Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Johannes]

Alpolla on paljon hyviä ajatuksia kirjoissaan. Kirjahyllyssäni on "Kausi sydämestäni", joka kuvaa sen vuoden Alpon elämää ja ajatuksia, kun hän oli NHL-päävalmentaja Chicagossa 2000-01. Alpon ajatukset sopivat paremmin nykyajan seuravalmennukseen, jossa pitää olla aikaa kehittää pelaajia ja peliä, kunnes jossain vaiheessa joukkue taustaryhminen kypsyy voittajiksi, ainakin sm-liigassa. Alpo ei saanut aikaa Chicagossa toteuttaa ajatuksiaan, eikä myöhemmin esim. HIFK:ssa. Sitten taisi jo aikakin ajaa osittain Alpon idealismin ohi päävalmentajana, kuten monen muun entisen tietäjän menestysmetodien.

 

[Fordél]

Kausi sydämestäni on mielestäni erinomainen kirja ja vaikka kaikista Apen ajatuksista ei ole samaa mieltä, tuo Ape ainakin ihan uudenlaisen ajattelutavan nähdä peliä ja koko urheilukulttuuria. Chicagossa työ jäi tosiaan kesken vaikka se ei mennyt urheilullisestikaan ihan poskelleen joukkueen taistellessa pitkään pudotuspelipaikasta. Se on aika hieno saavutus kun kuitenkin muistetaan kuinka Apen ajatukset olivat pelaajille varmasti täysin uudenlaisia ja jopa radikaaleja. Siitäkin huolimatta pelaajat pitivät Apesta. Nuo ajatukset ovat sen jälkeen tulleet yhä ajankohtaisimmiksi, aivan kuten täälläkin aikanaan käytiin asiasta keskustelua.

 

[Johannes]

Alpolla on paljon hyviä ajatuksia, mutta Alpo itse niiden toteuttajana ei minusta toimi enää nykypäivänä sinne saakka, että sen lopputulos toisi joukkueelle oikeaa menestystä. Itse asiassa Petteri Sihvosen kirjoitukset "alpoutuvat" vuosi vuodelta, ehkä se on henkistä kasvua Sihvosen osalta.

Itse korostan voittamista MM-kisojen tapaisessa n. 2 viikon tapahtumassa sen takia, ettei sinä aikana ole aikaa kehittää itse pelitapaa, vaan ainoastaan pelitavan toteutusta. Luulisi, että miettiminen keskittyy kisojen aikana peli kerrallaan millä painotuksilla omaa pelitapaa toteutetaan vastustaja kerrallaan, eikä uusia kuvioita, "win the right games"-asenteella.

 

[er_bai_wu]

Olen laiska, mutta aktiivinen lätkäseuraaja, joten mulla olisi pari kyssäriä; sori, jos ne on täällä selvitetty jo läpeensä, mutta nyt tarvisi tallaajalle vastauksia:

1) Pelikirja vs. Vastus. Jos tuntuu, että pelikirja ei toimi, niin onko se materiaalin vai valmennuksen vika? Voiko "ideaalisella" pelikirjalla kehittää joukkueesta kuin joukkueesta "ideaalin"? Eikö vastus vaikuta pelaamiseen? Jos ei ja jos, niin miksi? Eikö voittaminen ole päämäärä, ole tapa mikä tahansa, ja kun voittaa, niin eikö voittaminen kehitä voittamisen kulttuuria ja itse peliä?
2) Elääkö "peli" em. pelin sisällä vai onko se nyt sitten tilastotiedettä? Miksi "ideaali"pelitapa ei tuota maksimaalisia tuloksia, aina? Mourinho topputtaa vannomaan systeemiinsä, mutta materiaalikaan ei ole kehno (huono vertaus, mutta tunnen jalkapalloa paremmin, jossa on muuten paljon enemmän varianttia suhteessa lätkään). Joten: eikö pelata materiaalin mukaan, ei sen mukaan, mikä olisi "ideaalia".

No tässä nämät, sori, jos on ollut vastaukset jo moneen kertaan; mutta tulisi vaan tarpeeseen mulle nämä tarkennukset.

 

[mixu]

En ymmärrä tuota viivelähtöä juttua mitä Sihvonen viljelee niin mielellään. Viivelähtöjä harrastettiin oikein urakalla 70- ja 80-luvuilla. Peli oli hidasta kuin täi tervassa. Mielestäni viivelähdöt ovat vanhanaikaista kiekkoa joka tappaa pelistä kaiken intesiivisyyden. Taklauspeli vähenee samoin mutta se onkin Sihvosen mielestä vanhanaikaista. Kun Suomi pelaa nykymateriaalilla viivelähtöistä kiekkoa se näyttää siltä kuin Suomi jotekin veisi peliä ja saa näin Sihvosen hyväksynnän vaikka hävitäänkin suurmaille. Tosiasiassa viivelähdöt tekee sen että Suomi pääsee kyllä pörräämään vastustajan päätyyn mutta ei juurikaan pääse hyville tekopaikoille. Jos pelataan viivelähtöjä niin joukkueessa pitäisi olla paljon enemmän taitoa kuin Suomella on.

