Ajattelinkin viestistäsi, että olet todennäköisesti vielä varsin nuori. Et ehkä usko nyt, kun vielä olet ns. voittamaton ja kuolematon, mutta elämällä on tapana viedä voitto parhaimmistakin meistä. En ole vielä niin vanha, että olisin unohtanut tuon huolettoman idealismin aikakauden elämässäni, mutta sen verran vanha huomatakseni, että kun omaisia ja läheisiä alkaa ikääntyä, sairastella ja menehtyä ympärillä, niin siinä aika nopeasti alkaa ymmärtää myös oman haavoittuvuutensa.
Hieman saattaa jopa jossain kohtaa alkaa havahtua, että niitä vastoinkäymisiäkin voi tapahtua minulle siinä missä sille aikanaan itsemurhaan (mm. ilmeisen vakavien taloushuolien painamana) päätyneelle naapurin sedällekin. Siinä kohtaa alkaa oppia arvostamaan myös sitä, että se tukiverkko oikeasti olisi ottamassa vastaan, jos sen varaan joskus putoaa. Viimeistään näiden tämän nykyisen hallituksen päätösten myötä se verkko alkaa kuitenkin olla jo siinä määrin rei’illä, että entistä useampi humahtaa siitä sukkana läpi johonkin synkkääkin synkempään maailmaan.
P.S. Itsekin olin aikanaan reippaana opiskelijapoikana erittäin vahvasti talouspoliittisesti oikealla, ellen jossain kohtaa suorastaan äärioikealla. Sitten päädyin töihin business-maailmaan, jonka myötä ajatusmaailma on ottanut aimo harppauksen takavasemmalle. En minä itseäni vieläkään vasemmistolaiseksi tunnista, silti se on vain se lähes päivittäin vasten kasvoja lyövä ihmisten pohjaton ahneus, joka on pakottanut silmät aukeamaan, että ei tämä nykyinen talousjärjestelmä ole sellainen jonka osana haluaisin itse olla.
Mutta tämä tästä offtopicista osaltani. Toivon sinulle menestystä opintoihisi ja sitten aikanaan enemmän viisautta uravalinnan kanssa kuin esimerkiksi minulle oli siunaantunut. Muista myös nauttia ja ottaa kaikki irti tuosta huolettomasta elämästä vielä, kun se sitä on. Useimmille meistä sellainen huolettomuus ei sen jälkeen enää koskaan palaa.
