskelu ei pätevöitä keskustelemaan talousasioista ja erityisesti tarkoitit Petteri Sihvosen kysymystä Niinistölle uusliberalismista. Turun yliopistossa opinnot valtio-opista ja poliittisesta historiasta pätevöittävät kevyesti keskustelemaan uusliberalismista. Uusliberalismi ei ole mitään ihmeellistä talousoppia, johon ei voisi tutustua vaikka peruskoulupohjalta. Uusliberalismi on mullistanut länsimaisia yhteiskuntien sen jälkeen, kun Ronald Reagan ja Margaret Thatcher valittiin demokraattisesti valtioidensa johtoon 1980-luvun alussa. Reagan ja Thatcher toteuttivat menestyksellä talousliberaalia uudistusohjelmaansa. Suomeen uusliberalismi rantautui 1980-luvun loppupuolella ja siitä lähtien se on ollut tähän saakka kaikkien hallitustemme johtava talousoppi. Sauli Niinistö Lipposen I ja II hallitusten valtionvarainministerinä joutui toteuttamaan uusliberalistista talouspolitiikkaa. Presidentinvaalien aikana Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö korostivat useaan otteeseen niistä toimista, joilla Suomi nostettiin lamasta ylös ja nousuun. Takapiruna hääri jo silloin demari Raimo Sailas ja Sailaksen työ on hänen omien sanojensa mukaan vielä kesken, joten eläkeikään jo muutama vuosi sitten ehtinut uusliberalisti hengittää Kataisen ja Urpilaisen selkäpiihin armottomasti. Uusliberalismin jäljet näkyvät maassamme merkittävinä yhteiskunnallisina ja talouden muutoksina. Petteri Sihvonen on parhaalla osaamisalueellaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa, joihin hänen kompetenssinsa riittää hyvin laajalti. Jääkiekko on lapsuusajasta lähtien hänelle ollut kirjoitustensa perusteella rakas harrastus, joka on tuonut myös leipätyön jo yli 20 vuodeksi.

Halkopinofaktan mukaan Pekka Haavisto kiitti Petteri Sihvosta tv-ohjelman jälkeen hänen yllättävästä kysymyksestään Sauli Niinistölle. Todistajina tälle Haaviston huomionosoitukselle Sihvoselle olivat samojen halkopinofaktojen mukaan mm. professori Atte Korhola, kampanjapäällikkö Riitta Kämppi ja tanssija-koreografi Jorma Uotinen. Voit Johannes tarkistaa ko. henkilöiltä nämä faktat, mikäli epäilet niinkuin kirjoitat Petteri Sihvosen joutuneen naurunalaiseksi tv-esiintymisensä johdosta.

 

[Johannes]

Halkopinofaktan mukaan Pekka Haavisto kiitti Petteri Sihvosta tv-ohjelman jälkeen hänen yllättävästä kysymyksestään Sauli Niinistölle. Todistajina tälle Haaviston huomionosoitukselle Sihvoselle olivat samojen halkopinofaktojen mukaan mm. professori Atte Korhola, kampanjapäällikkö Riitta Kämppi ja tanssija-koreografi Jorma Uotinen. Voit Johannes tarkistaa ko. henkilöiltä nämä faktat, mikäli epäilet niinkuin kirjoitat Petteri Sihvosen joutuneen naurunalaiseksi tv-esiintymisensä johdosta.

Sihvonen on kirjoituksillaan UL:n todistanut minulle, että ei käsitä ollenkaan edes laskentoa ohi plus-, miinus-, jako- ja kertolaskun ja minulla on kyllä hyvä silmä sille asialle, joten ihan turha väittää sellaisia asioita Sihvosen osaamisesta, jotka tiedän toista reittiä.

