Petteri Orpon hallitus

[tommy36]

Onneksi sentään jollekin tämä linja on hyväksi

Terveysjätti Pihlajalinna antoi positiivisen tulosvaroituksen – mistä se kertoo?

Pihlajalinna sanoo, että sen kannattavuus on parantunut ennakoitua paremmin.

yle.fi

Mullakin kannattavuus paranee, jos Orpo vaan ymmärtää työntää mullekin yhteiskunnan varoja. Ei vaan ole näkynyt.

 

[Hermes#41]

En. Meinasin vaan torpata tuon vihjailun, että tässä ei oltaisi mitään säästetty.

Tuossa ei ole mitään säästetty. Todennäköisyys sille, että ihminen palaa toimeentulotuelta nettoveronmaksajaksi, on melko olematon. Pitkällä tähtäimellä säästö on negatiivinen ja lyhyelläkin varsin kyseenalainen.

 

[Sonny Burnett]

Olen tätä asumis- ja toimeentulotuki ja köyhyysproblematiikkaa useinkin miettinyt. Tässä taannoin suostuin itselleni myöntämään että siinä täytyy olla vika.

Meinaan silloin kun kolmoismurhaaja Valjakkala kuoli, uutisoitiin että hän oli asunut yhteiskunnan piikkiin yksityisen vuokranantajan asunnossa Helsingin keskustassa. Tällainen toiminta ei varsinaisesti lisää veronmaksuhalujani.

Ei nyt tietenkään ole tämän hallituksen vika mutta kun aihe oli mikä oli. Ja on se myönnettävä että kuului ne perustuslakiin kirjatut oikeudet Valjakallekin. Mielestäni asuminen Suomen kalleimmilla alueilla ei pitäisi kuitenkaan kuulua niihin perusoikeuksiin.

 

[Cobol]

Vuonna 2022 Suomessa julkaistiin selvitys siitä, millaista turvaa tarjoamme vrt neljään muuhun maahan. Mukana olivat Suomen lisäksi Tanska, Hollanti, Viro, Ruotsi ja Britannia. Tekijöinä olivat Saija Iivonen, Jussi Tervola & Joonas Ollonqvist.

Selvityksen mukaan Suomessa erityisesti työttömien ja sairaiden perusturva on kattavampi kuin Tanskassa, Alankomaissa, Virossa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, joissa vastaavissa tilanteissa olevat ovat pääasiassa vähimmäisturvan varassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa toimeentulo on kattavammin´turvattu niissä kotitalouksissa, joissa kiinnittyminen työmarkkinoille on heikkoa, mutta jotka eivät ole vielä työkyvyttömiä tai eläkeiän ylittäneitä.

Orpon hallitus lähti muuttamaan tilannetta. Arvio oli, että Suomi ei voi maksaa enemmän kuin kyseiset maat. Jos maksaa, osa ihmisistä koukkuuntuu tukiin eikä pääse niistä enää pois. Erot tuilla elämiseen ja matalan palkkatason töiden välillä eivät ole töiden osalta kannustavia. Siksi Orpon hallitus leikkasi useita tukia.

Tämä taustatietona yllä olevaan keskusteluun.

 

[Sonny Burnett]

Kyllä tämä maa tarvitsee nykyaikaan sovelletun irtolaislain.

 

[Boogey]

Orpon hallitus lähti muuttamaan tilannetta. Arvio oli, että Suomi ei voi maksaa enemmän kuin kyseiset maat. Jos maksaa, osa ihmisistä koukkuuntuu tukiin eikä pääse niistä enää pois. Erot tuilla elämiseen ja matalan palkkatason töiden välillä eivät ole töiden osalta kannustavia. Siksi Orpon hallitus leikkasi useita tukia.

Tämä taustatietona yllä olevaan keskusteluun.

Toimeentulotukien kasvu ennakoitiin mm. KELAn asiantuntijoiden toimesta. Nyt kun ennustus on toteutunut ja jengiä on siirtynyt sinne vielä enemmän passivoivan toimeentulotuen pariin, taidettiin kuitenkin päätyä tavoitteista huolimatta heikompaan suuntaan kokonaiskuvassa?

Haluttiin tehdä positiivista työllisyyspolitiikkaa mutta tehtiinkin negatiivista. Laajemmat vaikutusarviot ovat toki haastava yhtälö, mutta tämä oli kyllä harvinaisen selkeästi ennustettava lopputulos. Ideologisista syistä tehtiin silti.

 

[Cobol]

Toimeentulotukien kasvu ennakoitiin mm. KELAn asiantuntijoiden toimesta. Nyt kun ennustus on toteutunut ja jengiä on siirtynyt sinne vielä enemmän passivoivan toimeentulotuen pariin, taidettiin kuitenkin päätyä tavoitteista huolimatta heikompaan suuntaan kokonaiskuvassa?

