Petteri Orpon hallitus

[Kilgore Trout]

Mutta eihän se, että porukkaan otetaan mukaan vain englantia osaava (tai useampi) tarkoita sitä, että yrityksen virallista kieltä vielä täytyy heti kertaheitolla englanniksi muuttaa. Yleensä näissä tapauksissa riittää kuitenkin hyvin pitkälle se, että niissä palavereissa, joissa ko. henkilö on mukana, puhutaan englantia ja hänen kanssaan viestiminen tehdään englanniksi. Edellisessä firmassa missä olin siirryttiin hyvinkin kevyesti ja liukuvasti kaksikielisyyteen, ensin tuli ensimmäiset suomea osaamattomat ja siitä sitten laajemmin, kunnes ostettiin yksi firma lontoosta, jonka myötä sitten vasta englanti tuli viralliseksi sisäiseksi kieleksi. Toki tuo vaatii sitten enemmän siltä ei-suomalaiselta työntekijältä itseltään, kun hänen pitää juurikin ne dokkarit itse kääntää englanniksi, mutta ei tuosta mitään itse työnteon kannalta ongelmallisia tilanteita tullut.

Ja ohjelmistokehityksestä tuossakin puhuttiin, jossa tosiaan kielitaidon tarve lienee suurinpiirtein vähäisintä. Asennekysymys tuo on enemmänkin yrityksessä, halutaanko tuohon lähteä. Mutta ainakin silloin se oli paras tapa saada kovia osaajia taloon, kun kilpailu on kovaa.

En tarkoittanutkaan IT-alan yrityksiä, kun kirjoitin niistä firmoista, joissa työkieli on suomi. Softafirmat ovat varmasti niitä, joissa kieli kääntyy helpoiten englanniksi, kun jo valmiiksi kaikki mitä töissä dokumentaatiota joutuu verkosta lukemaan, niin englanniksihan ne dokut on.
Tarkoitin esimerkiksi pienempiä metallialan yrityksiä, sahoja, vakuutusyhtiöitä, elintarviketeollisuutta jne. jne.

 

[JZZ]

En tarkoittanutkaan IT-alan yrityksiä, kun kirjoitin niistä firmoista, joissa työkieli on suomi. Softafirmat ovat varmasti niitä, joissa kieli kääntyy helpoiten englanniksi, kun jo valmiiksi kaikki mitä töissä dokumentaatiota joutuu verkosta lukemaan, niin englanniksihan ne dokut on.
Tarkoitin esimerkiksi pienempiä metallialan yrityksiä, sahoja, vakuutusyhtiöitä, elintarviketeollisuutta jne. jne.

Toisaalta en mä oikein tiedä mitä ongelmaa englanninkielisen olisi tehdä metallialan töitä, tai olla sahalla tai elintarviketeollisuudessa. Vakuutusyhtiöissä varmasti ongelmaksi tulee juurikin kieli, kun työ on juurikin suurimmalta osaksi suomenkielisten dokumenttien kanssa pelaamista. Pointtini tuossa edellisessä olikin, että kyse on enemmänkin siitä halusta lähteä sitä muutosta tekemään, jos tosiaan kokee kärsivänsä työvoimapulasta ja tarjontaa löytyy vain ei-suomenkielisistä. Ei siinä tosiaan heti tarvitse koko firmasta kaksikielistä tehdä, ja aika vähällä kääntämiselläkin selviää että itse työ tulee tehdyksi. Kyllä ne suomalaiset metallimiehetkin englantia osaa, yleisesti ottaen kielitaito on suomessa kovalla tasolla.

 

[1313]

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

Jos työpaikalla työkieli on suomi, niin kehnoa se on palkata henkilöä, joka ei kykene työkielellä kommunikoimaan.
Jos työpaikan työkieli on sellainen, mitä korkeakoulutettu maahanmuuttaja osaa, niin tuskin silloin kielen vuoksi on esteitä palkkaamiselle.