 

[Mänizeri]

Sihvonen tyrmistyi - "Ruutu ja Komarov munivat homman" | Jääkiekko | Urheilulehti.fi

Sihvonen kirjoittaa: "Mikael Granlundin paukut alkavat loppua. No, tämä olikin odotettavissa. Granlundilta loppui tila ja aika. Hän ei saanut aikaan oikein muuta kuin kiekonmenetyksiä viidellä viittä vastaan ja ylivoimapelissä hänen temppunsa eivät enää olleetkaan niin maagisia. Tässä ollaan nyt siinä kohdassa, että pitikö Granlundia valita kisoihin vai ei. Hän kuitenkin pelaa isossa roolissa ja siinä täytyisi kyetä pelaamaan myös isoja maita vastaan."

Piti ehdottomasti valita, ja niin olisi pitänyt Teemu Pulkkinenkin valita. Totta kai Suomi lähtee menestymään ja hakemaan voittoa kisoista, mutta samalla pitää ajatella tulevaisuutta. Aivan kuten Pentti Matikainen teki aikanaan Saku Koivun ja Jere Lehtisen kohdalla. Tai kuten Raimo Summanen Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun kohdalla. Ne joissa on suurin potentiaali olla Suomen kiekon parhaita jatkossa, pitäisi ottaa ajoissa mukaan kisoihin, siitäkin huolimatta, että suoritustaso saattaa heiketä kisojen edetessä. Ja eihän Granlund saanut kunnon rytmiä eiliseen peliin, kun ykkösyv surffaili kentällä lähes kaiken yv-ajan ja peli tasakentällisin oli katkonaista.

Tähän samaan peilaten, Joel Armia pitää saada EHT:lle ensi vuonna mukaan ja sitä kautta kasvamaan uudelle tasolle. Vaikka miehen kausi olisi kuinka huono ensi vuonna, niin silti. Koska nyt viimeistään pitää maajoukkueenkin alkaa keskittyä niihin, joissa se potentiaali piilee, ja Armia on ehdottomasti yksi heistä. Seuraavat olympiakisat ovat JO 3 vuoden kuluttua. Kaiken lisäksi mies on isokokoinen suomalaiseksi ja ampuu oikealta. Tätä miestä ei saa hukata, kaikki on vielä mahdollista.

Sihvonenkin voi tutustua case Nicklas Bäckströmiin Ruotsin osalta. Mies laitettiin aikanaan kovimpaan mahdolliseen paikkaan, ja todennäköisesti vain siksi että miehen potentiaalia haluttiin maksimoida tulevaisuutta ajatellen.

 

[Johannes]

Sihvonen kirjoittaa taas lähinnä 5-5 pelistä, kun ei esim. ainakin lievästi tuomitse Suomen toivotonta ykkösylivoimakentällistä. Mikko Koivun porukka ei ansaitse nykyisessä miehityksessä sitä kunniaa, että aloittaa lähes kaikki Suomen ylivoimat ja pahimmassa tapauksessa pysyy jäällä 1:40, kuten eilen yhden ylivoiman aikana kävi.

Lisäksi Sihvonen on niin tuon pelitapa-kirjoittelunsa orja, ettei voi kirjoittaa totuutta esiin. Suomi hävisi pelin maalien edustoilla, oman ja vastustajan. Erityisesti hyökkäyspäässä Pavelecin loistotorjuntoja Tsekin maalivahtina ei seurannut suomalaisen hyökkääjän röyhkeä ryynnistys rebound-kiekkon ja maalin teko, vaikka väkisin. Omassa päässä taas Tsekki teki molemmat maalinsa paikoista, joista ei olisi pitänyt tulla maalia. Ensin Pihlström (??) teki merkkausvirheen ja nipinnapin myöhästyi mokansa paikkauksessa ja toisessa maalissa ei Jagrin olisi pitänyt kyetä voittamaan kakkoskiekkoa haltuunsa niin hyvin suomalaispelaajien keskellä, että oma pää soi. Toinen maali tuli lisäksi 5-5 pelissä, eikä Tuomo Ruudun jäähyn aikana, joten on aika erikoista laittaa maali kokonaan Ruudun piikkiin, vaikka en kiellä Ruudun jäähyn typeryyttä 3. erän alussa.

Kokonaiskuva oli jalosmainen. Peli kulkee ihan ok, mutta ratkaisutilanteissa nössöillään niin, että vastustaja vie voiton. jääkiekko on voittamis-, eikä pelitapa-peli isoissa kisoissa ja Suomi hävisi Tsekille 1-2 4.5.2011.

