Petteri Orpon hallitus

[Jeffrey]

Mutta jos katselee vaikka mielenterveystilastoja, niin ei, tämä malli ei toimi.

Olet aivan oikeassa. Tämä malli ei toimi. Tosin tällä mallilla suomalaiset ovat köyhtyneet viimeiset vuosikymmenet - ei rikastuneet. Tästä syystä tämä malli ei toimi. Köyhtymistä olemme jo yrittäneet onnen tuojana ja nyt olisi aika aloittaa se rikastumiseen pyrkiminen.

 

[Cobol]

Olet aivan oikeassa. Tämä malli ei toimi. Tosin tällä mallilla suomalaiset ovat köyhtyneet viimeiset vuosikymmenet - ei rikastuneet. Tästä syystä tämä malli ei toimi. Köyhtymistä olemme jo yrittäneet onnen tuojana ja nyt olisi aika aloittaa se rikastumiseen pyrkiminen.

Totta. Ihmiset tulisi saada opiskelemaan ja sen jälkeen töihin sillä tutkitusti mielenterveysongelmaan vaikuttaa tulotaso. Kausaliteetti voi ainakin osin olla käänteinen eli mielententerveysongelmat estävät tulotason parantamissta. Osa mielenterveyden ongelmista painottuu itäiseen Suomeen ja mm. skitsofreniaa esiintyy vähemmän yrittäjiä "täynnä" olevalla Pohjanmaalla.

Jonkin verran auttaisi mielenterveysongelmissa sekin, jos poliitikot kuuntelisivat asiantuntijoita. Edellinen hallitus sai ilmeisesti aivan karmeaa jälkeä kouluja sulkemalla. Siihen päälle liian vapaa kännykän käyttö alaluokilta alkaen, naapurimaan Venäjän hyökkäyssota ja ahdistuminen ympäristöasioista.

 

[hooceebruins]

Älkää nyt hei viitsikö. Ei elämä ole pelkkää suorittamista.

 

[Alejandro]

Älkää nyt hei viitsikö. Ei elämä ole pelkkää suorittamista.

Ei olekaan. Onneksi pohjoismaalainen sosialidemokratia perustuukin sellaiseen malliin, jossa vain osan väestöstä täytyy suorittaa. Loput voivat enemmän tai vähemmän viihtyä vapaamatkustajina.

Ja mitä vaurastumiseen tulee, niin eri sukupolvien välillä on suurta eriarvoisuutta omaisuuden kasaantumisen suhteen. Itse milleniaalina olen saanut mustanpekan käteen, mutta niillä korteilla on pelattava, jotka on käteen jaettu. Onneksi olen ymmärtänyt pelin hengen ja aloittanut (toki liian myöhään) suunnitelmallisen sijoittamisen. Jos joskus saan lapsia, niin jälkipolvelle avataan sijoitussalkku heti kun synnäriltä ollaan kotiuduttu. En luota hyvinvointivaltion tulevaisuuteen, saatika eläkerahastojen riittävyyteen yhtään liian sinisilmäisesti. Ahneet suurten ikäluokkien possut ovat ahmineet kakkua liikaa, vaikka sitä olisi pitänyt leipoa lisää.

T. Onnellinen nettomaksaja

Ps. Listautumattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi säätää. Tästä jopa pahimmat turbokokkarikaverini ovat samaa mieltä. Erityisesti eräs, joka hyötyy tästä järjettömästä rikkaiden verokikkailusta kymmenien tuhansien eurojen edestä vuosittain. Jostain syystä tähän veroporsaanreikään ei olla puututtu ja syy on selvä: päättäjät hyötyvät siitä aivan liikaa. Siis myös demarit, etupäässä eräs entisen pääministerin vaimo, joka nosti kansanedustajan sopeutumiseläkettä firmansa osinkojen kanssa rinnakkain.

 

[Zeic]

Mutta jos katselee vaikka mielenterveystilastoja, niin ei, tämä malli ei toimi.

Mikä niitä mielenterveysongelmia sitten aiheuttaa?

 

[aquanqua]

”Miksi pitää tavoitella rikastumista” on ihan kiva heitto, kunnes omalle kohdalle osuu esim. työkyvyn heikentävä tai tuhoava sairaus tai vammautuminen, tulee tarve taloudellisesti jne. huolehtia läheisestä tai yksinkertaisesti ikääntymisen seurauksena hyvän elämänlaadun ylläpitäminen alkaa vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.

Minä ainakin toivon, että Suomi on yhteiskunta ja ympäristö, joka kannustaa jokaista yksilöä erinomaisuuteen ja että erinomaisuuden tavoittelun ja jonkin tason saavuttamisen palkintona – ja siis samalla kannustimena – on henkilökohtainen taloudellinen etu ja sen kautta mahdollisuus parantaa omaa ja läheisten elintasoa.

