Osin samaa mieltä. Oikeistossa taitaa valtaosa ymmärtää sen, että nyt kasvava velka ja talousongelmat eivät johdu pääosin Orpon hallituksen toimista. Ja senkin, että ne eivät johdu vain Marinin hallituksen toimista. Meillä on monta hallitusta jättänyt tekemättä tärkeät perustyöt.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
FCAA on kehittynyt matkan varrella paljon – Laajeneminen tuo myös haasteensaLue lisää »
-
Venla Varis haluaa kehittyä maalivahtivalmentajana, mutta edessä on samoja haasteita kuin peliurallakinLue lisää »
-
New York Rangersin mestaruusikkuna sulkeutuu vauhdilla − Chris Druryn aikakausi vaarassa olla totaalinen epäonnistuminenLue lisää »
-
Maailmanmestari ja olympiavoittaja Ville Pokka palaa Ouluun 10 vuoden tauon jälkeenLue lisää »
-
Pohjois-Amerikan ilmasilta toi NHL-unelmansa hylänneen miehen SaiPaan – nälkäinen Henri Nikkanen paahtaa kaasu pohjassaLue lisää »
-
Itsekriittinen tähtihyökkääjä Otto Kivenmäki kehuu SaiPaa ja Raimo Helmistä, mutta vaatii joukkueeltaan tasaisuuttaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 628 771
- 18 843
Osin samaa mieltä. Oikeistossa taitaa valtaosa ymmärtää sen, että nyt kasvava velka ja talousongelmat eivät johdu pääosin Orpon hallituksen toimista. Ja senkin, että ne eivät johdu vain Marinin hallituksen toimista. Meillä on monta hallitusta jättänyt tekemättä tärkeät perustyöt.
Tuo kysymyksen asettelu, että "Uskotko että Orpon hallitus tekee Suomen paremmaksi paikaksi elää" on vähän sellanen, että helposti tekee mieli vastata niin, että nyt lyhyellä aikavälillä varmaan ei, koska leikkaukset ovat niin laajat ja osuvat myös tukiin, suhdanteet ovat edelleen alhaalla ja yleiset näkymätkin vähän kaikessa hyvin epävarmat. Työttömyyskin voi tästä kasvaa edelleen jonkin verran, vaikka hallitus tekisi mitä, tai jättäisi tekemättä.
Mutta valtiollinen kulujen perkaus on pakollinen syy-seuraus, ja siitä toivottavasti voidaan saavuttaa hyvää tulevaisuutta ajatellen, ja tästä pitäisi alkaa se yli hallituskausien kestävä suunnanmuutos. Suomella on paljon haasteita näkyvissä, kun on niin iso maa pienellä asukasmäärällä, ja jolla rahat vähissä, niin on tässä palaa ihan jokaiselle hallitukselle.
Hallitukset ovat jättäneet tekemättä, mutta myös yritykset ovat jättäneet hommat puolitiehen. 95,5% Suomen yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä. Joka kymmenes tavoittelee kasvua tai tähtää kansainvälisille markkinoille.
Nämä ovat jotenkin huolestuttavia lukuja talouden näkökulmasta. Fakta on, että yritys joka ei tavoittele kasvua, se taantuu. Hallitusten päätöksillä on oma vaikutuksensa, mutta väitän, että luottamuksella, tulevaisuudenuskolla ja kannustamisella vaikutus on vielä isompi. Tähän toki hallitus voi paljon vaikuttaa.
Orpon hallituksen suurin virhe omasta mielestäni on juuri noiden edellämainittujen asioiden laiminlyönti. Lisäksi työnantajaa ja yrityksiä suosivat päätökset (joiden vaikutus perusongelmaan on marginaalimen) lisäävät vastakkainasettelua yrittäjä vs. Työntekijä. Muutenkin yrittäjiä ei juuri arvosteta. Lottovoitolla vaurastumista pidetään hyväksyttävämpänä kuin yrittäjyydellä.
Yrittäjän näkökulmasta paljon enemmän pitäisi rakentaa turvaverkkoa yrittäjäksi ryhtyvälle ja yritystä kasvattavalle. Eli yrittäjän työttömyysturvan parannus, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen jne.