 

[TosiFani]

Sihvonen tyrmistyi - "Ruutu ja Komarov munivat homman" | Jääkiekko | Urheilulehti.fi

Sihvonen kirjoittaa: "Mikael Granlundin paukut alkavat loppua. No, tämä olikin odotettavissa. Granlundilta loppui tila ja aika. Hän ei saanut aikaan oikein muuta kuin kiekonmenetyksiä viidellä viittä vastaan ja ylivoimapelissä hänen temppunsa eivät enää olleetkaan niin maagisia. Tässä ollaan nyt siinä kohdassa, että pitikö Granlundia valita kisoihin vai ei. Hän kuitenkin pelaa isossa roolissa ja siinä täytyisi kyetä pelaamaan myös isoja maita vastaan."

Piti ehdottomasti valita, ja niin olisi pitänyt Teemu Pulkkinenkin valita. Totta kai Suomi lähtee menestymään ja hakemaan voittoa kisoista, mutta samalla pitää ajatella tulevaisuutta...

Nyt täytyy kehua, kun on aihetta, Sihvosen viimeiset kirjoitukset ovat olleet hyviä ja analyyttisiä, vaikka narsistinen tyyli vähän häiritsee. Ennen Tsekki peliä ollut juttu sai itseni tarkkailemaan Tsekin pelityyliä ja huomaamaan sen puolustusvoittosuuden. Sitä vaan on miettinyt aina hyökkäyksen supertähtiä ja mieltänyt Tsekin hyökkääväksi maaksi.

Ja pelin jälkeinen pohdinta on mielestäni aivan totta, hölmöt jäähyt (Komarovin käsille lyönti, Ruutun selkään taklaus) ja tasapainottomat hyökkäyksiin lähdöt olivat siellä.

Granlund ja Pulkkisen kuuluu pelata MM-kisoissa, mutta silloin täytyy miettiä tavoitteen asettelua. Pojat ovat lahjakkaita, tulevia maajoukkueen runkopelaajia, mutta tällä hetkellä heidän riittävyys tulosyksikköön on siinä ja siinä. Ylivoimalla Granlundin syöttötaito on hyvä ase, tasaviisikoin hänen ehkä pitäisi hieman yksinkertaistaa peliä.

 

[Axbor Nocturne]

Ylivoimalla Granlundin syöttötaito on hyvä ase, tasaviisikoin hänen ehkä pitäisi hieman yksinkertaistaa peliä.

Yksinkertaistaa peliä, millä tavalla? Roiskaisee pitkän päätyyn keskialueelta, niin kuin suurin osa näistä Suomen vermoista? Eilisessä pelissä, MG pelasi ihan riittävän suoraviivaisesti, ei kiertele ja kaartele, niin kuin Aaltonen. Häneltä lähti eilisessäkin pelissä oivaltavia levityssyöttöjä keskialueella. Kyllä toi Sihvonen puhuu paskaa Granlundin hyytymisestä. Tuossa joukkueessa on kyllä jäätynyt ihan muut pelaajat kuin MG.

Granlund tekee näissä kisoissa parempaa tulosta kuin ne, joilta sitä todella odotettiin. En kyllä tiedä, keneltä sieltä on todella odotettu jotain tulosta? Sitä ihmettelen, ettei Janne Lahti ole saanut yhtään kritiikkiä. Jos tekee kauden aikana 37 maalia ja pleijareissa muutaman lisää, niin kyllä nämä MM-kisat ovat olleet hänelle täysin turistimatka.

 

[TosiFani]

Yksinkertaistaa peliä, millä tavalla? Roiskaisee pitkän päätyyn keskialueelta, niin kuin suurin osa näistä Suomen vermoista? Eilisessä pelissä, MG pelasi ihan riittävän suoraviivaisesti, ei kiertele ja kaartele, niin kuin Aaltonen. Häneltä lähti eilisessäkin pelissä oivaltavia levityssyöttöjä keskialueella...

Hyökkäyspäässä Granlund menetti kiekon useamman kerran kun ei luopunut siitä ajoissa vaan yritti harhauttaa kolmea kaveria samaan aikaan. Granlund on pelannut hyvin, mutta Tsekki pelissa tasaviisikoilla pelatessa hän oli ihan samaa tasoa Lahden kanssa.

 

[Axbor Nocturne]

Hyökkäyspäässä Granlund menetti kiekon useamman kerran kun ei luopunut siitä ajoissa vaan yritti harhauttaa kolmea kaveria samaan aikaan.

Tähän on saattanut vaikuttaa myös sellainen seikka, että syöttöpaikkaa ei ole löytynyt, silloin joutuu yrittämään muita ratkaisuja. Ei niitä kiekonmenetyksiä kuitenkaan kovin montaa tullut ja niistä ei mitään vaarallista syntynyt omalle joukkueelle. Yhtälailla, MG myös niputti tsekkejä hyvillä harhautuksilla hyökkäysalueella. On aika outoa, jos kuvitellaan, ettei hänelle voisi tulla kiekonmenetyksiä? Jos lähdet tuolle linjalle, niin sitten kannattaa alkaa laskemaan kaikkien pelaajien kiekonmenetykset hyökkäysalueella. Tässä tilastossa, MG ei ole kärkipäässä.