 

[Jeffrey]

”Miksi pitää tavoitella rikastumista” on ihan kiva heitto, kunnes omalle kohdalle osuu esim. työkyvyn heikentävä tai tuhoava sairaus tai vammautuminen, tulee tarve taloudellisesti jne. huolehtia läheisestä tai yksinkertaisesti ikääntymisen seurauksena hyvän elämänlaadun ylläpitäminen alkaa vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.

Eikä pyrkimys rikastumiseen välttämättä tarkoita sitä, että pyrkisi saamaan tililleen mahdollisimman paljon rahaa.

Minulla pyrkimys rikastumiseen on kulkenut eri elämänvaiheiden lävitse. Opiskelujen päätyttyä se pyrkimys rikastumiseen tarkoitti sitä, ettei kaupassa tarvitsisi laskea jokaisen ostoksen hintaa. Tästä kun päästiin eteenpäin niin pyrkimys rikastumiseen tarkoitti sitä, että voisin korvata ummehtuneen vaatteeni uusilla. Seuraavassa aallossa halusin laittaa enemmän rahaa harrastuksiini ja hankkia esimerkiksi ammattitason paistinpannun. Jossain kohtaa tuli sitten haaveita ravintoloissa syömisistä, matkustamisesta, yksiöstä isompaan asuntoon muuttamisesta jne.

Itse uskon, että kehittyminen on meille evolutionäärinen tarve ja suuremman tavoittelu. Tänä päivänä näitä asioita voi toki mitata rahassa, muttei se pakollista ole. Itseasiassa myös ihmiskunnan parhaimmat filosofit ovat puhuneet jo ennen ajanlaskumme alkua, että toimeliaisuus pitää ihmismielen terveenä ja toimettomuus aiheuttaa esimerkiksi levottomuutta ja mielen sairastumista. Itse uskon, että nämä yli 2000 vuotta sitten platonistien havaitsemat ihmismielen haasteet pitävät edelleen paikkansa - ja esimerkiksi aiheuttavat niitä nykyisellä sanastolla mielenterveysongelmia.

Sitä kummeksun, että emme oikein tahdo vieläkään sisäistää tällaista asiaa jota meillä on kuitenkin havaittu jo se yli 2000 vuotta sitten. Aiheeseen liittyen taas toimeliaisuus yleensä mahdollistaa rikastumista, joko materialla ja/tai henkisellä tasolla.

 

[Boogey]

Itseasiassa myös ihmiskunnan parhaimmat filosofit ovat puhuneet jo ennen ajanlaskumme alkua, että toimeliaisuus pitää ihmismielen terveenä ja toimettomuus aiheuttaa esimerkiksi levottomuutta ja mielen sairastumista.

Tää on mielenkiintoinen kysysmys kaikenkaikkiaan. Olen siis itse pääosin samaa mieltä mutta yhtälössä on myös sellainen jännä asia kuin laiskuus.

Tästä oli ihan hiljattain hyvä Alf Rehnin kirjoitus Talouselämässä (otsikko hiukan provosoiva ja valitettavasti maksumuurin takana) jossa perataan ahkeruuteen liittyviä väittämiä läpi.

Halu käyttää työhön mahdollisimman vähän aikaa on mielipiteitä jakava asia. Osa varmasti ajattelee sen työn välttelynä mutta niin kauan kuin se työ kuitenkin tulee tehtyä senhän voi nähdä myös äärimmäisen tehokkaana tapana tehdä työtä. Silloin jää paljon aikaa kaikkeen muuhun.

Tehostamisen nimeen vannovat toki tuohon todennäköisesti vastaavat että sitten siirrytään seuraavaan työtehtävään mutta ei sekään ole aivan niin saumatonta. Yksi lainalaisuus mikä toimi myös työelämässä on se että työ täyttää sille varatun ajan, deadlinet saavat puristamaan pakollisen työn viimeistään viime hetkellä kasaan ja tuossa tilanteessa työskentely on hyvinkin tehokasta. Ei sellaista tahtia kukaan haluaisi kuitenkin jatkuvasti työskennellä. Silloin ollaan burnoutin lähteellä.

Sekin on käsittääkseni jo aika kauan sitten huomattu asia että laiskuus on liitoksissa innovaatioihin. Ei ole turhaan olemassa sanontaa että viisas pääsee vähemmällä. Korona oli aikamoinen katalyytti tälle miten eri tavalla homman voi tehdä ja nyt jengi sitten protestoi pakollisiin pitkiin toimistoviikkoihin paluuta koska ovat huomanneet miten paljon enemmän etätyössä jää aikaa muuhun, kunhan työpäivän osaa vain katkaista ajoissa.

Summa summarum, toimeliaisuutta tottakai tarvitaan. Mutta "tee asia näin" avulla saavutettu toimeliaisuus ei meitä kansakuntana tule rikastuttamaan. Silloin tarvitsisi mennä jo Aasialaisiin työtunteihin jos halutaan tuolla tavalla kilpailla.

