Petteri Orpon hallitus

[Hermes#41]

Ammattikouluissa iso ongelma on se, että rahaa tulee sen verran miten opiskelijoita valmistuu. Se taas kannustaa päästämään ne täysin epäpätevimmätkin opiskelijat läpi, jotta rahaa tulee edes koulun pystyssä pitämiseen menevä määrä.

Tämä taitaa olla ikävä kyllä ongelma myös muissa kouluissa. Liian helpolla päästään, koska tutkinnoista tulee rahoitus.

Ammattikoulutus on oikeasti oiva portti työelämään, mikäli sitä ei pilata. Lähiopetusta on tällä hetkellä naurettavan vähän ja suuri osa kädentaitojen oppimiseen varatusta ajasta saattaa mennä siihen, että odotellaan kunnes opettaja ehtii näyttämään miten esim. miten opeteltava kone toimii.

Kunnollisessa mallissa ryhmäkoot ovat riittävän pienet sekä opetus on järkevästi resursoitu. Lisäksi tähän päälle erityisen tärkeät työharjoittelut ja oppisopimukset, joka luo pohjan työllistymiselle. Eli yhteistyötä yritysten kanssa.

Opetuksen typistäminen kahteen vuoteen lisäksi jumittaa amikseen päätyneet duunareiksi, koska kahden vuoden koulutus ei anna riittävää pohjaa esim. AMK polulle. No toki sitä voi sitten lainarahalla opiskella lisää, nyt kun aikuiskoulustustukikin lakkautetaan.

Surkea ehdotus, joka toteutuessaan ei palvele opiskelijaa, työllistävää yritystä, eikä sitä kautta yhteiskuntaa.

 

[Sonny Burnett]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta. Onhan se selvä että esim sähköasentajan osaamisen vaatima aika kestää kauemmin kuin esim. vaikka parturin, siistijän tai vaikka varastotyöntekijän. Ilmeisesti yto-aineet ovat kaikille samat. Tämä on yleissivistyksen kannalta ja sitä kautta kansantaloudellisestikin perusteltua, mutta jos rahaa ei kerran ole niin kai aiemmin käytössä ollut toimiva konseptikin pitää tarkastella uudestaan läpi, nykyoloihin sovellettuna.

 

[Nahkasohva]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta. Onhan se selvä että esim sähköasentajan osaamisen vaatima aika kestää kauemmin kuin esim. vaikka parturin, siistijän tai vaikka varastotyöntekijän. Ilmeisesti yto-aineet ovat kaikille samat. Tämä on yleissivistyksen kannalta ja sitä kautta kansantaloudellisestikin perusteltua, mutta jos rahaa ei kerran ole niin kai aiemmin käytössä ollut toimiva konseptikin pitää tarkastella uudestaan läpi, nykyoloihin sovellettuna.

Tässä on toki pointtinsa, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että nykyisin suuri ongelma on erittäin heikko opiskelija-aines (niin tiedot kuin elämänhallintakin). Jos heistä ei oikein meinata saada osaajia kolmessa vuodessa, miten se onnistuisi kahdessa?

 

[Byvajet]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta.

Aika ei opeta vaan keskittynyt opiskelu ja osaava asianmukaisesti resursoitu opetus. Tämä koskee myös yliopistoja. Monilla aloilla lukuvuodet ovat tavattoman lyhyitä ja opintojen rakenne hajanainen. Opintoja voisi tiivistää vaikka kuinka. Myös joutavat harjoittelut voisi poistaa.

Opiskelijat käyvät paljon töissä. Se ei olisi mahdollista, jos opinnot olisivat asianmukaisesti järjestetty.

Harjoittelujen sijaan ensimmäisessä koulutustaan vastaavassa työpaikassa työntekijälle voisi maksaa puoli vuotta matalampaa palkkaa. Se kuittaisi harjoittelun.

Monia tutkintoja on venytetty aivan suotta. Vaatimustasoa pitäisi nostaa, opetustunteja lisätä ja opetustunnit sijoittaa lyhyemmälle jaksolle.

Sanottakoon, että en ymmärrä, miksi kädentaitoja vaativan kampaajakoulutuksen pitäisi olla lyhyempi kuin sähköasentajan. Eikö kädentaitojen oppiminen ole hidasta ja vaikeaa?

 

[RexHex]

Opetuksen typistäminen kahteen vuoteen lisäksi jumittaa amikseen päätyneet duunareiksi, koska kahden vuoden koulutus ei anna riittävää pohjaa esim. AMK polulle.