En pidä Haavistoa, Kämppiä, enkä Uotista oikeina talousasiantuntijoina. Korholan taustoja en tunne, enkä viitsi tutkia tämän enempää. Sanotaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy, niin nytkin.
Atte Korhola – Wikipedia
Saat tietysti pitää mielipiteesi ja minä pidän omani. Petterin ei kannattaisi keskustella asioista julkisesti, joista ei ymmärrä mitään, kuten selvisi presidenttikeskustelussa, jossa kysyi typerän kysymyksen Niinistöltä. Kysymys oli yllättävä vain siksi, että se oli niin asiaton ja typerä. Vihreät nuoret tunnetusti ovat osittain puolustaneet mietojen huumeiden laillistamista ja heidän ehdokkaaltaan saattaisi joku kysyä, että: "Minkä sortin huumeiden käyttäjä olet", jos tipahdetaan Petteri Sihvosen tasolle TV-väittelyssä, jota en suosittele kenellekään.
http://www.sana.fi/haastattelut/atte_korholaihminen_on_nerokas_selviytyja_/?session=46593746
Edit. Atte Korholan mietteitä. Matka on kohti Jumalaa menossa, ei rahaa ja talousasioita. Tuskin mietityttää Attea liiemmin raha-asiat, noin niinkuin ensisijaisesti.

 

[Wäinö#16]

Tämä optimaalinen 7:n viivelähdön esimerkki on hyvä niistä väärin tulkinnoista, joihin täällä on ivaillen puututtu jo vuosien ajan. Ei kukaan ole koskaan väittänyt, että valmentajat käskyttävät tekemään juuri jonkun määrän viivelähtöjä. Jääkiekko on pelinä sellainen, että silloin, kun joukkueet ovat harjoitelleet hitaita kiekkokontrollilähtöjä, niin valmentajan käskyttäessä erätauoilla seuraavan erän pelitavan, niin viivelähtöjä tulee automaattisesti silloin, kun käskytys on pelata hitaita lähtöjä omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdettäessä. Meidän Pelissä niitä syntyy Jukka Jalosen mukaan noin 7 viivelähtöä, kun pelataan optimaalista Meidän Peliä.

En ymmärrä tätä puhetta optimaalisesta Meidän Pelistä ja sen suhteesta johonkin lukuarvoon. Optimaalisessa Meidän Pelissä pelaaja tekee aina oikea ratkaisun pelitilanteeseen nähden ja se on aina riippuvainen vastustajasta. Se on selvä juttu, että oleellinen osa Jukka Jalosen pelitapaa on viivelähdöt lähtien oman maalin takaa. Tilanne muuttuu kuitenkin vaikkapa jos vastustaja pelaa kuten vaikkapa Ruotsi viime aikoina Suomea vastaan ja karvaa aktiivisesti koko ajan korkealta siten, että toinen pelaaja ajaa kiekollisen pelaajan pois maalin takaa ja kaksi muuta hyökkääjää pelaa hyvin pois jäljelle jäävät syöttösuunnat. Tällöin joku viivelähtöjen laskeminen antaa hyvin vähän informaatiota pelin kulusta, etenkin jos hyökkäys päätyy roiskaisuun jo ennen omaa siniviivaa. Sitä en kiistä, että sen se tilastointi toki kertoo, että kuuluuko HVP-lähdöt ylipäänsä harjoiteltujen asioiden joukkoon, jos niitä on tilastollisesti merkittävä määrä, ei paljon muuta. Mutta millä perusteella joku luku 7 olisi jotenkin optimaalinen määrä? Saa vaikka Jukka Jalonen itse selvittää, jos on sellaisen ilmoille päästänyt.

Kuten Johanneskin kirjoitti Mårtsin Ruotsi tulee asettamaan kovan haasteen Suomelle ja Jaloselle ja pelitapaa on pakko kehittää. Ruotsi on ymmärtänyt iskeä kovalla karvauksella sellaisina hetkinä, kun Suomen viisikko vasta valmistelee omaa viisikkoaan optimaalisille paikoille ja kiihtyvään asetelmaan. Kun asetelma ei ole valmis, ollaan nähty paljon heikkoja syöttöjä ja roiskaisuja. Yksi lääke on harjoitella viivelähtö nopeammaksi, että pelaajien ei tarvitsekaan niin ennalta-arvattavasti kelailla vauhtia pakin odotellessa maalintakana, vaan valmius organisoituun hyökkäykseen olisi nopeampi ja näin karvaus voitaisiin pelata hajalle lyhytsyöttöpelillä.