 

[Elli Masi-Merkki]

Olet aivan oikeassa. Tämä malli ei toimi. Tosin tällä mallilla suomalaiset ovat köyhtyneet viimeiset vuosikymmenet - ei rikastuneet. Tästä syystä tämä malli ei toimi. Köyhtymistä olemme jo yrittäneet onnen tuojana ja nyt olisi aika aloittaa se rikastumiseen pyrkiminen.

Muistan jo melkein kahden vuosikymmenen takaa, kun Suomessakin alkoi syntyä keskustelua masennuksesta lähes uutena kansantautina. Elettiin siis jotain 2006-2008, kuitenkin vielä ennen finanssikriisiä ja Nokian lopullista romahdusta. Taloudessa meni vielä hyvin, mutta silti uutisissa kauhisteltiin mielialalääkkeiden käytön lisääntymistä. Minulla jäi silloin mieleen vertailukohteena joku tutkimus, jossa Papua-Uusi-Guineassa täysin luonnonvaraisena ja alkukantaisesti elävän heimon keskuudesta ei oltu pystytty tunnistamaan yhtäkään masentunutta ihmistä. Kyse on siis juurikin ihmisistä, jotka ovat meidän standardeillamme kirjaimellisesti mittaamattoman köyhiä, vailla minkäänlaista omaisuutta saati varallisuutta.

Tästä tullaan aasinsiltana siihen, että isossa kuvassa masennuksen ja ahdistuneisuuden kaltaisten mielenterveyden häiriöiden yleisyys on käytännössä täysin suoraan verrannollinen siihen kuinka rikkaasta maasta on kyse. Noista aiemmin mainituista vuosista mielialalääkkeitten käyttö on globaalisti vuosi vuodelta entisestään vain kasvanut, ja rako rikkaiden ja köyhien maiden välillä on jatkuvasti vain kasvanut (esim. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9766760/ ).

Suunta on ollut tämä Suomessa: ”Suomalaisista lähes kymmenen prosenttia käyttää vuosittain mielialalääkkeitä. Kasvu oli voimakasta 2000-luvun alussa, jolloin markkinoille tuli uusia lääkkeitä, joita myös markkinoitiin vahvasti. Sen jälkeen tilanne on tasoittunut, kunnes kasvu alkoi uudestaan vuonna 2018.” (https://yle.fi/a/3-11713342 )

Maailman rikkaimmassa valtiossa, eli USA:ssa, ihmiset voivat keskimäärin sitäkin huonommin, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mielialalääkkeitä käyttää vuositasolla kuudesosa (16,5 %) täysi-ikäisistä ja jonkinlaista apua mielenterveyteen on saanut viidesosa (20,3 %): https://www.cdc.gov/nchs/products/databriefs/db419.htm . Ja ennen kuin joku pääsee arvelemaan, että ehkä nämä ovat vain huono-osaisten amerikkalaisten ongelmia, niin hyvin voimakasta henkistä pahoinvointia ei tarvitse etsiä maailman rikkainta ihmistä tai vaikkapa heidän upporikasta presidenttiehdokastaan kauempaa.

Köyhissä maissa ihmisten arkinen elämä on monella mittarilla erittäin traagista ja lähes jokaisen, ellei jokaisen, elämään mahtuu varmasti mittaamaton määrä surua ja kärsimystä. Isossa kuvassa he eivät kuitenkaan ole onnettomia. Suomen kaltaisessa maassa ihmisten arki sen sijaan on mahdollisimman pitkälle riisuttu ja peitetty kaikenlaisista tragedioista ja epämiellyttävistä asioista, mutta keskimäärin ihmiset ovat kuitenkin onnettomia, vaikkei mikään tragedia olisikaan osunut omalle kohdalle.

Esimerkiksi se, että monissa kehitysmaissa kylästä lähdetään jo aamuyöstä monen perheen voimin kaatopaikalle etsimään jotain myytäväksi tai syötäväksi kelpaavaa, on inhimillisesti aivan kamalaa. Mutta siinäkin on mukana yhteisöllisyys ja se on läheisten kanssa vietettyä aikaa, ihminen ei jää koskaan ongelmiensa ja olotilansa kanssa yksin. Ja sitten kotiin palattua keräännytään porukalla syömään yhteinen ateria joko perheen tai jopa monen perheen kesken, jonka kylään jääneet ovat sillä välin valmistaneet. ”Vapaa-ajalla” jää muutoinkin aikaa yhdessäoloon ja aitoon keskinäiseen vuorovaikuttamiseen, kun elektroniikan puutteessa esimerkiksi tarinankerronta, tanssiminen, musiikki ja futis toimivat viihdykkeenä.

Meanwhile in Finland, ihminen tyypillisesti menee töihin joko yksin omaan suljettuun työhuoneeseensa koneen ääreen istumaan, tai vääntäytyy työpaikalle sellaisten ihmisten pariin, joiden kanssa ei ole välttämättä mitään yhteistä ja joiden kanssa ei oikeasti haluaisi viettää aikaa sekuntiakaan. Ihmisten, jotka hekin ovat vittuuntuneita ja ahdistuneita, kun piti taas vääntäytyä puuduttavan työn äärelle, mutta jotka kaikki tekevät parhaansa peittääkseen olonsa ja esittääkseen ulospäin hyvinvoivaa.