Vaikutusarvioissahan Orpot lähtivät siitä, että a) osa tukia menettäneistä menee töihin, b) osa hakee lisätukea toimeentulotuesta. Toimeentulotuen kysyntä ei siis yllättänyt, mutta sen määrä kyllä. Ja se johtuu työlliosyyden osalta viennin ja tuotannon heikkouksista.

Haluttiin tehdä positiivista työllisyyspolitiikkaa mutta tehtiinkin negatiivista. Laajemmat vaikutusarviot ovat toki haastava yhtälö, mutta tämä oli kyllä harvinaisen selkeästi ennustettava lopputulos. Ideologisista syistä tehtiin silti.

Orpon hallitus tuli julkisuuteen kertoen, että tukien leikkaukset pitkittävät taantumaan kun ostovoima osalla putoaa. Saksan ja EU:n talouskasvun kehnous sekä Orpon hallituksen omat toimet ovat vaikuttaneet.

Vihriälästä alkaen talousviisaat totesivat, että koskaan ei ole hyvä aika leikata tukia. Aina siitä koituu ongelmia. Silti kun katsotaan laajempaa kuvaa, tukea löytyi leikkauksille. Kohdentaminen ei tosin onnistunut.

 

[Boogey]

Vaikutusarvioissahan Orpot lähtivät siitä, että a) osa tukia menettäneistä menee töihin, b) osa hakee lisätukea toimeentulotuesta. Toimeentulotuen kysyntä ei siis yllättänyt, mutta sen määrä kyllä. Ja se johtuu työlliosyyden osalta viennin ja tuotannon heikkouksista.

Näin varmasti toivottiin.

En itse näe kovin suurta liityntäpintaa viennin ja tuotannon heikkoudesta tähän vaikeasti työllistyvien siirtymiseen tukien nostamisesta työpaikkoihin. Tai tulkitsen ainakin itse siellä olevan paljon pitkäaikaistyöttömiä erilaisilla taustoilla, osa on toki teollisuudestakin mutta peilaten pitkäaikaistyöttömyyden kasvaneisiin lukuihin on työttömyys todennäköisesti alkanut jo ennen viimeisintä suhdannekäännettä.

Toisaalta työmarkkinoilla on ollut myös ylitarjontaa joka vaikuttaa hankaloittavasti työllistymiseen. Sen osalta taas kuitenkin on nostettu esille esimerkiksi teknologiateollisuus ja rakennusala. Ei nekään ehkä ihan se vaikeasti työllistyvien tyypillisin alakokonaisuus.

 

[Andromeda]

Vaikutusarvioissahan Orpot lähtivät siitä, että a) osa tukia menettäneistä menee töihin, b) osa hakee lisätukea toimeentulotuesta. Toimeentulotuen kysyntä ei siis yllättänyt, mutta sen määrä kyllä. Ja se johtuu työlliosyyden osalta viennin ja tuotannon heikkouksista.

Kuvittelivat ilmeisesti suurtakin rynnäkköä niihin paljon puhuttuihin töihin. Unohtivatkohan ideologian sokaisemina, että työpaikkoja mihin mennä ei ole liiemmälti edes tarjolla. Eikä niihin töihin edelleenkään noin vain mennä.

Lisäksi Kela:n asiakkaiden tilanne on usein lähtökohtaisesti sellainen, että sieltä ei töihin noin vain lähdetä. Ovat myös usein kelpaamattomia työnantajille pitkittyneen työttömyyden vuoksi.

Jokohan Orpot ymmärtää pikkuhiljaa, että vaikka ihmisiä painetaan kuin alas työpaikat eikä työllisyys sillä lisäänny.

 

[muaddib]

Mullakin kannattavuus paranee, jos Orpo vaan ymmärtää työntää mullekin yhteiskunnan varoja. Ei vaan ole näkynyt.

Vähän on sellainen kutina, että et tekisi yhden miehen yrityksestä 9000 henkeä työllistävää, 700 miljoonan liikevaihtoa pyörittävää suuryritystä 20 vuodessa. En tiedä, mistä johtuu.

 

[Hermes#41]

Vaikutusarvioissahan Orpot lähtivät siitä, että a) osa tukia menettäneistä menee töihin, b) osa hakee lisätukea toimeentulotuesta. Toimeentulotuen kysyntä ei siis yllättänyt, mutta sen määrä kyllä. Ja se johtuu työlliosyyden osalta viennin ja tuotannon heikkouksista.

Orpot unohtivat kokonaan palvlualat ja kotimaisen kysynnän merkityksen. Kaupan, liikenteen ja raksan aloilla on entry -level työpaikkoja, joihin voisi työllistyä. Mutta ihan omilla toimilla on nuokin saatu alamaihin yhdessä tietysti tuon suhdanteen kanssa.

Ei Suomi sattumalta ole Euroopan heikoimpien joukossa työllisyyskehityksessä. Vääristä paikoista leikattu ka tulos on vastakkainen tavotteisiin nähden.