Itse olen sitä sukupolvea, jonka aikana oli vielä noita kahden vuoden ammattitutkintoja. Kaverit, jotka hakeutuivat noihin kahden vuoden tutkintoihin hakivat niihin juuri tuon pituuden takia. Duunareita heistä kaikista tuli, mutta eivät ole käsittääkseni haikailleet esimerkiksi korkeakouluihin vaan ovat ihan tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Toisaalta en muista äkkiseltään, että yksikään kolmen vuoden ammattikoulun käynyt kaveri olisi hakeutunut korkeakouluihin.

Tämä nyt siis tälläisena huomiona omasta kuplastani.

 

[Sonny Burnett]

Sanottakoon, että en ymmärrä, miksi kädentaitoja vaativan kampaajakoulutuksen pitäisi olla lyhyempi kuin sähköasentajan. Eikö kädentaitojen oppiminen ole hidasta ja vaikeaa?

Juu, eri alojen vertailu on sitä itseään, myönnetään. Jos kuitenkin sen verran että sähkötyöt ovat pitkälle säännösten ja lakien alaista toimintaa joissa ei voi oikoa. Vaatii myös motorisia kädentaitoja hyvin erilaisissa työympäristöissä.

 

[Sonny Burnett]

Tässä on toki pointtinsa, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että nykyisin suuri ongelma on erittäin heikko opiskelija-aines (niin tiedot kuin elämänhallintakin). Jos heistä ei oikein meinata saada osaajia kolmessa vuodessa, miten se onnistuisi kahdessa?

Puhtaana veikkauksena sanoisin että opiskeluaineksen heikentyminen johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 vuotiaaksi. Ennen vanhaan toiselle asteelle eivät menneet- eikä varsinkaan pysyneet kirjoilla sellaiset nuoret joita ei opiskelu napannut. Tai joiden taidot eivät riittäneet. Ei ihme että ammattikoulutus on kriisissä kun sinne dumpataan kaikki mahdollinen aines. Eli ne ketkä eivät edes halua ja pysty.

 

[kyykäärme]

Puhtaana veikkauksena sanoisin että opiskeluaineksen heikentyminen johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 vuotiaaksi. Ennen vanhaan toiselle asteelle eivät menneet- eikä varsinkaan pysyneet kirjoilla sellaiset nuoret joita ei opiskelu napannut. Tai joiden taidot eivät riittäneet. Ei ihme että ammattikoulutus on kriisissä kun sinne dumpataan kaikki mahdollinen aines. Eli ne ketkä eivät edes halua ja pysty.

Ei tuo pidennetty oppivelvollisuus selitä kuin pienen osan vaikeuksista. Nyt on vasta kolmas ikäluokka viime syksynä aloittaneet, joilla on uusi oppivelvollisuus. Suurempi vaikutus on esimerkiksi Sipilän hallituksen "reformilla". Koulutusta kokonaisuutena on ajettu alas jo lähemmäs 25 vuotta, ja siitä viimeiset 15 oikein kunnon vauhdilla.

 

[Hermes#41]

Itse olen sitä sukupolvea, jonka aikana oli vielä noita kahden vuoden ammattitutkintoja. Kaverit, jotka hakeutuivat noihin kahden vuoden tutkintoihin hakivat niihin juuri tuon pituuden takia. Duunareita heistä kaikista tuli, mutta eivät ole käsittääkseni haikailleet esimerkiksi korkeakouluihin vaan ovat ihan tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Toisaalta en muista äkkiseltään, että yksikään kolmen vuoden ammattikoulun käynyt kaveri olisi hakeutunut korkeakouluihin.

Tämä nyt siis tälläisena huomiona omasta kuplastani.

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

 

[Sonny Burnett]

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aiaikuisempana

Sama. Ei lainkaan harvinaista. Jos matemaattinen peruslahjakkuus on piilevänä niin se on jalostettavissa insinööriksi asti hyvällä motivaatiolla amispohjaltakin.

 

[Hermes#41]

Myös joutavat harjoittelut voisi poistaa.

Opiskelijat käyvät paljon töissä. Se ei olisi mahdollista, jos opinnot olisivat asianmukaisesti järjestetty.

Harjoittelujen sijaan ensimmäisessä koulutustaan vastaavassa työpaikassa työntekijälle voisi maksaa puoli vuotta matalampaa palkkaa. Se kuittaisi harjoittelun.

Olen eri mieltä harjoittelusta. Varsinkaan n amiksessa työssäoppi on kyllä tärkein väylä työllistymiseen.