 

[Johannes]

No, minä olen jo linjani valinnut kevään 2012 osalta. Ruotsin Mårtsin pelitapa, jota en lähde tässä nyt toistamaan, murentaa Jukka Jalosen Suomen "meidän pelin", jos Jalonen ei keksi jotain uttaa Ruotsin voimakkaan prässin murtamiseen ja muutenkin kehitä "meidän peliä" keväästä 2011 eteenpäin. Se on jo menneisyyden pelitapa, jolla voitettiin 9 kuukautta sitten kultamitalit, mutta "meidän peli" nykykuosissaan ei voita todennäköisesti Suomelle edes mitalia ja syynä on pelitavan vanhanaikaisuus, ei kannattajan ylimitoitetut odotukset menestyksestä. Ruotsi on pelitavan osalta jo askeleen edellä Jukka Jalosta ja tämän tulette näkemään myös kevään 2012 MM-kisoissa, jos Suomi ja Ruotsi pelaavat vastakkain tai vähintään Ruotsi sijoittuu Suomen edelle lopullisissa sijoituksissa, ja toistan, syynä on Jukka Jalosen vanhanaikainen pelitapa, kaudelta 2010-11, jota Jalonen ei ole vielä kyennyt päivittämään voittavaksi kaudelle 11-12. En ala Jalosta neuvomaan miten Suomen pelitapaa tulee päivittää, annan pelin näyttää kaiken siinä onko Jukka Jalonen onnistunut meidän pelin päivittämisessä vai ei, kevään 2012 aikana.

Nostetaan tätä asiaa ylös, kun täällä keskustelu rönsyilee ihan turhaan ja liikaa niille sektoreille, joissa Petterin asiantuntemus hipoo nollaa. Toistan väitteeni, että meidän pelin voittavuus on jo menneisyyden osaamisella kehuskelua ja nyt pitää päästä omissa kuvioissa eteenpäin, että menestysputki jatkuu, kevään 2012 MM-kisoissa.

 

[msg]

Ei sitten irronnut Sihvolalta kommenttia siitä miksi Jukka Jalosen jengi taas vaihteeksi ylivertaisesta pelikirjastaan huolimatta jäi jumboksi. Kaikenlainen häviön jälkeinen sössötys tyyväisyydestä meidän peliin on urheilun ja maksavan asiakkaan kusettamista. Olen ollut siinä uskossa, että jääkiekossa ja muussakin tulosurheilussa on tarkoitus ja tavoite voittaa ottelu, mutta Jukka ja Pettery ovat sitä mieltä, että hyvä meidän pelin pelaaminen riittää vaikka naapurimaat vetelisivät kuivana kakkoseen.

 

[siffa]

En pidä Haavistoa, Kämppiä, enkä Uotista oikeina talousasiantuntijoina. Korholan taustoja en tunne, enkä viitsi tutkia tämän enempää. Sanotaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy, niin nytkin.

Minäkään en osaa sanoa, enkä ole sanonut mitään heidän talousasiantuntemuksistaan. Kirjoitin, että he olivat todistamassa sitä tapahtumaa, kun Pekka Haavisto kävi heti vaaliohjelman jälkeen kiittämässä Petteri Sihvosta hyvästä kysymyksestä. Sinä pidit sitä naurettavana kysymyksenä ja siihen sinulla on oikeutesi. Minä kerroin, että Pekka Haavisto esitti kiitokset Petteri Sihvoselle hyvästä kysymyksestä. Näin me ajattelemme asioista eri tavalla. Nyt on minun alettava seuraamaan Pelicans-SaiPa peliä. On mielenkiintoista nähdä SaiPan HVP-lukemat. Palaan sitten uusliberalismiin, minkä nousua läntisten maiden johtavaksi talousopiksi avitti Neuvostoliiton ja sosialististen maiden romahdus mahdottoman kommunistisen talousoppinsa seurauksena.