Vaikka niitä ”velkarahalla” luotuja julkisen puolen työpaikkoja kovasti dissataan, on niistä monenlaista hyötyä kuten verotulot, vähentyneet sosiaalimenot, ihmisille työkokemus, töitä tulee tehdyksi. Mm. lastenhoidossa on jatkuva henkilöstöpula ja -vaje, jota voisi helpottaa palkkaamalla lisää avustajia.

Työ luo työtä.

 

[tommy36]

Vähän on sellainen kutina, että et tekisi yhden miehen yrityksestä 9000 henkeä työllistävää, 700 miljoonan liikevaihtoa pyörittävää suuryritystä 20 vuodessa. En tiedä, mistä johtuu.

Terveyspuolella kyllä, jos vaan pohjat saa jostakin. Ei kai se ihan kauhean vaikeaa olisi tuolla puolella kuitenkaan. Nyt toki jo huomattavasti vaikeampaa, mutta ei varmaankaan mahdotonta. Kun vaan luvataan rahoja käyttöön, niin kyllä se siitä. :-)

 

[Cobol]

En itse näe kovin suurta liityntäpintaa viennin ja tuotannon heikkoudesta tähän vaikeasti työllistyvien siirtymiseen tukien nostamisesta työpaikkoihin. Tai tulkitsen ainakin itse siellä olevan paljon pitkäaikaistyöttömiä erilaisilla taustoilla, osa on toki teollisuudestakin mutta peilaten pitkäaikaistyöttömyyden kasvaneisiin lukuihin on työttömyys todennäköisesti alkanut jo ennen viimeisintä suhdannekäännettä.

Toimeentulotukea hakevat lopulta hyvin erilaiset ihmiset, kuten alustatyöläiset, ravontolatyöntekijät ja rakennustyössä keikkaa tekevät. Jos taloudellinen suhdanne olisi parempi, heistä valtaosa olisi työssä.

Toisaalta työmarkkinoilla on ollut myös ylitarjontaa joka vaikuttaa hankaloittavasti työllistymiseen. Sen osalta taas kuitenkin on nostettu esille esimerkiksi teknologiateollisuus ja rakennusala. Ei nekään ehkä ihan se vaikeasti työllistyvien tyypillisin alakokonaisuus.

Totta.

Kuvittelivat ilmeisesti suurtakin rynnäkköä niihin paljon puhuttuihin töihin. Unohtivatkohan ideologian sokaisemina, että työpaikkoja mihin mennä ei ole liiemmälti edes tarjolla. Eikä niihin töihin edelleenkään noin vain mennä.

Silloin kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, Suomi eli ennusteissa nousukautta 2024 viimeistään vuoden toisella puoliskolla. Näin ei käynyt useista syistä johtuen. Puhutaan jopa yli 100 000 työpaikan erosta taantuman ja jo pyörivän nousukauden osalta.

Totta kai hallitus voisi ostaa velkaa lisäämällöä työpaikkoja julkiselle sektorille. Se vaan ei ole tämän hallituksen tarkoitus.

Ei Suomi sattumalta ole Euroopan heikoimpien joukossa työllisyyskehityksessä. Vääristä paikoista leikattu ka tulos on vastakkainen tavotteisiin nähden.

Meidän ongelmahan rakenteellinen työttömyys + riippuvuus syklisestä viennistä. Kun verotuskaan ei ole yritysystävällinen mm. Ruotsin tapaan, tuottavuus ja talouskasvu on tiukassa.

***

Toivottavasti Inkoossa ei torpedoida Helsinkin Gardenin tapaan jätti-investointia. Tällä kertaa kyseessä on 5.5 miljardin investointi vihreään teräkseen. Lähes 800 kuntalaista ja kunnanvaltuutettua - mistähän suunnasta - on vaatimassa hankeen pysäyttämistä. YLE:n uutisissa toimitusjohtaja totesi, että vuodenkin viivytys on todella haitaksi sillä kilpailijat myyvät etukäteen ja markkinaa menetetään.

Joskus 5 vuoden päästä voidaan sitten todeta, että ei ole enää rahoitusta eikä kiinnostusta investoida Suomeen vihreän energian laitoksiakaan.

 

[Boogey]

Toimeentulotukea hakevat lopulta hyvin erilaiset ihmiset, kuten alustatyöläiset, ravontolatyöntekijät ja rakennustyössä keikkaa tekevät. Jos taloudellinen suhdanne olisi parempi, heistä valtaosa olisi työssä.

Isossa kuvassa joo. Sit kun puhutaan heistä jotka siirtyvät toimeentulotuelle menettäessään muita tukia niin nyt leikkaukset osuivat sen verran moneen että siirtyvän porukan kirjokin on iso.

Silloin kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, Suomi eli ennusteissa nousukautta 2024 viimeistään vuoden toisella puoliskolla. Näin ei käynyt useista syistä johtuen. Puhutaan jopa yli 100 000 työpaikan erosta taantuman ja jo pyörivän nousukauden osalta.

