Petteri Orpon hallitus

[mjr]

Tässä mielessä Orpon hallitusta on kehuttavakin: se ainakin pyrkii rakenneuudistuksiin (joskin valitettavan paljon ihan irrationaalisiinkin) - etenkin monet työelämäuudistukset ovat ihan järkeviä. Vieläkin pitäisi helpottaa palkkaamista ja keventää järkevissä määrin etenkin palvelualojen säätelyä ja byrokratiaa. Palvelusektori on meillä työllisyyden perusta. Meidän tulisi tehdä työmarkkinoista dynaamisempia ja joustavampia ja hyväksyä se, että monissa tapauksissa tulonsiirrot tulevat täydentämään matalia palkkoja.

 

[12961]

No, myönnän kyllä, että minustakin on tullut yhä pessimistisempi - ei näytä siltä, että saataisiin konsensusta rationaalisen talouspolitiikan suhteen, ja samalla demografia yhä heikentyy (veikkaan että pari viime hyvää maahanmuuttovuotta jäävät huipuksi) ja kasvu pysyy sitkeästi heikkona johtaen siihen, ettei vähintäänkin osin irrationaalinen leikkauspolitiikka oikein koskaan voi loppua (pysyen myös sinä ongelmiemme suhteen sangen epäolennaisena mutta laajoja väestöryhmiä populistisesti miellyttävänä linjana). Tietty hyvinvointivaltiota jatkuvasti heikentävä noidankehä, siinä missä pohjoismaiset veljesmaamme ovat sekä kasvun että demografian suhteen paljon vahvemmassa asemassa.

Samalla kun olemme pudonneet taloudellisesti muiden pohjoismaiden kyydistä, käytämme niitä kuitenkin yleisesti verrokkeina, joka polarisoinee omaa kotimaista politiikkaamme entisestään. Todennäköisesti polarisaatio vahvenee juuri juokseviksi kuluiksi kutsumieni julkisten palveluiden resurssitarpeen ja leikkauspolitiikan kohdalla.

Nykyisellä kustannusrakenteella pää tulee vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin mikäli kasvua ei taiota jostain, joka taas mitä todennäköisimmin edellyttäisi demografiaongelman korjaamista. Tällä hetkellä kokonaisuus ei ole tasapainossa, vaan sinänsä hyviä ja arkisia asioita tuotetaan lainarahalla.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kasvu on toivomuksen tasolla, eikä oikein haluta myöntää sitä, ettemme ilman talouskasvua pysty ylläpitämään nykyistä hyvinvointivaltiotamme näin laajana. Paskamaisessa kierteessä tosiaan olemme. Kaunis velkailmapallo kasvaa leikkauspolitiikasta huolimatta.

 

[Zeic]

Tuosta näkökulmasta toki kaikki investoinnit ovat menoja. Itse en ymmärrä miksi ei voitaisi nähdä merkittävää lisäpanostusta esim. lasten- ja nuortenpsykiatriaan ja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön nimenomaan pitkällä tähtäimellä säästöä tuottavana sijoituksena. Ellei sitten ole jotain ideologisia silmälappuja, jotka estävät rationaalisen ajattelun.

Tykkään tuosta "ennalta ehkäisevä nuorisotyö" termistä. Psykiatria on ongelman hoitamista, mutta enemmän pitäisi miettiä miksi yhteiskunta on sellainen että se tuottaa masentuneita nuoria enemmän kuin ennen. Todennäköinen syy on tietenkin some. Kyllä poliitikkojen pitäisi vähintään koota työryhmä miettimään voidaanko jotain tehdä. Toisaalta keinot esim. rajoittaa tiktokin käyttöä lainsäädännöllä ei ole ideologisesti mukavia nekään.

 

[12961]

Onpas lyhytnäköinen ja hölmö ajattelutapa. Mitä terveempi kansa on, sen vähemmän kuluu rahaa julkiseen terveydenhuoltoon.

Mutta se ei varmasti ole lineaarista, miten lisäraha esimerkiksi terveydenhuoltoon kansan terveystilannetta parantaa. Pitäisi mitata ja määritellä tavoitetaso realistisesti sen mukaan mitä resurssit antavat myöden. Tavoite ei voi olla sama kuin utopia parhaasta mahdollisesta jos resurssit ovat rajalliset.