 

[ultrar]

Ehdin tänään seuraamaan eduskunnan kyselytuntia. Sitä seuratessani totesin itselleni, etten viitsisi tehdä tuolla töitä päivääkään. Se on tietysti aina oppositio, mikä yrittää haastaa hallitusta, mutta onhan tuo keskustelu tasoa eskarin hiekkalaatikko.

Esimerkiksi keskustelu Itä-Suomen tukemisesta oli naurettavuuden huippu ja itse ymmärrän alueen haasteet siellä syntyneenä. Oppositio huutaa kuorossa hyvä kysymys ja kun hallitus on vastannut mielestäni järkevästi, niin seuraava kysyjä esittää saman kysymyksen hiukan eri sanoilla ja muu ryhmä komppaa takana, hyvä kysymys. Itse ainakin olin ymmärtävinäni, että Itä-Suomeen haetaan rahaa EU:lta ja hyvä niin, joskus se voi viedä hetken aikaa.

Sama oli soten ympärillä vellonut keskustelu, jossa kalikka kalahti Keskustaan. Miten Suomi voi kehittyä ja kehittää yhteiskunnan rakenteita, jos keskustelukulttuuri on lähinnä vitsi.

 

[masaman]

Esimerkiksi keskustelu Itä-Suomen tukemisesta oli naurettavuuden huippu ja itse ymmärrän alueen haasteet siellä syntyneenä. Oppositio huutaa kuorossa hyvä kysymys ja kun hallitus on vastannut mielestäni järkevästi, niin seuraava kysyjä esittää saman kysymyksen hiukan eri sanoilla ja muu ryhmä komppaa takana, hyvä kysymys. Itse ainakin olin ymmärtävinäni, että Itä-Suomeen haetaan rahaa EU:lta ja hyvä niin, joskus se voi viedä hetken aikaa.

Sama oli soten ympärillä vellonut keskustelu, jossa kalikka kalahti Keskustaan. Miten Suomi voi kehittyä ja kehittää yhteiskunnan rakenteita, jos keskustelukulttuuri on lähinnä vitsi.

Tämä on kyllä tosi ja oma valistunut mielipiteeni on se, että keskustelutapa on muutenkin viimeisen 15 vuoden aikana mennyt jotenkin muutenkin huuteluksi.

Itäraja on iso ongelma ja minusta aikanaan, kun pakotteita aikanaan alettiin viemään EU-tasolla eteenpäin 2014 jälkeen, niin Suomen silloisen johdon olisi pitänyt jotenkin keksiä kompensaatiota EU:lta alueen talouselämälle. Koko raja on siitä lähtien enemmän tai vähemmän näivettynyt ja väki luonnollisesti muuttanut paremman toimeentulon takia. Hyvänä kärjistyksenä Eksote, joka on porskuttanut ns. lippulaivana sotepäättäjien papereissa, kun miettii, että Eksoten yhtenä suurena onnistumisen takaajana on ollut väestön väheneminen.

Tämä niin kuin kärjistyksenä.

 

[molari]

Voin kuvitella valmiiksi ylityöllistetyn HR-päällikön tuskan, kun hänelle ilmoitetaan että kaikki pitää kääntää englanniksi ja jatkossakin tuottaa kaksikielisesti tai jopa suomi-ruotsi-englanti.
Käännösohjelmat ovat avuksi, mutta en luottaisi niihin teknisten dokumenttien ja ammattisanaston osalta ainakaan täysin.

Sitten on myös niin, että ne suorittavan työn tekijät, niin maahanmuuttajat kuin suomalaiset eivät osaa englantia, siinä ei sitten oikein auta mikään. Homma toimii, jos tehdään yksin jotain tehtävää kiinteässä työpisteessä, mutta osana työryhmää tai yksin keikkatöissä tuleekin ongelmia.

