Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 839 605
  • 13 118

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että Sihvonen ei ymmärrä miten tilastoida asioita pelistä tai sitä, miten niitä pitäisi tulkita. Tai edes sitä mitä merkitystä otannan koolla on.

Ei Urheilulehteen kirjoittaminen vaadi tuollaisia taitoja, riittää kun ottaa sopivan näkyvän kohteen ja alkaa parjaamaan/kehumaan sitä sekoittamalla faktaa ja fiktiota sopivassa suhteessa. Kohteen fanipojat tietysti tykkäävät(ja ostavat sen vuoksi Urheilulehden) ja vihamiehet repivät pelihousunsa(ja myöskin todennäköisesti ainakin lukevat, josseivat osta) Urheilulehden päästäkseen lyttäämään kirjoituksen.
 

Jättikukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Florida Panthers (HIFK symp.)
Ihan mukava mainos Urho-tv:ltä, mutta miksi helvetissä Sihvonen nöyrtyy tuollaiseen? Mainos sopii tietysti erittäin hyvin Urheilulehden pirtaan, mutta mitään "meidän peli" -ideologiaa se ei tosiaan edistä.

URHOtv

(linkissä Sihvonen muutaman hampaansa kanssa)
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
No aika kovasti saat karrikoida, että ajatuksesi osuu nykyisessä Jatkoajassa. Eiköhän täällä lähes poikkeuksetta ymmärretä kuinka pelitapa on tärkeä osa jääkiekkoa.

Ei tarvitse välttämättä edes kauheasti karrikoida. Pointtini on enemmänkin siinä, että edelleen sellaista keskustelua joutuu käymään, joskin varmasti vähemmän kuin vaikka pari vuotta sitten.

Toinen asia on sitten se, että jos pelitavoista haluaa keskustella niin AINA se menee jossain vaiheessa siihen, että joku alkaa höpistä siitä mikä merkitsee 87% ja mikä 21,8 % jääkiekossa. Pelin sisällöstä ei oikein meinaa saada mitään keskustelua aikaan, sellaista jossa kaikki oppisivat jotain.

Eiköhän Sihvonen ole ihan itse ottanut itselleen tämän kehittäjän roolin. Ei siis vain meidän junttien sivistämistehtävän vaan kyllähän Sihvonen hyökkää viikosta toiseen eri ammattilaisten kimppuun ja ojentaa heitä kun eivät osaa peluuttaa lätkää oikein. Hän siis todellakin kirjoittaa siitä miten tulisi pelata, ei vain miten pelataan. Juttujen sisältö on vuosien mittaan kääntynyt ihan selkeästi tähän suuntaan.

No juu, kyllähän Sihvonen silloin aikanaan mainitsi oman ihanteellisen "pelikirjansa", ja on totta, että hän on kertonut kuinka kirjoittaa nimenomaan siitä miten joukkueiden tulisi pelata hänen mielestään. Sekin on silti eri asia kuin alkaa painelemaan modernin jääkiekon kehityksen kärjessä, ohi vaikkapa Erkka Westerlundin ja Jukka Jalosen. Aika paljon vaadittu.

Ja nythän UL:n sivuille on tullutkin jo analyyseja joissa puretaan joukkueiden tämänhetkisiä pelikirjoja auki. Se on tervetullut avaus ja toivon, että muutkin lähtevät talkoisiin mukaan.

13~ kirjoitti:
Ihan aluksi kiteyttäen: jos Petteri Sihvonen ymmärtäisi jääkiekosta lähellekään niin paljon kuin väittää, niin hän olisi menestyvä valmentaja eikä sensaatiohakuisen lehden toimittaja. Tästä ei pääse yli eikä ympäri...

Miksi näin? Eikös se mennyt niin, että valmentaminen on muutakin kuin taktiikan osaamista? Minusta kyse on vain siitä, että on tekijöitä ja näkijöitä, ja vaikka olisi kuinka hyvä näkemään niin ei välttämättä osaa tehdä. Kai Suikkanen tai Risto Dufva eivät välttämättä olisi lainkaan hyviä analyytikkoja, vaikka voidaan olettaa, että he ymmärtävät pelistä paljon.

Toimittaja ja analyytikkokin ovat minun maailmassani kaksi eri asiaa. Toinen kertoo mitä tapahtui, miksi ja milloin, toinen porautuu huomattavasti syvemmälle asioiden syihin ja seurauksiin. Edelleen hieman vierastan sitä ajatusmallia, että on oltava huippuvalmentaja voidakseen analysoida jääkiekkoa asiantuntevasti, saati sitten sanoa ääneen olevansa asiantunteva. Melkein mutuna väittäisin, että maailman parhaat urheilu-analyytikot/toimittaja/whatever eivät olisi ollenkaan hyviä haalarihommissa, koska se vaatii taas aivan erilaisia ominaisuuksia kuin näkeminen ja kirjoittaminen. En silti näe, että se millään tavalla poistaisi heidän osaamistaan. Ja kuitenkin, Sihvonen on ainoa suomalainen jääkiekkotoimittaja joka on valmentanut jääkiekon SM-Liigassa (korjatkaa toki jos olen väärässä).

Pitkävetoviittaus taas on juuri sitä mitä sanoit, se on aina kolikonheittoa. Ja onhan se niin, että joillakin on siinäkin mestarillinen taito osata ennustaa kuka voittaa, mutta sekään ei tarkoita, että ymmärtäisi peliä "hyvin". Se vaatii taas erilaista taitoa ja osaamista. Jorma Vuoksenmaa tai Edi Pejcic eivät välttämättä olisi kovin hyviä analyytikkoja hyökkäyspelikirjojen suhteen.

Mitä tulee johtopäätöksiin niin itse olen käsittänyt homman niin, että johtopäätökset on tehtävä itse. Minä tapaan tehdä niin, että luen sen jutun ja mietin itse miten se istuu omaan ajatusmaailmaani. Ja jos siellä on jotain mikä sotii kovasti vastaan, on ennemminkin hyödyllistä miettiä miksi näin on, kuin heti nähdä punaista. En minäkään kritiikittömästi Sihvosen tekstejä lue, enemmänkin suurella mielenkiinnolla ja käytännössä vain kaikki pelikirjoihin ja valmentamiseen liittyvät tekstit, ne ns. "stalin"-jutut eivät kiinnosta pätkän vertaa.