 

[mjr]

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kasvu on toivomuksen tasolla, eikä oikein haluta myöntää sitä, ettemme ilman talouskasvua pysty ylläpitämään nykyistä hyvinvointivaltiotamme näin laajana. Paskamaisessa kierteessä tosiaan olemme. Kaunis velkailmapallo kasvaa leikkauspolitiikasta huolimatta.

Niinpä, varhainen esimerkki siitä mainitsemastani noidankehästä - Orpon hallitus naulasi itsensä kiinni tiettyihin lukuihin ja nyt sitten kun talous kasvaakin odotettua heikommin ja sotepalvelut paisuvat "odottamattoman" paljon niin vaje onkin huomattavasti laskettua korkeammalla tasolla. Velanotto ei välttämättä tätä vauhtia edes supistu (joskin tämän voi pelastaa taantuman jälkeinen vahvempi kasvu) ja joka tapauksessa pysyy olennaisesti about entisellä tasollaan. Kasvu on tähän se ratkaisu - kasvu rahoitti meidän hyvinvointivaltiomme ja sen puute tulee sen romahduttamaan, jos se jatkuu tarpeeksi pitkään.

 

[BigRedCat]

Se on nyt ihan vitun sama, vaikka nostaisitte eläkeikää sataan vuoteen. Jos ihminen ei pysty enää tekemään töitä fyysisten ja psyykkisten rajoitteiden takia niin hän ei tee enää yhtään mitään työtä kenellekään.

Mitä sitten jos ei enää kykene työhön, heitetäänkö luiskaan vai onko joku vaivaistalon tapainen, mihin kaikki surkeat kootaan. Tarjotkaa joku resepti valmiiksi, jolla saa ostaa piikin tai pillerin, mikä otetaan käyttöön, kun voimat uupuvat. Voin maksaa sen vaikka nyt heti ihan itse eli valtio pääsee tuostakin ongelmasta.

Tuli tuosta eläkeiän nostosta mieleen, että miehen eliniänodote on jotain 80 vuotta. Eläkeiän nostaminen 70 vuodesta 72 vuoteen on siis efektuaalisesti noin 20 prosentin eläkkeen leikkaus nykyisille työikäisille miehille. Naisilla leikkaus on 2/15=13,3 prosenttia eli aika paljon sekin.

Nykyisiin maksussa oleviin työeläkkeisiin kaavailtu leikkaus, eli yksi prosenttiyksikkö pienemmät indeksikorotukset, on yhden prosentin leikkaus. Jos se tehdään neljän vuoden ajan, niin noin neljän prosentin leikkaus.

Reiluako?

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Jos ajatellaan vuonna 1950 syntyneen eläkeiän olevan 64 vuotta, tuota vastaava "oikeudenmukainen" eläkeikä olisi 1985 syntyneelle n. 74 vuotta. On lisäksi tieteellinen tosiasia, että kuusikymppiset ja vanhemmatkin ovat nykyään aivan eri kunnossa kuin joskus muinoin eikä nykyiselle eläkeiälle ole juurikaan perusteluita työkyvyn osalta.

Ymmärrän kyllä eläkejärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuusongelmat joista suuret ikäluokat ovat hyötyneet, mutta kyllä tässä nuorempienkin katsannossa on toisinaan melkoista uhriutumista mukana ilman että tiedostetaan omia etuoikeuksia suhteessa parjattuihin nykyeläkeläisiin.

Nykypäivän kuusikymppiset voivat aiempia sukupolvia paremmin

Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, ettei hyvinvointi 60 ikävuoden jälkeen vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.

yle.fi

Tutkimus: iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet

Tutkimuksen mukaan 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin heidän ikätoverinsa 30 vuotta sitten.

yle.fi

Tulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisten vuosien määrä lisääntyy, ja elämä jatkuu myös keskeltä, eikä pelkästään lopusta.

 

[TosiFani]

Mutta se ei varmasti ole lineaarista, miten lisäraha esimerkiksi terveydenhuoltoon kansan terveystilannetta parantaa. Pitäisi mitata ja määritellä tavoitetaso realistisesti sen mukaan mitä resurssit antavat myöden. Tavoite ei voi olla sama kuin utopia parhaasta mahdollisesta jos resurssit ovat rajalliset.

