Ja sen että Stefan Ikonen ei ole Sihvosen kunnioittama LÄTKÄJÄTKÄ vaan kaukkiksen pelaaja.
JKyseessähän on tietenkin Raimo Summasen Meidän päivä.
"...se (kirja) tullaan saamieni tietojen mukaan kääntämään myös muille kielille ja sitä on tarkoitus käyttää joissain maissa jopa oppikirjana." — Petteri Sihvonen
Ei huomio Jatkiksessa tai muuallakaan levikkiä sinällään nosta. Kyllä siihen tarvitaan ostopäätöksiä ja klassista markkinointia. Urheilulehden levikki on marginaalista sorttia edelleen, threadin miljoonannella sivulla.
Juuri tämänlaisten analyysien ansiosta Petteri on johtava analyytikko eikä sitä muuta se vaikka mieheltä tulisi kuinka typeriä flametuksia välillä. Keltään muulta ei Suomessa tämänkaltaisia analyysejä nähdä. Toki moni ammattivalmentaja olisi niitä varmasti sinänsä kykenevä tekemään, mutta kun he eivät niitä julkisuudessa kuitenkaan tee (pallo heitetty erityisesti J.Koivun, Ika Lehkosen ja Juhani Tammisen suntaan).Kuopion suuntaanhan on ohjeet pelikirjan korjaamiseksi ja mestaruuden tavoittelemiseksi annettu täällä:
http://www.urheilulehti.fi/jaakiekk...pa-voi-nousta-taistelemaan-jopa-mestaruudesta
Juuri tämänlaisten analyysien ansiosta Petteri on johtava analyytikko eikä sitä muuta se vaikka mieheltä tulisi kuinka typeriä flametuksia välillä. Keltään muulta ei Suomessa tämänkaltaisia analyysejä nähdä. Toki moni ammattivalmentaja olisi niitä varmasti sinänsä kykenevä tekemään, mutta kun he eivät niitä julkisuudessa kuitenkaan tee (pallo heitetty erityisesti J.Koivun, Ika Lehkosen ja Juhani Tammisen suntaan).
Olen itsekin eri mieltä joistakin Sihvosen teeseistä ja itseasiassa vieläpä varsin samalla tavalla kuin videota kommentoinut nimimerkki 'miksu':kin. Ensinnäkin Pekka Virta muutti jo Kalpan pelikirjaa jokin aika sitten ja nyt peliä avataan selvästi suoraviivaisemmin. Miksun kanssa samaa mieltä (ja siten Sihvosen kanssa eri mieltä) olen myös tuosta että Kalpaa vastaan sumputtaminen olisi tehokkain keino pelata. Harmi muuten ettei SM-liiga tilastoi pitkiä kiekkoja, siellä olisi varmasti tehtävissä mielenkiintoisia huomioita Kalpan pelin muutoksista.
Väittäisin että tuossa on niin paljon muuttujia että tehtävä on mahdoton. Tuossa on niin monenlaisia suoria ja epäsuoria syy-seuraus-suhteita, esim vaikka kuinka olisi optimaalinen tapa hyökätä niin aina ei voi hyökätä samalla tavalla koska muuten se on liian ennakoitavaa.
Pelitavassa oleellista on että hyökkäykset ovat pitkiä, jolloin vastustajan puolustus väsyy, tekee virheitä eikä ole kykenevä kääntämään peliä tehokkaasti. Mahdolliset kiekon menetykset tapahtuvat vastustajan maalin tasolla, jolloin oma joukkue ehtii ryhmittyä puolustamaan.
Jääkiekossa tehdään 5vs5 pelatetessa kontrolloiduilla hyökkäyksillä ehkä 5-15% kaikista maaleista, joten keskittyminen pelkästään niihen ja unohtaen muut pelitavasta seuraavat asiat ja seuraukset on melko riittämätöntä. Hanlonin Jokerit olivat valitettavan hyvä esimerkki tästä.
Minä olen edelleenkin samaa mieltä itseni kanssa ja eri mieltä siitä, että jokaisella joukkueella pitäisi jokaisen hyökkäyksen tavoitteena olla maalipaikan luominen. Joillekin joukkueille sopii materiaalista johtuen passiivisempi taktiikka, jolloin suuren osan hyökkäyksistä tarkoitus on antaa omalle joukkueelle lepoaikaa, vaihtaa pelaajia jne. Jos molemmat joukkueet pelaavat tuollaista peliä, jossa tarkoitus on luoda maalipaikka, niin pelistä tulee helposti päästä päähän menevää kilpailua ja siinä pelissä ei Kalpa suurinta osaa joukkueista voita.Itse olen kyllä erimieltä tuosta lähestymistavasta, jonka otat KalPan pelitapaan. Tuskinpa sen tavoitteena on vastustajan väsyttäminen. Määritelmä sinänsä on hyvin suomalaista ajattelua kuvaava, jossa itse ei pystytä mihinkään vaan pitää odottaa, jos jotain kivaa seuraisi.