13~ kirjoitti:
Ja sinulle: muistelen, että tästä on väännetty aiemminkin, mutta on ihan se ja sama kritisoida tai puolustaa "meidän peliä", "kiekkokontrollia" tai mitä tahansa muutakin käsitettä vailla perusteita. Jos joku tapa tehdä asioita on parempi kuin toinen, niin se voidaan perustella oikeilla numeroilla. Kaikki muu asiasta vääntäminen on oikeasti loppupeleissä aika turhaa, koska ilman mitattavia todisteita kaikki ovat yhtä oikeassa ja väärässä.

Ei, vaan on eri asia jauhaa jostain termistä tai sitten siitä mitä sen termi itse asiassa pelissä tarkoittaa. Jälkimmäinen on sisältökeskustelua, edellinen metsään huutelua. Esimerkiksi viivelähtö-termi. Onko sillä oikeasti yhtään mitään väliä, että sitä on käytetty jo 80-luvulla? Muuttaako se sen pelillistä merkitystä jollain tavalla? Ei tietenkään muuta. Tuosta pitää päästä eroon. Samoin termi kiekkokontrolli ymmärretään vieläkin välillä niin, että se on yhtä kuin Pekka Virran KalPa, vaikka kyse on paljon paljon muusta.

Sitten tuo asia, että onko joku asia parempi kuin toinen. Olen itse sen täällä jo todennut, että en osaa antaa teille tilastoa siitä miksi kiekkokontrolli on hyvä tapa pelata. Näen se asian niin, että jos vaatimuksena hyväksynnälle on aina tilasto niin silloin ei ymmärrä peliä eikä näe sen "sisään".

Ja lopulta kyse ei ole ikinä ollut siitä onko joku pelitapa tai taktiikka tai yksittäinen nyanssi parempi kuin toinen, ei tietenkään. Nyt vain sattuu olemaan niin, että tietynlaisella jääkiekolla on viime vuosina voitettu ja tietynlaisella ei. Silloin pidän aivan luonnollisena sitä, että siitä myös puhutaan. Sehän on jo silloin osoittanut "paremmuutensa". No, tässäkin päästään taas kerran siihen, että osa alkaa virheellisesti väittämään, että eipähän tässä mitään kiekkokontrollia käytetty, jolloin tulemme taas sen ympyrän alkuun ja alamme kiertää samaa kehää uudestaan.

Tilastot ovat varmasti tärkeä osa pelin analysointia, ja onhan niitä tännekin jo laitettu. Mutta kun nekään eivät kelpaa, vaan pyydetään sitten korrelaatiota maalin tekemiseen tai voittamiseen, vaikka tilastojen tekijä edelleen sitkeästi alleviivaa, että pyrkii vain ja ainoastaan osoittamaan tietyn tapahtuman toistuvuuden ja siten todistamaan, että se elementti on todella käytössä modernissa pelissä.

Ja ihan suoraan sanottuna, kyllä nauroin, kun minulta penättiin sitä, mikä on hitaiden lähtöjen ja voittamisen korrelaatio :D Siis ei jumalauta oikeasti, koittaisivat nyt ensinnä itse opetella sen verran, että mikä on se asia mitä sillä tilastoinnilla voidaan nähdä. Ja kun kysyin, että mikä on sitten nopeiden lähtöjen ja voittamisen korrelaatio niin sehän toki taitavasti väistettiin. Faktahan on se, että vielä viime keväänä tuli kirjoituksia joissa lähes tulkoon täydellisesti kiistettiin kiekkokontrollitekojen olemassaolo ja esimerkiksi hitaat hyökkäykset olisi pitänyt kieltää kategorisesti jos emme voi osoittaa TILASTOILLA, että juuri ne tuottavat voittoja. Kysyin uudelleen, että pitääkö myös nopeat lähdöt kieltää jos ne eivät tuota voittoja?


Minä itse näen asian niin, että tilastointi ja tilasto-analyysi on taas eri asia kuin pelianalyysi ja pelin sisällön, pelin teorian ja jopa pelin filosofian ymmärtäminen. Toinen on ns. kovaa tekniikkaa ja toinen samettihousumiesten juttuja mutta molempia tarvitaan, eikä niitä tule sekoittaa keskenään.

Se on kertakaikkiaan ymmärrettävä, että jos sanotaan vaikka TPS:n pelaavan kiekkokontrollia ja käyttävän neljää eri hyökkäysrytmiä, niin on kaksi eri keskustelua puhua siitä sisällöstä ja siitä miten TPS sen tekee (ja miksi), ja toisaalta mikä on joukkueen voittosarake ja miksi. Sitten voidaan tilastojen avulla analysoida lukuja ja miettiä miksi TPS ei pääse kuin tuon ja tuon verran ykkössektorin paikoille ja niin edelleen. Mutta sanon vain, että saa olla aika fakiiri joka näyttää Pekka Virralle niistä tilastoista, että katsopas kun juuri näiden neljän hitaan hyökkäyksen vuoksi me emme voittaneet.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jatkan vielä hieman tuohon nimimerkille 13~. Eli siis minä ainakin katson ja ymmärrän peliä siten, ettei siihen tarvita mitään lukuja. Tarvitaan ymmärrys siitä mikä tapa on millekin joukkueelle paras ja toisaalta miten on pelattava voittaakseen toisen joukkueen. Numerot tulevat siellä jossain, se on kieltämättä hyvin mielenkiintoista myös mutta todella aikaa vievää, joten toivon, että myös Jatkoajasta löytyy niitä henkilöitä jotka jaksavat tilastoida ja täten tuottaa meille sitäkin faktaa.