 

[J.Grönvall]

Yksi lääke on harjoitella viivelähtö nopeammaksi, että pelaajien ei tarvitsekaan niin ennalta-arvattavasti kelailla vauhtia pakin odotellessa maalintakana, vaan valmius organisoituun hyökkäykseen olisi nopeampi ja näin karvaus voitaisiin pelata hajalle lyhytsyöttöpelillä.

Prässin alla viivelähtöä ei voi käyttää, joten sen harjoittelu sitä varten on turhaa. Prässin alla voi pelata nopeasti, puolinopeasti tai palauttamalla. Varsinkin jos vastustaja prässää maalin taakse on viivelähtö täysin mahdoton ajatus.

Nostetaan tätä asiaa ylös, kun täällä keskustelu rönsyilee ihan turhaan ja liikaa niille sektoreille, joissa Petterin asiantuntemus hipoo nollaa. Toistan väitteeni, että meidän pelin voittavuus on jo menneisyyden osaamisella kehuskelua ja nyt pitää päästä omissa kuvioissa eteenpäin, että menestysputki jatkuu, kevään 2012 MM-kisoissa.

Tämähän otettiin framille jo syksyllä ja on luonnollinen osa pelin evoluutiota. "Meidän pelin voittavuus" ei kylläkään ihan vielä ole menneisyyttä, kevään 2012 pelillä voittaminen on. Koska peli kehittyy, niin tekijöidenkin on kehityttävä. Hyvä, että sinäkin olet sen huomannut.

Yllättävän moni haikailee aikoihin jolloin Suomi voitti EHT:n joka vuosi ja yhtä usein jäi MM-kisoissa ilman kultaa. Harjoitusturnaukset ovat harjoitusturnauksia, tulokset mitataan sitten taas MM-kisojen puolivälierissä. Win the right games.

 

[Johannes]

Minäkään en osaa sanoa, enkä ole sanonut mitään heidän talousasiantuntemuksistaan. Kirjoitin, että he olivat todistamassa sitä tapahtumaa, kun Pekka Haavisto kävi heti vaaliohjelman jälkeen kiittämässä Petteri Sihvosta hyvästä kysymyksestä. Sinä pidit sitä naurettavana kysymyksenä ja siihen sinulla on oikeutesi. Minä kerroin, että Pekka Haavisto esitti kiitokset Petteri Sihvoselle hyvästä kysymyksestä. Näin me ajattelemme asioista eri tavalla.

En, pidin kysymystä yllättävänä, mutta vain siksi, että se oli asiaton ja typerä kysymys, ei naurettava. Tietämättömyys on tietämättömyyttä, myös Petteri Sihvosen tietämättömyys. Mitä sitä naureskelemaan, kun joku munaa itsensä vapaaehtoisesti TV:ssä, kuten Sihvonen teki presidenttikeskustelussa.

 

[JHag]

Ei hätää Jalonen, joukkue muotoutuu !

Kalervo Kummola kokoaa jo täyttä päätä tulevaa MM-joukkuetta:

Kummola: Selänne ja Koivu ovat MM-kunnossa

Eihän tässä JJ:n tarvitse muuta kuin ottaa ensin Kalen antamat pakkonimet ja valita itse loput 3 pelaajaa. Oikeasti - ketä vittu kiinnostaa Kummolan mielipiteet kisajoukkueesta? Tää on ihan Neuvostoliitto-meininkiä.

 

[AK-92]

Asiaan jotenkuten liittyvä off-topic

Fabio Capello erosi Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan tehtävistä muutama päivä sen jälkeen, kun Englannin jalkapalloliitto FA oli vienyt John Terryltä kapteenin nauhan, eli toisin sanoen tehnyt "kummolat" ja kävellyt valmentajan yli.

Ihmeellistä, että tällä tavalla voi toimia Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, eikös tuo ole aikamoinen epäluottamuslause ainakin epäsuorasti Jalosen kyvylle valita paras mahdollinen joukkue kotikisoihin?

Mitähän seuraavaksi, Kummola haluaa S. Koivusta kapteenin, Ari Sulanderin maaliin ja Raipen valmentajaksi? Ehkä Kummola sittenkin haluaa Suomen maajoukkueen tekevän paluun pystysuunnan jääkiekkoon, vaikea sanoa.