Tämähän epäsuorasti paljastaa sen että Satosen 100,000 työpaikkaa oli laskettu kasvun, ei toimien varaan. ;)

Toivottavasti Inkoossa ei torpedoida Helsinkin Gardenin tapaan jätti-investointia. Tällä kertaa kyseessä on 5.5 miljardin investointi vihreään teräkseen. Lähes 800 kuntalaista ja kunnanvaltuutettua - mistähän suunnasta - on vaatimassa hankeen pysäyttämistä.

En tiedä mihin vihjailet tulla mistäköhän suunnasta -viittauksella, mutta eikös tässä vastustajissa yksi näkyvimpiä ole ollut Pia Kauma? Mielestäni aika klassista Nimby meininkiä. Kelpaa kyllä isot tehdahankkeet, mut kunhan ne vaan on siellä jossain muualla.

 

[Cobol]

En tiedä mihin vihjailet tulla mistäköhän suunnasta -viittauksella, mutta eikös tässä vastustajissa yksi näkyvimpiä ole ollut Pia Kauma? Mielestäni aika klassista Nimby meininkiä. Kelpaa kyllä isot tehdahankkeet, mut kunhan ne vaan on siellä jossain muualla.

Kyllä on ja yksi melko keskeinen tehtaan vastustaja. Vaikka ei inkoolainen olekaan kuin kesäasunnon osalta. Siis hallituspuolueen kansanedustaja ja hallitus ajaa tätä hanketta erittäin tiiviisti.

Vaikka niitä ”velkarahalla” luotuja julkisen puolen työpaikkoja kovasti dissataan, on niistä monenlaista hyötyä kuten verotulot, vähentyneet sosiaalimenot, ihmisille työkokemus, töitä tulee tehdyksi. Mm. lastenhoidossa on jatkuva henkilöstöpula ja -vaje, jota voisi helpottaa palkkaamalla lisää avustajia.

Työ luo työtä.

Samaa mieltä, julkisen puolen työpaikkoja voi lisätä järkevällä tavalla velkarahallakin. Se vaan ei ole Orpon hallituksen tavoite, kuten totesin. Itse olen tullut asiassa hieman siihen suuntaan, että tietyissä tilanteissa kuvaamallasi tavalla on järkevää investoida lisätyöpaikkoihin.

 

[Baldrick]

Vuonna 2022 Suomessa julkaistiin selvitys siitä, millaista turvaa tarjoamme vrt neljään muuhun maahan. Mukana olivat Suomen lisäksi Tanska, Hollanti, Viro, Ruotsi ja Britannia. Tekijöinä olivat Saija Iivonen, Jussi Tervola & Joonas Ollonqvist.

Selvityksen mukaan Suomessa erityisesti työttömien ja sairaiden perusturva on kattavampi kuin Tanskassa, Alankomaissa, Virossa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, joissa vastaavissa tilanteissa olevat ovat pääasiassa vähimmäisturvan varassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa toimeentulo on kattavammin´turvattu niissä kotitalouksissa, joissa kiinnittyminen työmarkkinoille on heikkoa, mutta jotka eivät ole vielä työkyvyttömiä tai eläkeiän ylittäneitä.

Orpon hallitus lähti muuttamaan tilannetta. Arvio oli, että Suomi ei voi maksaa enemmän kuin kyseiset maat. Jos maksaa, osa ihmisistä koukkuuntuu tukiin eikä pääse niistä enää pois. Erot tuilla elämiseen ja matalan palkkatason töiden välillä eivät ole töiden osalta kannustavia. Siksi Orpon hallitus leikkasi useita tukia.

Tämä taustatietona yllä olevaan keskusteluun.

Tämä on aivan oikein ja täysin perusteltua, jos oikeasti linjakkaasti ja reilusti tarkistetaan tuet hieman alaspäin Pohjoismaisten verrokkien tasolle.

Ongelma vain on siinä, että se säästyvä raha laitetaan frendeille ja siltarumpupolitiikkaan, sekä samalla valtiontalouden alijäämää kasvatetaan vielä veroleikkauksin, joiden myönnetään olevan kannattamattomia.

Jos Orpon hallitus olisi sopeuttanut reilummin valtiontaloutta ja jättänyt omaneduntavoittelun vähemmälle, niin ei täällä vinkuisi kuin vassarit ja nekin nykyistä huomattavasti vähemmän.

Nyt Lapasen hallitus on kussut asiat talouden vielä suhdannetta pahemmin ja kaupan päällisiksi normalisoinut rasismin politiikassa. Kaltaiseni arvoliberaali keskustaoikeistolainen on aika kypsynyt.

 

[molari]

Toivottavasti Inkoossa ei torpedoida Helsinkin Gardenin tapaan jätti-investointia. Tällä kertaa kyseessä on 5.5 miljardin investointi vihreään teräkseen. Lähes 800 kuntalaista ja kunnanvaltuutettua - mistähän suunnasta - on vaatimassa hankeen pysäyttämistä. YLE:n uutisissa toimitusjohtaja totesi, että vuodenkin viivytys on todella haitaksi sillä kilpailijat myyvät etukäteen ja markkinaa menetetään.

