Petteri Orpon hallitus

[kyykäärme]

Puhtaana veikkauksena sanoisin että opiskeluaineksen heikentyminen johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 vuotiaaksi. Ennen vanhaan toiselle asteelle eivät menneet- eikä varsinkaan pysyneet kirjoilla sellaiset nuoret joita ei opiskelu napannut. Tai joiden taidot eivät riittäneet. Ei ihme että ammattikoulutus on kriisissä kun sinne dumpataan kaikki mahdollinen aines. Eli ne ketkä eivät edes halua ja pysty.

Ei tuo pidennetty oppivelvollisuus selitä kuin pienen osan vaikeuksista. Nyt on vasta kolmas ikäluokka viime syksynä aloittaneet, joilla on uusi oppivelvollisuus. Suurempi vaikutus on esimerkiksi Sipilän hallituksen "reformilla". Koulutusta kokonaisuutena on ajettu alas jo lähemmäs 25 vuotta, ja siitä viimeiset 15 oikein kunnon vauhdilla.

 

[Hermes#41]

Itse olen sitä sukupolvea, jonka aikana oli vielä noita kahden vuoden ammattitutkintoja. Kaverit, jotka hakeutuivat noihin kahden vuoden tutkintoihin hakivat niihin juuri tuon pituuden takia. Duunareita heistä kaikista tuli, mutta eivät ole käsittääkseni haikailleet esimerkiksi korkeakouluihin vaan ovat ihan tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Toisaalta en muista äkkiseltään, että yksikään kolmen vuoden ammattikoulun käynyt kaveri olisi hakeutunut korkeakouluihin.

Tämä nyt siis tälläisena huomiona omasta kuplastani.

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

 

[Sonny Burnett]

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aiaikuisempana

Sama. Ei lainkaan harvinaista. Jos matemaattinen peruslahjakkuus on piilevänä niin se on jalostettavissa insinööriksi asti hyvällä motivaatiolla amispohjaltakin.

 

[Hermes#41]

Myös joutavat harjoittelut voisi poistaa.

Opiskelijat käyvät paljon töissä. Se ei olisi mahdollista, jos opinnot olisivat asianmukaisesti järjestetty.

Harjoittelujen sijaan ensimmäisessä koulutustaan vastaavassa työpaikassa työntekijälle voisi maksaa puoli vuotta matalampaa palkkaa. Se kuittaisi harjoittelun.

Olen eri mieltä harjoittelusta. Varsinkaan n amiksessa työssäoppi on kyllä tärkein väylä työllistymiseen.

Varsinkin niillä aloilla, joissa työntekijöistä ansaitsee on pulaa, yritykset scouttaa tekijöitä opettajilta jo hyvissä ajoin ensin harjoitteluun ja valmistumisen jälkeen töihin.

Harjoittelussa pääsee näyttämään osaamistaan, verkostoitumaan ja oppimaan oikean työelämän tavoille hyvine ja huonoine puolineen.

Tuottava työntekijä on todella harva amiksesta valmistunut varsinkaan ilman harjoitteluja.

 

[Byvajet]

Harjoittelussa pääsee näyttämään osaamistaan

Pääseehän sen työllistymisen jälkeenkin. Koeajalla on helppo irtisanoa. Suomalaisia tutkintoja on venytetty järjettömästi harjoitteluilla ja ties millä diipadaapalla. Samaan aikaan osaaminen kaikilla koulutusasteilla heikkenee.

Koulu kouluna ja työ työnä.

 

[RexHex]

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

 

[Hermes#41]

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

Ei duunarin hommassa ole mitään vikaa. Itsellä enemmän pointtina on se, että kyvykkäiden tyyppien potentiaali jää hyödyntämättä, jos 16 vuotiaana valitsee sen helpoimman tien ja lyhyemmän koulutuksen.

 

[Hermes#41]

Pääseehän sen työllistymisen jälkeenkin. Koeajalla on helppo irtisanoa. Suomalaisia tutkintoja on venytetty järjettömästi harjoitteluilla ja ties millä diipadaapalla. Samaan aikaan osaaminen kaikilla koulutusasteilla heikkenee.

Koulu kouluna ja työ työnä.

On se huomattavan paljon vaikeampi päästä työpaikkaan, jos kokemus työpaikalla olosta on puhdas nolla. Harjoittelun idea on kerätä sitä kokemusta. Moni pääsee tutkinnon tekemään vielä oppisopimuksella loppuun, mikä on myös erinomainen väylä.

Ylemmillä koulutusasteilla taas harjoittelut on yleensä palkallisia ja yhtälailla silti tarpeellisia. Useinhan nuo hoidetaan kesäaikaan.

Tutkintoja on venytetty varmaan monella diipadaapalla, mutta harjoittelu ei sellainen ole, kunhan paikka on oikeanlainen ja opiskelija pääsee tekemään hommia. Toki noissa on eroja niin paikoissa kuin opiskelijoissa.

Karua viestiä yrityksiltä Ylelle: Vain harvalla ammattikoululaisella riittävät taidot työelämään

Yle kysyi ammattikoululaisten osaamisesta yrityksiltä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun Kauppakamarin kanssa. Yrityksiä huolestuttavat myös laajentuneen oppivelvollisuuden vaikutukset ammattikouluun.

yle.fi

 

[Sonny Burnett]

Jos en ihan väärin muista tai tulkitse niin taisi/taitaa olla niin että vanha 2 vuotinen ammattikoulutus tuo hakuoikeuden saman alan korkeakouluopintoihin?

Eli merkantti voi hakea tradenomin opintoihin. 2 vuotisen raksalinjan suorittanut hakea rakennusmestarin opintoihin. 2 vuotisen autolinjan käynyt autoinssiksi. 2 vuotisen lähäritutkinnon käynyt sairaanhoitajaksi jne. Yleinen laaja hakuoikeus tulee 3 vuotisesta toisen asteen tutkinnosta. (180 op)

 

[Ollakseni]

Varmasti näin ja siksi sanoinkin, että kyseessä vain oma kupla.

Mutta tosiaan en itse näe huonona asiana, että sieltä ammattikoulusta tulisi lähinnä niitä duunareita ihan koko työuraksi, kun niinhän ne suurin osa sieltä oikeasti valmistuvia ovat. Ja tiettyjen alojen opiskeluksi mielestäni riittää tuo kaksi vuotta. Se, että on vedettäisiin vielä vuosi sitä äidinkieltä ja matematiikkaa niin noh, todella harvan kohdalla se tekee eroa, jos ammattivalinta on jo selvä ja tarkoitus on sitä taloa rakentaa tai keitellä perunaa.

Eikä tuo duunarin homma ole Suomessa tällä hetkellä kuitenkaan hirveän huono (nuo kahden vuoden tutkinnot käyneet kaverit tienaavat enemmän kuin minä). Mutta ymmärrän kyllä ajatuksen sen takana, että tuolla hommalla voidaan jäädä mahdollisuudesta jatkokouluttautumiseen tahi nostaa kynnystä pyrkiä hakeutumaan sellaiseen.

Ei se haittaa ketään jos ihmiset menevät amikseen ja valmistuvat sieltä vaikka autoalalle, suurtalouskokeiksi jne. ja ovat sitten onnellisia osaansa. Toki voi olla harmillista jos myöhemmin pitäisi opiskella uudelle alalle kun vanha ei enää vedä ja ei ole oikein opiskelutaitoja. Se ei minusta varsinaisesti liity tähän.

Yleisesti tuo koulutukseen lyhentämiseen tähtääminen on mielestäni kuitenkin hölmöä. Nyt kuitenkin puhutaan tilanteesta jossa ammattikouluissa ei nytkään ole tarpeeksi sitä itse hands on opetusta, että voitaisiin varmistua sen tulevan sähkömiehen, autokorjaajan tai minkä tahansa muun alan opiskelijan osaavan tehdä mitään oikein ja vaarantamatta mahdollisesti turvallisuutta. Samalla kun "yksityisillä" koululaitoksilla on kovimpana tavoitteenaan saada vain ihmiset valmistumaan, että rahat tippuvat tilille.

 

[Vaughan]

YLE:ltä mielenkiintoinen vertailu. Ansiosidonnainen on jätetty siihen rajaan, jossa se tuo esille eron Ruotsiin. Vähän enemmän ja olisi jo kääntynyt toiseen suuntaan. Meillä miesten keskipalkalla luokkaa 4 000 saavutetaan sama taso ja siitä sitten ylöspäin suomalainen työtön tekee ansiosidonnaisella parempaa tiliä.

Olen samaa mieltä, että monessa asiassa Ruotsista kannattaa ottaa mallia. Korjataan kuitenkin tämä hienoinen liioittelu.

Ruotsissa ansiosidonnainen on Suomea parempi vielä n. 5 000€/kk palkalla. Suomessa ansiosidonnainen olisi tällä summalla n. 2 286€/kk, Ruotsissa yläraja työttömyysturvalle on hieman kruunun kurssista riippuen n. 2 300€/kk. (Lähde Työttömyyskassojen yhteisjärjestö.) Arvio sisältää vain ns. "normaalin" tukitason ilman mahdollisia korottavia tekijöitä. Kuten sanoit, systeemit ovat hieman erilaisia, joten täydellinen vertaaminen on mahdotonta.

On kuitenkin eri asia antaa ymmärtää, että "melkein keskituloinen" saa Suomessa yhtä paljon kuin Ruotsissa, jos tosiasiassa samalle tasolle päästäkseen tarvitaan yli 5 000€/kk (mikä tarkoittaa jo selkeästi hyvätuloista), tai poikkeuksellisen paljon korottavia tekijöitä, jolloin hieman alle "viisi tonnia" voi jo riittää...

Mutta on siis totta, että hyvätuloiselle Suomen systeemi on jopa huomattavastikin avokätisempi. Edelleen ihmettelen, miksi mikään puolue ei halua painottaa leikkauksia kaikkein korkeimpiin etuuksiin - kuten käytännössä Ruotsissa on tehty. Nykyhallituksen valitsema linja on leikata sekä suuri- että pienituloisilta samalla "juustohöylällä"...

 

[Cobol]

Olen samaa mieltä, että monessa asiassa Ruotsista kannattaa ottaa mallia. Korjataan kuitenkin tämä hienoinen liioittelu.

Ruotsissa ansiosidonnainen on Suomea parempi vielä n. 5 000€/kk palkalla. Suomessa ansiosidonnainen olisi tällä summalla n. 2 286€/kk, Ruotsissa yläraja työttömyysturvalle on hieman kruunun kurssista riippuen n. 2 300€/kk. (Lähde Työttömyyskassojen yhteisjärjestö.) Arvio sisältää vain ns. "normaalin" tukitason ilman mahdollisia korottavia tekijöitä. Kuten sanoit, systeemit ovat hieman erilaisia, joten täydellinen vertaaminen on mahdotonta.

On kuitenkin eri asia antaa ymmärtää, että "melkein keskituloinen" saa Suomessa yhtä paljon kuin Ruotsissa, jos tosiasiassa samalle tasolle päästäkseen tarvitaan yli 5 000€/kk (mikä tarkoittaa jo selkeästi hyvätuloista), tai poikkeuksellisen paljon korottavia tekijöitä, jolloin hieman alle "viisi tonnia" voi jo riittää...

Mutta on siis totta, että hyvätuloiselle Suomen systeemi on jopa huomattavastikin avokätisempi. Edelleen ihmettelen, miksi mikään puolue ei halua painottaa leikkauksia kaikkein korkeimpiin etuuksiin - kuten käytännössä Ruotsissa on tehty. Nykyhallituksen valitsema linja on leikata sekä suuri- että pienituloisilta samalla "juustohöylällä"...

Todellisuudessa - ja siinä linkittämässäsi - jo 4 000 euron palkalla ansiosidonnainen on Suomessa ilman lapsikorotuksia 2 382 euroa.

Vaatii vain sen, että TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tekee henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, jonka tavoitteena on nopea työllistyminen. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhaun tavoitteista, työnhakuvelvollisuudesta, miten edistäa työllistymistä, mitä palveluja tarvitaan.

Ruotsissa velvoitteet ovat keskimäärin Suomea kovempia ja tuo yllä on peruskauraa, mitä meillä "vaaditaan."

 

[ndal88a]

Muistan myös tuon 2 vuotuisen ammattikoulun ajan. Varmasti ihan hyviä ammattilaisia sieltäkin aikanaan tuli tai töissä koulittu sellaiseksi.

Itse tunnen useamman insinöörin, joka on ammattikoulupohjalta ponnistanut. Kaikki helkkarin päteviä vielä. Tosin harva suoraan ammattikoulusta lähtenyt opiskelemaan vaan nimen omaan vasta aikuisempana.

Vuosikymmeniä kun itsekin oli lukiossa niin jotkut kaverit kävivät 2 vuotisen ammattikoulun, mutta jatkoivat saman tien jonkun firman omaan ammattikouluun, olikohan Tampella tai Valmet, en muista kuinka pitkään se kesti.
Meillä oli Tekussa tosi pitkän linjan insinööri, kansakoulu/kansalaiskoulu??/ammattikoulu/teknillinen koulu/teknillinen opisto, valitteli vain sitä että kielitaito oli heikko.

JOL

 

[Vaughan]

Vaatii vain sen, että TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija tekee henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, jonka tavoitteena on nopea työllistyminen. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhaun tavoitteista, työnhakuvelvollisuudesta, miten edistäa työllistymistä, mitä palveluja tarvitaan.

Ei riitä. Pitää osallistua työllistymistä edistävään palveluun - joista yleisin on jokin koulutus. Ja korotusta saa vain osallistumispäiviltä. Jos siis työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakukurssista, joka kestää viisi päivää, korotettua päivärahaa saa kyseisen 5 päivän ajalta - ei koko kuukaudelta.

Mainitsemasi asiat ovat yleisiä työnhakijan velvollisuuksia työttömyysturvan saamiseksi. Jos niihin ei suostu, ei saa päivärahaa ollenkaan...

 

[tommy36]

Ei riitä. Pitää osallistua työllistymistä edistävään palveluun - joista yleisin on jokin koulutus. Ja korotusta saa vain osallistumispäiviltä. Jos siis työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakukurssista, joka kestää viisi päivää, korotettua päivärahaa saa kyseisen 5 päivän ajalta - ei koko kuukaudelta.

Mainitsemasi asiat ovat yleisiä työnhakijan velvollisuuksia työttömyysturvan saamiseksi. Jos niihin ei suostu, ei saa päivärahaa ollenkaan...

Eikös nämä juuri ole niitä tuiki tärkeitä "etsi sisäinen voimaeläimesi" kursseja. Tuttu oli hetken aikaa mukana noissa, mutta sillä laeikkasi lanttu kiinni sen kanssa, että ei niissä mitään oikeata asiaa yritetty, vaan oli kivat sopparit noilla "kosulttiyrityksillä", joilta ostettiin kaikkea ihan paskaa, ja tulos olisi ollut sama, kun olisi heitetty rahat ikkunasta ulos. Mutta saihan taas jonkun poliittisen päättäjän kaveri mahdollisesti mukavan lisän lompakkoonsa, kun pääsi järjestämään näitä "huippukoulutuksia" työttömille.

 

[Hermes#41]

Vuosikymmeniä kun itsekin oli lukiossa niin jotkut kaverit kävivät 2 vuotisen ammattikoulun, mutta jatkoivat saman tien jonkun firman omaan ammattikouluun, olikohan Tampella tai Valmet, en muista kuinka pitkään se kesti.
Meillä oli Tekussa tosi pitkän linjan insinööri, kansakoulu/kansalaiskoulu??/ammattikoulu/teknillinen koulu/teknillinen opisto, valitteli vain sitä että kielitaito oli heikko.

JOL

Tämä on ollut hyvä polku. Konepajakoulu toimi pitkään juuri Tampellan/jälkeläisten kanssa.

Muutenkin historiassa on ollut yrityksillä suuri rooli kouluttamisessa tehtiin pitkiä työuria ja sitouduttiin puolin ja toisin. Tampereella juuri Tampella, Valmet ja Finlayson esimerkiksi.

Sitä perua edelleen on teolliset tuotteet ja kulttuuri hyvin pitkälti. En tiedä miten sama into, asenne ja sitoutuminen saataisiin takaisin.

 

[Hermes#41]

Valtio maksaa turkistarhoille yli 50 miljoonaa euroa korvauksia lintuinfluenssan takia lopetetuista eläimistä

Lintuinfluenssaa löytyi kymmeniltä turkistarhoilta, jotka joutuivat lopettamaan eläimensä. Viime vuonna määrärahat loppuivat kesken.

yle.fi

Turkistarhat saavat lopetetuista eläimistään reilusti paremman hinnan markkinahintoihin nähden. Melko kohtuullista tämä.

 

[Hermes#41]

Työllisyysrahasto saattaa joutua irtisanomaan lähes puolet työntekijöistään, taustalla suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki

Toimenpiteet voisivat johtaa enimmillään 80 nykyisen tehtävänkuvan lakkaamiseen ja mahdolliseen irtisanomiseen.

yle.fi

Aikuiskoulutustuen lakkautuksella muitakin sivuvaikutuksia.

 

[msg]

Työllisyysrahaston kehittämistoimet tarjoavat henkilöstölle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan uudella tavalla?

 

[Patarouva]

Työllisyysrahaston kehittämistoimet tarjoavat henkilöstölle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan uudella tavalla?

Töitä on ja työvoimapula kova. Hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä jne. Eli kyllä se siitä.

 

[penaz]

Töitä on ja työvoimapula kova. Hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä jne. Eli kyllä se siitä.

Voi valita jonkun Satosen lupaamasta 100000 uudesta työpaikasta.

 

[Cobol]

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä on annettu 15. helmikuuta. Jos hallituksen esityksen mukaiset lakimuutokset toteutuvat sellaisenaan, tuskin tarvitaan vajaan 200 työntekijän Työllisyysrahastoa. Se syntyi viitisen vuotta sitten kun Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät. Työllisyysrahastolla on lakisääteisiä tehtäviä edelleen.

Julkisen puolen työntekijöiden ja erityisesti keskijohdon ja sen yläpuolella olevan johdon määrää voisi myös tarkastella kriittisesti. Samalla tulisi selvittää, kuinka paljon eri virastoilla ja rahastoilla on päällekkäisiä ja turhia tehtäviä. Jotain 23 hyvinvointialuetta käyvät esimerkkinä liian suuresta määrästä.

 

[Timbit]

Vaikka vasemmistolainen peruskatsomukseltani olenkin, niin minusta on ihan oikea suunta, että ylimääräiset tuet viedään, jos valtiolla ei ole niihin varaa.

Sosiaaliturvan pitäisi tähdätä mielestäni siihen, että ihmisellä on rahaa perusterveelliseen edulliseen ruokaan, ehjiin halpoihin vaatteisiin, terveydenhuoltoon ja kattoon pään päällä. Lisäksi rahaa olisi hyvä jäädä pieni summa johonkin pikkukivaan, joka tukee henkistä vireyttä.

Erittäin hyvin todettu. Valtion on hyvin hankala käyttää sellaista rahaa, jota ei ole. Tukia ei olla leikkaamassa siksi, että hallitus on paha ja ilkeä ja Orpo on tyhmä, vaan siksi, että se on taloudellisesti välttämätöntä. Se on sitten osittain ideologinen ja osittain pragmaattinen keskustelu, että miten leveää elämää tukien varassa pitää voida elää. Näkemyksesi on hyvin lähellä omaani.

 

[Vaughan]

Eikös nämä juuri ole niitä tuiki tärkeitä "etsi sisäinen voimaeläimesi" kursseja. Tuttu oli hetken aikaa mukana noissa, mutta sillä laeikkasi lanttu kiinni sen kanssa, että ei niissä mitään oikeata asiaa yritetty, vaan oli kivat sopparit noilla "kosulttiyrityksillä", joilta ostettiin kaikkea ihan paskaa, ja tulos olisi ollut sama, kun olisi heitetty rahat ikkunasta ulos. Mutta saihan taas jonkun poliittisen päättäjän kaveri mahdollisesti mukavan lisän lompakkoonsa, kun pääsi järjestämään näitä "huippukoulutuksia" työttömille.

En ole (onneksi) kuullut koskaan "voimaeläinkursseista", mutta kun koulutuksia järjestetään tuhansia vuosittain, niin ihan kaikesta ei voi olla varma. Erikoisimmasta päästä lienee tämä julkisuudessakin mainittu Kainuussa järjestetty "Somevaikuttajan koulutus".

Suurin osa työvoimapolittisista koulutuksista on ammattiin liittyvä esim. rakennusalan, teollisuuden tai sote-alan koulutuksia. Myös korkeastikoulutetuille on omia esim. myyntiin ja taloushallintoon liittyviä sekä tietenkin ohjelmistoalalle. Kaikki koulutukset kilpailutetaan, ja niitä ostetaan kaikilta merkittäviltä tunnetuilta kouluttajilta - mainitaan esimerkkinä vaikkapa Aalto-yliopisto (heillä on oma maksullisia koulutuksia järjestävä yksikkö).

Toki pitkäaikaistyöttömille tai työelämään kuntoutuville pitää olla "matalan kynnyksen" koulutuksia. Ei vuosia ryypännyt voi lähteä vaativaan ammatilliseen koulutukseen heti ensimmäisenä päivänä katkolta kotiuduttuaan. On myös ns. "omaehtoiset koulutukset", eli missä ihminen hakeutuu johonkin itse löytämäänsä julkiseen koulutusohjelmaan - mutta niihin pääsy on edelleen varsin rajoitettua, vaikka sitä onkin vuosien varrella helpotettu (suurin syy on pelko, että ns. "normaaleja opiskelijoita" alkaisi hakeutua työttömyysturvajärjestelmän piiriin saadakseen opintotukea suurempaa etuutta...)

Sitten on toki palveluita kuten työkokeilut, kuntouttava työtominta, nuorten työpajat jne. - mutta ne ovat lähinnä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, eikä niitä juurikaan käytetä yli 4 000 €/kk tienaaville.

Ruotsissa ja Tanskassa vastaavia koulutuksia järjestetään enemmän, joten niitä on tarjolla laajemmalla skaalalla, niihin on helpompi päästä, niitä on enemmän eri koulutustasoille, ja parhaat (lue: kalleimmat järjestää) voivat olla hyvinkin vaativia ja laajoja. Eli jos halutaa ottaa oppia Ruotsista ja Tanskasta, niin työttömien järkevään kouluttamiseen pitäisi panostaa enemmän...

Eli, vain osallistumalla johonkin konkreettiseen työllistymistä edistävään palveluun, voi saada korkeampaa päivärahaa. Palveluihin osallistumista mitataan "aktivointiasteella". Se oli viimeksi kun kuulin n 25 %. Eli kaikista työttömistä n. neljännes osallistui johonkin palveluun. Ja eniten aktivoidaan nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Ylivoimaisesti suurin osa pohjakoulutetuista ja osaavista työttömistä ei osallistu mihinkään palveluun. He vain tapaavat omaa virkailijaansa säännöllisesti ja heille laaditaan työnhakusuunnitelma, mutta siinä todetaan, että konkreettista palvelutarvetta ei ole, vaan hakija hakee töitä omatoimisesti - ja sillä perusteella ei saa korotusta päivärahaan...

 

[Cobol]

Ei riitä. Pitää osallistua työllistymistä edistävään palveluun - joista yleisin on jokin koulutus. Ja korotusta saa vain osallistumispäiviltä. Jos siis työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakukurssista, joka kestää viisi päivää, korotettua päivärahaa saa kyseisen 5 päivän ajalta - ei koko kuukaudelta.

Mainitsemasi asiat ovat yleisiä työnhakijan velvollisuuksia työttömyysturvan saamiseksi. Jos niihin ei suostu, ei saa päivärahaa ollenkaan...

Linkittämässäsi laskurissa saa kuukaudessa ansiosidonnaista 4 000 euron palkalla 2 383 euroa kun ilman mainitsemaani toimintaa samalla palkalla tulee vain 2 093 euroa kuukaudessa.

Kyse on työllistymissuunnitelman mukaisesta palvelusta. Sen sisällöstä lisäsin aiempaan asiaan käsittelevään viestiini kappaleen ja sisältö löytyy tästä Työllistymissuunnitelma