Työllistäviä ja kasvavia yrityksiä tarvitaan kipeästi lisää.
Toki talouskasvusta ja sen tarpeellisuudesta yleisesti voidaan olla montaa mieltä, mutta nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä se on ainoa tapa pitää talous pystyssä.
Keväältä ylen juttua aiheesta, josta poimin lukuja.
Suomessa vain harvat ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua – ”Oli aika rankkaa”
Suomessa vain harva yrittäjä haluaa kasvattaa liiketoimintaansa isoksi. Yrittäjien määrä on laskenut.
yle.fi
Minun ihannemaailmassani paras tapa yli hallituskausien jatkuvaan Suomen suurien ongelmien ratkaisemiseen olisi SDP ja Kokoomuksen pitkäaikainen yhteistyö vähän Paavo Lipposen hallitusten tyyliin.
Joo tämä lienee se ainut tapa, jolla mahdollisesti voisi jatkumoa pitää. Mutta edelleen vaan mietin sitä, kuinka SDP olisi sitten valmis muuttamaan tietty katsontaansa, ja suostumaan tarkempaan euroon. Esimerkiksi se politiikka, jota Lipposen aikaan tehtiin, ei toimi nykytilanteessa enää millään matikalla. Jos nyt edes silloinkaan toimi, mutta ajat oli erilaiset ja takana vaikea 90-luku, eli en moiti enkä varsinkaan tuomitse. Mutta eiköhän tuossa kompromissien sinipunassa se tulevaisuus jollain tavalla ole.
Viimeksi muokattu:
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Lipposen hallitusten aikaan BKT kasvoi keskimäärin noin 4 % per vuosi. Kovin erilainen tilanne kuin mitä tällä hetkellä. Itse asiassa finanssikriisin jälkeen ei ole ollut edes yhtä yksittäistä vuotta, jolloin kasvu olisi ollut 4 %.
Tuo on se muuttunut tilanne - etenkin finanssikriisin jälkeen olemme sekä ikääntyneet nopeasti että kasvaneet kituaalisti. Sinänsä uusia menoja ei ole kauheasti säädetty, mutta demografian kurjistuminen on käytännössä menoautomaatti. Ja toki tämä nerokas tapamme "ratkaista" sote-palvelumme vain pahentaa tilannetta.
Työllistäviä ja kasvavia yrityksiä tarvitaan kipeästi lisää.
Toki talouskasvusta ja sen tarpeellisuudesta yleisesti voidaan olla montaa mieltä, mutta nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä se on ainoa tapa pitää talous pystyssä.
Keväältä ylen juttua aiheesta, josta poimin lukuja.
Suomessa vain harvat ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua – ”Oli aika rankkaa”
Suomessa vain harva yrittäjä haluaa kasvattaa liiketoimintaansa isoksi. Yrittäjien määrä on laskenut.
Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan. Kannattaa lukea. Suomessa tarvitaan ehdottomasti talouskasvua ja tuottavuuden nousua eri sektoreilla teollisuudessa ja palvelualoilla. Työllisyysasteen nousuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.
Luvitusasiat ovat saatava kuntoon pikaisesti. Kyllä se siitä.
Hyvä kasvu, todella hyvä. Täytyy toki muistaa, että Lipposen hallituskaudet oli vahvaa korkeasuhdanteen aikaa ja olihan ne talousolosuhteet kaikinpuolin ihan erilaiset, BKT kasvoi hyvin osin sen takia. Eikä kaikki Suomen ansiota ollut, kun muilla mailla iso rooli tuossa että meidänkin luvut näytti hyvältä. Vienti veti jne. Nykytilanne vaatii uudistuksia ja pitkäjänteisempää talouspolitiikkaa, kuin pelkkää sitä jakopolitiikkaa, johon Suomi on tottunut. Tilanne on muuttunut todella paljon noista ajoista.
Lipposen ja nousun aikakaudella olisi ollut tavallaan helpompi paikka tehdä tarvittavia työmarkkinauudistuksia ja yleisesti karsia valtion menoja ilman suurempia leikkauslistoja vrt nyt. 20-25v valtion menot kasvo jatkuvasti, ja sillä tiellä tavallaan oltu koko ajan, ja kestävyysvajetta ollut paljon.