Varsinkin niillä aloilla, joissa työntekijöistä ansaitsee on pulaa, yritykset scouttaa tekijöitä opettajilta jo hyvissä ajoin ensin harjoitteluun ja valmistumisen jälkeen töihin.

Harjoittelussa pääsee näyttämään osaamistaan, verkostoitumaan ja oppimaan oikean työelämän tavoille hyvine ja huonoine puolineen.

Tuottava työntekijä on todella harva amiksesta valmistunut varsinkaan ilman harjoitteluja.

 

[Byvajet]

Harjoittelussa pääsee näyttämään osaamistaan

Pääseehän sen työllistymisen jälkeenkin. Koeajalla on helppo irtisanoa. Suomalaisia tutkintoja on venytetty järjettömästi harjoitteluilla ja ties millä diipadaapalla. Samaan aikaan osaaminen kaikilla koulutusasteilla heikkenee.

Koulu kouluna ja työ työnä.

 

[RexHex]

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

 

[Hermes#41]

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

Ei duunarin hommassa ole mitään vikaa. Itsellä enemmän pointtina on se, että kyvykkäiden tyyppien potentiaali jää hyödyntämättä, jos 16 vuotiaana valitsee sen helpoimman tien ja lyhyemmän koulutuksen.

 

[Hermes#41]

Pääseehän sen työllistymisen jälkeenkin. Koeajalla on helppo irtisanoa. Suomalaisia tutkintoja on venytetty järjettömästi harjoitteluilla ja ties millä diipadaapalla. Samaan aikaan osaaminen kaikilla koulutusasteilla heikkenee.

Koulu kouluna ja työ työnä.

On se huomattavan paljon vaikeampi päästä työpaikkaan, jos kokemus työpaikalla olosta on puhdas nolla. Harjoittelun idea on kerätä sitä kokemusta. Moni pääsee tutkinnon tekemään vielä oppisopimuksella loppuun, mikä on myös erinomainen väylä.

Ylemmillä koulutusasteilla taas harjoittelut on yleensä palkallisia ja yhtälailla silti tarpeellisia. Useinhan nuo hoidetaan kesäaikaan.

Tutkintoja on venytetty varmaan monella diipadaapalla, mutta harjoittelu ei sellainen ole, kunhan paikka on oikeanlainen ja opiskelija pääsee tekemään hommia. Toki noissa on eroja niin paikoissa kuin opiskelijoissa.

Karua viestiä yrityksiltä Ylelle: Vain harvalla ammattikoululaisella riittävät taidot työelämään

Yle kysyi ammattikoululaisten osaamisesta yrityksiltä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun Kauppakamarin kanssa. Yrityksiä huolestuttavat myös laajentuneen oppivelvollisuuden vaikutukset ammattikouluun.

yle.fi

 

[Sonny Burnett]

Jos en ihan väärin muista tai tulkitse niin taisi/taitaa olla niin että vanha 2 vuotinen ammattikoulutus tuo hakuoikeuden saman alan korkeakouluopintoihin?

Eli merkantti voi hakea tradenomin opintoihin. 2 vuotisen raksalinjan suorittanut hakea rakennusmestarin opintoihin. 2 vuotisen autolinjan käynyt autoinssiksi. 2 vuotisen lähäritutkinnon käynyt sairaanhoitajaksi jne. Yleinen laaja hakuoikeus tulee 3 vuotisesta toisen asteen tutkinnosta. (180 op)

 

[Ollakseni]

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

Ei se haittaa ketään jos ihmiset menevät amikseen ja valmistuvat sieltä vaikka autoalalle, suurtalouskokeiksi jne. ja ovat sitten onnellisia osaansa. Toki voi olla harmillista jos myöhemmin pitäisi opiskella uudelle alalle kun vanha ei enää vedä ja ei ole oikein opiskelutaitoja. Se ei minusta varsinaisesti liity tähän.

Yleisesti tuo koulutukseen lyhentämiseen tähtääminen on mielestäni kuitenkin hölmöä. Nyt kuitenkin puhutaan tilanteesta jossa ammattikouluissa ei nytkään ole tarpeeksi sitä itse hands on opetusta, että voitaisiin varmistua sen tulevan sähkömiehen, autokorjaajan tai minkä tahansa muun alan opiskelijan osaavan tehdä mitään oikein ja vaarantamatta mahdollisesti turvallisuutta. Samalla kun "yksityisillä" koululaitoksilla on kovimpana tavoitteenaan saada vain ihmiset valmistumaan, että rahat tippuvat tilille.