 

[JHag]

Ihmeellistä, että tällä tavalla voi toimia Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, eikös tuo ole aikamoinen epäluottamuslause ainakin epäsuorasti Jalosen kyvylle valita paras mahdollinen joukkue kotikisoihin?

Ihan naurettavaa käytöstä Kummolalta. Kuka se luulee olevansa? Äijähän on pahempi kuin Bresnev ja muut aikansa "korvaamattomat" johtajat. Miten tällainen ison bossin suorittama valmentajan ylikävely voi olla mahdollista vuoden 2012 Suomessa? Jalosellahan on näyttönäkin voimassaoleva maailmanmestaruus.

 

[siffa]

En, pidin kysymystä yllättävänä, mutta vain siksi, että se oli asiaton ja typerä kysymys, ei naurettava. Tietämättömyys on tietämättömyyttä, myös Petteri Sihvosen tietämättömyys. Mitä sitä naureskelemaan, kun joku munaa itsensä vapaaehtoisesti TV:ssä, kuten Sihvonen teki presidenttikeskustelussa.

Minusta kysymys uusliberalismista oli hyvä sen takia, että sitä ei nostettu muuten presidentinvaalitenteissä esille. Niinistö häkeltyi kysymyksen kuultuaan ensimmäisen ja ainoan kerran tv-esiintymisissään. Niinistö palasi vielä toimittajien keskeytettyä Niinistön ja Petteri Sihvosen orastavan keskustelun uusliberalismista, asiaan, tarkistaen Pekka Haavistolta, että ei kai Pekka ollut kysymyksen takana, koska olihan Pekkakin silloin tekemässä hallituksen (uusliberalistista) politiikkaa. Eli suomennettuna Pekkakin oli uusliberalistisen hallituspolitiikan takana Lipposen I hallituksen ympäristöministerinä. Samaan tapaan Lipposen I hallituksen uusliberalistisen talouspolitiikan takana olivat mm. ulkoministeri Tarja Halonen, työministeri Liisa Jaakonsaari, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki sekä ministereinä opetusministeriössä ensin Claes Andersson ja hänen jälkeensä Suvi-Anne Siimes. Luettelin edellä vasemmiston ministereitä sen takia, että Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden hajottua puuttui vastavoima läntiselle uusliberalistiselle politiikalle. Koska Suomessa uusliberalistisella talouspolitiikalla oli vahva puolueista riippumaton konsensus, ei siitä ole keskusteltu julkisuudessa juuri ollenkaan. Yliopistojen tutkijoiden kammioissa uusliberalismiin perehdyttiin tarkoin ja mm. dosentti Paloheimo Turun yliopistossa johdatteli opiskelijoita uusliberalismiin 2000-luvun vaihteessa.

Itselleni ei tuotantotalouden DI-opiskeluissa puhuttu vielä uusliberalismista mitään, joten tulin vähän niin kuin Niinistökin housut kintuissa yllätetyksi halkopinokeskusteluissa, kun vastaväittäjäni röyhkeästi nimesi jo aikoinaan Lipposen, Niinistön ja Raimo Sailaksen uusliberalismin johtaviksi valtiontalouden toteuttajiksi Suomessa. Kuulemma jo Holkerin hallituksen aikana valtionhallintoa oli alettu liikelaitostaa uusliberalismin oppien mukaisesti. Meno jatkui Esko Ahon ja Iiro Viinasen toimesta, mutta Lipposen hallitukset olivat Turun yliopistossa saatujen oppien mukaan kiihdyttäneet uusliberalistista menoa Suomessa. Pakko oli siffan kääriä hihat ylös ja alkaa tutustua uusliberalismiin ja todeta, että halkopinoilla tuli uusliberalismin suhteen täyttä asiaa. Kannattamani presidenttiehdokas Sauli Niinistö olisi päässyt vaikeasta kysymyksestä eroon myöntämällä, että sitä uusliberalistista talouspolitiikkaa me Pekan kanssa olimme Suomessa Lipposen ja minun johdolla toteuttamassa. Nyt, kun katsoo hallituspolitiikkaa ja sitä, miten globaaleilla foorumeilla uusliberalististen talousjärjestöjen (OECD, IMF ja Euroopan unioni) oppien mukaan parivaljakko Katainen ja Urpilainen vuorostaan nöyrinä uusliberalisteina vetävät Suomea ja koko EU:ta ylös talousahdingosta, niin tuleva presidenttimme Sauli Niinistö voisi hieman varoittaa kokemustensa kouluttamana näitä nuoria ministereitämme niistä uusliberalismin vaaroista, joihin voidaan joutua nykymenolla. Silloin presidenttimme voisi toistaa ne sanat, jotka hän sanoi tv:ssä Petteri Sihvosen kysymykseen, että hän ei ole minkään sortin uusliberalisti (enää).