Käytännössä resurssien lisääminen näkyy lineaarisesti nuorten hyvinvoinnissa ja näin ollen myös terveydenhuollon kuluissa.

 

[Patarouva]

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Jos ajatellaan vuonna 1950 syntyneen eläkeiän olevan 64 vuotta, tuota vastaava "oikeudenmukainen" eläkeikä olisi 1985 syntyneelle n. 74 vuotta. On lisäksi tieteellinen tosiasia, että kuusikymppiset ja vanhemmatkin ovat nykyään aivan eri kunnossa kuin joskus muinoin eikä nykyiselle eläkeiälle ole juurikaan perusteluita työkyvyn osalta.

Ymmärrän kyllä eläkejärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuusongelmat joista suuret ikäluokat ovat hyötyneet, mutta kyllä tässä nuorempienkin katsannossa on toisinaan melkoista uhriutumista mukana ilman että tiedostetaan omia etuoikeuksia suhteessa parjattuihin nykyeläkeläisiin.

Nykypäivän kuusikymppiset voivat aiempia sukupolvia paremmin

Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, ettei hyvinvointi 60 ikävuoden jälkeen vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.

yle.fi

Tutkimus: iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet

Tutkimuksen mukaan 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin heidän ikätoverinsa 30 vuotta sitten.

yle.fi

Tulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisten vuosien määrä lisääntyy, ja elämä jatkuu myös keskeltä, eikä pelkästään lopusta.

Totta tuokin. Samaan aikaan ihmetellään kasvavaa muistisairaiden määrää ja unohdetaan, että ennen kuoltiin aikaisemmin.

Jos joku jää nyt esim. mielenterveyssyistä eläkkeellä alle kolmikymppisenä niin vaikka kuinka hyvä ihminen olisi niin kyllä sitä seitsemänkymppisen kivuliasta kroppaa joka aamu töihin raahaavaa silti vituttaa, kun joku sanoo, että kyllä sun täytyy jaksaa, kun sulla on pää kunnossa.

 

[BitterX]

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Jos ajatellaan vuonna 1950 syntyneen eläkeiän olevan 64 vuotta, tuota vastaava "oikeudenmukainen" eläkeikä olisi 1985 syntyneelle n. 74 vuotta. On lisäksi tieteellinen tosiasia, että kuusikymppiset ja vanhemmatkin ovat nykyään aivan eri kunnossa kuin joskus muinoin eikä nykyiselle eläkeiälle ole juurikaan perusteluita työkyvyn osalta.

Ymmärrän kyllä eläkejärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuusongelmat joista suuret ikäluokat ovat hyötyneet, mutta kyllä tässä nuorempienkin katsannossa on toisinaan melkoista uhriutumista mukana ilman että tiedostetaan omia etuoikeuksia suhteessa parjattuihin nykyeläkeläisiin.

Nykypäivän kuusikymppiset voivat aiempia sukupolvia paremmin

Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, ettei hyvinvointi 60 ikävuoden jälkeen vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.

yle.fi

Tutkimus: iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet

Tutkimuksen mukaan 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin heidän ikätoverinsa 30 vuotta sitten.

yle.fi

Tulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisten vuosien määrä lisääntyy, ja elämä jatkuu myös keskeltä, eikä pelkästään lopusta.

Amen tähän.

Eläkeiän nosto olisi erittäin järkevä ja looginen työelämäuudistus.

Itse asiassa tämä olisi pitänyt tehdä ihan ensimmäiseksi ennen muita uudistuksia.

Tosiaan täysin perusteltavissa puhtaasti eliniän nousulla ja sillä, että vaikkapa 70-vuotiaat ovat nykyään paljon aktiivisempia ja paremmassa kunnossa kuin vaikkapa 20-vuotta sitten.

Henkilökohtaisesti olen jo pitkään sisäistänyt sen, etten jää eikä minun kuulu jäädä eläkkeelle yhtä nuorena, kuin vanhempieni ikäluokan.