Kyllä jokaisen hyökkäyksen tavoitteena pitää olla maalipaikan luonti joko suorasta hyökkäyksestä tai päätypelin kautta. Vastustajan väsyminen voi olla sitten välillinen seuraus.
Pekka Virtahan viimeksi Blues-pelin erätauolla antoi erittäin poikkeuksellisen haastattelun valmentajaksi. Hän suorastaan kiroili sitä, kun joillain hyökkääjillä on tarve ajaa vastustajan maalille ja hakea nopeita ratkaisuja, vaikka on sovittu, että hyökätään pitkiä hyökkäyksiä.
No joo, eihän mikään ole jääkiekossa sitä miltä se näyttää, jos asiaa kysyy viideltä eri ihmiseltä. Mutta jotain yksinkertaistuksia valmentajakin joutuu tekemään, kun fläppitauluun asioita piirtää. Esimerkiksi vastustajan ryhmitys ole aina se tasapainoinen 1-2-2 tai vastaavaa, mutta silti saatetaan harjoitella avauksia juuri tuollaista ryhmitystä vastaan, koska 90% tapauksissa vastustaja pelaa näin.
Myös maalipaikat on hyvä esimerkki tilastoinnista ja sen vaikeudesta. Toisen mielestä suora laukaus ilman maskia on aina molarin otettavissa etäisyydestä huolimatta, joku taas näkee että 10 metrin etäisyys maalista tarkoittaa maalipaikkaa jne. Mutta johonkin on rajat vedettävä tilastoinnissakin. Se on sitten ihan katsojan silmässä mitä kentällä näki. Liian pilkun tarkka tuijottaminen johtaa siihen, ettei yhdelläkään joukkueella ole edes pelitapaa, koska tilanteet vaihtelevat koko ajan.
Ei KalPan lähtöjen tunnistaminen ole kauhean vaikea tehtävä, sen verran kontrolloitua se on.
Itse olen kyllä erimieltä tuosta lähestymistavasta, jonka otat KalPan pelitapaan. Tuskinpa sen tavoitteena on vastustajan väsyttäminen. Määritelmä sinänsä on hyvin suomalaista ajattelua kuvaava, jossa itse ei pystytä mihinkään vaan pitää odottaa, jos jotain kivaa seuraisi.
Kyllä jokaisen hyökkäyksen tavoitteena pitää olla maalipaikan luonti joko suorasta hyökkäyksestä tai päätypelin kautta. Vastustajan väsyminen voi olla sitten välillinen seuraus.
... huomioiden joukkueen puolustuskaluston laadun yksilötasolla mitattuna ja maalivahdit (joskaan en henkilökohtaisesti ole sitä mieltä, että nuo kaksi olisivat kaksi tärkeintä asiaa puolustuspelin toiminnan kannalta).
HPK:n B-juniorit pelaavat myös poikkeuksellista kiekottelu-pelisysteemiä. Voittoja on alkanut tulla sitkeän pelikirjaharjoittelun tuloksena vaikean alkusyksyn jälkeen. Tänään joutui taipumaan B-juniorien SM-sarjan kärkijoukkueista Kärpät kotonaan 0-1 HPK:n B:tä vastaan.
HPK:n B-juniorit pelaavat myös poikkeuksellista kiekottelu-pelisysteemiä. Voittoja on alkanut tulla sitkeän pelikirjaharjoittelun tuloksena vaikean alkusyksyn jälkeen. Tänään joutui taipumaan B-juniorien SM-sarjan kärkijoukkueista Kärpät kotonaan 0-1 HPK:n B:tä vastaan.
No tänään ei kyllä voi puhua että HPK ois kiekkoa hirveän paljon enemmän pitänyt kuin Kärpät. Molemmat puolusti tarkasti ja hyökkäsivät huolimattomasti, mistä johtuu alhaiset maalilukemat. Yksi paha virhe puolustuspelissä Kärpiltä ihan lopussa mistä HPK rankaisi. Ei ollut väärin että HPK voitti, mutta ei kyllä esittänyt mitään maata mullistavaa taktiikkaa vaan ihan peruspeliä jatkuvilla puolinopeilla avareilla.