 

[Jämerä]

Granlund ja Pulkkisen kuuluu pelata MM-kisoissa, mutta silloin täytyy miettiä tavoitteen asettelua. Pojat ovat lahjakkaita, tulevia maajoukkueen runkopelaajia, mutta tällä hetkellä heidän riittävyys tulosyksikköön on siinä ja siinä. Ylivoimalla Granlundin syöttötaito on hyvä ase, tasaviisikoin hänen ehkä pitäisi hieman yksinkertaistaa peliä.

Mun mielestä Granlund ansaitsee kyllä paikkansa kisakoneesta ihan omilla näytöillään. Siis ilman mitään ''junnuhelpotuksia''. Käännetään tilanne näin päin: kenet olisi ottanut Granlundin tilalle saatavilla olevista pelaajista? Mä en usko, että esimerkiksi Joensuu koohottamassa laput silmillä Granlundin tilalla olisi auttanut eilen Suomea voittoon. Ei Granlund ollut läheskään niin näkyvässä roolissa eilen, mutta silti täytti paikkansa mielestäni paremmin kuin moni muu.

Edit. Niin ja vielä sellanen pointti, että jonkunhan ne maalit (ja maalipaikat) on pakko luoda latvioita ja tanskoja vastaankin. Ennemminkin se antaa Suomen joukkueesta huonon kuvan jos Granlund on ainoa kuka onnistuu kunnolla näitä maita vastaan.

 

[Ioota Rhoo]

Tähän on saattanut vaikuttaa myös sellainen seikka, että syöttöpaikkaa ei ole löytynyt, silloin joutuu yrittämään muita ratkaisuja. Ei niitä kiekonmenetyksiä kuitenkaan kovin montaa tullut ja niistä ei mitään vaarallista syntynyt omalle joukkueelle. Yhtälailla, MG myös niputti tsekkejä hyvillä harhautuksilla hyökkäysalueella. On aika outoa, jos kuvitellaan, ettei hänelle voisi tulla kiekonmenetyksiä?

Juuri näin. Ne muutamat harvat kiekon menetykset, jotka Granlundille tuli johtuivat siitä, että Pesonen ei osaa pelata ilman kiekkoa. Mies ei hakeudu maalintekopaikkoihin vaan syöksyy aina "auttamaan" kiekollista pelaajaa. Granlundilla on kyllä syöttäminen aina ensimmäinen vaihtoehto, mutta jos ketjukaverit eivät tee itseään vapaiksi, niin sitten täytyy mennä itse.. Pelaajien "kemiat" eivät tässäkään ketjussa kohtaa.


Viivelähtöjen 80-lukulaisuutta enemän ihmettelen ajatusta, että omaa maalia kohti pelaaminen ja sen takana syöttely olisi jotenkin pelin hallitsemista. Kiekon pitäminen on parasta mahdollista puolustamista, olen siitä samaa mieltä, mutta puolustaminen ei ole hallitsemista. Puolustava joukkue ei ole peliä vievä osapuoli. Kaikki "palautukset" ovat aina epäonnistuneita hyökkäyksiä, joissa puolustavajoukkue on onnistunut estämään hyökkäyksen ja hyökkäävä joukkue joutuu yrittämään uudestaan.

On hyvä asia, että pelaajat tietävät miten "palauttaa" eli miten jatkaa hyökkäystä sen epäonnistumisen jälkeen, mutta ei valmentaja voi ottaa taktiikkakseen epäonnistuneita hyökkäyksiä. "Hei, jätkät mennään kaukaloon ja annetaan vastustajan viisi kertaa pakottaa meidät pelaamaan kohti omaa maalia. Sen vasta sotkee heidän pelinsä. Tilastovoitto on meidän"

Suomen pelitavan pitämistä hallintana varsinkin Tshekin kaltaista joukkuetta vastaan, joka peruuttelee ohjailee ja iskee vastaiskuilla ei mahdu minun kaaliini. Ei Tsheikeillä ollut mitään aggressiivista karvausta, joka olisi pitänyt kiekotella pois, vaan he hallitsivat ohjauspelillä. Peli oli alusta loppuun Tshekin hallinnassa ja he pystyivät luottamaan oman materiaalinsa paremmuuteen.

 

[ProCoach]

Sihvonen kirjoittaa taas lähinnä 5-5 pelistä, kun ei esim. ainakin lievästi tuomitse Suomen toivotonta ykkösylivoimakentällistä. Mikko Koivun porukka ei ansaitse nykyisessä miehityksessä sitä kunniaa, että aloittaa lähes kaikki Suomen ylivoimat ja pahimmassa tapaukasessa pysyy jäällä 1:40, kuten eilen yhden ylivoiman aikana kävi.

Tämä on tosiaan harmillista, tuntuu että suurin osa Sihvosen teksteistä koskee 5vs5 pelaamista. Yli- ja alivoimapeli on kuitenkin erittäin ratkaisevassa osassa näissäkin kisoissa.

 

[L4E]

Viivelähtöjen 80-lukulaisuutta enemän ihmettelen ajatusta, että omaa maalia kohti pelaaminen ja sen takana syöttely olisi jotenkin pelin hallitsemista.

Itse kutsun tuota kiekon hautomiseksi. Toimii toki johtoasemassa, jolloin pelataan vastustajalta aikaa pois tehdä tasoitus tai ylivoimaista vihollista vastaan, jolloin yritetään pitää peli mahdollisimman kauan tasoissa. Toki myös itsestäänselvyydessä, kun halutaan viedä vaihto loppuun. Vahvaa karvauspeliä suorittavaa vastaan tuo hautominen on kuitenkin suorastaan itsemurha, kun hyökkäyspään riistot melkein poikkeuksetta päätyvät maalipaikkaan.

Suurin ihmetys itsellä on, että miksi Sihvonen ylikorostaa näitä viivelähtöjä, kun niillä ei kuitenkaan pelin sisällä ole kuin marginaalinen merkitys(positiivisessa mielessä).

 

[Bigmouth]

Viivelähtöjen 80-lukulaisuutta enemän ihmettelen ajatusta, että omaa maalia kohti pelaaminen ja sen takana syöttely olisi jotenkin pelin hallitsemista. Kiekon pitäminen on parasta mahdollista puolustamista, olen siitä samaa mieltä, mutta puolustaminen ei ole hallitsemista
--
Suomen pelitavan pitämistä hallintana varsinkin Tshekin kaltaista joukkuetta vastaan, joka peruuttelee ohjailee ja iskee vastaiskuilla ei mahdu minun kaaliini. Ei Tsheikeillä ollut mitään aggressiivista karvausta, joka olisi pitänyt kiekotella pois, vaan he hallitsivat ohjauspelillä. Peli oli alusta loppuun Tshekin hallinnassa ja he pystyivät luottamaan oman materiaalinsa paremmuuteen.

Suurin ihmetys itsellä on, että miksi Sihvonen ylikorostaa näitä viivelähtöjä, kun niillä ei kuitenkaan pelin sisällä ole kuin marginaalinen merkitys(positiivisessa mielessä).

Ongelma on se, että jääkiekossa hyvin harva joukkue osaa käyttää viivelähtöä oikein. Viivelähtö on oikea tapa juurikin aggressiivisesti karvaavaa joukkuetta vastaan, koska tällöin on mahdollista päästä hyökkäämään rintamassa siten, että kaksi vastustajan hyökkääjää on pelin ulkopuolella. Ongelma on se, kun Tsekin kaltaista kurinalaisesti keskustan sumputtavaa vastustajaa vastaan hyökätään liikaa viiveellä, ei koskaan päästä iskemään ryhmittäytymätöntä puolustusta vastaan.

Ylipäätään näissä eri lähtönopeuksissa olennaista on variointi. Eilenkin Suomen peli oli yksinomaan liian hidasta.

 

[Mänizeri]

Ongelma on se, että jääkiekossa hyvin harva joukkue osaa käyttää viivelähtöä oikein. Viivelähtö on oikea tapa juurikin aggressiivisesti karvaavaa joukkuetta vastaan, koska tällöin on mahdollista päästä hyökkäämään rintamassa siten, että kaksi vastustajan hyökkääjää on pelin ulkopuolella. Ongelma on se, kun Tsekin kaltaista kurinalaisesti keskustan sumputtavaa vastustajaa vastaan hyökätään liikaa viiveellä, ei koskaan päästä iskemään ryhmittäytymätöntä puolustusta vastaan.

Ylipäätään näissä eri lähtönopeuksissa olennaista on variointi. Eilenkin Suomen peli oli yksinomaan liian hidasta.

Sanot että viivelähtöä pitää käyttää oikein, kyllä. Ja toimii aggressiivisesti karvaavaa joukkuetta vastaan. No ei aina, IFK näytti tämän Bluesia vastaan karvatessaan aggressiivisesti. Tällaisessa tilanteessa yksilötaito nousee esiiin, eli kuka pystyy paineen alla toteuttamaan tätä. Mutta jos viivelähtöä käyttää oikein, niin juuri eilen sitä ei oikein osattu tehdä.

Tsekin kaltaista kurinalaisesti sumputtavaa joukkuetta vastaan Suomen olisi kannattanut viljellä enemmän päätykiekkoa viivelähdön/rintamahyökkäyksen päätteeksi. Eli enemmän yhdellä kosketuksella kiekkoa vastustajan selustaan ja koko viisikon voimin taistelemaan kiekosta. Puolustava joukkue olisi joutunut tällöin kääntymään kohti omaa päätyä, mikä vaikeuttaa merkkausta, kun ei takaa tulevaa omaa miestä ei kunnolla näe. Varsinkin nelosketju esitti muutaman mallikkaan tällaisen lähdön eilen. Nopeiden kääntöjen kisassa Suomelle olisi käynyt takuuvarmasti kylmät, Tsekit ovat niissä maailman parhaita katkomaan ja iskemään vastaan. Kaikkihan ovat kulleet kliseen "ei saa menettää kiekkoa keskialueella Tsekkiä vastaan", ja siihen nähden tuo viiveellä pelaaminen oli kuitenkin ihan viisas ratkaisu eilen.

 

[peikko#13]

Juuri näin. Ne muutamat harvat kiekon menetykset, jotka Granlundille tuli johtuivat siitä, että Pesonen ei osaa pelata ilman kiekkoa. Mies ei hakeudu maalintekopaikkoihin vaan syöksyy aina "auttamaan" kiekollista pelaajaa. Granlundilla on kyllä syöttäminen aina ensimmäinen vaihtoehto, mutta jos ketjukaverit eivät tee itseään vapaiksi, niin sitten täytyy mennä itse.. Pelaajien "kemiat" eivät tässäkään ketjussa kohtaa.

Aikamoista paskaa. Tsekki-pelissä Granlund oli kenttänsä heikoin lenkki, eikä sitä voi kiistää kun fanaattisin vappufani. Heti kun aikaa oli vähemmän ja isompia miehiä ympärillä niin näimme lähinnä makoilua ja kiekonmenetyksiä.

Pesosen pelaamista kannattaisi myös hieman seurata ennenkuin antaa noin viiltäviä analyysejä. Tämä turhake tuossa kolmoskentässä on kuitenkin se joka enemmän tai vähemmän pohjustaa tilanteet kuskaamalla kiekon alueelle ja hakemalla päätykiekot kentän haltuun. Kulmamyllyjen aikana hän patsastelee lähinnä maalin edessä tai tasapainottavana pelaajana alempana, eikä supertähtien jaloissa. Toisin sanoen Pesosen rooli on kohtuullisista käsistä huolimatta enemmän duunarin kuin kiekkovirtuoosin, mikä tällä tasolla on ihan järkevääkin.

Kolmoskentän, joka on ollut kuitenkin tähän asti paras kokonaisuus, ongelma ei ole niinkään kemioiden vaan yleisen tason kanssa. Granlund on jo nyt loistava ylivoimalla, mutta vaikeuksissa liikkeen ja voiman kanssa normaalipelaamisessa. Immonen on muuten hyvä, mutta hidas. Pesonenkin pelaisi NHLssä, jos omaisi enemmän voimaa tai paremman laukauksen. Kaikki ovat erinomaisia pelaajia, mutta kaikilla on kiistattomat ongelmansa kansainvälisellä tasolla, mikä osaltaan jarruttaa dominointia.

 

[Jyrla]

Ongelma on se, että jääkiekossa hyvin harva joukkue osaa käyttää viivelähtöä oikein. Viivelähtö on oikea tapa juurikin aggressiivisesti karvaavaa joukkuetta vastaan, koska tällöin on mahdollista päästä hyökkäämään rintamassa siten, että kaksi vastustajan hyökkääjää on pelin ulkopuolella. Ongelma on se, kun Tsekin kaltaista kurinalaisesti keskustan sumputtavaa vastustajaa vastaan hyökätään liikaa viiveellä, ei koskaan päästä iskemään ryhmittäytymätöntä puolustusta vastaan.

Ylipäätään näissä eri lähtönopeuksissa olennaista on variointi. Eilenkin Suomen peli oli yksinomaan liian hidasta.

Jos trappia vastaan hyökätään paljon nopeasti yhdellä tai kahdella pelaajalla, se johtaa vastaiskuihin, joihin viisikko ei ole valmis. Eilen Suomi pelasi enemmän kiekkokontrollia kuin Tsekki ja hävisi ottelun 2-1. Kummallako joukkueella oli enemmän hyviä maalintekopaikkoja eilen?

Suomi hävisi eilisen ottelun ensisijaisesti viimeistelyn heikkouteen, eikä siihen että olisi hyökännyt liian hitaasti, tai että kiekkokontrollipeli olisi tuottanut liian vähän maalipaikkoja voittoa ajatellen.

Suomipoika puristi mailaa ja hätäili, eikä siinä auta nopeat eikä hitaat hyökkäykset, jollei kiekkoa saada puolityhjään maaliin.

 

[Bigmouth]

Sanot että viivelähtöä pitää käyttää oikein, kyllä. Ja toimii aggressiivisesti karvaavaa joukkuetta vastaan. No ei aina, IFK näytti tämän Bluesia vastaan karvatessaan aggressiivisesti. Tällaisessa tilanteessa yksilötaito nousee esiiin, eli kuka pystyy paineen alla toteuttamaan tätä. Mutta jos viivelähtöä käyttää oikein, niin juuri eilen sitä ei oikein osattu tehdä.