Ja jos asia menee niin, että "modernia" kiekkoa on perusteltava tilastoin niin tokihan se tarkoittaa, että sitä vastapoolia on perusteltava samoin. Niitä tilastoja ei näkynyt oikeastaan lainkaan. Eli jos nyt vaikka tilastoilla ensin kertoisi miksi nopea pystysuunnan jääkiekko tai tilan voittaminen on tehokkaampaa kuin kiekkokontrollipelaaminen ja tilan tekeminen. Melkein väitän, että se on täysin mahdoton tehtävä, koska kuten sanoit, ei ole oikeita tai vääriä peliteoreettisia tapoja, on vain joukkueille vääriä pelitapoja, ja sen ymmärtäminen on asia mitä pelkillä tilastoilla ei voida koskaan osoittaa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ihan aluksi kiteyttäen: jos Petteri Sihvonen ymmärtäisi jääkiekosta lähellekään niin paljon kuin väittää, niin hän olisi menestyvä valmentaja eikä sensaatiohakuisen lehden toimittaja. Tästä ei pääse yli eikä ympäri.

np kyllä pääsee.. Kriitikot EIVÄT tyypillisesti itse ole elokuvan, teatterin, musiikin, kuvataiteen tekijöitä.. Heitä arvostetaan silti, koska he tietävät skenestä ja tuntevat ja erottavat hyvät ja huonot teokset toisistaan.

Kriikon EI tarvitse itse osata ohjata Kummisetää voidakseen arvioida sen hyvyyttä tai huonoutta
(sulle siis kelpaa leffarvostelu "Apinoiden planeetan synnystä" vain jos sen on kirjoittanut Ternce Malic, se kun osais tehä paremman itse?)


Lätkä ei ole tästä mitenkään poikkeava asia.

Lopputekstistä onkin sitten mielipideasia ja on huonompia ja parempia kriitikoita, mutta asenteena “vain osaaja alla voi olla hyvä kriitikko” on täysin metsässä.. (taiteen/urheilu)lajista riippumatta.





Miten tuo Meidän peli voi olla niin vaikea käsite ymmärtää? Käsi ylös kuka ei oikeasti ymmärrä mitä sillä pohjimmiltaan haetaan.

Käsiä kun tuntuu jatkuvasti nousevan niin pistetäänpä himan rautalankaa..


“meidän Pelin” ideahan on sama, kun on huippujoukkueorganisaatiolla ympäri maailmaa.. Eli se että on yhteinen peli-identiteetti ja tapa koko organisaatiossa, junnuista farminkautta edustusjoukkueeseen. Futkisessa vaikkapa Bacra ja Ajax (ja lukuisia lukuisa muita). Barca on hyvä esimerkki siksi, että Barcan pelitapa on viety “meidän peliksi” maajoukkuetasolle asti, menestys on ollut aika vakuuttavaa.

Niinpä siis “meidän peli” jääkiekossa tarkoitta sitä, että koko kiekkoskene suomessa koitetaan saada saamaan pelaamaan samalla tyylillä ja pelitavalla, jotta maajoukkue “organisaation” edustusjoukkueena menestyisi. Että valmentajan ottaessa uusia pelaajia rinkiin, pelitapa on jo hallussa. Jääkiekossa tää Korostuu entisestään lyhyiden arvoturnausten takia.

“Meidän peli” EI siis ole mikään pelitapa, vaan organisaatiomalli… vaikka se pelitapa jota haetaan nyt Jalosen aikaan lanseerattuna Suomessa sattuukin olemaan kontrollikiakko
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
“Meidän peli” EI siis ole mikään pelitapa, vaan organisaatiomalli… vaikka se pelitapa jota haetaan nyt Jalosen aikaan lanseerattuna Suomessa sattuukin olemaan kontrollikiakko

Näin, ja lisätään vielä se, että edelleen myös tulevaisuudessa maailmaan mahtuu taktiikoita, variaatioita ja erilaisia painotuksia hamaan tappiin asti. Löytyy myös valmentajia jotka uivat vastavirtaan.

Tavoitteena on suomalainen peli-identiteetti sekä suomalainen toimintakulttuuri. Koskahan ne jalkapallossa ymmärtäisivät soittaa Erkka Westerlundille, Jukka Jaloselle ja Jukka Rautakorvelle?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Koskahan ne jalkapallossa ymmärtäisivät soittaa Erkka Westerlundille, Jukka Jaloselle ja Jukka Rautakorvelle?

Mä luulen, että sitävarten ne palkkas Mixu Paatelaisen pitkällä sopparilla, jotta Mixu loisi jonkinäkösen "meidän pelin" futikseen... Ainakin uskaltaa rohkeasti ottaa pataan ja ajaa omaa "joulukuustaan". Sen takia Detmannkin pitäs saada pidettyä, koska Koriksessakin on selkeä oma idnetitetti nyt maajoukkueessa. Sen jalostaminen "meidän peliksi" voisi tehdä Suomesta vakioarvokisajoukkueen..
 

13~

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
J.Grönvall kirjoitti:
Miksi näin? Eikös se mennyt niin, että valmentaminen on muutakin kuin taktiikan osaamista? Minusta kyse on vain siitä, että on tekijöitä ja näkijöitä, ja vaikka olisi kuinka hyvä näkemään niin ei välttämättä osaa tehdä. Kai Suikkanen tai Risto Dufva eivät välttämättä olisi lainkaan hyviä analyytikkoja, vaikka voidaan olettaa, että he ymmärtävät pelistä paljon.

Toimittaja ja analyytikkokin ovat minun maailmassani kaksi eri asiaa. Toinen kertoo mitä tapahtui, miksi ja milloin, toinen porautuu huomattavasti syvemmälle asioiden syihin ja seurauksiin. Edelleen hieman vierastan sitä ajatusmallia, että on oltava huippuvalmentaja voidakseen analysoida jääkiekkoa asiantuntevasti, saati sitten sanoa ääneen olevansa asiantunteva.