Sairaudet sitten ovat asia erikseen. Varmasti jatkossakin varhais- tai sairauseläkkeelle jääminen on mahdollista, jos terveys ei anna myöden tehdä töitä.

 

[Sonny Burnett]

Varmasti jatkossakin varhais- tai sairauseläkkeelle jääminen on mahdollista, jos terveys ei anna myöden tehdä töitä.

En lähtisi mitään varmuuksia tuolle asialle lupailemaan.

 

[mike owen]

Mielestäni se olisi hyvä asia, jos eläkeläinen voisi tehdä osa aikatyötä niin kauan kuin hänen vointinsa antaa myöten. Nykyään kotona on mahdollista tehdä etätyötä hyvinkin sujuvasti lähes kaikkialla Suomessa.

Se on sitten toinen asia miten hänen palkkatyönsä vaikuttaa hänen eläkkeisiinsä.

 

[BitterX]

En lähtisi mitään varmuuksia tuolle asialle lupailemaan.

No. Tuskin semmoiseen tilanteeseen voidaan millään tavalla realistisesti päätyä, että töitä joutuisi tekemään jos töitä ei pysty tekemään.

 

[BigRedCat]

Totta tuokin. Samaan aikaan ihmetellään kasvavaa muistisairaiden määrää ja unohdetaan, että ennen kuoltiin aikaisemmin.

Jos joku jää nyt esim. mielenterveyssyistä eläkkeellä alle kolmikymppisenä niin vaikka kuinka hyvä ihminen olisi niin kyllä sitä seitsemänkymppisen kivuliasta kroppaa joka aamu töihin raahaavaa silti vituttaa, kun joku sanoo, että kyllä sun täytyy jaksaa, kun sulla on pää kunnossa.

Ihan ymmärrettävää toki, mutta nykykeskustelussa tuppaa unohtumaan että eläkeikä on "alunperin" vastannut suunnilleen elinajanodotetta eikä ajatuksena ole ollut, että eläkkeellä elellään vuosikymmeniä usein kohtuullisen terveenäkin. Myös ne kivuliaat kropat on olleet aikanaan viisi- ja kuusikymppisilläkin. Ei toki kaikilla.

Työelämä toivottavasti kehittyy enemmän sellaiseen suuntaan, että oman kunnon ja jaksamisen mukaan voi osallistua työelämään osapäiväisesti samalla kun saa osittaista eläkettä. Ei ole kuitenkaan mielekästä laittaa ihmisiä systemaattisesti eläkkeelle sen perusteella, että osa ei kykene täysipainoiseen työelämään.

 

[Tadu]

No. Tuskin semmoiseen tilanteeseen voidaan millään tavalla realistisesti päätyä, että töitä joutuisi tekemään jos töitä ei pysty tekemään.

Kolmas vaihtoehto on sitten se, että työkyvyttömyyseläke poistetaan ja se korvataan tuella, joka ei perustu aikaisempiin ansioihin.

 

[mjr]

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Toisaalta tässä mielessä niin pitäisikö myös ehkä muillakin elämänaloilla kelata tuottavuuden ja elintason kasvu takaisin menneisyyteen vedoten? Kyllähän sitä 60-luvulla pärjättiin kuoriperunoilla ja läskisoosilla ja lauantai oli puolikas työpäivä. Veikkaisin että jäsen @Byvajet liittyisi innolla rintamaan... Ja 70-luvun marginaaliverot olivat ihan huimaavalla tasolla, tasapuolisuuden nimissä niin eikö meidän pitäisi taantua myös tuohon, jos kerran aktiivisia elinvuosiakin on nykyään liikaa työuran jälkeen? Eipä ollut eläke pitkä leipä tosiaan vaikkapa 70- ja 80-luvulla: muutama vuosi sairaalloista lepoa ja sitten sydärin tai aivoinfarktin kautta kirkonmäelle. Tähän palatkaamme.

 

[Tadu]

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Jos ajatellaan vuonna 1950 syntyneen eläkeiän olevan 64 vuotta, tuota vastaava "oikeudenmukainen" eläkeikä olisi 1985 syntyneelle n. 74 vuotta. On lisäksi tieteellinen tosiasia, että kuusikymppiset ja vanhemmatkin ovat nykyään aivan eri kunnossa kuin joskus muinoin eikä nykyiselle eläkeiälle ole juurikaan perusteluita työkyvyn osalta.