Joskus 5 vuoden päästä voidaan sitten todeta, että ei ole enää rahoitusta eikä kiinnostusta investoida Suomeen vihreän energian laitoksiakaan.

Tässähän ei mikään voi mennä vikaan, v. 2021 perustettu yhtiö, jolla 3 työntekijää, 2 edellisen tilikauden tulos n. 700 000 € tappiollinen. Koko homma perustuu rahoituksen lypsämiseen muualta ja valmistuessaan tehdas kuluttaisi jopa 10 % nykyisestä sähkökapasiteetista eli mistä sähköä tehtaaseen. Sitten vielä rakentajat ja tehtaan henkilökunta, tuhansia henkilöitä paikkakunnalle, jonka infra on mitoitettu 5 000 henkilölle. Tämä hanke näillä tiedoilla on jotain Talvivaaran, Sunny Car Centerin ja Kummelin Kouhian luokkaa. Jos jotain menee pieleen, jälkien korjaus jää valtiolle ja "puuhamiehet" poistuvat vasemmalle ja politiikot ottavat poliittisen vastuun. Tämä hanke vaikuttaisi huomattavasti uskottavammalta, jos taustalla olisi esim. SSAB, jolle itseasiassa valmistunee fossiilivapaa terästehdas Raaheen n. 2030.

Uutisissa tehtaan edustajan mainitsema kiireellä hoputtamisen pitäisi viimeistään herättää epäluuloja, tyypillinen ovelta ovelle ja puhelinmyyjien kikka.

Sorry, meni vähän ohi aiheesta Petteri Orpon hallitus.

 

[Txjokeri]

Tässähän ei mikään voi mennä vikaan, v. 2021 perustettu yhtiö, jolla 3 työntekijää, 2 edellisen tilikauden tulos n. 700 000 € tappiollinen. Koko homma perustuu rahoituksen lypsämiseen muualta ja valmistuessaan tehdas kuluttaisi jopa 10 % nykyisestä sähkökapasiteetista eli mistä sähköä tehtaaseen. Sitten vielä rakentajat ja tehtaan henkilökunta, tuhansia henkilöitä paikkakunnalle, jonka infra on mitoitettu 5 000 henkilölle. Tämä hanke näillä tiedoilla on jotain Talvivaaran, Sunny Car Centerin ja Kummelin Kouhian luokkaa. Jos jotain menee pieleen, jälkien korjaus jää valtiolle ja "puuhamiehet" poistuvat vasemmalle ja politiikot ottavat poliittisen vastuun. Tämä hanke vaikuttaisi huomattavasti uskottavammalta, jos taustalla olisi esim. SSAB, jolle itseasiassa valmistunee fossiilivapaa terästehdas Raaheen n. 2030.

Uutisissa tehtaan edustajan mainitsema kiireellä hoputtamisen pitäisi viimeistään herättää epäluuloja, tyypillinen ovelta ovelle ja puhelinmyyjien kikka.

Sorry, meni vähän ohi aiheesta Petteri Orpon hallitus.

Tästä assosioitui mieleen Mikko Perkoila - Kajaanista pohjoiseen.

 

[Cobol]

Tässähän ei mikään voi mennä vikaan, v. 2021 perustettu yhtiö, jolla 3 työntekijää, 2 edellisen tilikauden tulos n. 700 000 € tappiollinen. Koko homma perustuu rahoituksen lypsämiseen muualta ja valmistuessaan tehdas kuluttaisi jopa 10 % nykyisestä sähkökapasiteetista eli mistä sähköä tehtaaseen. Sitten vielä rakentajat ja tehtaan henkilökunta, tuhansia henkilöitä paikkakunnalle, jonka infra on mitoitettu 5 000 henkilölle. Tämä hanke näillä tiedoilla on jotain Talvivaaran, Sunny Car Centerin ja Kummelin Kouhian luokkaa. Jos jotain menee pieleen, jälkien korjaus jää valtiolle ja "puuhamiehet" poistuvat vasemmalle ja politiikot ottavat poliittisen vastuun. Tämä hanke vaikuttaisi huomattavasti uskottavammalta, jos taustalla olisi esim. SSAB, jolle itseasiassa valmistunee fossiilivapaa terästehdas Raaheen n. 2030.

Uutisissa tehtaan edustajan mainitsema kiireellä hoputtamisen pitäisi viimeistään herättää epäluuloja, tyypillinen ovelta ovelle ja puhelinmyyjien kikka.

Sorry, meni vähän ohi aiheesta Petteri Orpon hallitus.

Nykyään ulkomaiset investoijat haluavat a) sitovan päätöksen ajoissa ja b) paljon julkista rahaa reippaasti tueksi. Tilanne muuttui kun EU mahdollisti protektinismin aiempaa laajempana.

Totta kai voi suhtautua tähän investoijaan vihamielisesti ja haukkua sen uudeksi Sunny Car Centeriksi. Se vaan ei kanna kovin pitkälle. On lähdettävä siitä, että seuranta kulkee käytännössä edellä ja koko ajan tiedetään realistinen tilanne. Nuo tappiot ovat kaikille start upeille normaaleja. Tiedän monta isoa yritystä, jotka olivat perustamisvaiheessa käytännössä autotallissa toimivia.

 

[muaddib]

Terveyspuolella kyllä, jos vaan pohjat saa jostakin. Ei kai se ihan kauhean vaikeaa olisi tuolla puolella kuitenkaan. Nyt toki jo huomattavasti vaikeampaa, mutta ei varmaankaan mahdotonta. Kun vaan luvataan rahoja käyttöön, niin kyllä se siitä. :-)

Juu, helppoa on. Opiskelet ensin lääkäriksi ja rahoitat opiskelut Tampereella baarihommilla klo 18-04. Sitten 6-10 vuotta keikkalääkärinä Tampereen kehyskunnissa. Siitä se helppous ja rikkaus alkaa!

 

[tommy36]

Juu, helppoa on. Opiskelet ensin lääkäriksi ja rahoitat opiskelut Tampereella baarihommilla klo 18-04. Sitten 6-10 vuotta keikkalääkärinä Tampereen kehyskunnissa. Siitä se helppous ja rikkaus alkaa!

Ei kai se ole lääkäri pakko olla, jos haluaa perustaa terveyspalvelun. Sijoittajia se toki tänä päivänä vaatii, joten siitä ei kahta sanaa. Varmaankin melko turhaa jatkaa nyt tätä. Pointti siis siinä,e ttä bisnes, johon saat vieläpä valtiolta rahaa, ja terveydestä kysymys, niin ei se ihan rakettitiedettä ole, jos raha siitä innostuu.
Mutta voihan se olla, että tuossakin on lainsäädäntö muuttunut aiemmasta, jota en ole jaksanut tukia, sillä en ole aikeissa moista perustaa kuitenkaan.

 

[molari]

Nykyään ulkomaiset investoijat haluavat a) sitovan päätöksen ajoissa ja b) paljon julkista rahaa reippaasti tueksi. Tilanne muuttui kun EU mahdollisti protektinismin aiempaa laajempana.

Totta kai voi suhtautua tähän investoijaan vihamielisesti ja haukkua sen uudeksi Sunny Car Centeriksi. Se vaan ei kanna kovin pitkälle. On lähdettävä siitä, että seuranta kulkee käytännössä edellä ja koko ajan tiedetään realistinen tilanne. Nuo tappiot ovat kaikille start upeille normaaleja. Tiedän monta isoa yritystä, jotka olivat perustamisvaiheessa käytännössä autotallissa toimivia.

Tämä hankehan ei ole mikään autotallista ponnistava start up, vaan valtavan iso tehdashanke, jonka rakentaminen kestää 5-6 v., tehdasalueen pinta-ala on n. 400 ha (Katajanokan kokoinen alue), melu- ja valohaitat tietysti huomattavasti isommalle alueelle sekä kannattavuus on laskettu sen varaan, että saatavilla on halpaa sähköä 24/7/365. Että sitten joskus 2030-luvulla nähtäisiin, toimiiko tehdas, onko sen tuottamalle teräkselle kysyntää, ja jos toiminta ei olisi kannattavaa, alkaako valtio sitä tukemaan, "joustetaanko" ympäristöluvissa vai puretaanko tehdas pois, ja kenen rahalla, ennen paikalla olleen, huomattavasti pienemmän, hiilivoimalan purkaminen kesti 2 vuotta. Rakentamisvaiheessakaan mikään ei voi mennä pieleen, suomalainen laatusuunnittelu ja valvonta yhdistettynä ketjutettuihin urakoihin, takuuvarma konsepti.

Eikä tässä vielä kaikki, alueella on useita luonnonsuojelualueita, lähin alle n. 500 metrin päässä, kapean lahden toisella puolella, jossa on suurimman osan vuotta maihinnousu- ja kalastuskielto. Muita isompia ja pienempiä sitten runsaasti lähistöllä.

 

[BitterX]

Miten me saadaan ne investoinnit kilpailijamaiden sijaan? Entä osaavimmat maahanmuuttajat? Vai valtion investoinneilla ja yritystuilla me lähdetään nousuun?

Ajattelin vastata tähän mañana, mutta silloinhan se unohtuu.

Noin periaatteellisella tasollahan voisi sanoa, että "no emmä voi shitä tietää... emmä oo mikään jumala - mä mitään shäitä pysty hallitseen, mä oon lentäjä khyl shä tiiät" :). No, en oikeasti ole lentäjä vaikka lapsena se olikin haaveammattini.

Kysymyksiisi pitäisi olla visio, missio sekä oikeat strategiat ja taktiikat poliittisilla päättäjillä sekä valtionhallinnon virkamiehillä. Vaikka en tykkääkään verrata valtiota yritykseen, niin samahan koskee yrityksiä: ne joilla tämä strategiset elementit ovat hallussa, tuppaavat myös pärjäämään. Ulkopuolelta ei sitä voi mitenkään kaikkitietävästi ohjailla ja neuvoa, vaan menestys riippuu yrityksestä itsestään.

Leikkaaminenhan voisi olla menestyksekäs strateginen elementti olosuhteissa, joissa se riittäisi. Mutta faktat - jotka esimerkiksi linkitin viestissä, johon vastasit - osoittavat hyvin selkeästi, että se ei riitä kuin korkeintaan vähän alusta. Mitkään megalomaanisetkaan leikkaukset eivät riitä Suomen saamiseksi takaisin pysyvän kasvun uralle sikäli, kun hyvinvointivaltio halutaan säilyttää. Ja kuten todettua, sitä tuntuvat kuitenkin kaikki haluavan. Mutta kuten kirjoitinkin, leikkaukset ovat ehdottomasti välttämättömiä yhtenä toimenpiteenä: eli siis yhtenä taktisena elementtinä strategisessa kokonaisuudessa. Nyt on selkeästi nähtävillä, että muun muassa valtionvarainministerimme kuvittelee, että leikkaaminen voi toimia kokonaisena strategiana Suomen saamiseksi takaisin pysyvän kasvun uralle. Kuvitteleeko hän ja puolueensa näin oikeasti, vai onko kyseessä vain populistinen silmänkääntötemppu ("leikataan pirusti kehitysavusta, maahanmuutosta ja sosiaalituista, niin voidaan antaa signaali äänestäjille siitä, että pelastetaan Suomea, kun ei lapioida rahaa kehitysmaihin ja niiden kansalaisille") - niin sitä en tiedä.

Vähän kuitenkin kysymyksiisi vastaten:

Valtion investoinnithan toki ovat erittäin oleellisia kestävän kasvun turvaamiseksi sikäli, kun ne ovat kasvua edistäviä. Näitä ovat esimerkiksi oikeanlaiset infrastruktuuri-investoinnit investointien houkuttelemiseksi ja vientiteollisuuden olosuhteiden parantamiseksi. Tämmöisiä voivat olla muun muassa fyysiset infrainvestoinnit (esim. monet tie ja rautatiehankkeet) sekä investoinnit koulutusinfrastruktuuriin. Semmoisia varten pitääkin ottaa lisää velkaa. Tässä suhteessa ei ole eroa, onko kyseessä yritysinvestointi vai julkinen investointi - investointeja pitää tehdä vaikka velkarahoituksella, jos ne ovat kannattavia. Investointien lopettaminen säästöjen nimissä tappaa kasvun.

Mitä tulee valtion tukiin, niin niitähän koskee sama juttu. Meillä esimerkiksi on aiemmin tehty kardinaalimunaus vienninedistämisen yritystukien suhteen: valtion tukia vienninedistämiselle ELY-keskusten sekä Finpron ja Tekesin (nykyisin jälkimmäiset yhdistetty TEM:n toimesta Business Finlandiksi kyseenalaisella menestyksellä) aikanaan leikattiin rajusti sen nimissä, että markkinoiden piti voida hoitaa vienninedistämiskonsultointi valtiota paremmin. Silloin ei ymmärretty vähää alusta sitä, että kaupalliset, usein kansainväliset, konsulttitalot eivät pääsääntöisesti ole kiinnostuneita tarjoamaan kansainvälistymisen edistämispalveluita pienille ja keskisuurille yrityksille, koska tämmöiset toimeksiannot eivät ole kannattavia niiden kannalta. Lisäksi niillä ei ollut samaa kykyä eikä samaa intressiä hyödyntää valtiollisia verkostoja kohdemaissa. Tämän osalta poliittisilla toimijoilla ja TEM:n virkamiehillä puuttui ymmärrys siitä, että nimenomaan pk-yritykset tarvitsevat useimmilla vientimarkkinoilla valtiollisia ovenavauspalveluita, jotta niillä on mahdollisuus kansainvälistyä. Säästöjen ja markkinaidealismin nimissä valtio ajoi aiemmin menestyksekkäät ja hyvin kehityskelpoiset valtioläheiset vienninedistämispalvelut alas. Nykyhallitus jatkaa samalla linjalla: se on yhdistämässä Business Finlandin kansainvälisen verkoston ulkoministeriön dipolomaattiverkostoon ilmeisesti kuvitellen, että diplomaattisella missiolla toimiva UM pystyisi ja osaisi tarjota parempia ja tehokkaampia palveluita kohdemaissa, kuin mitä Finpro aikanaa tarjosi. Samaan aikaan Ruotsi ja sikäläinen Business Sweden on kopioinut vanhan Finpron toimintamallin lähestulkoon yksi yhteen. Eli kyllä, oikeanlaisilla yritystuilla voitaisiin saada hyvä ROI ja tuottaa kasvua Suomelle. Muistetaan, että me olemme täysin vientiriippuvainen maa ja meillä on paljon haittatekijöitä verrattuna kilpailijamaihin: hyvin pieni sisämarkkina, syrjäinen sijainti sekä pieni ja irrallinen kieli- ja kulttuurialue.

Kolmas pointti oli sitten tuo osaavien maahanmuuttajien houkuttelu. Tässähän kyse on pitkälti investoimisesta markkinointiin maahanmuuttajien houkuttelussa. Kyse on brändäyksestä - siitä samaisesta maabrändistä, josta on terminä tullut tällä palstalla jonkinlainen meemi. Ehkä siksi, että nimimerkki @Ann Arbor on kirjoittanut siitä niin monissa keskusteluissa ja yhteyksissä. Joitakin se on kai voinut ärsyttää, mutta kyseinen nimimerkki on tässä täsmälleen oikeassa. Meillä Suomessa on kovin kummallinen suhtautuminen omaan maabrändiimme: yhtäältä teemme itsemme kovin pieniksi ("ei tänne kukaan halua kuitenkaan"), toisaalta kuvittelemme olevamme houkuttelevampia, kuin olemmekaan. Totuus on, että olemme kaikkialla kovin tuntematon maa emmekä kovinkaan monelle ensisijainen vaihtoehto. Mutta jos taas tähän alistuu, niin mikään ei myöskään muutu. Nykyhallituksen aikana kuva Suomesta maahanmuuton kohdemaana ei ole vahvistunut, vaan pikemminkin heikentynyt. Maahanmuuttoa toki on ollut kivasti viime vuosina, mutta siihen on vaikuttanut pääsääntöisesti geopoliittiset muutokset ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välinen sota, joka on lisännyt maahanmuuttoa molemmista maista. Ja tähän kun pätee sama, kuin liike-elämään: nopeat syövät hitaat, ja erityisesti juuri Suomella, joka ei ole perinteinen ja tunnettu maahanmuuton kohdemaa, ei olisi varaa hukata hetkeäkään tässä kilpailussa osaavien maahamuuttajien houkuttelemiseksi.

 

[Cobol]

Ei tämänkään uutisointi mediassa ja vasemmisto-opposition puheissa ihan putkeen mennyt. Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen perkasi tilastot läpi HS:n huomion johdosta. Hän vahvistaa, että menojen kasvu tänä vuonna selittyy ennen kaikkea pakolaisten saamilla tuilla. HS-analyysi | Selitys paisuvaan toimeentulotukeen löytyi yllättäen pakolaisista

Syyskuun 11 297 kotitaloudesta, joiden tuen valtion maksaa kokonaan, 8 058 kotitalouden tuenhakija on Ukrainan kansalainen, Jauhiainen kertoo.

Toki yllä oleva ei tarkoita etteikö myös perusturvaetuuksien leikkaukset lisäisi toimeentulotuen tarvetta. Hallituksen esityksissäkin todetaan, että näin käy.

 

[Cobol]

Tämä hankehan ei ole mikään autotallista ponnistava start up, vaan valtavan iso tehdashanke, jonka rakentaminen kestää 5-6 v., tehdasalueen pinta-ala on n. 400 ha (Katajanokan kokoinen alue), melu- ja valohaitat tietysti huomattavasti isommalle alueelle sekä kannattavuus on laskettu sen varaan, että saatavilla on halpaa sähköä 24/7/365. Että sitten joskus 2030-luvulla nähtäisiin, toimiiko tehdas, onko sen tuottamalle teräkselle kysyntää, ja jos toiminta ei olisi kannattavaa, alkaako valtio sitä tukemaan, "joustetaanko" ympäristöluvissa vai puretaanko tehdas pois, ja kenen rahalla, ennen paikalla olleen, huomattavasti pienemmän, hiilivoimalan purkaminen kesti 2 vuotta. Rakentamisvaiheessakaan mikään ei voi mennä pieleen, suomalainen laatusuunnittelu ja valvonta yhdistettynä ketjutettuihin urakoihin, takuuvarma konsepti.

Eikä tässä vielä kaikki, alueella on useita luonnonsuojelualueita, lähin alle n. 500 metrin päässä, kapean lahden toisella puolella, jossa on suurimman osan vuotta maihinnousu- ja kalastuskielto. Muita isompia ja pienempiä sitten runsaasti lähistöllä.

Tehtaan investointipäätös tehdään vuoden 2025 aikana. Paljonko silloin on rahaa, se ratkaisee kaiken hanketasolla. Jos rahat ovat olemassa, sen jälkeen on mahdollisuus edetä. Mitkä ovat reunaehdot ympäristön ja kaiken muun osalta siinä tapauksessa, se nähdään aikanaan.

Vähän pelkään, että rahoituskierrokset eivät onnistu ja hanke kuivuu siihen.