Olet ihan oikeassa: toimittaja ja analyytikko ovat eri duuneja, siksi joka ainoaan urheilulähetykseen tässä maailmassa raahataan joku entinen pelaaja/valmentaja paikalle. Mutta onko Petteri siis analyytikko? Miksi hän sitten tarjoaa itseään valmentajaksi SM-liigaseuroihin? Miksi hän kirjoittaa viikottain hömppää, jolla ei ole mitään tekemistä minkään analyysin kanssa? Millainen analyytikko vetää johtopäätöksiä yksittäisten pelien perusteella?

Ehkä kyse on siitä, että mun pitäisi pystyä erottelemaan Sihvosen tuotoksista ne, jotka pitäisi ottaa vakavasti? Tuntuu usein aika hankalalta.

Jorma Vuoksenmaa tai Edi Pejcic eivät välttämättä olisi kovin hyviä analyytikkoja hyökkäyspelikirjojen suhteen.



Se on kertakaikkiaan ymmärrettävä, että jos sanotaan vaikka TPS:n pelaavan kiekkokontrollia ja käyttävän neljää eri hyökkäysrytmiä, niin on kaksi eri keskustelua puhua siitä sisällöstä ja siitä miten TPS sen tekee (ja miksi), ja toisaalta mikä on joukkueen voittosarake ja miksi.

Tämäkin on täysin totta, ja nämä kaksi - miten ja miksi - sekoittuvat näissä väittelyissä helposti. Minua ei henkilökohtaisesti oikeastaan kiinnosta miten joku joukkue pelaa - ja epäilemättä Sihvonen pystyy perkaamaan tämän melko tarkastikin - vaan miksi se niin tekee.


Tarinankertoja kirjoitti:
Kriikon EI tarvitse itse osata ohjata Kummisetää voidakseen arvioida sen hyvyyttä tai huonoutta
(sulle siis kelpaa leffarvostelu "Apinoiden planeetan synnystä" vain jos sen on kirjoittanut Ternce Malic, se kun osais tehä paremman itse?)

Jos kriitikko sanoo olevansa maan paras elokuva-asiantuntija (plus tietysti olevansa pian vielä johtava musiikki-asiantuntijakin, koska näki pari konserttia telkkarista) ja kykenevänsä itse ohjaamaan mitä tahansa elokuvia, en todellakaan ota kaveria todesta. Mutta jos sulle putoaa, niin mikäs siinä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
En ymmärrä

Oikea johtava analyytikko pohtisi sitä, miten Meidän Peliä vastaan tulisi pelata voittavasti ja kehittäisi kiekkoamme sitä kautta. Naurettavin on tuo UL:n nettisivujen Meidän Peli -analyysi jokaisesta joukkueesta vuorotellen. Miten tämä liiga kehittyisi, mikäli jokainen liigajoukkue pelaisi oikeasti Meidän Peliä? Olisi muuten oikeasti aika tylsää katsottavaakin. Onneksi on muita, minä nostan oikeasti hattua näille valmentajille, jotka yleisön ja median paineen alla uskovat juttuunsa ja peluuttavat valtavirrasta poikkeavaa kiekkoa, koska kokevat sen omalle materiaalille + vastustajan kaatamiselle otollisemmaksi.

Anteeksi vain, mutta yksinkertainen maisterinjärkeni ei oivalla, että miten "kehittäisi kiekkoamme" se, että kirjoittaisin siitä, miten Meidän Peliä vastaan pitäisi pelata. Siis ensinhän on luotava se suomalaisen jääkiekkoilun yhteinen peli-identiteetti, Meidän Peli, ennen kuin voidaan edes ajatella ja kiirehtiä johonkin seuraavaan vaiheeseen. Meidän Pelin kehittäminen vaatii vielä vuosien yhteisiä ponnistuksia. Meidän Peli ei ole vielä todellakaan mikään valtavirta SM-liigassa, olethan itsekin sen peleistä nähnyt, nimimerkki Alvajärven Urho. Nimimerkin siffa mukaan Meidän Peliä viljelee SM-liigassa noin seitsemän joukkuetta. Ehkä näin on, mutta niilläkin kaikilla on matkaa vielä vaikkapa siihen pelitapaan, joka oli Jukka Jalosen tulkinta Meidän Pelistä Slovakian MM-kisoissa. Eli tässä ollaan vasta omassa kiekkokirjoittelussanikin raapaistu Meidän Pelin pintaa. Luvassa on vuosien työ asian tiimoilta. Toistaiseksi suurimman kehitystyön Meidän Pelin eteen tein toissa ja viime kaudella, kun kehitin HPK:n B-junnuissa laajaa harjoitepankkia Meidän Pelin siihen taitekohtaan, jossa yksilöä ja viisikkoa opetetaan reagoimaan: voitetaanko tilaa vai tehdäänkö tilaa. Ja miten sitten voitetaan ja tehdään tilaa jäällä. Etenkin tilan tekemiseen liittyvät syöttösuunnat ja tekniikat ovat vielä lapsen kengissä suomalaisessa (ja koko maailmankin) kiekkoilussa.
Meidän Pelin hengessä,
Johtava
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Täh!?

Entäs Teidän peli ja Heidän peli? Pip pelistä nyt puhumattakaan.

Kenelle keinotekoisesta jaottelusta ja brändäämisestä on hyötyä? Ja kun sille tielle on menty, niin tulkinnalla pyritään todistamaan sitä päätettyä teoriaa. Sokea takertuminen johonkin keksimäänsä teesiin on umpikuja, joka ei todellakaan edistä oikeasti yhtään mitään.

Millä lihaksilla sinä nimimerkki Everton sanot, että Erkka Westerlund, Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi ovat luoneet "keinotekoisen jaottelun", kun he ovat luoneet käsitteen Meidän Peli? Ja ketä he siinä muka "brändäävät"? En ymmärrä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tämä analogia on hieman falski, koska taiteessa kyse on subjektiivisesta kokemuksesta.

Taiteen kokeminen on aina suhteessa ympäröivän kulttuuriin. Siis Tarkoitaa sitä, että kriitikko tällä suomessa osaa kritisoida suomalaista taideteosta omasta kulttuurisesta lähtökohdastaan esim. paremmin kuin italialainen. Koska tuntee skenen ja on nähnyt niin paljon tällä..

ELI hän pystyy omasta mielipiteestään h u o l i m a t t a kertomana onko kyseessä teknisesti hyvää vai huono taidetta ja sen lisäksi antamaan siitä mielipiteensä.

Sama koskee ihan lätkää(tai joukkueurheilua yleensä). Vaikka en pitäisi Kalpan pelityylistä, osaan arvostaa sen vaikeutta ja vaativuutta, koska tunnen skeneä(olen itselleni tutussa kulttuuriympäristössä). Osaan arvostaa joukkueen rakennusta ja pelaajavalintoja, sekä valmentajan toimintaa tässä. Huolimatta mielipiteestäni siitä, onko tuollainen peli MUN mielestä mukavaa katsottavaa.


Se, onko se tehokasta, sen Urheilussa on sitten määrittävänä tekijänä on lopputulos. Mutta jos lopputulos on urheilussa "kaikki", niin tämmöstä keskustelupalstaa ei olisi olemassa.
 

Fordél

Jäsen
Millä lihaksilla sinä nimimerkki Everton sanot, että Erkka Westerlund, Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi ovat luoneet "keinotekoisen jaottelun", kun he ovat luoneet käsitteen Meidän Peli? Ja ketä he siinä muka "brändäävät"? En ymmärrä.

Tässä on tyypillistä P.Sihvosta. Kyseenalaistetaan lihakset kun pitäisi kyseenalaistaa sisältö. Ei sillä ole mitään merkitystä kuka näistä asioista sanoo vaan mitä hän sanoo.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jos kriitikko sanoo olevansa maan paras elokuva-asiantuntija (plus tietysti olevansa pian vielä johtava musiikki-asiantuntijakin, koska näki pari konserttia telkkarista) ja kykenevänsä itse ohjaamaan mitä tahansa elokuvia, en todellakaan ota kaveria todesta. Mutta jos sulle putoaa, niin mikäs siinä.

Ei mua kiinnosta kriitikon motiivit, mua kiinnostaa mitä se kriitikko kertoo. Jos se on avosellu 100 leffaa, joiden arvostelusta mää on 75:sää samaa mieltä, niin kyllä mää sen arvosteluja luen luottaen että kriitikko jotain asiassa näkee samoin kuin minä. Ihan sama vaikka kriitikko olis persoonan millainen wannabeohjaajanarsisitikaikkitietävä tahansa.

Sisällöistä kaiketi on kyse? Ja sen mukaan arvioinneista? Eli jos Sihvonen arvioi jotain päin persettä se ei tarkoita “Sihvonen arvioi AINA kaiken päin persettä” tai Sihvonen osuu joskus oikeaan ei tarkoita “Sihvonen on AINA oikeassa”.

Eikö se sisältö ratkaise sen miten siihen suhtautuu, ei sen kirjoittajan/sanojan persoona??
 

Mace

Jäsen
Tässä on tyypillistä P.Sihvosta. Kyseenalaistetaan lihakset kun pitäisi kyseenalaistaa sisältö. Ei sillä ole mitään merkitystä kuka näistä asioista sanoo vaan mitä hän sanoo.

Ja tuo on tyypillistä anti-sihvoslaisuutta eli luetaan tekstistä vain osa, ehkä vain pari sanaa, ja tulkitaan sen pohjalta kokonaisuutta aivan miten sattuu. Eikös tuossa juurikin kyseenalaistettu sisältöä, kun kysyttiin, että millä eväillä Everton väittää sitä jaottelua keinotekoiseksi ja ketä siinä muka brändätään?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Millä lihaksilla sinä nimimerkki Everton sanot, että Erkka Westerlund, Jukka Jalonen ja Jukka Rautakorpi ovat luoneet "keinotekoisen jaottelun", kun he ovat luoneet käsitteen Meidän Peli? Ja ketä he siinä muka "brändäävät"? En ymmärrä.

Et varmasti ymmärräkään.

Siinä olet nimittäin ihan oikeassa, että minun kompetenssini ei riitä analysoimaan "Meidän peliä" - eikä minulla ole mitään kiinnostustakaan tehdä niin. Sen sijaan markkinoinnista, genrettämisestä ja brändäämisestä minulla saattaakin olla jotain sanottavaa.

Siksi kritiikkini olikin tarkoitettu yleisluontoisemmaksi. Tässäkin ketjussa on jaariteltu sivukaupalla siitä, kuka keksi mitäkin ja mikä kuuluu minkä nimikkeen alle - ja mikä nyt ei ainakaan kuulu. Sisällön suhteen siis kaikesta ihan toisarvoisesta.

Analyysin pitäisi yleensäkin mielestäni lähteä siitä, että mietitään mikä on hyvää ja mikä huonoa, missä parannettavaa ja mikä pitäisi heivata pois. Sen jälkeen se voidaan tarvittaessa niputtaa jonkun nimikkeen alle. Koskee niin vaikkapa leffoja, musiikkia kuin keskustelua joukkueurheilun pelitavoistakin.

Mutta jos järjestys on se, että ensin keksitään joku nimike tai genre ja kehutaan se parhaaksi (tai ainoaksi oikeaksi), sitten valitaan ryhmään jotkut mieluisat edustajat ja vasta sitten aletaan etsiä omaan teoriaan sopivia yhdistäviä tekijöitä ja keksimään sääntöjä ja sisältöä, niin silloin mennään perse edellä puuhun.

Miksikö niin tehdään? No vaikka juuri viihdeteollisuudessa ihan puhtaasti markkinoinnillisistä syistä. Sama pätee varmaan jollain tasolla myös urheiluvalmentajiin sekä -seuroihin ja lajijärjestöihin. Mutta journalistien motivaatio moiseen? Joko laiskuus, egoismi tai jotkut ulkopuoliset motivaattorit, kuten näemmä dobbelgängäämisen halu.
 

Fordél

Jäsen
Ja tuo on tyypillistä anti-sihvoslaisuutta eli luetaan tekstistä vain osa, ehkä vain pari sanaa, ja tulkitaan sen pohjalta kokonaisuutta aivan miten sattuu. Eikös tuossa juurikin kyseenalaistettu sisältöä, kun kysyttiin, että millä eväillä Everton väittää sitä jaottelua keinotekoiseksi ja ketä siinä muka brändätään?

Ensinnäkin en ole anti-sihvoslainen. En kuulu niihin ihmisiin (kuten siffa kuuluu), jonka täytyy jotenkin jakaa ihmisiä esimerkiksi Tammisen kannattajiin tai anti-tameihin. Tuollainen on liian raakaa jakamista. Väliin mahtuu paljon muitakin "genrejä". Sihvosenkin kohdalla menen tapauskohtaisesti. Joskus olen samaa mieltä, joskus en. Joskus en osaa sanoa.

Toiseksi, jos käyttää ilmaisua "millä lihaksilla", tarkoittaa, että millä kyvyllä joku voi sanoa jotain tällaista. Ei sillä kyseenalaisteta sisältöä vaan sanojan kykyä edes väittää mitään. Pieni juttuja, mutta kertovat paljon.
 

Mace

Jäsen
Ensinnäkin en ole anti-sihvoslainen. En kuulu niihin ihmisiin (kuten siffa kuuluu), jonka täytyy jotenkin jakaa ihmisiä esimerkiksi Tammisen kannattajiin tai anti-tameihin. Tuollainen on liian raakaa jakamista. Väliin mahtuu paljon muitakin "genrejä". Sihvosenkin kohdalla menen tapauskohtaisesti. Joskus olen samaa mieltä, joskus en. Joskus en osaa sanoa.

Et välttämättä olekaan anti-sihvoslainen, mutta se esittämäsi näkemys perustui mielestäni hyvin yksisilmäiseen katsantokantaan, joka on tyypillistä anti-sihvoslaisten esittämälle kritiikille.

Toiseksi, jos käyttää ilmaisua "millä lihaksilla", tarkoittaa, että millä kyvyllä joku voi sanoa jotain tällaista. Ei sillä kyseenalaisteta sisältöä vaan sanojan kykyä edes väittää mitään. Pieni juttuja, mutta kertovat paljon.

Jos Sihvonen vastaisi tuohon Evertonin juuri viestisi yläpuolella olevaan vastausviestiin "millä lihaksilla kirjoitat noin" -tyylisen vastineen, pitäisin sitä paljonpuhuvana ja typeränä lähestymistapana. Tässä kritisoimassasi tapauksessa pidän kuitenkin Sihvosen viestiä ihan asiallisena, koska Evertonin ei alun perin tarjonnut minkäänlaisia perusteluja väitteilleen keinotekoisesta jaottelusta ja brändäämisestä ja viesti oli kokonaisuutenakin sävyltään vittuileva.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Siksi kritiikkini olikin tarkoitettu yleisluontoisemmaksi. Tässäkin ketjussa on jaariteltu sivukaupalla siitä, kuka keksi mitäkin ja mikä kuuluu minkä nimikkeen alle - ja mikä nyt ei ainakaan kuulu. Sisällön suhteen siis kaikesta ihan toisarvoisesta.

Minusta Fordél teki aivan oikein, kun kysyi termin "Meidän peli" perään, kun ei siitä ollut tietoinen. Hän ilmoitti vielä minunkin nimimerkkini toiseksi nimimerkiksi, joka on nostanut "Meidän peli"-termin täällä keskusteluun. Minulle jäi sellainen käsitys, että Fordél ei ollut perillä tästä Jääkiekkoliiton asiantuntijoiden vakavasta hankkeesta, jonka tuloksena syntyi käsite "Meidän peli". Vastasin sitten viestissäni #7824 varsin perusteellisesti, mistä on kysymys. J.Grönholm ja Tarinankertoja täydensivät kirjoituksillaan hienosti, mistä on kyse. Sinä kirjoitat nyt sen olevan jaarittelua. Aiemmin lähdit minusta ala-arvoisella tavalla pilkkaamaan Jääkiekkoliiton tekemää työtä puhumalla Heidän ja Teidän sekä Pip pelistä. Pyysin sinua tutustumaan tarkemmin käytyyn keskusteluun, mutta jatkat siitä huolimatta tällä Jääkiekkoliittoa vähättälevällä linjallasi.

Mutta jos järjestys on se, että ensin keksitään joku nimike tai genre ja kehutaan se parhaaksi (tai ainoaksi oikeaksi), sitten valitaan ryhmään jotkut mieluisat edustajat ja vasta sitten aletaan etsiä omaan teoriaan sopivia yhdistäviä tekijöitä ja keksimään sääntöjä ja sisältöä, niin silloin mennään perse edellä puuhun.

Väitätkö todella, että Erkka Westerlund, Jukka Jalonen, Jukka Rautakorpi ja Jukka Lamminaho keksivät ensin termin "Meidän peli" ja kehuivat sen parhaaksi (tai ainoaksi) ja sitten valitsivat mieluisat edustajat ja vasta sitten alkoivat etsiä omaan teoriaansa sopivia yhdistäviä tekijöitä ja keksimään sääntöjä ja sisältöjä? Kun perehdyt hiemankaan asiaan, niin Jääkiekkoliitto ja sen edustajina em. henkilöt toimivat juuri päinvastoin. He suunnittelivat Suomen jääkiekolle uudet suuntaviivat ja vasta sen jälkeen jalkauttivat ne termin "Meidän peli" nimityksellä kentälle.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Taiteen kokeminen...
...ELI hän (elokuva- tai taidekriitikko) pystyy omasta mielipiteestään h u o l i m a t t a kertomana onko kyseessä teknisesti hyvää vai huono taidetta ja sen lisäksi antamaan siitä mielipiteensä.

Sama koskee ihan lätkää(tai joukkueurheilua yleensä)...

Lisäsin lainaukseen (e- tai t-kriitikko) selvyyden takia.