Maailma on toki muuttunut, mutta edelleen on paljon mahdollisuuksia. Talous kasvaa käytännössä kaikkialla muualla, paitsi Suomessa. Suomen oma markkina on pieni, mutta toisaalta meille iso markkina on jostain muualta todella pieni.
Suomen ongelma ongelma on, että ei löydetä niitä kasvavia markkinoita ja uusia markkinoita. Tarvitaan uusia yrityksiä, kehitystä olemassaolevien yritysten tekemiseen ja uusia markkinoita.
Erityisesti palveluissa on valtava potentiaali, mutta toisaalta myös kehno tuottavuus. Eli palvelukehitykseen ja palvelusektoriin panostamalla ratkaistaisiin pariakin ongelmaa samalla kertaa.
Lähteitä:
Tässä karu grafiikka kasvusta.
Raju grafiikka näyttää: Suomen talouskasvu jämähti 10. huonoimmalle sijalle koko maailmassa
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF patistaa Suomen hallitusta lisäsäästöihin ja rakenteellisiin uudistuksiin.
yle.fi
Palveluiden tuottavuudesta:
Palvelut | Suomen tuottavuus sukeltaa, ja siihen löytyy yllättävä selitys
Palvelualojen heikko työn tuottavuus on syypää koko Suomen heikkoon tuottavuuskasvuun. Siitä kärsii koko Suomen talous. HS selvitti syitä. Yksi niistä löytyi kaupoista.
www.hs.fi
Lipposen hallitusten aikaan Nokia nousi huippuunsa, eli markkina-arvoltaan maailman kymmenen suurimman yrityksen joukkoon, vetäen koko Suomen talouden jyrkkään nousuun. Eli joo. Hieman oli eri ajat.
Viimeksi kun oli sinipuna 2011-2015, niin silloin tehtiin mm. ennätyssuuret koulutusleikkaukset. Samaa nuorten kyykyttämistä on odotettavissa seuraavankin sinipunan toimesta.
Viimeksi kun oli sinipuna 2011-2015, niin silloin tehtiin mm. ennätyssuuret koulutusleikkaukset. Samaa nuorten kyykyttämistä on odotettavissa seuraavankin sinipunan toimesta.
Raimo Sailasta käsittelevässä kirjassa todetaan hyvin, että kyse ei ollut Suomen menestyksestä vaan kyseessä oli yksittäisen yrityksen menestystarinasta.
Sinällään kun puhutaan siitä että Suomessa verotus on ollut niin kireää ettei täällä halua kukaan rikastua, niin aiemmin kannatti pitää rahoja homehtumassa tilillä ettei vahingossakaan joudu mitään varallisuusveroa makselemaan.
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Jep. Lisäksi vielä, että ennen Lipposen ensimmäistä hallitusta Suomen talous romahti koska Neuvostoliitto kaatui. Siinä olisi kasvua tullut ilman Nokiaakin, mutta Nokia kyllä pisti steroideja kasvulukuihin.
Nokia on hieno tarina. Liian usein vaan keskitytään siihen loppuun ja sen taivasteluun. Pitäisi ottaa mallia siitä miten Nokia lähti nousuun.
Itse olen eri mieltä siitä, että se oli pelkästään yhden yrityksen tarina. Kyllä siinä takana on paljon onnistumisia kouluttautumisessa, tiimin keräämisessä, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.
Loppujen lopuksi kuitenkin rohkeudessa ja uskalluksessa uudistua, antaa tiimeille vapaus kehittää asioita ja sitouttaa ihmiset yritykseen. Tuskin on toistettavissa samassa mittakaavassa, mutta pienemmässä ja useammassa yrityksessä. Nokialta oppinsa saaneita on edelleen töissä valtaosassa suomen Teknologiayrityksiä.
Jotenkin silti olisi virkistävää, jos pystyisimme visioimaan tulevaisuutta sen sijaan, että keskustelu kääntyy liian usein menneeseen. Liian usein mietitään miksi joku ei ole mahdollista, kun pitäisi miettiä miten se mahdollistetaan.
Edit typot
Itse olen eri mieltä siitä, että se oli pelkästään yhden yrityksen tarina. Kyllä siinä takana on paljon onnistumisia kouluttautumisessa, tiimin keräämisessä, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.
Loppujen lopuksi kuitenkin rohkeudessa ja uskalluksessa uudistua, antaa tiimeille vapaus kehittää asioita ja sitouttaa ihmiset yritykseen. Tuskin on toistettavissa samassa mittakaavassa, mutta pienemmässä ja useammassa yrityksessä. Nokialta oppinsa saaneita on edelleen töissä valtaosassa suomen Teknologiayrityksiä.
Jotenkin silti olisi virkistävää, jos pystyisimme visioimaan tulevaisuutta sen sijaan, että keskustelu kääntyy liian usein menneeseen. Liian usein mietitään miksi joku ei ole mahdollista, kun pitäisi miettiä miten se mahdollistetaan.
Edit typot
Viimeksi muokattu:
Tämäpä juuri. Taaksepäin katsoessa kannattaa toki yrittää perata mahdolliset virheet ja ottaa opiksi. Ei muuta kuin uutta päin, koska jumiutuminen on usein myös kehityksen jarru. Nokia huuma oli ja meni ja se pitäisi oikeasti jo kyetä unohtamaan.
Tuo yllä oleva pätee myös yksittäiseen kansalaiseen siten, että hänen joka on tehnyt virheitä kannattaa muistaa, että huominen on loppuelämän ensimmäinen päivä ja kaiken voi alkaa alusta. Menneisyyttä ei saa pyyhittyä pois, mutta sen kanssa täytyy opetella elämään, kun se kulkee mukana kuitenkin loppuelämän ajan.
Kyllä kaikki hallitukset ovat suhtautuneet myönteisesti yritystoimintaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tietenkin paljon olisi voitu tehdä paremmin niin hallituksen kuin eri organisaatioiden toimesta. Onko keskitytty vääriin toimenpiteisiin vai onko panostettu liian vähän resurssien parantamiseksi.
Mielestäni pienet uudet yritykset ovat olleet paitsiossa resurssipulan ja rahapulan vuoksi. Uusia kehityshankkeita ja innovaatioita on vaikeaa saada hoidetuksi kuntoon nopeasti rahapulan ja resurssipulan vuoksi. Koulutukseen ja tuotekehitykseen tulee panostaa todella paljon Suomessa. Kyllä suuret vientiyritykset pärjäävät hyvin Suomessa, mutta miten on uusien pienten ja keskisuurten yritysten kanssa?
Suomessa on pula työntekijöistä ja rahasta vähän joka puolella yritystoiminnassa. Jotkut pärjäävät ja jotkut eivät.
Mielestäni pienet uudet yritykset ovat olleet paitsiossa resurssipulan ja rahapulan vuoksi. Uusia kehityshankkeita ja innovaatioita on vaikeaa saada hoidetuksi kuntoon nopeasti rahapulan ja resurssipulan vuoksi. Koulutukseen ja tuotekehitykseen tulee panostaa todella paljon Suomessa. Kyllä suuret vientiyritykset pärjäävät hyvin Suomessa, mutta miten on uusien pienten ja keskisuurten yritysten kanssa?
Suomessa on pula työntekijöistä ja rahasta vähän joka puolella yritystoiminnassa. Jotkut pärjäävät ja jotkut eivät.
Jep, tämä on ihan klassinen ongelma Suomessa ja jatkuu hallituksesta toiseen puheista riippumatta.
Yritysten tuotekehitystuet suuntautuvat edelleen aivan valtaosin suurille yrityksille ja Business Finlandin edellisten uudistusten jälkeen tähän ei tullut mitään muuta muutosta, kuin se, että pk-yritysten tuotekehitystukimahdollisuudet paranivat siinä tapauksessa, että iso yritys tai tutkimuslaitos toimi konsortioissa niin sanotusti veturina. Tämä on johtanut ensinnäkin niin sanotusti narulla työnnettyihin konsortioihin (=kehitetään konsortio vain siksi, että mahdollisuudet tuen saamiseen paranee) ja toisekseen siihen, että pk-yrityksillä on ollut paremmat mahdollisuudet hyviin tuotekehitystkiin vain siinä tapauksessa, että ne kehittävät tuotteita jonkun suuryrityksen tarpeiden pohjalta. Ja siksi siis Suomi maksaa tuotekehitystukia myös ei-suomalaisille suuryrityksille, kuten vaikkapa General Electricille - koska nämä siis toimivat "veturina" joissakin tuotekehityshankkeissa, joissa on mukana suomalaisia pk-yrityksiä.
Suuryrityksille jaettu tuki on usein hyvin tehotonta, koska nämä pystyvät toteuttamaan itse lupaavaksi katsomansa tuotekehitysprojektit tuesta riippumattakin.
Ei tuo ajatus toki täysin kuolleena syntynyt ole, koska onhan se kannatettavaa, että suuryritykset hyödyntävät pk-yritysten osaamista tuotekehityksessä ja ovat luomassa näin (parhaasssa tapauksessa) kannattavia asiakassuhteita ja edistämässä suomalaisen osaamisen kaupallistumista. Mutta kyllä enemmän pitäisi luottaa myös pk-yritysten omaan harkintaan siinä, että millä tuotteilla on markkinoilla kysyntää, ja siten myöntää tehokkaammin tukea tuotekehitykseen myös yksittäisille pk-yrityksille. Globaalissa kilpailussa suomalaisten pk-yritysten resurssit ovat niin rajalliset, että mikäli haluamme innovaatioympäristöämme kehittää ja edistää pk-yritysten menestystä globaaleilla markkinoilla, tuet vain ovat välttämättömiä.
Viimeksi muokattu:
Ja lisäksi tietysti se, että yritystuista n. 75% on ylläpitäviä tukia, eli rahan kaatamista muuten kannattamattomaan liiketoimintaan. Jos vaikka tukimäärästä saataisiin TKI-toimintaan puolet, niin uskoisin, että innovaatioita olisi jälleen mahdollisempaa kehittää. Toki pitkässä juoksussa tuo tulisi mielestäni kääntää vähintään toisinpäin, eli 75% tuista tulisi mennä TKI-hankkeisiin.
Täsmälleen näin.
Eihän se jumittuminen oikeen auta, missään, eli joo samaa mieltä että eteenpäin näistäkin. Varmaan voisi jokaisesta hallituksesta -siinä kun puolueistakin- kerätä hyvän plusmiinus saldon, ja jokainen voi sitten päissään miettiä mikä on hyvää ja onnistunutta ja päinvastoin.
On kuitenkin olemassa liikkeitä, jotka kannattaa tehdä ns. hyvän sään aikaan, ja se on ehkä monen jälkiviisaan sellanen ajatus, joka mieleen tulee näistä Suomen toimista tähän asti tällä vuostuhannella.
Monissa maissa ihaillaan ryysyistä rikkauksiin tarinoita, mutta meillä Suomessa nautitaan etenkin rikkauksista ryysyihin -tarinoista.
Kunpa sanasta ryysyläinen päästäisiin joskus kokonaan eroon. Kertoisi, että maalla menee erittäin hyvin mikä lienee yhteinen toive jokaisella kuitenkin.
Yllättävä ilmoitus: SAK:n jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotuksia
SAK:n jäsenliitot avasivat tavoitteitaan Hakaniemessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tiukkojen lukujen julki tuominen neuvottelujen tässä vaiheessa on poikkeuksellista.
yle.fi
Sieltä sitten Orpon hallitukselle seuraava mietinnän aihe. Uskallan väittää että ilman kevään sekoilua tavoite olisi maltillisempi.
Ennakoi pitkiä vääntöjä tämä.
Lopputulos: 2,3 % ja 2 % korotukset sekä 300 euron kertakorvaus.Yllättävä ilmoitus: SAK:n jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotuksia
SAK:n jäsenliitot avasivat tavoitteitaan Hakaniemessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tiukkojen lukujen julki tuominen neuvottelujen tässä vaiheessa on poikkeuksellista.
Sieltä sitten Orpon hallitukselle seuraava mietinnän aihe. Uskallan väittää että ilman kevään sekoilua tavoite olisi maltillisempi.
Ennakoi pitkiä vääntöjä tämä.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy