BitterX kirjoitti:
Tämäpä se idea onkin. Jääkiekkolehden mistääneisanotapahaa -jaaritukset eivät herätä keskustelua. Sihvonen herättää. Oli oikeassa tai ei. Oli hänen kanssaan ihmiset eri mieltä tai ei. Toistetaan: keskustelu johtaa parhaimmillaan universaalisti hyödyllisiin tuloksiin (tässä tapauksessa suomalainen jääkiekko). Sihvonen ikäänkuin ärsyttää suomalaiset paikallaan homehtuvat jääkiekkopiirit keskustelemaan - ja julkinen keskustelu potkii erilaisia tahoja perseelle.
On hieman noloa osallistua keskusteluun, joka on ketjuna otsikoitu omalla nimellä. Mutta olkoon tämäkin osa sitä "amatöörimäisyyttä", josta nimimerkki Pokki minua moittii. No, minä painan Pokille kaffet Rinkelinmäellä, jahka hän tohtii ilmoittautua siinä pumpputermarin äärellä.
Mutta BitterX tiivisti tuossa yllä kaiken toimintani niin osuvasti, että en olisi sitä itse tuon paremmin kyennyt muotoilemaan.
Oleellista on keskustelu. Ja kunnon jääkiekkokeskustelun rakenne syntyy vain, jos on i) aihe, ii) keskustelija / keskustelijat, iii) foorumi, missä keskustella iv) vastapuoli (keskustelijana tai aiheena tai ilmiönä tai tapahtumana), v) keskustelijoiden kompetenssi sisällön (peli) ja muodon (retoriikka) suhteen ja vi) yleisö.
Minua kiinnostaa itse pelin (sisältö) jälkeen eniten yleisö.
Yleisöä ei ole juurikaan ennalta olemassa, se on luotava. Jääkiekkokeskustelu tai ylipäätään mikään keskustelu ei elä pitkään ilman yleisöä.
Eräs tapa luoda yleisö puhettaan kuuntelemaan on tämä: tulee olla oikesti ja osaavasti ANALYYTTINEN (40%); on oltava POLEEMINEN ja luotava voimakkaita vastakkainasetteluja (20%); on heittäydyttävä NARRIKSI eri näyttämöille (20%); tulee pysyä LIIKKEESSÄ ja vaihtaa edellä mainittujen lukujen suhdetta tilanteen mukaan (10%); lisäksi on löydettävä PÄÄTOIMITTAJA (tai päinvastoin päätoimittajan on löydettävä analyytikko). Ja päätoimittaja on oltava sellainen, joka tukee ja luo ja mentoroi kaiken aikaa tätä koko pakettia (10%).
Tällä tavoin syntyy erilaisia yleisöjä yleisön sisään - eli muodostuu lukijapositioita. Yksi vihaa, toinen rakastaa, kolmas haltioituu analyysistä, neljäs ei tiedä miten suhtautua, viides kuulee ensimmäiseltä, toiselta, kolmannelta tai neljänneltä, että jossain mediassa tehdään tavalla tai toisella asioita eri meiningillä kuin missään muualla. Kun ensimmäinen irtisanoo tilauksen, viides jättää omansa sisään. Lopulta ensimmäinen palaa lukijaksi ja jossain jo seitsemäs harkitsee mukaan lähtemistä. Tällä tavoin keskustelu vyöryy ja kasvaa kuin lumipallo nuoskalumella. Välillä lohkeaa pala pois, mutta enimmäkseen pallo kasvaa.
Kaikki kaikessa on yleisö.
-sihvonen-
PS. Ja rehellisesti sanoen tämän tekstinpätkän motiivi oli ja on se, että välillä tuon narrin (20%) osaa risoo... Mutta mutta. Mihin sitä ei olisi valmis jääkiekkokeskustelun puolesta. Ja oma kiehtova alue on kieltämättä keskustelu siitä, miten keskustellaan eli metakeskustelu. Tosin sille aika lienee kypsä vasta sitten, kun ensin edes syntyy kunnon peruskeskustelua.
PPS. Ja pakko nuhdella vielä veljeämme (vai siskoa?) Pokkia siitä, että hänen historiantuntemuksensa on hyvin hataralla pohjalla. Suosittelen Pokille lukemiseksi Jurgen Habermasin Julkisuuden rakennemuutosta. Tuo teos avasi minulle aivan uudet näkymät siitä, mitä on keskustelu parhaimmillaan, tai siis mitä se voisi olla. Eli tämä "virallinen keskustelu", jota Pokki pitää ammattilaisuuden merkkinä, onkin vain keskustelun esittämistä. Aitoa keskustelu sen sijaan on se, että ihmiset voivat riippumattomina esittää ja verrata kantojaan ja käydä niistä väittelyä. Mutta tämähän ei toteudu enää (jälki)modernissa kulttuurissamme. Olemme kaikki sidottuja asemiimme. Seuraus on se, että keskustelut muuttuvat muodollisiksi ja mitään sanomattomiksi munkkilationoiksi, joista terä ja vaikutusvalta ovat poissa. Habermasia siteeratakseni tällaiset keskustelut ovat pelkkää "tehtailtua julkisuutta". Mutta nämä Jatkoajan kaltaiset keskustelufoorumit ovatkin mitä parhainta keskustelua. Moitin taannoin, että täällä jauhetaan nimettömänä ja huudellaan suulla suuremmalla. Mutta nyt olen vaihtanut kantaani. Täällä tämä nimettömyys johtaa juuri siihen, että kannat väittelevä eivätkä miehet ja naiset. On melkein pakko hyväksyä se, että ideaali julkinen keskustelu ei näytä palaavan, koska ihmiset eivät voi ja uskalla lyödä omaa (julkista ja oikeaa) identiteettiään peliin. Siksi on hyvä, että on tällaisia keskustelupalstoja. Jäljellä on toki kysymys siitä, että millä ihmeellä tällainen aito ja loistava keskustelu "politisoituisi" ja saisi reaaleja ilmenemismuotoja todellisuudessa. Vaan olihan meillä viime keväänä hieman valoa tunnelin päässä, kun itse Rautakansleri Kummola mainitsi Jatkoajan "lahkolaiset" sivulauseessaan. Joten ilman sarvia ja hampaita nimimerkki Pokki: jo näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa saattaa kääntyä niin, että se se vasta on amatöörimäistä journalismia, jossa keskustelijat eivät ilmesty nettipalstoille eli sinne, missä keskustelu on riippumatonta ja aitoa.