Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Ei hätää, varmasti Arto&Co hoitaa tämänkin asian linjaan verrokkimaansa suhteen, koska rusinoita pullasta ei Arto&Co poimi tässä tai missään muussakaan asioissa Ruotsiin verratessa.
"Ruotsissa tämä on tehty jo aikoja sitten!"

YLE:ltä mielenkiintoinen vertailu. Ansiosidonnainen on jätetty siihen rajaan, jossa se tuo esille eron Ruotsiin. Vähän enemmän ja olisi jo kääntynyt toiseen suuntaan. Meillä miesten keskipalkalla luokkaa 4 000 saavutetaan sama taso ja siitä sitten ylöspäin suomalainen työtön tekee ansiosidonnaisella parempaa tiliä.

Koska maat ovat erilaisia tukijärjestelmiltään, olisi järkevintä vertailla ansiosidonnaisen ajan kokonaistukia. Tämä paljastaisi sen, että Suomessa tuilla tienataan jopa Ruotsia paremmin. Vasemmistohallituksen aikana Ruotsin tilanne oli tämä eikä nykyinen oikeistohallitus ole tukia ainakaan lisännyt Ruotsin sosiaaliturvalla on paljon tiukemmat ehdot kuin Suomessa: Vähemmän tukia, enemmän velvollisuuksia

Mitä tästä seuraa? Tietenkin se, että yhteiskunta maksaa Suomessa työttömyyden säilyttämisestä enemmän kuin Ruotsissa. Kiitos vasemmiston ja ay-liikkeen tämäkin järjettömyys. Sekin kannattaa muistaa, että kun muissa Pohjoismaissa käytetään rahaa työllistymisen mahdollistamiseen suhteessa selvästi Suomea enemmän, täällä katsotaan paremmaksi maksaa työttömänä olemisesta suhteessa enemmän.

Niin kauan kun työttömänä tienaa suunnilleen saman verran kuin palkkatyössä, palkkatyön vastaanottaminen ei ole kaikille mielekästä. Asia, jonka Orpon hallitus toivottavasti korjaa. Kannustinloukkujen purkaminen myös muissa esteissä on välttämätöntä.

Osa näistä Suomen talouskasvun kannalta pakollisista toimista sisältyy onneksi Evan esityksiin. Ajatuspaja esittää miljardiluokan veronkevennyksiä – ”Pidän realistisena”

 

[Cobol]

Evan veroesitykset omanaan.

Tärkeää olisi se, että USA:n todennäköisesti kaataessa yhteisöverosopimuksen, asetamme yhteisöveron 15 prosenttiin. Venäjän naapurina ja kyvyttömänä tukemaan USA:n ja Saksan lailla suuryhtiöiden investointeja ylimääräillä miljardeilla, tätä voisi kokeilla.


1. Työn verotusta pitää keventää alentamalla korkeimpia marginaaliveroasteita 10 prosenttiyksikköä.

2. Suomen yhteisöverokanta pitää alentaa 15 prosenttiin tai vaihtoehtoisesti suunnata veronkevennys uusille investoinneille verohyvityksinä, jolloin investoinnit voi osittain vähentää verotuksessa.

3. Investointien verokannustimia tulee parantaa ja korkovähennysrajoituksia keventää.

4. Suomen on tarjottava ketterä mahdollisuus konsernirakenteen muokkaamiseen ilman verokustannuksia.

5. Ulkomaisten osaajien Suomeen tulemisen veroesteet täytyy purkaa.

6. Suomen tulee perustaa pitkäaikainen parlamentaarinen työryhmä varmistamaan veropolitiikan ennustettavuutta.

7. Veroriitojen ratkaisua on vauhditettava.

8. Verotuksen hallinnollista taakkaa tulee vähentää ja päällekkäisiä ilmoittamisvelvoitteita purkaa.

 

[Zolomy]

YLE:ltä mielenkiintoinen vertailu. Ansiosidonnainen on jätetty siihen rajaan, jossa se tuo esille eron Ruotsiin. Vähän enemmän ja olisi jo kääntynyt toiseen suuntaan. Meillä miesten keskipalkalla luokkaa 4 000 saavutetaan sama taso ja siitä sitten ylöspäin suomalainen työtön tekee ansiosidonnaisella parempaa tiliä.