 

[Vaughan]

YLE:ltä mielenkiintoinen vertailu. Ansiosidonnainen on jätetty siihen rajaan, jossa se tuo esille eron Ruotsiin. Vähän enemmän ja olisi jo kääntynyt toiseen suuntaan. Meillä miesten keskipalkalla luokkaa 4 000 saavutetaan sama taso ja siitä sitten ylöspäin suomalainen työtön tekee ansiosidonnaisella parempaa tiliä.

Olen samaa mieltä, että monessa asiassa Ruotsista kannattaa ottaa mallia. Korjataan kuitenkin tämä hienoinen liioittelu.

Ruotsissa ansiosidonnainen on Suomea parempi vielä n. 5 000€/kk palkalla. Suomessa ansiosidonnainen olisi tällä summalla n. 2 286€/kk, Ruotsissa yläraja työttömyysturvalle on hieman kruunun kurssista riippuen n. 2 300€/kk. (Lähde Työttömyyskassojen yhteisjärjestö.) Arvio sisältää vain ns. "normaalin" tukitason ilman mahdollisia korottavia tekijöitä. Kuten sanoit, systeemit ovat hieman erilaisia, joten täydellinen vertaaminen on mahdotonta.

On kuitenkin eri asia antaa ymmärtää, että "melkein keskituloinen" saa Suomessa yhtä paljon kuin Ruotsissa, jos tosiasiassa samalle tasolle päästäkseen tarvitaan yli 5 000€/kk (mikä tarkoittaa jo selkeästi hyvätuloista), tai poikkeuksellisen paljon korottavia tekijöitä, jolloin hieman alle "viisi tonnia" voi jo riittää...

Mutta on siis totta, että hyvätuloiselle Suomen systeemi on jopa huomattavastikin avokätisempi. Edelleen ihmettelen, miksi mikään puolue ei halua painottaa leikkauksia kaikkein korkeimpiin etuuksiin - kuten käytännössä Ruotsissa on tehty. Nykyhallituksen valitsema linja on leikata sekä suuri- että pienituloisilta samalla "juustohöylällä"...

 

[Cobol]

Olen samaa mieltä, että monessa asiassa Ruotsista kannattaa ottaa mallia. Korjataan kuitenkin tämä hienoinen liioittelu.

Ruotsissa ansiosidonnainen on Suomea parempi vielä n. 5 000€/kk palkalla. Suomessa ansiosidonnainen olisi tällä summalla n. 2 286€/kk, Ruotsissa yläraja työttömyysturvalle on hieman kruunun kurssista riippuen n. 2 300€/kk. (Lähde Työttömyyskassojen yhteisjärjestö.) Arvio sisältää vain ns. "normaalin" tukitason ilman mahdollisia korottavia tekijöitä. Kuten sanoit, systeemit ovat hieman erilaisia, joten täydellinen vertaaminen on mahdotonta.

On kuitenkin eri asia antaa ymmärtää, että "melkein keskituloinen" saa Suomessa yhtä paljon kuin Ruotsissa, jos tosiasiassa samalle tasolle päästäkseen tarvitaan yli 5 000€/kk (mikä tarkoittaa jo selkeästi hyvätuloista), tai poikkeuksellisen paljon korottavia tekijöitä, jolloin hieman alle "viisi tonnia" voi jo riittää...

Mutta on siis totta, että hyvätuloiselle Suomen systeemi on jopa huomattavastikin avokätisempi. Edelleen ihmettelen, miksi mikään puolue ei halua painottaa leikkauksia kaikkein korkeimpiin etuuksiin - kuten käytännössä Ruotsissa on tehty. Nykyhallituksen valitsema linja on leikata sekä suuri- että pienituloisilta samalla "juustohöylällä"...

Todellisuudessa - ja siinä linkittämässäsi - jo 4 000 euron palkalla ansiosidonnainen on Suomessa ilman lapsikorotuksia 2 382 euroa.

Vaatii vain sen, että TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tekee henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, jonka tavoitteena on nopea työllistyminen. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhaun tavoitteista, työnhakuvelvollisuudesta, miten edistäa työllistymistä, mitä palveluja tarvitaan.

Ruotsissa velvoitteet ovat keskimäärin Suomea kovempia ja tuo yllä on peruskauraa, mitä meillä "vaaditaan."