Aina välillä joku työkaveri ehkä käy parin viikon tai kuukauden burnout-saikulla tai ottaa yhtäkkiset loparit. Siinä kohtaa työpaikalla muistetaan taas jonkun palaverin yhteydessä muistuttaa, kuinka tärkeää on huolehtia omasta jaksamisestaan, ehkä työyhteisöön jopa tilataan joku hyvinvointi-valmentaja puhumaan pariksi tunniksi. Jokainen miettii tahollaan, että ihan fiksujahan tuo puhuu, mutta heti seuraavana päivänä kaikki jatkavat siitä mihin ennen koulutusta jäivät ja jäävät odottamaan, kuka palaa loppuun seuraavaksi.

Töistä päästyään tyyppi on niin väsynyt ja ylikuormittunut, että rakkaan mäkkärin alipalkattu ja ylikuormittunut henkilökunta saa toimittaa kyläläisten virkaa ja valmistaa ruuat auton kyytiin. Melkeinpä päivän merkityksellisimmäksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi voidaan laskea se luukusta ojentuva paperikassi saatesanoilla ”tässä ole hyvä”, ”kiitos!”. Ja jos kotona on joku ruokaseuraksi, niin yhdessäolo on korkeintaan näennäistä, kun kaiken huomion saa kunkin toiseen käteen liimautunut älylaite tai Netflixin sohvan uumeniin suoltama massaviihde. Ehkä sen verran kommunikoidaan suullisesti illan mittaan, että kysytään toiselta passiivisaggressiivisesti ”muistitko viedä aamulla roskat”, kun se haiseva ja täysi roskapussi onkin vastassa, vaikka kaiken aamukiireen keskellä niin hienosti olit sen nostanut oven viereen valmiiksi toiselle vain mukaan napattavaksi.

Kun sänkyynkin mukana seuraavat älylaitteet on saatu laitettua yöpuulle, työn raskaan raatajan mielessä ehtii juuri ennen nukahtamista vilahtaa se enää kymmenen kuukauden päässä siintävä kesäloma, jolloin elämä on taas ihanaa ja jolloin pystyy hetkeksi unohtamaan kaiken stressin ja murheet. Ja ehkä myös snadina stressitekijänä se kun, pitää jo alkaa suunnittelemaan, että mitäs sitä ylipäätään ensi kesänä tekisi.

Kesäloman jälkeenhän edessä on taas se jonkinlainen kikkelinmittaustraditio, kun työkavereiden kesken kerrataan, miten hieno loma kenelläkin oli; ”oltiin kolme viikkoa Espanjassa!”, ”käytiin kiertelemässä asuntoautolla koko Suomi!”, ”olin 4 viikkoa purjehtimassa!” - kenenkään vastauksesta ei koskaan kuule, miten ihanaa oli, kun sai oikeasti vain viettää aikaa läheisten kanssa. Loman itseisarvo tuntuu pikemminkin olevan, että kunhan pääsee tekemään jotain kertomisen arvoista. Loman jäljiltä ollaan parhaassa tapauksessa vain entistäkin ahdistuneempia, kun kesän mittaan turpoamaan päässyt Visa alkaa palkkapäivänä muistutella olemassaolostaan.

P.S. Biologisesta näkökulmasta eläimen olemassaolon ainoa tarkoitus on jatkaa sukua. Millaisissa maissa ns. alkuperäisen kantaväestön osuus vähenee nopeimmin ja miksi? Neljän pisteen vihje: syy ei ole maahanmuutto. Jopa siis luontoäiti yrittää viestittää ihmisille, että tuo teidän systeeminne on ihan vitun huono, kun olette elämästänne niin kuormittuneita tai ”kylläisiä”, ettette pysty/ehdi/halua hankkia lapsia (ainakaan kolmea tai useampaa), tai välttämättä edes puolisoa. Tai voi sen kai ajatella niinkin, että evoluutio toimii silmiemme edessä? Ihminen vain on joko liian tyhmä tai kiireinen ottamaan viestiä vastaan.

Lapsista puheen ollen, mielestäni on jotenkin huvittavaa ja kuvaavaa, että lemmikin ottajaa kovasti ohjeistetaan pyrkiä mahdollistamaan eläimelle mahdollisimman lajinomaiset olosuhteet. Eli että eläimen pitäisi pystyä esimerkiksi toteuttamaan mahdollisimman paljon luontaisia käyttäytymismallejaan, koska se tutkitusti pitää eläimen onnellisempana ja paremmin voivana. Sen sijaan ihmislapsesta täällä meillä päinvastoin pyritään mahdollisimman varhain kitkemään pois kaikki lajityypillinen käytös, jotta hänestä olisi mahdollisimman vähän vaivaa vanhemmille ja ympäröivälle yhteiskunnalle. Tuskin se ainakaan lasten onnellisuutta ja hyvinvointia lisää. Lapsillakin pahoinvointi on vain lisääntynyt ja muuttunut vakavammaksi, jatkuvasti entistä nuoremmat lapset oirehtivat entistä vakavampien mielenterveyden häiriöiden kanssa.