Ymmärrän kyllä eläkejärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuusongelmat joista suuret ikäluokat ovat hyötyneet, mutta kyllä tässä nuorempienkin katsannossa on toisinaan melkoista uhriutumista mukana ilman että tiedostetaan omia etuoikeuksia suhteessa parjattuihin nykyeläkeläisiin.

Nykypäivän kuusikymppiset voivat aiempia sukupolvia paremmin

Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, ettei hyvinvointi 60 ikävuoden jälkeen vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.

yle.fi

Tutkimus: iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet

Tutkimuksen mukaan 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin heidän ikätoverinsa 30 vuotta sitten.

yle.fi

Tulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisten vuosien määrä lisääntyy, ja elämä jatkuu myös keskeltä, eikä pelkästään lopusta.

1965 ja myöhemmin syntyneiden osalta eläkeikä on jo nyt sidottu eliniän odotteeseen, mutta sitä ollaan sen lisäksi nostamassa lisää.

 

[Mediakuutio]

Tämä lienee ketjussa epäsuosittu mielipide, mutta vaikka toteutusaika- ja tapa eivät kenties optimaalisia olekaan, on minusta eläkeikä aivan liian matala ja tuo kahden vuoden nosto enemmän kuin aiheellinen.

Vuonna 1950 syntyneiden poikalapsien elinajanodote on 60 vuotta, kun taas 1985 vuonna syntyneillä se on 70 vuotta. Tyttölapsilla nousu on niin ikään kymmenisen vuotta, 68 --> 78.

Jos ajatellaan vuonna 1950 syntyneen eläkeiän olevan 64 vuotta, tuota vastaava "oikeudenmukainen" eläkeikä olisi 1985 syntyneelle n. 74 vuotta. On lisäksi tieteellinen tosiasia, että kuusikymppiset ja vanhemmatkin ovat nykyään aivan eri kunnossa kuin joskus muinoin eikä nykyiselle eläkeiälle ole juurikaan perusteluita työkyvyn osalta.

Ymmärrän kyllä eläkejärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuusongelmat joista suuret ikäluokat ovat hyötyneet, mutta kyllä tässä nuorempienkin katsannossa on toisinaan melkoista uhriutumista mukana ilman että tiedostetaan omia etuoikeuksia suhteessa parjattuihin nykyeläkeläisiin.

Nykypäivän kuusikymppiset voivat aiempia sukupolvia paremmin

Uudet, kansainväliset tutkimukset osoittavat, ettei hyvinvointi 60 ikävuoden jälkeen vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.

yle.fi

Tutkimus: iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet

Tutkimuksen mukaan 75–80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin heidän ikätoverinsa 30 vuotta sitten.

yle.fi

Tulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisten vuosien määrä lisääntyy, ja elämä jatkuu myös keskeltä, eikä pelkästään lopusta.

Eli nuorien pitäisi siis maksaa suurempia eläkemaksuja ja työskennellä silti suhteessa yhtä pitkään kuin aiempien? (Edit. Ja siis nythän jo työskennellään pidempään kun eläkeikä on sidottu eliniänodotteeseen)

Voitaisiin vaan muuttaa tuo eläkesysteemi siihen täysin rahastoivaan malliin. Saat eläkettä sitten sen mukaan mitä olet maksanut, mitä se on keskimäärin tuottanut ja mikä eliniänodotteesi on. Maksetaan sitten nuo nykyeläkeläisten eläkkeet vaikka verorahoista siltä osin kun heidän omat maksut ja niiden tuotot eivät riitä.

 

[12961]

Käytännössä resurssien lisääminen näkyy lineaarisesti nuorten hyvinvoinnissa ja näin ollen myös terveydenhuollon kuluissa.

Uskoo ken tahtoo ja mittaa sopivasti. Moni asia ja palvelu varmasti jossain määrin paranee resursseja lisäämällä, mutta todennäköisintä on, että positiivinen vaikutus pienenee resurssien kasvaessa.

Jostain pitäisi etsiä se riittävä taso ja sopeutua siihen. Piikki ei voi edes terveydessä tai koulutuksessa olla rajaton ja ikuisesti kasvava. Nälkäisiä suita kyllä riittää kun rahaa jaetaan.