Mielestäni ihan järkevä rajaus, kun ottaa huomioon että artikkeli käsittelee leikkauksien vaikutusta keskituloiseen suomalaiseen.

Ansiosidonnaisen saajista suurimmalla osalla työttömyyttä edeltänyt palkka oli muuten viime vuonna haarukassa 2500-3000 (miehet) ja 2000-2500 (naiset), eli jonkin verran mediaaniansiota matalampi. 85% tuen saajista tienasi vähemmän kuin tuon 4000, joten siihen vetoaminen on hieman kyseenalaista. Tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, hallitus ei halua ottaa huomioon että leikkaukset osuvat pahemmin pienituloisiin, joiden tulot menevät enimmäkseen tai jopa kokonaan elämän perustarpeiden täyttämiseen. Sen sijaan teeskennellään, että kun kaikilta leikataan sama prosentti, kärsivät kaikki tasapuolisesti.

Sekin kannattaa muistaa, että kun muissa Pohjoismaissa käytetään rahaa työllistymisen mahdollistamiseen suhteessa selvästi Suomea enemmän, täällä katsotaan paremmaksi maksaa työttömänä olemisesta suhteessa enemmän.

Ja sen sijaan että käyttäisi lisää rahaa työllistymisen mahdollistamiseen, hallitus katsoo paremmaksi rangaista työtöntä (koska työttömällä on heidön mielestään liian helppoa) ja lisätä työttömäksi jäämisen riskiä.

Niin kauan kun työttömänä tienaa suunnilleen saman verran kuin palkkatyössä, palkkatyön vastaanottaminen ei ole kaikille mielekästä. Asia, jonka Orpon hallitus toivottavasti korjaa. Kannustinloukkujen purkaminen myös muissa esteissä on välttämätöntä.

Tähän mennessä se on tainnut lisätä enemmän kannustinloukkuja kuin poistanut, kun asumistuen saajan on reilun kuukauden päästä vähemmän mielekästä ottaa vastaan osa-aikaista tai keikkatyötä. Jospa toivomme oikein kovasti, niin ehkä hyvä haltiatar tulee ja taikoo kaikille heille kokoaikaisen työpaikan.

 

[Cobol]

Mielestäni ihan järkevä rajaus, kun ottaa huomioon että artikkeli käsittelee leikkauksien vaikutusta keskituloiseen suomalaiseen.

Siinä se mainitsemani rajaus oli.

Tähän mennessä se on tainnut lisätä enemmän kannustinloukkuja kuin poistanut, kun asumistuen saajan on reilun kuukauden päästä vähemmän mielekästä ottaa vastaan osa-aikaista tai keikkatyötä. Jospa toivomme oikein kovasti, niin ehkä hyvä haltiatar tulee ja taikoo kaikille heille kokoaikaisen työpaikan.

Hallituksen tavoite on jakaa rahaa vähemmän mm. työttömille ja osa-aikaista työtä tekeville. Tämä voi toteutua vain pienentämällä tukia ja monien muiden maiden tapaan edellyttämällä kokopäiväistä työntekoa. On eri asia, onko valittu linja fiksu, mutta sen seuraukset nähdään - siis todellisuudessa - vasta myöhemmin. Ehkä joskus 2025 kun talous kasvaa, jos poliittiset lakot eivät ole kaataneet Suomea.

 

[Wristlock]

En nyt osaa sanoa haetko tässä nyt mitä? Eli sinun mielestäsi fiksuinta olisikin nostaa ansiosidonnaista ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta nykyisestä isommaksi ja sen jälkeen laskea samalle tasolle kuin se nyt on?