Totta. Luin oman kappaleeni uudelleen läpi ja jätin näemmä itse sitten kirjoittamatta tuon tekemäsi yksilötaito-pointin. Suomen puolustuksessa yksilötaito riittää kyllä pelaamaan paineen allakin viivelähtöjä (tiedä sitten mihin muuhun se riittää).

Tuota jonkun ylempänä tekemää väitettä viivelähtöjen taklauksia vähentävästä vaikutuksesta en kyllä allekirjoita.

Edit:

Jos trappia vastaan hyökätään paljon nopeasti yhdellä tai kahdella pelaajalla, se johtaa vastaiskuihin, joihin viisikko ei ole valmis. Eilen Suomi pelasi enemmän kiekkokontrollia kuin Tsekki ja hävisi ottelun 2-1. Kummallako joukkueella oli enemmän hyviä maalintekopaikkoja eilen?

Suomi hävisi eilisen ottelun ensisijaisesti viimeistelyn heikkouteen, eikä siihen että olisi hyökännyt liian hitaasti, tai että kiekkokontrollipeli olisi tuottanut liian vähän maalipaikkoja voittoa ajatellen.

Suomipoika puristi mailaa ja hätäili, eikä siinä auta nopeat eikä hitaat hyökkäykset, jollei kiekkoa saada puolityhjään maaliin.

En väittänytkään eilisen tappion olleen kiinni hitaista lähdoistä. Mutta myöskään se väite, että Suomella olisi ollut huomattavasti enemmän maalipaikkoja kuin Tsekillä ei aivan pidä paikkaansa. Viimeistely oli kiistatta huonoa, mutta monet laukaukset lähtivät vain näennäisistä maalipaikoista, koska Tsekin puolustuksen ryhmitystä ei saatu auki.

 

[Ioota Rhoo]

Aikamoista paskaa. Tsekki-pelissä Granlund oli kenttänsä heikoin lenkki, eikä sitä voi kiistää kun fanaattisin vappufani. Heti kun aikaa oli vähemmän ja isompia miehiä ympärillä niin näimme lähinnä makoilua ja kiekonmenetyksiä.

Pesosen pelaamista kannattaisi myös hieman seurata ennenkuin antaa noin viiltäviä analyysejä. Tämä turhake tuossa kolmoskentässä on kuitenkin se joka enemmän tai vähemmän pohjustaa tilanteet kuskaamalla kiekon alueelle ja hakemalla päätykiekot kentän haltuun. Kulmamyllyjen aikana hän patsastelee lähinnä maalin edessä tai tasapainottavana pelaajana alempana, eikä supertähtien jaloissa. Toisin sanoen Pesosen rooli on kohtuullisista käsistä huolimatta enemmän duunarin kuin kiekkovirtuoosin, mikä tällä tasolla on ihan järkevääkin.

Kolmoskentän, joka on ollut kuitenkin tähän asti paras kokonaisuus, ongelma ei ole niinkään kemioiden vaan yleisen tason kanssa. Granlund on jo nyt loistava ylivoimalla, mutta vaikeuksissa liikkeen ja voiman kanssa normaalipelaamisessa. Immonen on muuten hyvä, mutta hidas. Pesonenkin pelaisi NHLssä, jos omaisi enemmän voimaa tai paremman laukauksen. Kaikki ovat erinomaisia pelaajia, mutta kaikilla on kiistattomat ongelmansa kansainvälisellä tasolla, mikä osaltaan jarruttaa dominointia.

Olen kanssasi eri mieltä. Olen seurannut tuota Pesosen peliä tässä turnauksessa ja myös aiemmin. Pesonen on kiistatta Suomen parhaimpia "kiekon kuskaajia" ja tuossa kolmosessa paras pelaaja viemään kiekon vastustajan päätyyn. Immonen ja Granlund ovat tähän liian hitaita.

Ilman kiekkoa Pesonen on heikko. Hän ei kykene lukemaan pelitilanteita samalla tavalla, kuin Immonen ja Granlund. Hänen KHL-roolista minulla ei ole tietoa, mutta arvelisin että hänen nykyinen roolinsa on hänelle melko vieras, minkä takia hän on ollut turnauksessa tuon ketjun huonoin pelaaja.

Jokaisella pelaajalla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, ja jotta pelaajasta saadaan paras irti täytyy hänen vierelleen laittaa pelaajia, jotka korostavat niitä vahvuuksia ja korvaavat niitä heikkouksia. Pesonen korvaa nopeudellaan kahden ketjukaverinsa heikkouksia, mutta on muuten tuohon ketjuun sopimaton.