 

[Sonny Burnett]

No. Tuskin semmoiseen tilanteeseen voidaan millään tavalla realistisesti päätyä, että töitä joutuisi tekemään jos töitä ei pysty tekemään.

Kyllä ilman tuloja oleilukin varmaan työstä käy.

 

[BitterX]

Kyllä ilman tuloja oleilukin varmaan työstä käy.

Meinaat, että työkyvyttömyyseläke poistetaan kokonaan? En usko tämmöisen dystopian toteutumiseen.

 

[Sonny Burnett]

Meinaat, että työkyvyttömyyseläke poistetaan kokonaan? En usko tämmöisen dystopian toteutumiseen.

Kun vanhukset tulevaisuudessa velvoitetaan työnhakuun niin kyllä systeemi muuttuu radikaalisti. Jos ikäihminen ei ole "vakuutuslääkärin" mielestä riitävän työkyvytön niin ennen pitkää karenssi vie tulot. Miten perustoimeentuloon ja sen tasoon tulevaisuuden päättäjät sitten suhtautuukin, jää nähtäväksi. Ehkä joku ennustaa kerjäläisdystopiaa.

 

[Byvajet]

Meinaat, että työkyvyttömyyseläke poistetaan kokonaan? En usko tämmöisen dystopian toteutumiseen.

Sehän on jo osin poistettu. Vakuutuslääkärit tekevät omat päätelmänsä vastoin erikoislääkäreiden diagnooseja. Siksihän työttömissä roikotetaan jos jonkinlaista porukkaa, koska työkyvyttömät pidetään näennäisesti työvoimassa mukana.

 

[Zeic]

Amen tähän.

Eläkeiän nosto olisi erittäin järkevä ja looginen työelämäuudistus.

Itse asiassa tämä olisi pitänyt tehdä ihan ensimmäiseksi ennen muita uudistuksia.

Tosiaan täysin perusteltavissa puhtaasti eliniän nousulla ja sillä, että vaikkapa 70-vuotiaat ovat nykyään paljon aktiivisempia ja paremmassa kunnossa

Eläkeiän noston lisäksi voisi miettiä eläkesijoitusten tuottoa. Suomalaisten eläkevarat ovat tuottaneet paljon huonommin mitä muissa Pohjoismaissa. Käytännössä lisäämällä osakepainoa maailma, sp500 tai edes suomi-indeksin muodossa tuottoa saisi revittyä monta prosenttia enemmän. Tai sitten voisi antaa ihmisten itse päättää enemmän. Pieni ero tuotossa tekee kymmeniä miljardeja ajan yli.

 

[12961]

Eläkeiän noston lisäksi voisi miettiä eläkesijoitusten tuottoa. Suomalaisten eläkevarat ovat tuottaneet paljon huonommin mitä muissa Pohjoismaissa. Käytännössä lisäämällä osakepainoa maailma, sp500 tai edes suomi-indeksin muodossa tuottoa saisi revittyä monta prosenttia enemmän. Tai sitten voisi antaa ihmisten itse päättää enemmän. Pieni ero tuotossa tekee kymmeniä miljardeja ajan yli.

Kieltämättä eläkevarat on nyt sijoitettu turhan defensiivisesti.

Sehän se vasta olisi, että tarjolla olisi vaikka kolme-neljä erilaisilla osakepainoilla olevaa ”koria” ja kukin saisi ottaa omanlaisensa riskin tulevan eläkkeensä suuruudesta. Virolainen vapaan eläkemaksun malli lienee meille liikaa.

 

[Zamboni]

Eläkeikään ei tule muutoksia. Näin jutteli Orpo pääministerin haastattelutunnilla.
No ehkä ei tässä kohtaa rohkeus riitä, kun kohta viedään maaliin muutenkin iso kasa kansalaisille ikäviä päätöksiä.

Orpo: Sopeutusten ulkopuolelle ei ole rajattu mitään, mutta eläköitymisikään hallitus ei puutu

Orpo: Sopeutusten ulkopuolelle ei ole rajattu mitään, mutta eläköitymisikään hallitus ei puutu

yle.fi