Rusinat pullasta (tosin omasta mielestä rusinat eivät kuulu pullaan eli itse otan pullan rusinoista) tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että vain porrastukseen otetaan mallia Ruotsista, mutta ei ansiosidonnaisen tasoon.
Tämä sama ongelma koskee lähes kaikkia hallituksen "Verrokkimaissa nämä on tehty jo aikaa sitten!"-uudistuksia eli napataan vain yksittäisiä omaan ja taustavaikuttajien ideologiaan sopivia elementtejä kokonaisuudesta. Joku voisi ajatella tämän rusinat pullasta tai pullan rusinoista toiminnan olevan melkoisen härskiä. Viimeistään 2027 keväällä nähdään, kuinka hyvin tämäntyyppinen härskiys meni läpi.
Minulle Ruotsin mallinen porrastus sopii hyvin, jos myös taso kopioidaan suoraan Ruotsista.

 

[Luolis]

Riikka Purra ehdottaa lyhyempää tutkintoaikaa ammattikouluun: ”Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä”

Riikka Purran mukaan tutkintoajan lyhentäminen olisi koulutusparannus, ei säästötoimi.

www.iltalehti.fi

Jees, tehdään ammattikoulutuksesta vielä vähän heikkotasoisempaa. Oikeasti kiinnostaisi tietää mikä fetissi Suomalaisella oikeistolla tuntuu olevan siiihen ettei amiksista kouluttaudu yhtään työkelpoista ihmistä.

Lisäksi todella kummallista että tämä kommentti tulee Purralta kun meillä ihan opetusministerikin olisi omasta takaa. Vähän oman roolin hahmotus kadonnut?

 

[kyykäärme]

Riikka Purra ehdottaa lyhyempää tutkintoaikaa ammattikouluun: ”Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä”

Riikka Purran mukaan tutkintoajan lyhentäminen olisi koulutusparannus, ei säästötoimi.

www.iltalehti.fi

Jees, tehdään ammattikoulutuksesta vielä vähän heikkotasoisempaa. Oikeasti kiinnostaisi tietää mikä fetissi Suomalaisella oikeistolla tuntuu olevan siiihen ettei amiksista kouluttaudu yhtään työkelpoista ihmistä.

Lisäksi todella kummallista että tämä kommentti tulee Purralta kun meillä ihan opetusministerikin olisi omasta takaa. Vähän oman roolin hahmotus kadonnut?

Onkohan meillä oikeasti opetusministeri? Eipä ole juurikaan näkynyt häneltä opetukseen liittyviä avauksia, sitä vastoin muissa asioissa naama on kesästä asti paistanut jatkuvasti näkyvillä.

Ammatillisen puolen edellinen "reformi" oli käytännössä koulutuksen alasajoa. En kyllä enää tajua, miten ammatillista koulutusta voisi tehostaa. Oppivelvollisuuden pidentämisen kanssa tehostaminen yhteensopii erityisen huonosti, koska nyt kouluttautumassa on runsaasti aloille sopimattomia opiskelijoita, jotka oppivelvollisina vievät hurjasti resursseja.

 

[Zolomy]

Riikka Purra ehdottaa lyhyempää tutkintoaikaa ammattikouluun: ”Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä”

Riikka Purran mukaan tutkintoajan lyhentäminen olisi koulutusparannus, ei säästötoimi.

www.iltalehti.fi

Jees, tehdään ammattikoulutuksesta vielä vähän heikkotasoisempaa. Oikeasti kiinnostaisi tietää mikä fetissi Suomalaisella oikeistolla tuntuu olevan siiihen ettei amiksista kouluttaudu yhtään työkelpoista ihmistä.

Lisäksi todella kummallista että tämä kommentti tulee Purralta kun meillä ihan opetusministerikin olisi omasta takaa. Vähän oman roolin hahmotus kadonnut?