Juurikin tässä Sihvonen kapsahtaa kantoon liian usein. Jos aiheena on esim. Shedden, Kummola, nopea pystysuunnan jääkiekko, Jukka Jalonen, Summanen tai joku muu liian lähellä Sihvosen sydäntä oleva asia, hän yksinkertaisesti kirjoittaa vain ja ainoastaan oman mielipiteensä mukaan, ei siitä huolimatta. Objektiivisuus lentää ikkunasta ja tekee tilaa joko eeppiselle palvonnalle tai "idiootti raiskaa karmean munattomalla puuhastelullaan pyhää Meidän Peliä" -tason artikulaatiolle.

Niistä aiheista, joista P.Sihvonen ei ole muodostanut liian vahvaa mielipidettä, kirjoittaa hän paremmin ja asiantuntijamaisemmin kuin yksikään muu journalisti Suomessa. Näitä aiheita on vain liian vähän ja niiden löytäminen on toisinaan vaikeaa. Jopa kesken pitkän ja asiallisen artikkelin saattaa alkaa Sheddenille kettuilu ilman sen kummempaa aasinsiltaa. Tuollainen kirjoittamisen persoona myy, mutta ei sitä pysty täysin tosissaan ottamaan.

Edit. No jaa, ei ne elokuvakriitikotkaan ole täysin objektiivisia, mutta he harvemmin yrittävätkin esittää oman ajojahtinsa/mielipiteensä olevan koko Suomen elokuvateollisuuden etu.
 
Viimeksi muokattu:

13~

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikö se sisältö ratkaise sen miten siihen suhtautuu, ei sen kirjoittajan/sanojan persoona??

Kuten varmasti hetken miettimällä tajuat, niin nyt ollaan aika kaukana alkuperäisestä pointistani, jonka kiistit.

Mutta tottakai: sisältö määrää. Jos suuri osa sisältöä on muiden haukkumista ja oman paremmuuden korostamista, niin minua alkaa väkisin naurattaa.

Niin kuin aiemmin tuolla annoin ymmärtää, kyse ei ole siitä onko Petteri kykenevä analysoimaan peliä, vaan kaikesta siitä paskasta mitä hän tuottaa tämän lisäksi. Jos sinun diggailemai leffakriitikko käyttää puolet palstatilasta muiden kriitikoiden haulkumiseen ja tämän lisäksi sanoo elokuvan olevan hyvä, koska se on moderni, mutta ei selitä miksi niin kysehän on juuri sisällöstä. Tai oikeasti sen puutteesta.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Väitätkö todella...

En väitä. Enkä tarkoittanut (ainakaan tässä yhteydessä) vähätellä liittoakaan. Kirjoitukseni oli kohdistettu ennemminkin tämän koko ketjun perimmäiseen aiheeseen, eli jääkiekosta kirjoittamiseen.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
Anteeksi vain, mutta yksinkertainen maisterinjärkeni ei oivalla, että miten "kehittäisi kiekkoamme" se, että kirjoittaisin siitä, miten Meidän Peliä vastaan pitäisi pelata. Siis ensinhän on luotava se suomalaisen jääkiekkoilun yhteinen peli-identiteetti, Meidän Peli, ennen kuin voidaan edes ajatella ja kiirehtiä johonkin seuraavaan vaiheeseen.

Kiitos vastauksesta.

Tarkoitin siis sitä, että jos nyt vaikka Ari-Pekka Selin keksii Saipassa, että muutetaanpa pelitapa kertalaakista "Meidän peliksi". Oletetaan, että kaikki menee putkeen, pelaajat oppivat pelityylin ja homma toimii teoriassa mainiosti. Kun Selin sitten lähtee joukkoineen kokeilemaan tasan samalla pelityylillä kuin vastassa oleva Jokereiden Westerlund, mitä tapahtuu? Selinillä on heikommat pelaajat ja vähemmän kokemusta (ja sitä kautta myös taitoa, variaatioita) tästä uudesta pelityylistä. Paras seitsemästä sarjassa tulee tukkaan aika reilusti. Voit vaihtaa Selinin ja Saipan keneen tahansa liigassa, jotka eivät ole tässä Meidän pelissä vielä kiinni. Jos Selin haluaa olla voittaja, hänen pitää keksiä jotakin, jolla hän lyö tuon Meidän pelin. Tätä tarkoitin.

Jos lyöt rumpuasi niin pitkään, että kaikki liigassa pelaavat Meidän peliä, se on jo vanha juttu. Joku on Ruotsissa/Kanadassa/Tsekeissä/Venäjällä keksinyt, miten Meidän peliä vastaan pitää pelata voittaakseen. Emme saa jämähtää vuosikaudeksi, emme edes kahdeksi vuodeksi, yhteen pelitapaan. Jotain on uudistettava, parannettava. Toki maajoukkue vielä pari vuotta parantaa peliään sitä kautta, että rinkiin nousee yhä useammista seuroista pelaajia, jotka ovat pelanneet koko kauden samalla tyylillä ja pelityyli on selkäytimessä, harjoiteltuna. Tämän saa kaivaa esiin vuonna 2014: syön hatullisen, jos P. Sihvonen kolmen vuoden päästä kirjoittaa, että voittaakseen SM-liigan on pelattava Meidän peliä.

Toivon siis ammattimaiselta analyytikolta, Petteri Sihvoselta, näkemystä myös tulevaisuuteen. Jääkiekko ei ole valmis silloin, kun kaikki pelaavat Meidän peliä. Mikä on seuraava askel?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
En väitä. Enkä tarkoittanut (ainakaan tässä yhteydessä) vähätellä liittoakaan. Kirjoitukseni oli kohdistettu ennemminkin tämän koko ketjun perimmäiseen aiheeseen, eli jääkiekosta kirjoittamiseen.