 

[penaz]

Kuuntelin uimahallin saunassa parin puolitutun kuusikymppisen duunarin jutustelua. Toinen sanoi, että ennen työläisiä ruoskittiin, jos he eivät tehneet kunnolla töitä ja nyt heitä tullaan sakottamaan, jos he eivät tee töitä. Aika suurelta vaikutti heidän vihansa Orpoa ja Satosta kohtaan, joita he kovin sanoin arvostelivat. Miehet sanoivat, että työmarkkinoilla tulee olemaan kovat ajat.

No tuotahan EK ja Orpo ovat halunneetkin murentaessaan sopimusyhteiskuntaa. Syksyn työehtosopimusneuvotteluista tulee kiinnostavat.

 

[masaman]

Kuuntelin uimahallin saunassa parin puolitutun kuusikymppisen duunarin jutustelua. Toinen sanoi, että ennen työläisiä ruoskittiin, jos he eivät tehneet kunnolla töitä ja nyt heitä tullaan sakottamaan, jos he eivät tee töitä. Aika suurelta vaikutti heidän vihansa Orpoa ja Satosta kohtaan, joita he kovin sanoin arvostelivat. Miehet sanoivat, että työmarkkinoilla tulee olemaan kovat ajat.

No tuotahan EK ja Orpo ovat halunneetkin murentaessaan sopimusyhteiskuntaa. Syksyn työehtosopimusneuvotteluista tulee kiinnostavat.

Varmaan eniten herroja harmittaa sanelupolitiikka. Neuvottelemalla päästäisiin paremmin maaliin kuin sanelemalla "ota tai jätä"-tyyliin.

 

[penaz]

Varmaan eniten herroja harmittaa sanelupolitiikka. Neuvottelemalla päästäisiin paremmin maaliin kuin sanelemalla "ota tai jätä"-tyyliin.

Noin minäkin sen tulkitsin.

 

[Vaughan]

Olen aina välillä ylläpitänyt keskustelua TE-palvelut 2024 uudistuksesta, joka siirtää valtiollisten TE-toimistojen (ex-työkkäri) tehtävät kunnille. Tai siis uudistusta on perusteltu sillä, että "palvelut siirretään kunnille", jotka tuntevat paikalliset olosuhteet paremmin kuin valtiolliset (pääosin maakuntajakoa noudattelevat) 15 TE-toimistoa.

No nyt on saatu vahvistus uudistuksen organisaatiorakenteesta. Uusia hallintoportaita muodostuu 45 kappaletta. Asiasta tarkemmin TEM:n sivuilta.

Palveluita ei siis varsinaisesti siirretä yksittäisille kunnille - vain neljä "kuntaa" ryhtyy hoitamaan yksin omia työllisyyspalveluitaan (Helsinki, Vantaa, Lahti ja Kouvola) - vaan kuntien yhteistyössä muodostamille "työllisyysalueille". Edellisen hallituksen hyväksymä lainsäädäntö määrää, että työllisyysalueen minimikoko on vähintään 20 000 työvoimaan kuuluvaa, eli pienimmät kunnat eivät voi yksin hoitaa omia työllisyysasioitaan.

Osa syntyvistä alueista on pieniä, kuten "Kerava-Sipoon työllisyysalue", osa taas maakunnan kokoisia kuten Pohjois-Karjala. Lisäksi muutama alue (esim. Lapissa) sai poikkeusluvan muodostaa työllisyysalue, vaikka vaadittavan suuruinen työvoimamäärä ei täytykään.

Ideassa itsessään ei ole mitään vastustettavaa, mutta uusien työllisyysalueiden muodostaminen käytännössä hajauttaa hallintoa: 15 TE-toimistoa -> 45 työllisyysaluetta. Voin kertoa vanhana TE-hallinnon työntekijänä, että vuosina 2007-2013 toteutettu valtion tuottavuusohjelmaan perustuva säästöohjelma todella leikkasi kustannuksia vähentäessään paikallisia palveluita. Pelkästään Uudeltamaalta lakkautettiin yli 10 paikallista työkkäriä - ja säästöä syntyi. Nyt suurin syy muodostaa uusia pieniä työllisyysalueita on halu saada oma työkkäriä vastaava kunnallinen palvelupiste takaisin omalle paikkakunnalle.

