Varmaan suurin osa hyvätuloisista "piipittäjistä" on maksanut järjestelmään takaisin sieltä nostamansa, ehkä jopa ylikin. Käsittääkseni ei suomalaiset hyvätuloiset, ainakaan valtaosa, vaadi mitään 20% verotasoa. Mutta kai joku roti sillä on osallistumisellakin, vaikka kuinka arvostaisi hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskuntarauhaa ja suunnilleen lähtökohtien tasa-arvoa. Mutta kun vasemmiston ilmapallo on jäänyt kiinni katkenneeseen oksaan. Silti pitäsi vain päästä ylöspäin, kohti lopputulosten tasa-arvoa, vaikka on suuri mahdollisuus, että pallo tippuu oksan mukana, tai koko kupla räjähtää. Ei kai niitä "ilmaisia lounaita" ole jakaa täältä ikuisuuteen, jos ei ole niihin aineita ja/sekä tekijöitä. Ei siinä auta huutaa suu auki, että mulle kuuluu yhtä monta lusikallista kuin ennenkin, jos kulho on tyhjä. Silloin pitää annosten pienentyä ja myös porukan siirtyä enemmän sinne keittiön puolelle, tavarantoimittajiin, jalostajiin ja ruuan kasvattajiin. Joskus kannattaisi ottaa myös perspektiiviä, ei sinne Haaviston Pekan haikailemalle 1950-luvulle, mutta vaikka 70- 80- ja 90- luvulle. Moni etuisuus, joka on nykyään vähän kuin ihmisoikeus, niistä ei oltu silloin kuultukaan, kun allekirjoittanut koulua kävi ja "etuisuuksista" nautti.
Tuo vetoaminen elämänkaaren aikana saatuihin etuihin ei oikein toimi noille työperäisen maahanmuuton osaajille. Sieltä voi tulla porukkaa sadantuhannen opintovelat niskassa ja niitä saattaa (kuten liigan ulkomaalaisvahvistuksia) kiinnostaa se netto, ei bruttoansio kun vertailevat eri maiden kesken työpaikkoja.
Olemme yhteiskuntana isossa murrosvaiheessa ja tuota osaavaa porukkaa pitäisi Suomeen saada. Täällä kun hedonismi (itse rahoitettu tai julksien vallan takaama) ja siitä juontuvat negatiiviset ilmiöt, kuten perheiden merkityksen mureneminen ja taas siitä happea saava henkinen pahoinvointi, yksinäisyys, masennus, työkyvyttömyys, jne. painavat yleisen väestökehityksen lisäksi raskaasti yhteiskunnan tulevaisuusmittareita miinukselle. Koulu ei voi kasvattaa nuoria, eikä valtio ei voi korvata perheitä, ei perheistä riippuvia luonnollisia sosiaalisia suhteita, tukiverkkoja, vaikka kuinka se sosialistiseen utopiaan sopisi. Mutta sen utopian tielle olemme astuneet. Meille laskennallisesti on suuri ongelma kuinka saisimme äidit (vanhemmat) nopeasti takaisin työelämään, vaikka viime vuosien kehityksellä paljon suurempi ongelma on, ettei meillä ole näitä uusia äitejä (vanhempia). Herätyskelloja pitäisi soittaa tieto, että suomalaisia syntyi vuonna 2023 reilut 43 000 lasta, yhtä vähän syntyi viimeksi vuonna 1836!!!
Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 5 604 558.
www.is.fi
Tämä on niin kovaa kyytiä, että se tulee murtamaan kaiken, eläkejärjestelmistä alkaen. Nuorisosta ei taida olla tilanteen kääntäjiksi, sillä perheiden perustaminen ei kiinnosta ja seksuaalisuuden alueella muodissa ovat enemmän erilaiset kirjainyhdistelmät, jotka lupaavat vähän huonoa synnytysosastoille.
Mutta näillä mennään. Jonkin aikaa vielä voidaan sumuttaa kansalaisia tärkeillä indeksikysymyksillä, alvin prosenteilla, identiteettipolitiikalla, poliittisten lakkojen mitalla, hoitajamitoituksella, jne. Soittihan se orkesteri siellä Titanicin kannellakin aluksi mukavia, näin kerrotaan.