 

[ndal88a]

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

Vuosikymmeniä kun itsekin oli lukiossa niin jotkut kaverit kävivät 2 vuotisen ammattikoulun, mutta jatkoivat saman tien jonkun firman omaan ammattikouluun, olikohan Tampella tai Valmet, en muista kuinka pitkään se kesti.
Meillä oli Tekussa tosi pitkän linjan insinööri, kansakoulu/kansalaiskoulu??/ammattikoulu/teknillinen koulu/teknillinen opisto, valitteli vain sitä että kielitaito oli heikko.

JOL

 

[Vaughan]

Vaatii vain sen, että TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tekee henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, jonka tavoitteena on nopea työllistyminen. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhaun tavoitteista, työnhakuvelvollisuudesta, miten edistäa työllistymistä, mitä palveluja tarvitaan.

Ei riitä. Pitää osallistua työllistymistä edistävään palveluun - joista yleisin on jokin koulutus. Ja korotusta saa vain osallistumispäiviltä. Jos siis työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakukurssista, joka kestää viisi päivää, korotettua päivärahaa saa kyseisen 5 päivän ajalta - ei koko kuukaudelta.

Mainitsemasi asiat ovat yleisiä työnhakijan velvollisuuksia työttömyysturvan saamiseksi. Jos niihin ei suostu, ei saa päivärahaa ollenkaan...

 

[tommy36]

Ei riitä. Pitää osallistua työllistymistä edistävään palveluun - joista yleisin on jokin koulutus. Ja korotusta saa vain osallistumispäiviltä. Jos siis työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakukurssista, joka kestää viisi päivää, korotettua päivärahaa saa kyseisen 5 päivän ajalta - ei koko kuukaudelta.

Mainitsemasi asiat ovat yleisiä työnhakijan velvollisuuksia työttömyysturvan saamiseksi. Jos niihin ei suostu, ei saa päivärahaa ollenkaan...

Eikös nämä juuri ole niitä tuiki tärkeitä "etsi sisäinen voimaeläimesi" kursseja. Tuttu oli hetken aikaa mukana noissa, mutta sillä laeikkasi lanttu kiinni sen kanssa, että ei niissä mitään oikeata asiaa yritetty, vaan oli kivat sopparit noilla "kosulttiyrityksillä", joilta ostettiin kaikkea ihan paskaa, ja tulos olisi ollut sama, kun olisi heitetty rahat ikkunasta ulos. Mutta saihan taas jonkun poliittisen päättäjän kaveri mahdollisesti mukavan lisän lompakkoonsa, kun pääsi järjestämään näitä "huippukoulutuksia" työttömille.

 

[Hermes#41]

Vuosikymmeniä kun itsekin oli lukiossa niin jotkut kaverit kävivät 2 vuotisen ammattikoulun, mutta jatkoivat saman tien jonkun firman omaan ammattikouluun, olikohan Tampella tai Valmet, en muista kuinka pitkään se kesti.
Meillä oli Tekussa tosi pitkän linjan insinööri, kansakoulu/kansalaiskoulu??/ammattikoulu/teknillinen koulu/teknillinen opisto, valitteli vain sitä että kielitaito oli heikko.

JOL

Tämä on ollut hyvä polku. Konepajakoulu toimi pitkään juuri Tampellan/jälkeläisten kanssa.

Muutenkin historiassa on ollut yrityksillä suuri rooli kouluttamisessa tehtiin pitkiä työuria ja sitouduttiin puolin ja toisin. Tampereella juuri Tampella, Valmet ja Finlayson esimerkiksi.

Sitä perua edelleen on teolliset tuotteet ja kulttuuri hyvin pitkälti. En tiedä miten sama into, asenne ja sitoutuminen saataisiin takaisin.

 

[Hermes#41]

Valtio maksaa turkistarhoille yli 50 miljoonaa euroa korvauksia lintuinfluenssan takia lopetetuista eläimistä

Lintuinfluenssaa löytyi kymmeniltä turkistarhoilta, jotka joutuivat lopettamaan eläimensä. Viime vuonna määrärahat loppuivat kesken.

yle.fi

Turkistarhat saavat lopetetuista eläimistään reilusti paremman hinnan markkinahintoihin nähden. Melko kohtuullista tämä.

 

[Hermes#41]

Työllisyysrahasto saattaa joutua irtisanomaan lähes puolet työntekijöistään, taustalla suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki

Toimenpiteet voisivat johtaa enimmillään 80 nykyisen tehtävänkuvan lakkaamiseen ja mahdolliseen irtisanomiseen.

yle.fi

Aikuiskoulutustuen lakkautuksella muitakin sivuvaikutuksia.