Esim. Keravalta, Sipoosta, Kirkkonummelta, Vihdistä, Hangosta ja Tammisaaresta laukkautettiin "työkkärit" vuosien varrella. En näe mitään muuta syytä, miksi "Kerava-Sipoo", "Kirkkonummi-Vihti-Siuntio" ja "Hanko-Inkoo-Raasepori" muodostavat työllisyysalueet kuin, että ne saavat perustaa uudet "kunnalliset työkkärit" säästösyistä lakkautettujen tilalle (ok, viimemainittuihin voi sisältyä kielipoliittisia syitä). Myös Työministeri Satosen kotipaikka Sastamalan seutu ilmoitti hyvin suoraan perusteekseen erota muusta Pirkanmaasta sen, että haluavat perustaa uusia paikallisia palvelupisteitä sen sijaan, että palvelut keskitetään Tampereelle. Lupa irtosi, koska työvoimaa on riittävästi näillä yhdistelmillä. Pirkanmaalla Valkeakoski anoi poikkeuslupaa omalle työllisyysalueelleen, mutta ei saanut, koska liian pieni...

Keski-Suomessa Jyväskylä halusi muodostaa yksin oman työllisyysalueen, mutta Muuramelle ei löytynyt partneria. Ne pakkonaitettiin yhteen.

Jos enemmän rahaa kulutetaan seiniin, sitä jää vähemmän palveluihin. Eli palvelut huononevat, vaikka ne ovatkin ehkä saatavilla lähempää. Tai jos halutaan ylläpitää nykyinen määrä palveluita (esim. koulutuksia), valtion täytyy myöntää lisärahoitusta. Mitä luulette, että tapahtuu?

Oma veikkaus: lisärahaa ei tule. Palvelupisteet lisääntyvät, mutta palvelutarjonta huononee. Jos vuonna 2012 pikkupaikkakunnalle ei saatu vuoden kuluessa yhtään pätevää hakijaa avoimeen ammatinvalintapsykologin tehtävään, ei niitä saada sen helpommin, jos pienet paikalliset palvelupisteet lisääntyvät. Tai ainahan voi kokeilla rekrytoida korkeammalla palkalla naapurikunnasta, kun valtionhallinnon samapalkkaisuusrajoitteet eivät päde - tai hankkia ostopalveluna yksityiseltä...

 

[MENTALSPORT]

Siellä taotaan taas maailman parasta hallitusohjelmaa, jossa ehdotellaan kelaetsiviä selvittelemään muutaman satasen arvoisia tukiväärinkäytöksiä, mutta samaan aikaan ollaan "unohtamassa" mijoonatuloksia tekevien yritysten sekä yritysjohtajien veronkierron tarkkaileminen.

Orpon hallitus näyttää sivuuttavan hämärien touhujen torjuntaohjelman, josta edeltäjät ovat pitäneet huolta liki 30 vuotta

Nykyinen hallitus ei valmistele harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta lähes 30 vuoteen, kun ohjelma jätetään tekemättä. Asiantuntijat pitävät ohjelmaa tärkeänä.

www.iltalehti.fi

 

[erku]

Siellä taotaan taas maailman parasta hallitusohjelmaa, jossa ehdotellaan kelaetsiviä selvittelemään muutaman satasen arvoisia tukiväärinkäytöksiä, mutta samaan aikaan ollaan "unohtamassa" mijoonatuloksia tekevien yritysten sekä yritysjohtajien veronkierron tarkkaileminen.

Orpon hallitus näyttää sivuuttavan hämärien touhujen torjuntaohjelman, josta edeltäjät ovat pitäneet huolta liki 30 vuotta

Nykyinen hallitus ei valmistele harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta lähes 30 vuoteen, kun ohjelma jätetään tekemättä. Asiantuntijat pitävät ohjelmaa tärkeänä.

www.iltalehti.fi

On aika hankalaa ymmärtää suomalaisen oikeiston nihkeyttä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Sipilän hallitus toteutti mittavat leikkaukset harmaan talouden torjuntaan ja Kataisen hallituksessa kokoomus ja rkp toimivat jarrumiehinä harmaan talouden torjunnan edistämisessä.

Kuitenkin lähtökohtaisesti oikeiston kai pitäisi puolustaa markkinataloutta ja yksi toimivan markkinatalouden perusasioita on se, että kilpailun tulisi olla mahdollisimman rehtiä. Valitettavasti suomalainen porvaristo tuntuu enemmän olevan pro business- kuin pro market -porukkaa.

 

[Cobol]

Siellä taotaan taas maailman parasta hallitusohjelmaa, jossa ehdotellaan kelaetsiviä selvittelemään muutaman satasen arvoisia tukiväärinkäytöksiä, mutta samaan aikaan ollaan "unohtamassa" mijoonatuloksia tekevien yritysten sekä yritysjohtajien veronkierron tarkkaileminen.

Hallitusohjelmassa ei tuollaisia ehdotella, mutta hallitusohjelmaa harva sitä kritisoiva on täällä muutenkaan lukenut. Mitä itse asiaan tulee, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostetaan ulosottomenettelyissä. Selvitetään keinoja, joiden avulla ulosoton välttelyyn voidaan puuttua entistä tehokkaammin.

MOT kyseli joskus, meneekö harmaan talouden torjuntaan enemmän varoja kuin siitä todellisuudessa saadaan ulosmitattua. Päätöksiä kyllä tulee, mutta rahoihin ei päästä käsiksi. Orpon hallitus näyttäisi pyrkivän ratkaisemaan tämän ongelman lakia muuttamalla ilman sen kummempia ohjelmia ja resurssien käyttämistä.

Minusta hallituksen olisi hyvä Orpon suulla kertoa syyt, miksi käytäntöä muutettiin. Ja mitä muutoksen on arvioitu aiheuttavan.

 

[MENTALSPORT]

Hallitusohjelmassa ei tuollaisia ehdotella, mutta hallitusohjelmaa harva sitä kritisoiva on täällä muutenkaan lukenut. Mitä itse asiaan tulee, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostetaan ulosottomenettelyissä. Selvitetään keinoja, joiden avulla ulosoton välttelyyn voidaan puuttua entistä tehokkaammin.

MOT kyseli joskus, meneekö harmaan talouden torjuntaan enemmän varoja kuin siitä todellisuudessa saadaan ulosmitattua. Päätöksiä kyllä tulee, mutta rahoihin ei päästä käsiksi. Orpon hallitus näyttäisi pyrkivän ratkaisemaan tämän ongelman lakia muuttamalla ilman sen kummempia ohjelmia ja resurssien käyttämistä.

Minusta hallituksen olisi hyvä Orpon suulla kertoa syyt, miksi käytäntöä muutettiin. Ja mitä muutoksen on arvioitu aiheuttavan.

Joo no Itsehän painotat aina Asiantuntijoiden näkemyksiä ja heidän näkemyksensä mukaisesti ainakin tuossa lainaamassani il uutisessa tämä on huono juttu.

Ja tuosta sinun puollustamasta orpon hallituksen tyylistä vaikuttaa harmaaseen talouteen kerrotaan seuraavasti.

"Harmaan talouden selvitysyksikkö moitti viime kesänä hallitusohjelman kirjauksia pistemäiseksi ja lähinnä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan keskittyväksi."

 

[Cobol]

Joo no Itsehän painotat aina Asiantuntijoiden näkemyksiä ja heidän näkemyksensä mukaisesti ainakin tuossa lainaamassani il uutisessa tämä on huono juttu.

Painotan asiantuntijoita ja juuri siksi Orpo saisi tulla avaamaan uuden menettelyn. Miksi katsotaan, että valtion saatavien perimisen tehostaminen - hyvin järkevä toimenpide - riittää. Heikentääkö se kokonaistilannetta, siitä mielestäni on kyse. Minua arveluttaa se, että kukaan ei halua ottaa hallituksessa julkisesti tästä vastuuta. Yleensä silloin ei ole tehty fiksuimpia päätöksiä.

Ja tuosta sinun puollustamasta orpon hallituksen tyylistä vaikuttaa harmaaseen talouteen kerrotaan seuraavasti.

"Harmaan talouden selvitysyksikkö moitti viime kesänä hallitusohjelman kirjauksia pistemäiseksi ja lähinnä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan keskittyväksi."

Hallitusohjelman tuntevana sanon saman kuitenkin niin, että on hienoa kun työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan keskitytään. Tästä hallitus on saanut kiitosta muistaakseni osalta oppositiotakin.

 

[MENTALSPORT]

Painotan asiantuntijoita ja juuri siksi Orpo saisi tulla avaamaan uuden menettelyn. Miksi katsotaan, että valtion saatavien perimisen tehostaminen - hyvin järkevä toimenpide - riittää. Heikentääkö se kokonaistilannetta, siitä mielestäni on kyse. Minua arveluttaa se, että kukaan ei halua ottaa hallituksessa julkisesti tästä vastuuta. Yleensä silloin ei ole tehty fiksuimpia päätöksiä.

Jäädään siis odottelemaan, että sieltä joku ilmestyy perustelemaan ja sitten olisi myös hyvä jos siellä olis asiantuntijalausuntoja ja arviointeja tukemassa näitä päätöksiä eikä vain ministeri (satonen) joka ilmoittaa kyselleensä vähän kyselyitä tai hänelle kerrottaneen asioita mitä voi sitten faktoina luetella julkisuuteen, mitkä ei sit ihan ookkaan totta.

Tuosta ihan samaa mieltä, että yleensä ne ministerit luikkii silloin karkuun kun on huomattu, että nyt mokattiin oli kyseessä hallituspohja mikä tahansa.

Hallitusohjelman tuntevana sanon saman kuitenkin niin, että on hienoa kun työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan keskitytään. Tästä hallitus on saanut kiitosta muistaakseni osalta oppositiotakin.

Ja minäkin sanon, että hienoa kuin tuommoinen kohta edes sinne on jätetty.

 

[Zolomy]

On aika hankalaa ymmärtää suomalaisen oikeiston nihkeyttä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Sipilän hallitus toteutti mittavat leikkaukset harmaan talouden torjuntaan ja Kataisen hallituksessa kokoomus ja rkp toimivat jarrumiehinä harmaan talouden torjunnan edistämisessä.

Se on todella helppoa ymmärtää, kun muistaa että oikeiston äänestäjät, rahoittajat ja poliitikot ovat juuri sitä porukkaa joka rikastuu veronkierrolla ja muulla kikkailulla.

 

[Cobol]

Ja minäkin sanon, että hienoa kuin tuommoinen kohta edes sinne on jätetty.

Totta. Ja tuon lisäksi ulosottomenettelyn parantamisella on ratkaiseva osuus saatavien perimisessä. Hienoa, että oikeistohallitus vihdoin laittaa tämän asian paremmin kohdalleen. Muistaakseni on ollut aiemminkin hallitusneuvotteluissa esille, mutta ei ole mahtunut hallitusohjelmaan. Nyt mahtui. Kunhan Orpon hallitus vie laiksi asti, hyvä.

 

[mjr]

Hallitusohjelman tuntevana sanon saman kuitenkin niin, että on hienoa kun työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan keskitytään. Tästä hallitus on saanut kiitosta muistaakseni osalta oppositiotakin.

Toki. Mutta noin volyymiltaan harmaa talous on huomattavan paljon suurempi kuin vain nämä alueet. Ja kun koko yhteiskunnassa kipuillaan tuskallisten leikkausten myötä niin luulisi, että harmaan talouden sangen kokonaisvaltainen kitkeminen ja siihen kitkemiseen panostaminen olisi äärimmäisen järkevä asia, jota varmasti kaikki osapuolet läpi koko poliittisen kentän mielellään tukisivat.

Tästä tuli mieleen republikaanien valtaisa mesoaminen laittomasta maahanmuutosta USA:ssa - mutta sitten erittäin päättäväinen haluttomuus laajentaa E-Verify -järjestelmää, joka olisi todella merkittävä askel tämän kurissapitämisessä. Tällä analogialla en niinkään viittaa poliittisiin puolueisiin meillä vaan esim EK:hon, jonka hiljaisuus ja passiivisuus harmaan talouden suhteen on todella huomattavaa, suorastaan kovaäänistä.

 

[Cobol]

Toki. Mutta noin volyymiltaan harmaa talous on huomattavan paljon suurempi kuin vain nämä alueet. Ja kun koko yhteiskunnassa kipuillaan tuskallisten leikkausten myötä niin luulisi, että harmaan talouden sangen kokonaisvaltainen kitkeminen ja siihen kitkemiseen panostaminen olisi äärimmäisen järkevä asia, jota varmasti kaikki osapuolet läpi koko poliittisen kentän mielellään tukisivat.

Harmaata taloutta ei voi kitkeä pois, mutta vähentää voi. Kysehän on siitä, tuoko ulosoton tehostaminen enemmän positiivisia vaikutuksia pelotteena ja valtion saamien summana kuin harmaan talouden ohjelmat isoilla resursseilla, joiden kulut ovat merkittävät. Vai tarvitaanko molempia. Rinne/Marinit luottivat ohjelmiin, Orpot lakimuutokseen, jos vievät asian loppuun asti eivätkä jätä vain selvitykseen.

 

[MENTALSPORT]

Harmaata taloutta ei voi kitkeä pois, mutta vähentää voi. Kysehän on siitä, tuoko ulosoton tehostaminen enemmän positiivisia vaikutuksia pelotteena ja valtion saamien summana kuin harmaan talouden ohjelmat isoilla resursseilla, joiden kulut ovat merkittävät. Vai tarvitaanko molempia. Rinne/Marinit luottivat ohjelmiin, Orpot lakimuutokseen, jos vievät asian loppuun asti eivätkä jätä vain selvitykseen.

Osaatko sanoa muuten mitään lukuja konkreettisesti, että mitä ovat nuo isot resurssit versus määrät mitä niillä saadaan rahaa takaisin veronkierrosta tms?

Niin ja toki onhan siinä myös pieni tai jopa keskisuuri pelotevaikutus, että on yritystä karsia noita väärinkäytöksiä tarpeeksi suurella koneistolla ettei niitä veronkierroja tai harmaata taloutta muuten edes yrittäisi.

 

[Cobol]

Osaatko sanoa muuten mitään lukuja konkreettisesti, että mitä ovat nuo isot resurssit versus määrät mitä niillä saadaan rahaa takaisin veronkierrosta tms?

En. Viittasin MOT:n ohjelmaan, jonka joskus satuin näkemään. Google löytää siitä sisältötiivistelmän:

"Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuosiksi 2010–2011 ja 2012–2015 rakennettuja harmaan talouden torjuntaohjelmia. Ohjelmien tavoitteiksi oli kirjattu harmaan talouden vähentäminen niin, että hanketoteutuksella saavutettaisiin 300–400 miljoonan euron julkistaloudellinen hyöty.

Torjuntaohjelman valmisteluaineiston perusteella tarkastuksessa ei ole voitu varmistua siitä, että torjuntaohjelman hankkeet loisivat perustan näin mittaville vaikutuksille, tarkastusvirasto arvioi.

Professori Matti Virén muistuttaa, että harmaan talouden torjuntaan on käytetty paljon rahaa.

– Siihen on tullut paljon virkoja, oikeusprosessit ovat monimutkaistuneet, ja niitä on jatkuvasti lisää. Se merkitsee käytännön termein, että harmaan talouden torjunnasta ei meille varsinaisesti ole tullut mitään rahaa lisää.

Virén sanoo, että pitkässä juoksussa harmaan talouden torjuntaan menee todennäköisesti enemmän rahaa kuin siitä saadaan uutta rahaa valtion kassaan."

Harmaan talouden harha – Meneekö torjuntaan enemmän rahaa kuin siitä valtiolle tulee?

Verovälttelyn torjuntaa pidetään valtion aarrearkkuna.

yle.fi

Entistä järkevämmältä kuulostaa Orpon hallituksen päätös tehostaa harmaan taloudenkin osalta ulosottomenettelyä. Lisäksi ihmettelen, miten harmaan talouden kitkemisen perusta luodaan aina uudelleen jokaisen hallituksen aloittaessa. Miksi ei luoda pysyviä keinoja, kuten Orpo nyt pyrkii luomaan ulosottoa tehostamalla.

 

[Boogey]

Entistä järkevämmältä kuulostaa Orpon hallituksen päätös tehostaa harmaan taloudenkin osalta ulosottomenettelyä. Lisäksi ihmettelen, miten harmaan talouden kitkemisen perusta luodaan aina uudelleen jokaisen hallituksen aloittaessa. Miksi ei luoda pysyviä keinoja, kuten Orpo nyt pyrkii luomaan ulosottoa tehostamalla.

Ulosottomenettely on hyvä askel mutta se kuitenkin toimii vasta tilanteessa jossa ollaan jo jälkijunassa eli perimässä saamattomia. Reaktiivinen keino.

Harmaan talouden vastaisia panostuksia ei voi suoraan mitata saatavilla vaan ennaltaehkäisy on iso osa kokonaisuutta. Eli proaktiivinen toiminta. Ihan kuten monessa muussa poliisityössä ja lakien kanssa muutenkin. Tarkoitus on luoda ympäristö jossa veronkierto on hankalaa.

 

[Hexa]

Ulosottomenettely on hyvä askel mutta se kuitenkin toimii vasta tilanteessa jossa ollaan jo jälkijunassa eli perimässä saamattomia. Reaktiivinen keino.

Ja paljon myös jääkin lopullisesti saamattomaksi tuossa reaktiivisessa toimintamallissa. Tärkeämpää olisi tosiaan proaktiivinen toiminta veronkierron estämiseksi, koskien ennen kaikkia suurehkoja yrityksiä, jotta mikään verokikkailu ulkomaisten veroparatiisien kautta ei olisi mahdollista. Onhan tuolla se hienompi ja ärsyttävämpi nimikin eli aggressiivinen verosuunnittelu. Toki se on täysin laillista niin kauan kuin laki antaa siihen mahdollisuuden, mutta kansantalouden kannalta ne ovat menetettyjä miljoonia.

 

[Cobol]

Ulosottomenettely on hyvä askel mutta se kuitenkin toimii vasta tilanteessa jossa ollaan jo jälkijunassa eli perimässä saamattomia. Reaktiivinen keino.

Totta vaikka itse pidän mahdollisena, että ulosoton tehostaminen toimii myös proaktiivisesti. Hallitukselta voi tulla muitakin keinoja tai tämäkin jää puheen asteelle. Seurataan.