 

[Johannes]

Minusta kysymys uusliberalismista oli hyvä sen takia, että sitä ei nostettu muuten presidentinvaalitenteissä esille. Niinistö häkeltyi kysymyksen kuultuaan ensimmäisen ja ainoan kerran tv-esiintymisissään.

Kysymys oli asiaton ja typerä, asiantuntemattoman henkilön tekemä tölväisy, johon kykenee kuka hyvänsä, jolla on huonot käytöstavat, eikä tilannetajua.

Kysymys oli osoitettu väärälle henkilölle ja väärään maahan. Suomessa ei ole ikinä ollut uusliberalismia toteuttavaa hallitusta, eikä Niinistö ja Haavisto kumpikaan ministereinä ollessaan 1995-99 ole ollut toteuttamassa sellaista politiikkaa. Haavisto oli osa Lipposen 1. hallitusta ympäristöministerinä ja olisi totetuttanut ministerinä uusliberalistista politiikkaa, jos sellaista olisi Suomessa toteutettu. Ei toteutettu. Väität, että Suomessa sellainen hallitus, jossa olivat kokoomus, sdp, vihr, vas ja rkp toteutti uusliberaalia politiikkaa. Olet kyllä aika epeli poliittisen tietämyksesi kanssa.
Lipposen I hallitus – Wikipedia

 

[Fordél]

Ihmeellistä, että tällä tavalla voi toimia Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, eikös tuo ole aikamoinen epäluottamuslause ainakin epäsuorasti Jalosen kyvylle valita paras mahdollinen joukkue kotikisoihin?

Ei tietenkään ole mikään epäluottamuslause. Kummolahan toteaa, että Jalonen valitsee itse joukkueen. Kalen oma veikkaus on, että ko. kaksikko on joukkueessa ja hänen joukkueessaan he olisivat varmasti. Toki Kalen pitäisi jättää kaikki tällaiset lausunnot antamatta, koska niistä syntyy väärinkäsitysten myötä aina turhaa häslinkiä. Jos kuitenkin jaksaa lukea noi jutut tarkasti niin mitään epäselvyyttä ei synny.

 

[Fordél]

Kuulemma jo Holkerin hallituksen aikana valtionhallintoa oli alettu liikelaitostaa uusliberalismin oppien mukaisesti.

Heh hauskaa kuinka keskustelu rönsyilee tässä ketjussa, mutta otetaan sen verran kantaa tähänkin asiaan, että "näinhän se on".

Suomessahan aloitettiin 1980-luvulla ajaa vanhan hallinnon tilalle Jenkeissä ja Briteissä syntynyttä uutta julkishallintoajattelua, joka rakentui uusliberalismin varaan. Tässä uudessa ajattelussa korostettiin muun muassa vallan hajauttamista, kilpailua, ulkoistamista ja julkisten palvelujen tulos- ja kustannusvastuuta. Julkiseen hallintoon haluttiin siirtää yrityselämän johtamis-, toiminta- ja organisointitapoja, koska yksityinen sektori nähtiin julkista sektoria kehittyneemmäksi ja tehokkaammaksi.

Uudistus aloitettiin kunnolla Holkerin hallituksen toimesta ja sitä jatkettiin 1990-luvulla muiden hallitusten kanssa. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että uudistus jatkuu edelleen.