Ei leikata, mutta uudistetaan. Lisää osaamattomampia ja köyhempiä työttömiä, tällä lähtee Suomi nousuun!

 

[Patarouva]

Riikka Purra ehdottaa lyhyempää tutkintoaikaa ammattikouluun: ”Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä”

Riikka Purran mukaan tutkintoajan lyhentäminen olisi koulutusparannus, ei säästötoimi.

www.iltalehti.fi

Jees, tehdään ammattikoulutuksesta vielä vähän heikkotasoisempaa. Oikeasti kiinnostaisi tietää mikä fetissi Suomalaisella oikeistolla tuntuu olevan siiihen ettei amiksista kouluttaudu yhtään työkelpoista ihmistä.

Lisäksi todella kummallista että tämä kommentti tulee Purralta kun meillä ihan opetusministerikin olisi omasta takaa. Vähän oman roolin hahmotus kadonnut?

Silti voi olla järkevämpi palata kahteen vuoteen, jos opetus on kunnollista lähiopetusta. Kova sana olisi tottua työssäkäynnin rytmiin, ettei olla suurinta osaa ajasta kotona opiskelevinaan, ja käydä ”työpaikalla”joskus pyörähtämässä, jos jaksaa aamulla herätä ja lähteä liikkeelle.

 

[Cobol]

Kun Orpon hallitus raivaa nyt tietä, sitä seuraavat hallitukset toivottavasti keskittyvät myös koko sosiaaliturvan uudistamiseen. Perustuloa vierastetaan laajasti ja syystäkin, koska vihervasemmiston mallit eivät toimi. Olisi parempi puhua yleistulosta, joka on rakenteeltaan erilainen kuin perustulo.

OECD esitti jo 2018 Suomelle kaikkien tukimuotojen yhdistämistä könttäsummaksi, joka joustaa ansiotulojen mukaan. Yleistuki vähentää OECD:n mukaan tehokkaammin tuloeroja ja köyhyyttä. Se myös luo kannustavuutta työntekoon kaikissa tilanteissa.

Olennaista sosiaaliturvan uudistamisessa on reaaliaikaisin tulorekisterin rakentaminen. Se vähentää uhkaa tukien takaisinperinnästä ja siten lievittää töihin hakemisen pelkoja. Työn verotusta pitäisi OECD:n mukaan alentaa Suomessa ja tämän Orpon hallitus tekikin.

OECD:n mukaan hyvinvointivaltion rahoittaminen on yhä vaikeampaa kansainvälisen verokilpailun takia. Kun suuret maat tukevat aiempaa enemmän maansa yrityksiä, Suomelle tuskin jää muuta vaihtoehtoa kuin pienentää yhteisöverotusta.

 

[Zolomy]

Perustuloa vierastetaan laajasti ja syystäkin, koska vihervasemmiston mallit eivät toimi.

Missä niitä on kokeiltu?

 

[kyykäärme]

Silti voi olla järkevämpi palata kahteen vuoteen, jos opetus on kunnollista lähiopetusta. Kova sana olisi tottua työssäkäynnin rytmiin, ettei olla suurinta osaa ajasta kotona opiskelevinaan, ja käydä ”työpaikalla”joskus pyörähtämässä, jos jaksaa aamulla herätä ja lähteä liikkeelle.

Kunnollista lähiopetusta, riittävästi osaavia opettajia, hyvät tukimuodot ja motivoituneet opiskelijat. Tällä hetkellä näistä ei ole oikein mitään. Paine on päinvastoin siihen suuntaan, että tutkintoajat pitenevät. Kun poissaolevalle opettajalle esimerkiksi ei löydy sijaista, oppilaat lähetetään kotiin "opiskelemaan".

 

[Cobol]

Missä niitä on kokeiltu?

Toivottavasti ei missään. Taloudesta ymmärtävät ovat niiden vaikutuksia kuitenkin laskeneet. Elina Lepomäki: Vihreiden perustulo maksaisi 15 miljardia - "Ville Niinistö ei tunne malliaan" | Verkkouutiset

 

[mike owen]

Kunnollista lähiopetusta, riittävästi osaavia opettajia, hyvät tukimuodot ja motivoituneet opiskelijat. Tällä hetkellä näistä ei ole oikein mitään. Paine on päinvastoin siihen suuntaan, että tutkintoajat pitenevät. Kun poissaolevalle opettajalle esimerkiksi ei löydy sijaista, oppilaat lähetetään kotiin "opiskelemaan".

Toivottavasti Orpon hallitus tajuaa sen, ettei koulutuksesta ja innovoinnista kannata leikata resursseja ja rahaa pois laisinkaan. Kouluissa ja yliopistoissa tarvitaan jatkuvasti opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotta oppimistaso saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa. Vain korkeasti koulutettu väestö pärjää hyvin kilpailussa eri sektoreilla yhteiskunnassa.

 

[tommy36]

Riikka Purra ehdottaa lyhyempää tutkintoaikaa ammattikouluun: ”Syrjäytyminen on helppoa, kun koulussa ei tarvitse käydä”

Riikka Purran mukaan tutkintoajan lyhentäminen olisi koulutusparannus, ei säästötoimi.

www.iltalehti.fi

Jees, tehdään ammattikoulutuksesta vielä vähän heikkotasoisempaa. Oikeasti kiinnostaisi tietää mikä fetissi Suomalaisella oikeistolla tuntuu olevan siiihen ettei amiksista kouluttaudu yhtään työkelpoista ihmistä.

Lisäksi todella kummallista että tämä kommentti tulee Purralta kun meillä ihan opetusministerikin olisi omasta takaa. Vähän oman roolin hahmotus kadonnut?

Jumalkompleksi iskenyt purraan. Nyt tietää jo kaiken kaikesta ja vähän päälle. Persuilla tuntuu olevan jonkinlainen katkeruus yhteiskuntaa kohtaan, ja erityisesti jos se mitenkään pyrkii tasa-arvoisuuteen. Mutta sellaista se nyt demokratioissa on tällä hetkellä. Saavat koko ajan lisää buustia ja mallia autoritäärisistä yhteiskunnista. Saa nähdä mihin vielä päättyy. Se ainakin on varmaa, että minipossu hirnuu possunassunsa täydeltä ja pistää parasta pöytään vaikutusyrityksissään.

 

[kyykäärme]

Toivottavasti Orpon hallitus tajuaa sen, ettei koulutuksesta ja innovoinnista kannata leikata resursseja ja rahaa pois laisinkaan. Kouluissa ja yliopistoissa tarvitaan jatkuvasti opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotta oppimistaso saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa. Vain korkeasti koulutettu väestö pärjää hyvin kilpailussa eri sektoreilla yhteiskunnassa.

Niin kauan kun tilanne on se, että koulutuksen järjestäjälle ei tule sanktioita, vaikka toimisi kuinka vajaalla, epäpätevällä tai epäosaavalla henkilökunnalla ei tilanne tule muuttumaan. Vastuu kunnollisesta koulutuksesta kaatuu nykyään oppilaitoksissa liian harvojen työntekijöiden hartioille, niin peruskoulussa kuin ammatillisella puolellakin.

Kunnolliset lisäsatsaukset henkilöstöön sitten vaatisivatkin joko nipistämistä kunnissa muualta (eipä paljoa taida kohteita löytyä) tai verotuksen lisäämistä tai valtion maksuosuuden lisäämistä.

 

[Luolis]

Niin kauan kun tilanne on se, että koulutuksen järjestäjälle ei tule sanktioita, vaikka toimisi kuinka vajaalla, epäpätevällä tai epäosaavalla henkilökunnalla ei tilanne tule muuttumaan. Vastuu kunnollisesta koulutuksesta kaatuu nykyään oppilaitoksissa liian harvojen työntekijöiden hartioille, niin peruskoulussa kuin ammatillisella puolellakin.

Ammattikouluissa iso ongelma on se, että rahaa tulee sen verran miten opiskelijoita valmistuu. Se taas kannustaa päästämään ne täysin epäpätevimmätkin opiskelijat läpi, jotta rahaa tulee edes koulun pystyssä pitämiseen menevä määrä.

 

[kyykäärme]

Ammattikouluissa iso ongelma on se, että rahaa tulee sen verran miten opiskelijoita valmistuu. Se taas kannustaa päästämään ne täysin epäpätevimmätkin opiskelijat läpi, jotta rahaa tulee edes koulun pystyssä pitämiseen menevä määrä.

Tämä johtaa myös helposti siihen, että henkilökunta laitetaan käyttämään työaikaansa kaikenlaiseen oppilaiden "jahtaamiseen" ja "maanitteluun", sen sijaan että työaikaa voitaisiin käyttää kunnolliseen lähiopetukseen.

 

[Hermes#41]

Ammattikouluissa iso ongelma on se, että rahaa tulee sen verran miten opiskelijoita valmistuu. Se taas kannustaa päästämään ne täysin epäpätevimmätkin opiskelijat läpi, jotta rahaa tulee edes koulun pystyssä pitämiseen menevä määrä.

Tämä taitaa olla ikävä kyllä ongelma myös muissa kouluissa. Liian helpolla päästään, koska tutkinnoista tulee rahoitus.

Ammattikoulutus on oikeasti oiva portti työelämään, mikäli sitä ei pilata. Lähiopetusta on tällä hetkellä naurettavan vähän ja suuri osa kädentaitojen oppimiseen varatusta ajasta saattaa mennä siihen, että odotellaan kunnes opettaja ehtii näyttämään miten esim. miten opeteltava kone toimii.

Kunnollisessa mallissa ryhmäkoot ovat riittävän pienet sekä opetus on järkevästi resursoitu. Lisäksi tähän päälle erityisen tärkeät työharjoittelut ja oppisopimukset, joka luo pohjan työllistymiselle. Eli yhteistyötä yritysten kanssa.

Opetuksen typistäminen kahteen vuoteen lisäksi jumittaa amikseen päätyneet duunareiksi, koska kahden vuoden koulutus ei anna riittävää pohjaa esim. AMK polulle. No toki sitä voi sitten lainarahalla opiskella lisää, nyt kun aikuiskoulustustukikin lakkautetaan.

Surkea ehdotus, joka toteutuessaan ei palvele opiskelijaa, työllistävää yritystä, eikä sitä kautta yhteiskuntaa.

 

[Sonny Burnett]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta. Onhan se selvä että esim sähköasentajan osaamisen vaatima aika kestää kauemmin kuin esim. vaikka parturin, siistijän tai vaikka varastotyöntekijän. Ilmeisesti yto-aineet ovat kaikille samat. Tämä on yleissivistyksen kannalta ja sitä kautta kansantaloudellisestikin perusteltua, mutta jos rahaa ei kerran ole niin kai aiemmin käytössä ollut toimiva konseptikin pitää tarkastella uudestaan läpi, nykyoloihin sovellettuna.

 

[Nahkasohva]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta. Onhan se selvä että esim sähköasentajan osaamisen vaatima aika kestää kauemmin kuin esim. vaikka parturin, siistijän tai vaikka varastotyöntekijän. Ilmeisesti yto-aineet ovat kaikille samat. Tämä on yleissivistyksen kannalta ja sitä kautta kansantaloudellisestikin perusteltua, mutta jos rahaa ei kerran ole niin kai aiemmin käytössä ollut toimiva konseptikin pitää tarkastella uudestaan läpi, nykyoloihin sovellettuna.

Tässä on toki pointtinsa, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että nykyisin suuri ongelma on erittäin heikko opiskelija-aines (niin tiedot kuin elämänhallintakin). Jos heistä ei oikein meinata saada osaajia kolmessa vuodessa, miten se onnistuisi kahdessa?

 

[Byvajet]

Kyllä Purralla tuossa vähän ajatusta on. Kuten sanottua, ennen osa 2 asteen tutkinnoista oli kaksivuotisia ja vaativammat alat kesti kolme vuotta.

Aika ei opeta vaan keskittynyt opiskelu ja osaava asianmukaisesti resursoitu opetus. Tämä koskee myös yliopistoja. Monilla aloilla lukuvuodet ovat tavattoman lyhyitä ja opintojen rakenne hajanainen. Opintoja voisi tiivistää vaikka kuinka. Myös joutavat harjoittelut voisi poistaa.

Opiskelijat käyvät paljon töissä. Se ei olisi mahdollista, jos opinnot olisivat asianmukaisesti järjestetty.

Harjoittelujen sijaan ensimmäisessä koulutustaan vastaavassa työpaikassa työntekijälle voisi maksaa puoli vuotta matalampaa palkkaa. Se kuittaisi harjoittelun.

Monia tutkintoja on venytetty aivan suotta. Vaatimustasoa pitäisi nostaa, opetustunteja lisätä ja opetustunnit sijoittaa lyhyemmälle jaksolle.

Sanottakoon, että en ymmärrä, miksi kädentaitoja vaativan kampaajakoulutuksen pitäisi olla lyhyempi kuin sähköasentajan. Eikö kädentaitojen oppiminen ole hidasta ja vaikeaa?

 

[RexHex]

Opetuksen typistäminen kahteen vuoteen lisäksi jumittaa amikseen päätyneet duunareiksi, koska kahden vuoden koulutus ei anna riittävää pohjaa esim. AMK polulle.

Itse olen sitä sukupolvea, jonka aikana oli vielä noita kahden vuoden ammattitutkintoja. Kaverit, jotka hakeutuivat noihin kahden vuoden tutkintoihin hakivat niihin juuri tuon pituuden takia. Duunareita heistä kaikista tuli, mutta eivät ole käsittääkseni haikailleet esimerkiksi korkeakouluihin vaan ovat ihan tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Toisaalta en muista äkkiseltään, että yksikään kolmen vuoden ammattikoulun käynyt kaveri olisi hakeutunut korkeakouluihin.

Tämä nyt siis tälläisena huomiona omasta kuplastani.

 

[Sonny Burnett]

Sanottakoon, että en ymmärrä, miksi kädentaitoja vaativan kampaajakoulutuksen pitäisi olla lyhyempi kuin sähköasentajan. Eikö kädentaitojen oppiminen ole hidasta ja vaikeaa?

Juu, eri alojen vertailu on sitä itseään, myönnetään. Jos kuitenkin sen verran että sähkötyöt ovat pitkälle säännösten ja lakien alaista toimintaa joissa ei voi oikoa. Vaatii myös motorisia kädentaitoja hyvin erilaisissa työympäristöissä.

 

[Sonny Burnett]

Tässä on toki pointtinsa, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että nykyisin suuri ongelma on erittäin heikko opiskelija-aines (niin tiedot kuin elämänhallintakin). Jos heistä ei oikein meinata saada osaajia kolmessa vuodessa, miten se onnistuisi kahdessa?

Puhtaana veikkauksena sanoisin että opiskeluaineksen heikentyminen johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 vuotiaaksi. Ennen vanhaan toiselle asteelle eivät menneet- eikä varsinkaan pysyneet kirjoilla sellaiset nuoret joita ei opiskelu napannut. Tai joiden taidot eivät riittäneet. Ei ihme että ammattikoulutus on kriisissä kun sinne dumpataan kaikki mahdollinen aines. Eli ne ketkä eivät edes halua ja pysty.