P.P.S. Tämä aihepiiri on kaiken kaikkiaan minulle monellakin tapaa sydäntä lähellä, niin täytyi hieman avautua, kun näin hyvä tilaisuus tarjoutui. Esimerkiksi yksinäisyyden kitkeminen ja aidon yhteisöllisyyden palauttaminen pitäisi mielestäni olla ensisijaisen tärkeitä teemoja Suomessa hallituksesta riippumatta.

Yhteiskunnan vaurastuminen luo monenlaista hyvinvointia, mutta ratkaisu hyvinvoivaan ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan se ei ole. Vastaavasti yksilötasolla, mikään määrä palkankorotuksia, varallisuutta tai isompia ja isompia televisioita eikä kalliimpia ja kalliimpia autoja tee ihmistä onnelliseksi, jos arki itsessään on tyhjää.

 

[Zeic]

P.P.S. Tämä aihepiiri on kaiken kaikkiaan minulle monellakin tapaa sydäntä lähellä, niin täytyi hieman avautua, kun näin hyvä tilaisuus tarjoutui. Esimerkiksi yksinäisyyden kitkeminen ja aidon yhteisöllisyyden palauttaminen pitäisi mielestäni olla ensisijaisen tärkeitä teemoja Suomessa hallituksesta riippumatta.

Hyvä ja perusteellinen kirjoitus. Jotain tällaista hain kun pyysin lisäperusteluja kirjoittajalle joka vähän yksinkertaisesti väitti ylikilpailullista kapitalistista yhteiskuntaa masennuksesta ja ehkä vähän oikeistohallitustakin. Vinkkejä siitä millaista on tasapainoinen elämä voi hakea vaikka Aki Hintsan Voittamisen Anatomiasta.

Kuitenkin lisäisin kirjoitukseesi vielä somen vaikutuksen. Kummasti masennustilastot on räjähtäneet juuri samaan aikaan mitä Facebook, instagram ja TikTok on lyöneet läpi. Tristan Harriksen podcastit ja dokkarit kertovat enemmän teknisestä puolesta. Jonathan Hayden (kirjoitinkohan nimen oikein, se "Masentunut sukupolvi"-kirjan kirjoittaja.) taas käsittelee enemmän sitä millaisista oppisen mekanismeista lapsi jää paitsi kun sosiaalinen interaktio vaihtuu älypuhelimeen.

Nyt opetusministeriö sentään puuhaa kouluihin puhelin rajoituksia, toisin kuin Li, joka paisutti vain valtion vastuita.

 

[Ann Arbor]

Tuli mieleen, saattaakohan Persujen ajamassa kansalaisuusvaatimuksien kiristämisessä olla osaltaan kyse ns. omasta lehmästä ojassa?

Tarkoitan tällä siis sitä, että Suomen kansalaisuuksiahan myönnetään tällä hetkellä ulkomaalaisille historiallista tahtia ja vaikka ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus on toistaiseksi ollut ns. kantasuomalaisia merkittävästi alhaisempaa (Vieraskielisten äänestysprosentti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa oli vain 39,1%.), kasvaa heidän osuutensa äänestäjäkunnasta koko ajan. Toki on syytä tiedostaa, että Persut keräävät yhtä lailla myös maahanmuuttajien ääniä, mutta oletan määrän olevan merkittävästi alhaisemman, mitä esim. Kokoomuksella, Demareilla ja Vihreillä.

Toteutuessaan asumisvaatimuksen nousu viidestä kahdeksaan vuoteen siis siirtää juuri nyt maahan saapuvien tuloa äänestys- ja vaalikelpoisiksi vuoden 2029 sijaan vuoteen 2032. Eivät välttämättä ole asiaa tältä kantilta suoraan ajatelleet, mutta joka tapauksessa sen voinee sanoa edesauttavan Persujen vaalimenestystä tulevaisuudessa.

 

[kyykäärme]

Hyvä ja perusteellinen kirjoitus. Jotain tällaista hain kun pyysin lisäperusteluja kirjoittajalle joka vähän yksinkertaisesti väitti ylikilpailullista kapitalistista yhteiskuntaa masennuksesta ja ehkä vähän oikeistohallitustakin. Vinkkejä siitä millaista on tasapainoinen elämä voi hakea vaikka Aki Hintsan Voittamisen Anatomiasta.

Kuitenkin lisäisin kirjoitukseesi vielä somen vaikutuksen. Kummasti masennustilastot on räjähtäneet juuri samaan aikaan mitä Facebook, instagram ja TikTok on lyöneet läpi. Tristan Harriksen podcastit ja dokkarit kertovat enemmän teknisestä puolesta. Jonathan Hayden (kirjoitinkohan nimen oikein, se "Masentunut sukupolvi"-kirjan kirjoittaja.) taas käsittelee enemmän sitä millaisista oppisen mekanismeista lapsi jää paitsi kun sosiaalinen interaktio vaihtuu älypuhelimeen.

Nyt opetusministeriö sentään puuhaa kouluihin puhelin rajoituksia, toisin kuin Li, joka paisutti vain valtion vastuita.

Ei puhelinkielto kouluihin helpota mielenterveysongelmia yhtään. Alakouluissa puhelimia ei nykyäänkään saa käyttää, eikä yläkoulussa tunneilla. Puhelinkielto helpottaa oppituntien pitämistä, mutta niiden ulkopuolella käyttö on huoltajien vastuulla, kuten nykyäänkin.

Oma lapseni on nyt 7. luokalla. Hän sai vasta nyt, 13 täytettyään, pääsyn someen. Eipä ole edes kovin kiinnostunut. Joillain kavereilla on ollut TikTokit, Snapit ja muut suunnilleen kakkosluokasta asti. Itse asiassa yhteen aikaan kaveripiiri jakautui kahtia sen mukaan, kuka saa ja kuka ei somettaa. Some antaa lapsille erikoisia roolimalleja ja haluja, joilta kaikilta ei ole meilläkään vältytty. 16 €:n Prime-juoma oli pakko saada ja jalkoihin AirForcet. Joitain harvinaisia hajutököttejä jahdataan aina, kun ollaan kaupoilla. Vertailu muihin on hurjaa ja uusia juttuja tuntuu tulevan koko ajan.

Yläkouluikäisten keskittymiskyky on heikentynyt. Pitkäjänteistä työtä jaksavat enää harvat tehdä. Tulokset pitäisi saada heti. Yläkoulun sisältöjä on helpotettu ja helpotetaan edelleen. Normaalitaitava lapsi menee peruskoulusta hyvillä arvosanoilla läpi suhteellisen vähällä työllä. Ongelmat tulevat toisella asteella, kun ei olla totuttu aikaa vaativaan opiskeluun. Kilpailu suosituista jatko-opintopaikoista lukion jälkeen on suurta, ja se aiheuttaa stressiä ja mielen horjumista. Lukiolaiset, tytöt varsinkin, kärsivät erityisesti mielen horjumisesta. Kovat paineet opinnoissa ja vertaileminen muihin ovat syynä, minusta ei niinkään ilmastoahdistus tai sota naapurimaassa (@Cobol mainitsi nämä).

 

[RexHex]

Tuo lakkolaki ei hyödytä ketään, ratkaistaan ongelma jota ei oikeastaan ole.

Mutta haittaako tuo laki toisaalta ketään?

 

[Hermes#41]

Mutta haittaako tuo laki toisaalta ketään?

Ei varsinaisesti laista itsestään, mutta sen ajamisen tuoma epäluottamus puolten välillä haittaa ja isosti.

Lakkolain ajamisesta on ollut ja tulee olemaan moninkertainen haitta sen hyötyihin nähden.

Pitäisi pyrkiä parempaan työelämään ja edistämään sopimisen kulttuuria, eikä polarisoida ja ajaa jotain ideologista satojen vuosien fantasian täytäntöönpanoa, nyt kun se ainoa mahdollisuus on.

Työelämä muttuu, työsuhteiden ja työnteon tavat muuttuu. Kohta iso osa ihmisistä työskentelee muutenkin kevytyrittäjänä tai muissa väliaikaisissa työnteon malleissa, joissa ei mitään lakko-oikeuksia ole muutenkaan.

Tuo lakkolaki oli Orpon hallituksen pelisilmättömyyden osoitus, kuten rikkaiden veronalennus. Molemmat syöttö suoraan vastustajan lapaan ilman mitään isompaa hyötyä kummastakaan.

 

[Jeffrey]

Pitäisi pyrkiä parempaan työelämään ja edistämään sopimisen kulttuuria, eikä polarisoida ja ajaa jotain ideologista satojen vuosien fantasian täytäntöönpanoa, nyt kun se ainoa mahdollisuus on.

Orpon hallitus on ja esimerkiksi Kokoomus jo vuosikymmenet on pyrkinyt edistämään sopimisen kulttuuria - paikallisen sopimisen kulttuuria. Varsinainen sopiminen ei ole kuitenkaan kelvannut vaan on haluttu sopia vain omalla tavalla tai olla sopimatta.

Siitä olen samaa mieltä, ettei tämä vääntö helpottanut suomalaisesta työelämästä sopimista lyhyellä tähtäimellä. Uskon sen kuitenkin parantavan sitä pitkällä tähtäimellä sitten kun AY liikkeet ovat saaneet kostonsa.