 

[olkikuukkeli]

Aikamoista paskaa. Tsekki-pelissä Granlund oli kenttänsä heikoin lenkki, eikä sitä voi kiistää kun fanaattisin vappufani. Heti kun aikaa oli vähemmän ja isompia miehiä ympärillä niin näimme lähinnä makoilua ja kiekonmenetyksiä.

Minusta Sihvonen osoittaa asiantuntemattomuutensa pelaaja-analyytikkona väittämällä, että Granlund olisi jotenkin hyytynyt Tsekki-pelissä. Granlund nimenomaan jatkoi siitä mihin Latvia-pelissä jäi ja suoriutui hyvin myös fyysisestä pelistä. Mikä rohkaisevinta, Granlund paransi koko ajan pelin loppua kohti, mikä on ilman muuta pelimiehen merkki. Granlundilla ei tapahtunut rooliinsa nähden tavallista enempää kiekonmenetyksiä tai "makoiluja", eikä juuri enempää pihalla voi olla kuin väittää, että Granlund olisi tuolle joukkueelle jonkinlainen riippakivi, "säälistä mukana".

Pesosesta olen kuitenkin osittain samaa mieltä, jostain syystä mies saa paljon sellaistakin lokaa niskaansa, jota ei ole ansainnut. Pesonenhan on pelannut peliaikaan nähden varsin hyvän turnauksen etenkin kiekollisena, mutta perusnegafanit näkevät jostain syystä pelkkää huonoa. No, sehän nyt on odotettavissa koko Suomen joukkueesta kirjoitellessa, 90% pelaajista on täyttä paskaa.

T: Fanaattinen vappufani

 

[Jyrla]

En väittänytkään eilisen tappion olleen kiinni hitaista lähdoistä. Mutta myöskään se väite, että Suomella olisi ollut huomattavasti enemmän maalipaikkoja kuin Tsekillä ei aivan pidä paikkaansa. Viimeistely oli kiistatta huonoa, mutta monet laukaukset lähtivät vain näennäisistä maalipaikoista, koska Tsekin puolustuksen ryhmitystä ei saatu auki.

Jukka Jalonen kertoi haastattelussa Suomella olleen yli 20kpl potentiaalisia maalintekopaikkoja, yksi niistä onnistui. Minulla ei ole mitään tilastoa asiasta, mutta veikkaan, että Jalosella on. Siksi Suomi ei muuttanut taktiikkaansa, vaikka olikin häviöllä. Maalipaikkojen vähyyteen, tai siihen, että Tsekki puolusti niin tiiviisti omalla alueellaan, ei hävitty. Hävittiin Pavelecin hyvyyteen ja oman viimeistelyn heikkouteen.

Toisaalta 5-5 pelissä oltiin hyviä, eikä av:kaan ollut huonoa. Monelle muulle olisi tuolla jäähymäärällä tullut 1 tai 2 enemmän omiin ja se olisikin sitten ollut siinä.

 

[Bigmouth]

Maalipaikkojen vähyyteen, tai siihen, että Tsekki puolusti niin tiiviisti omalla alueellaan, ei hävitty. Hävittiin Pavelecin hyvyyteen ja oman viimeistelyn heikkouteen.

Tuossa on tosia ja epätosia väittämiä. Maalipaikkoja oli tarpeeksi, mutta niissä oltiin systemaattisesti "väärin". Liian hiljaisia syöttöjä, laukoja kiinni puolustavassa pelaajassa, laukauksia huonosta peliasennosta.

Tsekki teki Suomelle viimeistelystä vaikeata puolustamalla tiiviisti. On totta, että muutamassa avopaikassa ongelma oli nimenomaan huono viimeistely, mutta suurempi ongelma oli oikeasti hyvien viimeistelypaikkojen vähyys. Suomi ei juurikaan päässyt fysiikalla paikoille, eikä Tsekin puolustajia saatu horjutettua.

Tuosta Pavelecin hyvyydestä kerrotaan varmaan tarinoita vielä meidän lastenlapsillemmekin, mutta mielestäni Pavelecin peli ei juuri peruspeliä parempaa ollut. Sekin Immosen avopaikka oli torjuttavissa vain laukauksen huonouden vuoksi.

 

[Johannes]

Suomi on nyt 2-1 maaleissa, 5-5 pelissä, tasakentällisin. 5-4 pelissä olemme maalein 5-4 johdossa ja 6-5 pelissä 1-0, kun lasketaan kolmen pelin maalit yhteen. Vain Tanska-pelin kolmannessa erässä Suomi on tehnyt maaleja tasakentällisin tähän saakka.

Minusta jyrla kirjoittaa asiaa, kun toteaa maalipaikkojen tuhlaamisen olleen eilisen pelin suurin syy tappioon, vaikka en nyt ihan yli 20 huippupaikkaa Suomella nähnytkään. Oli niitä kuitenkin sen verran, että joku 3 maalia olisi pitänyt niistä tehdä, eikä vain 1 kpl.