Se nyt ei varsinkaan olisi onnistuneen johtamisen merkki, jos hallitusohjelman sisältämiä julkisen talouden korjauksia alettaisiin perua siksi, että oppositio vastustaa niitä mm. lakkoilemalla. Ja kun julkinen talous alkaa toipua, niin hyöty ei rajaudu vain hallituspuolueiden kannattajiin.
Muistaakseni valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi a-studiossa keskitalvella, että on jokaista esitystä on hieman muutettu vaikutusarvioiden antaman datan mukaisesti.
Loppuvuoden 2023 palkankorotusten ja vuoden 2024 veronalennusten sekä indeksitarkistusten vaikutus vuoden 2024 tulokselle on merkittävä. Arviolta noin 4 300 000 suomalaisella ostovoiman pitäisi nousta. Lisäksi kun vvm laski, että mm. ansioturvan muutokset tuovat väkeä aiempaa enemmän työhön, tämän ja muiden sopeutustoimien tuloksena luku voisi nousta ostovoiman parantamisen osalta 4 500 000 suomalaiseen.
Inflaation toki on pysyttävä ennusteissa, kuten nyt näyttääkin. Jos inflaatio on luokkaa 2 prosenttia, ostovoima nousisi noin 2 prosenttia. Vertailut edelliseen hallitukseen ovat usein paikallaan. Nyt ei ehkä ole, sillä Marinin hallituksen aikana ostovoima oli alimmillaan 15 vuoteen. Tämä johtui inflaatiosta, jota Marinin hallitus vain pieneltä osin ruokki omilla valinnoillaan. Palkan ostovoima alimmillaan 15 vuoteen – miten tuloveromuutokset vaikuttavat?
Orpon hallitus on omilla toimillaan vienyt ostovoimaa parempaan suuntaan.