Jos tämä laki ei ollut hyödyllinen työelämän puolesta, se on äärimmäisen hyödyllinen liberaali demokratian puolesta. Ei AY liikkeellä tai millään muullakaan yksityisellä yhdistyksellä kuulu olla tällaista valtaa joka Suomessa heille on annettu silloin aikanaan kun Suomi oli vielä hyvin kaukana länsimaasta tai liberaali demokratiasta.

 

[Hermes#41]

Orpon hallitus on ja esimerkiksi Kokoomus jo vuosikymmenet on pyrkinyt edistämään sopimisen kulttuuria - paikallisen sopimisen kulttuuria. Varsinainen sopiminen ei ole kuitenkaan kelvannut vaan on haluttu sopia vain omalla tavalla tai olla sopimatta.

Samaa varmasti voi sanoa vastapuoli, halutaan sopia omalla tavalla. Iso loikka pois sopimisen kulttuurista tehtiin, kun EK ilmoitti että ei ole työmarkkinaosapuoli, eikä tee keskitettyjä ratkaisuja.

Vikaa on kaikissa osapuolissa eikä vähiten AY-liikkeessä. Kukin vaan vuorollaa omaan suuntaansa kiskomalla pilaa edellytyksiä. Kyllä Suomessa työpaikoilla on pääosin erittäin hyvä sopimisen kulttuuri, mutta miksi ei samaa voida ylläpitää myös järjestötasolla?

 

[Jeffrey]

Samaa varmasti voi sanoa vastapuoli, halutaan sopia omalla tavalla.

Ehdottomasti näin. Sanoisin kuitenkin myös, että kansanvaaleilla äänestetyn hallituksen kuuluu voida myös määrätä asioita.

Suomi on todella isoissa haasteissa juuri nyt ja haasteiden lisäksi Suomi tulee kokemaan jatkossa todella isoja fundamentalistisia lisähaasteita, esimerkiksi väestön ikääntyminen.

Jos me halutaan pitää nykyisenkaltainen kuva Suomesta, Suomessa pitää alkaa tapahtumaan positiivista kehitystä eikä muutamaa isokenkäistä järjestöjäärää saa päästää tätä estämään heidän pitäessä kiinni omasta vallastaan.

Suomi tarvitsee isoja rakenteellisia muutoksia, eikä niistä neuvottelu ole mielestäni ammattiyhdistyksen vallan alla. Heillä on oma tärkeä rooli ja heidän soisi keskittyvän työntekijöihin. Jos Suomi onnistuu tässä rakennemuutoksessa, kaikki hyötynevät siitä vaikka osa joutuu muuttamaan elintapojaan.

 

[Hermes#41]

Ehdottomasti näin. Sanoisin kuitenkin myös, että kansanvaaleilla äänestetyn hallituksen kuuluu voida myös määrätä asioita.

Näinhän se on. Tosin sama kansa äänestää eri tyypit, kun edelliset ei kelpaa enää, tekemään taas vastakkaisen suunnan politiikkaa. Eli se rakennemuutos niin, että katsottaisiin vaalikautta pidemmälle pitäisi tehdä. Kuten Ruotsissa tehtiin aikanaan. Se ei tuo muutosta hetkessä, mutta ei nämä ongelmatkaan hetkessä ole syntyneet.

 

[Jeffrey]

Näinhän se on. Tosin sama kansa äänestää eri tyypit, kun edelliset ei kelpaa enää, tekemään taas vastakkaisen suunnan politiikkaa. Eli se rakennemuutos niin, että katsottaisiin vaalikautta pidemmälle pitäisi tehdä. Kuten Ruotsissa tehtiin aikanaan. Se ei tuo muutosta hetkessä, mutta ei nämä ongelmatkaan hetkessä ole syntyneet.

Ehdottomasti näin. Rakennemuutos pitäisi kyetä sillä tasolla sopimaan, että sitä voitaisi kehittää yli vaalikausien. Valitettavasti oma usko tällaisen onnistumiseen on hyvin hutera, mutta ei nyt luovuteta vielä!

 

[RexHex]

Tuo lakkolaki oli Orpon hallituksen pelisilmättömyyden osoitus, kuten rikkaiden veronalennus. Molemmat syöttö suoraan vastustajan lapaan ilman mitään isompaa hyötyä kummastakaan.

Minulta on mennyt ohi tuo meidän rikkaiden veronalennus, mutta otan sen mielelläni vastaan. Minun lompakkoon mahtuu kyllä rahaa vielä.

 

[Hermes#41]

Ehdottomasti näin. Rakennemuutos pitäisi kyetä sillä tasolla sopimaan, että sitä voitaisi kehittää yli vaalikausien. Valitettavasti oma usko tällaisen onnistumiseen on hyvin hutera, mutta ei nyt luovuteta vielä!

Ei voida luovuttaa. Kyllä siihen on mahdollisuuksia, kunhan vaan saadaan myös oikeat ihmiset pöytään sopimaan ja oikeaan aikaan.

Tuskin mikään koskaan tulee kaikkia miellyttämään. Aina löytyy valittamista ja parantamista.

 

[douppi]

Säästöistä ei ole paljoa hyötyä, jos samalla leikataan tulopohjasta eli talouskasvua ei saada aikaan.

Nuo työelämään tehtänät "uudistukset" ei tuo yhtään työpaikkaa. Työelämä on muuttunut täysin eri suuntaan, mitä hallitus ajaa.

Kun nousukausi joskus pamahtaa päälle, on nuo heikennykset täysin turhat. Yritykset joutuvat joustamaan ja tarjoamaan parempaa työelämää saadakseen haluamansa ihmiset töihin.

Heikkona aikana homma hoituu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tuo lakkolaki ei hyödytä ketään, ratkaistaan ongelma jota ei oikeastaan ole.

Nuo uudistukset on puuhastelua.

Eihän se hallitusohjelma mikään virheetön opus tälläkään kertaa ole, ja varmasti monen asian voisi tehdä toisella tavalla.
Se tulopohjan lisääminen ja menojen karsiminen ovat tietysti tavoitteena, mutta nyt on eletty melkosta talouden taantumaa ja laskukautta. Nyt joissain ennusteissa vähän enemmän valoa (esim. OP), mutta jos/kun olet nähnyt noita yleisiä katsauksia ja talouden näkymiä, niin vaikeaa on ollut monessa muussakin EU-maassa.

Jos Suomi jatkaisi aiemmalla ja löysemmällä linjalla, niin se junttaisi tilannetta vielä huonommaksi. Menojen karsiminen ja tulonsiirtojen muutokset ovat välttämättömiä toimenpiteitä, kun pyritään tasapainottamaan valtiontaloutta. Vaikeita ja vittumaisia asioita joskus ja kipeitäkin kansalaisille, mutta taitaa olla pakollisia tietyiltä osin, jotta valtio pystyy hallitsemaan niitä menojaan. Mieluiten sitä ei leikkaisi mistään, ja luottaisi vaan kasvuun, mutta ei se oikein toimi niin, ainakaan nyt. Huono demografia ja tekoäly tulee niittämään työvoimaa entisestään.

Tulonsiirtojen muutokset on siis osa leikkauslistaa, mutta siellä joudutaan kovin tasapainottelemaan ohjelman kanssa, ettei hyvinvointi romutu. Joutunut hallitus valtionvarainministeriön ym. kanssa perkaamaan ihan tosissaan niitä menoja. Ei tuo maltillinen alv:n muutoskaan yllätys ole, kuten ei moni muukaan muutos. Lakkolaki oli todella hyvä, en olisi uskonut Suomen siihen pystyvän.

Oma usko ei siihen riitä, että SDP, Vasurit ja Vihreät pystyisivät juurikaan säästöohjelmia tekemään. En ole edes vakuuttunut siitä, että ymmärtääkö joku Kontula talous- ja turvallisuustilanteista niin paljoa kun kansanedustajan pitäisi.

 

[Satunnainen]

Minulta on mennyt ohi tuo meidän rikkaiden veronalennus, mutta otan sen mielelläni vastaan. Minun lompakkoon mahtuu kyllä rahaa vielä.

Koska varallisuusveroa ei ole, ei veronalennuksia voi sinänsä kohdistaa rikkaille. Tuossa varmaan viitattiin siihen, että ansiotuloveroa kevennettiin suurituloisimmilta, kun taas muilta kiristettiin.

 

[RexHex]

Koska varallisuusveroa ei ole, ei veronalennuksia voi sinänsä kohdistaa rikkaille. Tuossa varmaan viitattiin siihen, että ansiotuloveroa kevennettiin suurituloisimmilta, kun taas muilta kiristettiin.

Tosiaan en ole tuohon mahdollisiin ansiotuloverotuksen muutoksiin perehtynyt. Mutta onko oikeasti niin, että ansiotuloverotusta olisi muka kiristetty muilta? Oma käsitys on se, että jos ansiotuloverotukseen kosketaan niin sitä aina lasketaan, eikä missään nimessä kiristetä kenenkään osalta. Tämä siis jos hallituksessa on noh, nykyinen kokoonpano.

 

[Satunnainen]

Tosiaan en ole tuohon mahdollisiin ansiotuloverotuksen muutoksiin perehtynyt. Mutta onko oikeasti niin, että ansiotuloverotusta olisi muka kiristetty muilta? Oma käsitys on se, että jos ansiotuloverotukseen kosketaan niin sitä aina lasketaan, eikä missään nimessä kiristetä kenenkään osalta. Tämä siis jos hallituksessa on noh, nykyinen kokoonpano.

Hyvän työllisyyskehityksen myötä työttömyysvakuutusmaksu aleni selvästi. Hallitus ilmoitti, että osa siitä on heidän uudistustensa ansiota, ja se osuus "verotetaan pois". Tuo siis koskien työntekijöitä. Työnantajille alennus tuli täytenä.