Kuten tekstissä todetaan, jos lääkäriin ei pääse julkisella puolella, maksukykyiset hakeutuvat yksityiselle. Tämä tuskin on yllättävää. Jos terveydenhoitoa olisi haluttu parantaa, olisi parannettu terveydenhoitoa ja terveydenhoidon palkkoja. Ei rakennettu hallintohimmeliä, joka oli selvästi enemmän kähmintää kaverilta kaverille.
Toki jokainen joka on hiukan perehtynyt soten dynamiikkaan, ymmärsi, että edellinen malli jossa perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä, on epätasa-arvoinen, typerä sekä tehoton, koska Suomessa on aivan liian paljon kuntia.
Soten toteuttamistapaa sopii kritisoida, erityisesti sote-alueiden määrää, sitä ettei käytetty vanhoja hallintorakenteita (sairaanhoitopiirejä tai yliopistosairaaloita) sekä sitä, ettei alueille annettu verotusoikeutta, eikä täten ole käytännön kustannusvastuuta eikä oikeanlaisia insentiivejä.
Mutta uudistus oli pakko tehdä, kun ei ole löytynyt hallituskomboa, joka pystyisi ajamaan kuntauudistuksen, jossa kuntien määrä leikataan kolmasosaan nykyisestä tai saamaan muuta sotemallia maaliin.
Samalla tavalla on syytä kritisoida yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen nostoa, kun jokainen tiesi jo etukäteen, että kyseessä on tulonsiirto valtiolta yksityisille lääkäriasemille ja hyvin toimeentuleville.
Pikemmin olisi pitänyt leikata ko. korvaus nollaan ja käyttää säästynyt raha perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseen.
Tämä olisi toiminut paljon tehokkaammin, koska se Kela-korvauksen nousu lyötiin täysin odotetusti isolta osin suoraan hintoihin toimistomaksujen ym. korotuksina ja ylipäätään yksityistä puolta käyttäville on suurimmalle osalle ihan täysin yksi hailee, maksaako se käynti 100 vai 120 euroa, jolloin mitään isompaa ohjausvaikutustakaan ei ole odotettavissa.