Rattijuopumuksen "rangaistavuus" rakentuu abstraktin ja ideaalisen "vaarantamisen" idealle.
Ei ole kahta kysymystä siitä, että yleisillä teillä moottoriajoneuvoa kuljetettaessa Sihvosen teko on ollut vähemmän "hyväksyttävä", olipa siellä siten konkreettisella tasolla yksikään sylilapsi, vanhus, vammainen, heikomman sukupuolen edustaja, seksuaalisen vähemmistön edustaja, työtön, työn uuvuttama, mielenterveyspotilas tai muu herkästi loukkautuva "uhri" ollut konkreettisesti ja osoitettavissa olevin tavoin Sihvosen toiminnan tuloksena vaarantuneena tai vaikkapa vain "loukkaantuneena" henkisesti Sihvosen osoittamasta "piittaamattomuudesta" heitä, itseään tahi normeja kohtaan laajassa merkityksessä, käsittäen siis lain lisäksi sosiaalisia ulottuvuuksia.
Ja Sihvosen saa tästä lain tarkoittaman rangaistuksen vakinaisesta tuomioistuimesta ja hyvä niin.
Mitä rangaistuksia väenkokouksien tai median "oikeustaju" toverituomioistuimineen jakaa, on sitten se toinen asia. Sihvosen tapauksessa tuskin aiheuttaa isompaa liikutusta kävi niin tai näin, Röngän rakentama julkisuusprofiili po. kirjallisuudenharrastajalle on jo valmiiksi konfliktinhakuinen.