Minusta Fordél otti juuri suomalaiseen jääkiekkoon olennaisesti liittyvän termin "Meidän peli" täällä keskustelun alle. "Meidän peli" käsitteenä on minusta ollut hyvä käydä juuri täällä perusteellisesti läpi. Keskustelun aloittajalle Fordélille kuuluu siitä kiitos. Kiitos kuuluu myös sinulle, kun jostain syystä aloit heittää muka hauskaa läppää ko. termistä. Tuli mieleeni ajat, jolloin mm. Kouvolan Sanomien urheilutoimittaja, koripalloa itse pelannut, heitti joskus 2004-2005 huulta pakinassaan, mikä kosketti pelikirjoja, Pelikirja-Petteristä. Urheilutoimittajalle, joka itse oli pelannut koripalloa, oli termi pelikirja täysin outo ja siitä johtui tuo ilakointi. Samoihin aikoihin täällä JA:ssa ylivoimainen nimimerkkien enemmistö kielsi pelikirjat jääkiekossa. Nyt sillä rintamalla on ollut hiljaista. Viimeisin näiden jääkiekon pelikirjojen vähättelijöiden esiin tuleminen tapahtui viime kaudella, kun Esa Tikkanen nimettiin Jokipoikien valmentajaksi ja Tiki ilmoitti, että hänen valmennuksessaan ei pelikirjoilla ole sijaa. Kuitenkin heti ensimmäisestä pelistä lähtien Tikin Jokipojat pelasi puhdasta 1990-luvun alun NHL-pelikirjapeliä.

Nyt sinä teit palveluksen termille "Meidän peli" heittämällä siitä huulta samaan tapaan kuin aikoinaan Kouvolan Sanomien urheilutoimittaja ilakoi termillä "pelikirja". Nyt on myös termi "Meidän peli" pureksittu riittävän tarkoin läpi, joten se on ainakin JA:n lukijoiden luettavissa ollut.

Referoin vielä Urheilulehden toimittaja Janne Eerikäisen juttua "Meidän pelit" UL 36/2011 8.9.2011. Haastateltavana on KooKoon valmentaja Ismo Lehkonen, joka minusta hyvin reaalisesti kertoo käsityksiään "Meidän pelistä". Jutun viimeisen kappaleen väliotsikko on "MAAJOUKKUEPELITAVAT YHTENÄISEKSI" ja siinä lukee aluksi: Vaikka Lehkonen ei kannata koko valtakunnan tasolla kaikissa seuroissa pelattavaa yhtä ja samaa "Meidän peliä", hän haluaisi, että jääkiekossa pyrittäisiin jalkapallon ja koripallon tavoin kaikkien eri maajoukkueiden yhtenäiseen pelikirjaan.
 

Fordél

Jäsen
Minusta Fordél teki aivan oikein, kun kysyi termin "Meidän peli" perään, kun ei siitä ollut tietoinen. Hän ilmoitti vielä minunkin nimimerkkini toiseksi nimimerkiksi, joka on nostanut "Meidän peli"-termin täällä keskusteluun. Minulle jäi sellainen käsitys, että Fordél ei ollut perillä tästä Jääkiekkoliiton asiantuntijoiden vakavasta hankkeesta, jonka tuloksena syntyi käsite "Meidän peli".

Kyselin tosiaan Meidän pelin perään, koska halusin tietää miten se asemmoituu muihin ja mitkä ovat sen varteenotettavimmat haastajat. No aika vähissä ne ovat, mutta toisaalta vieläkään ei ole ihan selvää ketkä tarkalleen pelaavat tätä Meidän peliä. No vastausta oli seitsemän SM-liigavalmentajaa peluuttaa sitä, mikä tarkoittaisi, että ko. joukkueet pelaavat hyvin samansuuntaisin pelitavoin niin sekä hyökkäyksen organisoinnissa (lähdöt, keskialueen ylitys, hyökkäysalueelle pelaaminen sekä karvauspelaaminen, puolustaminen jne.). Täytyy nyt jatkossa tarkastella pitääkö tämä paikkansa ja missä kohdin näiden joukkueiden erot tulevat.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Oikea johtava analyytikko pohtisi sitä, miten Meidän Peliä vastaan tulisi pelata voittavasti ja kehittäisi kiekkoamme sitä kautta.

...Jos lyöt rumpuasi niin pitkään, että kaikki liigassa pelaavat Meidän peliä, se on jo vanha juttu. Joku on Ruotsissa/Kanadassa/Tsekeissä/Venäjällä keksinyt, miten Meidän peliä vastaan pitää pelata voittaakseen. Emme saa jämähtää vuosikaudeksi, emme edes kahdeksi vuodeksi, yhteen pelitapaan. Jotain on uudistettava, parannettava. Toki maajoukkue vielä pari vuotta parantaa peliään sitä kautta, että rinkiin nousee yhä useammista seuroista pelaajia, jotka ovat pelanneet koko kauden samalla tyylillä ja pelityyli on selkäytimessä, harjoiteltuna. Tämän saa kaivaa esiin vuonna 2014: syön hatullisen, jos P. Sihvonen kolmen vuoden päästä kirjoittaa, että voittaakseen SM-liigan on pelattava Meidän peliä.

Toivon siis ammattimaiselta analyytikolta, Petteri Sihvoselta, näkemystä myös tulevaisuuteen. Jääkiekko ei ole valmis silloin, kun kaikki pelaavat Meidän peliä. Mikä on seuraava askel?

Anteeksi, että tungen tähän mukaan. Aika hassua vaatia Sihvoselta, analyytikolta, toimittajalta ja journalisilta tietoa siitä, miten suomalaista jääkiekkoa tulisi kehittää eteenpäin. Ei siis se ole hassua, että kysytään mielipidettä. Se on hassua, että ikään kuin oletetaan, että Sihvonen tai kukaan muukaan median edustaja tai B-junnujen valmentaja olisi tähän isoon kuvaan vaikuttamassa niin suuressa määrin, että hänen oma onnistumisensa työssään journalistina olisi vaakalaudalla. Siis että lempinimi "johtava" olisi vaarassa.

Eikö toimittajan ja analyytikon toimenkuva ensisijaisesti koostu nykyhetken tai menneen uutisoimisesta ja analysoinnista, ei koko (kiekko)maailman mullistamisesta?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös