Petteri Orpon hallitus

  • 1 230 631
  • 15 460

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Olin 11kk viestissä ja selvisin muutamalla viikolla. Ehkä Tere oli jossain Kainuun sissijoukkueessa, tai sitten vaan kiimoissaan liioittelee, mistäpä minä tiedän.
Sanoi toisessa tviitissä, että "luku voisi olla 100 tai 50. Mutta muistan kyllä, että paljon siellä metsässä vietettiin". Eli yhtä luotettava oli tuo yli 150 kuin Teren muutkin kirjoitukset.
 

Jeffrey

Jäsen
Omasta kokemuksesta sanoisin, että metsäyöt ovat kiinni kompaniasta ja siitä hetkestä eikä aselajista tai varuskunnassa.

Omaan palvelusaikaan sattui useampi kapteeni jotka tykkäsivät olla metsässä. Metsäöitä kertyi ja miehistön tottuessa näihin käytiin itseasiassa muiden varusmiesjohtajien kanssa myös pyytämässä, että mennään mieluummin viikoksi metsään kun hinkataan kasarmilla. Taisi lopulta myös useampi "miehistön" varusmies käydä esittämässä vastaavan toiveen kapteenille varsinkin jos kasarmiviikon ohjelmassa oli vähääkään epämielekkäämpää - sulkeisia sun muuta.

Meille taisi lopulta tulla tuo reilu 150 metsäaamua, jota silloin ainakin puheissa pidettiin kirkkaana ennätyksenä asutuskeskustaistelijoille. Ei tuo kuitenkaan meille ollut mikään rankkuuden aihe, vaan kaverit tuntui ihan oikeasti viihtyvän paremmin metsässä rennommassa palveluksessa kuin kasarmilla tylsistymässä. Jälleen voin minäkin muistaa numerot väärin, mutta muistelen että tuota 150 rajaa oikein tavoiteltiin ja se lopulta muutamalla ylitettiin.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Lisää Tere Sammallahtea, niin minusta tulee vihreiden tms. äänestäjä:

"Kunpa en olisi viettänyt inttiaikana yli 150 yötä teltassa ja muita eräöitä päälle, niin ehkä minustakin olisi tullut vasemmistolainen, joka ylimielisesti valjastaa asunnottomien ongelmat oppositiopolitikointiin some-seikkailtuaan yhden yön puolijoukkueteltassa kansalaistorilla."
Tuskinpa Tere on edes käynyt inttiä. Sotilaspassi esiin, or didn’t happen.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä ne viimeitään silloin tehdään kun ulkopuolelta pakotetaan. Ihan samalla tavalla teki Kreikkakin.
No me nyt ei lähelläkään Kreikka onneksi olla. Mutta ei siis tarkoita, että ei mitään pitäisi tehdä. Keinoista toki voidaan olla ihan eri mieltä, että minnekä se vastuu kaadetaan paskasti hoidetusta politiikasta.
 
Suosikkijoukkue
JYP
No me nyt ei lähelläkään Kreikka onneksi olla. Mutta ei siis tarkoita, että ei mitään pitäisi tehdä. Keinoista toki voidaan olla ihan eri mieltä, että minnekä se vastuu kaadetaan paskasti hoidetusta politiikasta.
Ehkä ei kannattaisi mennä myöskään poliitikkojen tai yhteiskunnan selän taakse piiloon. Me ollaan ihan itse tehty liian vähän lapsia, ei olla pystytty kehittämään tarpeeksi uusia innovatiota Nokian jälkeen ja liian moni meistä hiihtelee työvoiman ulkopuolella.

Ihan itse me ollaan tämä soppa keitetty. Ulkopuolelta (lähinnä Venäjältä) on sitten tullut mausteita, jotka on antanut vähän lisäpotkua keitokseen. Nyt pitäisi todeta tilanne, kääriä hihat ja ruveta hommiin, eikä keskittyä kitinään ja vanhojen etuuksien puolustamiseen. Tämä koskee niin ammattiliittoja kuin esim.
tehottomista yritystuista kynsin hampain kiinni pitäviä teollisuusjohtajiakin.

Veteraanit sanoivat, ettei saa jäädä tuleen makaamaan. Ihan liian kauan Suomessa on nyt tehty niin.
 
Viimeksi muokattu:

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
No me nyt ei lähelläkään Kreikka onneksi olla. Mutta ei siis tarkoita, että ei mitään pitäisi tehdä. Keinoista toki voidaan olla ihan eri mieltä, että minnekä se vastuu kaadetaan paskasti hoidetusta politiikasta.
Politiikalla pystytään lopulta hyvin rajallisesti vaikuttamaan valtion tulojen muodostumiseen. Sen sijaan kuluihin voi. Paskasti hoidettua politiikkaa on ollut systemaattisesti kasvattaa julkista taloutta eri tavoin kuluerillä, joihin ei ole ollut koskaan varaa. Suomen talouden tila on todellakin hälyttävä ja siihen on pakko reagoida. Melkoista lottoamista on jatkaa lisääntyvää lainanottoa tulevaan talouskasvuun turvaten. Mikä sen toisi? Arpalippuja on, mutta sen verran pienillä epätodennäköisyyksillä, ettei niiden varaan voi laskea. Ruvetaan siinä vaiheessa kuluttamaan rahaa, kun sitä on oikeasti.
 

Jeffrey

Jäsen
Ehkä ei kannattaisi mennä myöskään poliitikkojen tai yhteiskunnan selän taakse piiloon. Me ollaan ihan itse tehty liian vähän lapsia, ei olla pystytty kehittämään tarpeeksi uusia innovatiota Nokian jälkeen ja liian moni meistä hiihtelee työvoiman ulkopuolella.

Olen tässä alkanut tulla siihen päätelmään, että Nokia oli Suomelle lopulta kirous.

Nokia toi aikanaan Suomeen valtavasti hyvinvointia ja nosti Suomen 90-luvun laman pohjalta ihan ennennäkemättömällä tavalla. Menestys oli kuitenkin lopulta aika lyhytaikainen ja se sai meidät uskomaan mahdollisuuksiin joiden toteutuminen on lopulta äärimmäisen epätodennäköinen.

Nokia oli satumainen menestys. Se oli niin satumainen menestys, että ei me oikeasti olisi voitu perustaa meidän kansantaloutta sen menestyksen varaan, saati sitten uuden vastaavan löytymiseen.

Nokia taisi parhaimmillaan olla maailman 9. arvokkain pörssiyhtiö. Toistan... Nokia oli parhaimmillaan maailman yhdeksänneksi arvokkain firma. Ei tällaisia luoda millään investoinneilla vaan se vaatii satumaisen määrän satumaisia asioita onnistuakseen. Ja tällaisen toteutumiseen me ollaan tässä 20 vuotta luotettu ja odotettu sellaisen pelastavan meidän kansantalouden.

Tässä tulee mieleen jo joku uskonlahko, joka odottaa messiasta saapuvaksi taivaasta pelastaakseen meidän kaikki murheet ja ongelmat ettei vain itse tarvitsisi.

Nokia oli aikanaan maailman 9 arvokkain yhtiö. Nyt sillä paikalla on vähemmän tunnettu yhtiö lääkeyhtiö Eli Lilly. Esimerkiksi Tesla on sijalla 11, Samsung 23, Coca-Cola 39, Netflix 41, McDonald 50 ja Walt Disney 58. Ehkä tämä antaa vähän perspektiiviä sille minkä kokoluokan yrityksen satumaisen nousun varaan me ollaan perustettu meidän toivo tulevaisuudesta.

Nokia oli meille kirous sen takia, että se sai meidät uskomaan johonkin mitä ei oikeasti ole olemassa. Se sai sairaan uskomaan uuteen lottovoittoon sen jälkeen kun tämä oli jo hassannut yhden lottovoiton rahat. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö innovaatio investoinnit kannata. Tämä tarkoittaa sitä, että sen messiaan tuloon uskominen kannattaa lopettaa ja alkaa kädet savessa itse hommiin jotta satoa olisi myös tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olen tässä alkanut tulla siihen päätelmään, että Nokia oli Suomelle lopulta kirous.

Nokia toi aikanaan Suomeen valtavasti hyvinvointia ja nosti Suomen 90-luvun laman pohjalta ihan ennennäkemättömällä tavalla. Menestys oli kuitenkin lopulta aika lyhytaikainen ja se sai meidät uskomaan mahdollisuuksiin joiden toteutuminen on lopulta äärimmäisen epätodennäköinen.

Nokia oli satumainen menestys. Se oli niin satumainen menestys, että ei me oikeasti olisi voitu perustaa meidän kansantaloutta sen menestyksen varaan, saati sitten uuden vastaavan löytymiseen.

Nokia taisi parhaimmillaan olla maailman 9. arvokkain pörssiyhtiö. Toistan... Nokia oli parhaimmillaan maailman yhdeksänneksi arvokkain firma. Ei tällaisia luoda millään investoinneilla vaan se vaatii satumaisen määrän satumaisia asioita onnistuakseen. Ja tällaisen toteutumiseen me ollaan tässä 20 vuotta luotettu ja odotettu sellaisen pelastavan meidän kansantalouden.

Tässä tulee mieleen jo joku uskonlahko, joka odottaa messiasta saapuvaksi taivaasta pelastaakseen meidän kaikki murheet ja ongelmat ettei vain itse tarvitsisi.

Nokia oli aikanaan maailman 9 arvokkain yhtiö. Nyt sillä paikalla on vähemmän tunnettu yhtiö lääkeyhtiö Eli Lilly. Esimerkiksi Tesla on sijalla 11, Samsung 23, Coca-Cola 39, Netflix 41, McDonald 50 ja Walt Disney 58. Ehkä tämä antaa vähän perspektiiviä sille minkä kokoluokan yrityksen satumaisen nousun varaan me ollaan perustettu meidän toivo tulevaisuudesta.

Nokia oli meille kirous sen takia, että se sai meidät uskomaan johonkin mitä ei oikeasti ole olemassa. Se sai sairaan uskomaan uuteen lottovoittoon sen jälkeen kun tämä oli jo hassannut yhden lottovoiton rahat. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö innovaatio investoinnit kannata. Tämä tarkoittaa sitä, että sen messiaan tuloon uskominen kannattaa lopettaa ja alkaa kädet savessa itse hommiin jotta satoa olisi myös tulevaisuudessa.
Juuri noin. Nokia ja informaatioteknologiabuumi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin saakka muutti kansan mielenmaiseman. Yhden kortin varassa noustiin Pohjoismaiden tasolle hetkellisesti ja siinä huumassa unohtui, kuinka hataran kortin varassa kaikki oli. Tuntuu olevan henkisesti miltei mahdontonta Suomessa myöntää, ettei meidän talous ole todellisuudessa edes lähellä verrokkina käyttämiämme maita. Siksi palveluista ja julkisen talouden kulueristä on niin vaikeaa luopua.

Esimerkkinä yleinen asumistuki, joka on paitsi suuri kuluerä valtiolle, myös valtaisa rasite vaikuttavimpien desiilien ostovoimalle ja sitä kautta sisämarkkinamme mahdollisuuksiin yritysmaailmassa. Eihän sitä ole helppoa lähteä purkamaan hallitusti vaikka tahtoa olisikin, mutta kun olisi edes sitä tahtoa. Kärjistäen sanottuna asuminen vie kuluineen valtaosan palkan. Koeta siinä luoda yrityksille sisämarkkinoille riittävän vahvat hartiat, että maailmalle päästäisiin lähtemään itsenäisenä ja kotimaisessa omistuksessa.

Talouden tilasta ymmärtämättömät on helppo uskotella luulemaan toisin ja populistinen leikkauksien vastustaminen uppoaa typerään kansaan. Kun sanotaan, ettei esimerkiksi koulutuksesta saa missään olosuhteissa leikata, on se sanojalta joko populismia tai yksinkertaisesti tyhmyyttä. Leikkaushan ei tarkoita, että koulutuksen laatua oltaisin heikentämässä, vaan sieltä etsitään mahdollisia turhia kulueriä. Huonona esimerkkinä käytän vaikkapa sellaista, että entä jos luolamaalareita koulutetaan vuosittain kahden miljardin euron satsauksilla se olisi turha kuluerä. Jos kyseinen koulutushaara lakkautettaisiin, se olisi koulutuksesta leikkaamista. En jaksa useinkaan keskusteluihin osallistua, mutta avoin ja räikeä populismi valtion talouteen liittyvissä asioissa raivostuttaa. On valtavasti turhaa kulua tuovaa byrokratiaa ja päällekkäisiä hallintorakenteita, joista pitäisi ilman muuta saksia raskaalla kädellä, mutta poliittisista syistä ei onnistu. Olisi hauska kuulla edes joskus jotakin kättä pidempää, millä nykyinen julkinen talous aiotaan tulevaisuudessa rahoittaa ilman jatkuvaa velanottoa. Tai myös sen kanssa, sillä vastoin joidenkin käsityksiä, edes valtioille ei myönnetä lainoja loputtomasti. Luottoluokittajat seuraavat tarkasti talouden rakenteita ja kyllä Suomelta nytkin jo kysellään, mihin lainarahoja on tarkoitus käyttää.

Mitä kauemmin tosiasioiden myöntäminen kestää, sen vaikeampi on nousta ja sen syvemmällä on pakko käydä.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Olen tässä alkanut tulla siihen päätelmään, että Nokia oli Suomelle lopulta kirous.

Nokia toi aikanaan Suomeen valtavasti hyvinvointia ja nosti Suomen 90-luvun laman pohjalta ihan ennennäkemättömällä tavalla. Menestys oli kuitenkin lopulta aika lyhytaikainen ja se sai meidät uskomaan mahdollisuuksiin joiden toteutuminen on lopulta äärimmäisen epätodennäköinen.

Nokia oli satumainen menestys. Se oli niin satumainen menestys, että ei me oikeasti olisi voitu perustaa meidän kansantaloutta sen menestyksen varaan, saati sitten uuden vastaavan löytymiseen.

Nokia taisi parhaimmillaan olla maailman 9. arvokkain pörssiyhtiö. Toistan... Nokia oli parhaimmillaan maailman yhdeksänneksi arvokkain firma. Ei tällaisia luoda millään investoinneilla vaan se vaatii satumaisen määrän satumaisia asioita onnistuakseen. Ja tällaisen toteutumiseen me ollaan tässä 20 vuotta luotettu ja odotettu sellaisen pelastavan meidän kansantalouden.

Tässä tulee mieleen jo joku uskonlahko, joka odottaa messiasta saapuvaksi taivaasta pelastaakseen meidän kaikki murheet ja ongelmat ettei vain itse tarvitsisi.

Nokia oli aikanaan maailman 9 arvokkain yhtiö. Nyt sillä paikalla on vähemmän tunnettu yhtiö lääkeyhtiö Eli Lilly. Esimerkiksi Tesla on sijalla 11, Samsung 23, Coca-Cola 39, Netflix 41, McDonald 50 ja Walt Disney 58. Ehkä tämä antaa vähän perspektiiviä sille minkä kokoluokan yrityksen satumaisen nousun varaan me ollaan perustettu meidän toivo tulevaisuudesta.

Nokia oli meille kirous sen takia, että se sai meidät uskomaan johonkin mitä ei oikeasti ole olemassa. Se sai sairaan uskomaan uuteen lottovoittoon sen jälkeen kun tämä oli jo hassannut yhden lottovoiton rahat. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö innovaatio investoinnit kannata. Tämä tarkoittaa sitä, että sen messiaan tuloon uskominen kannattaa lopettaa ja alkaa kädet savessa itse hommiin jotta satoa olisi myös tulevaisuudessa.
Sen verran optimistiluonne olen, että mitä olen antanut itselleni kerrottavan, niin Nokialla oli kaikki samat innovaatiot jo käsissään. Nämä siis mitkä valtasivat maailmanmarkkinat. Miksi se sitten kaatui?

Ei se tuurista kiinni ole, jos johto luulee olevansa maailman paras. Ei sitä kenenkään ego kestänyt. Ei edes Ollilan. Tästä löytyy ihan aikalaiskirjallisuutta.

Oikeastaan aika todella hyvä esimerkki siitä, kuinka yritettiin nousta takaisin pinnalle potkimalla väkeä pihalle. Luova porukka varsinkin sai lähteä aika varhaisessa vaiheessa.

Pari toisenlaista esimerkkiä. Norjan öljyvarannot. Jos siellä olisi ollut suomalaisia päättäjiä, niin olisi myyty Shellille hyvään hintaan muutamalla miljardilla oitis. Turskanpurijat näyttivät porukalla keskisormea ja tuloksena maailman suurimpia rahastoja - ever.

Eli mielestäni meillä on kyllä osaamista innovaatioissa vaikka kuinka ja paljon. Meillä taas on kovin vähän osaamista johtamisessa.

Ehkei se suomen armeijan reservin upseerikoulutuksen käynyt sittenkään ole se ihan ihainnollisin yritysjohtaja...

Edit. Lisätään sen verran, että en minäkään odota uutta Nokiaa, koska täällä suamilandiassa ei oikein osata johtaa.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Olen tässä alkanut tulla siihen päätelmään, että Nokia oli Suomelle lopulta kirous.

Nokia oli yrityksenä poikkeuksellinen, mutta onhan Suomen elinkeinorakenne myös ollut varsin yksiulotteinen. Vientivetoisessa taloudessa sitten tämän myötävaikutuksella tietyt suhdanteet vaikuttavat alas ja ylöspäin ylikorostetusti.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No me nyt ei lähelläkään Kreikka onneksi olla. Mutta ei siis tarkoita, että ei mitään pitäisi tehdä. Keinoista toki voidaan olla ihan eri mieltä, että minnekä se vastuu kaadetaan paskasti hoidetusta politiikasta.
Sitä "parempaa politiikkaa" on voinut tehdä vaikka viimeiset parikymmentä vuotta, mutta eipä sitä ole tähän asti kukaan lähtenyt tekemään. Ollaan vain köllötelty mukavuusalueella ja nyt kun jotain yritetään muuttaa, haukutaan oppositiosta paskaksi politiikaksi. Pelkkä haukkuminen ja lakkoilu ei kuitenkaan Suomea tule pelastamaan, niitä muutoksia tarvitsisi alkaa tekemään, vaikka ne ikäviltä tuntuukin. Tietysti voihan sitä vielä jatkaa entisellään ja nostella vaan vuosi vuodelta suuremmat määrät lainaa tämän nykyisen järjestelmän rahoittamiseksi vain uutta Nokiaa lapsenuskoisesti odotellessa. Jos mitään ei haluta muuttaa, me ollaan vuosi vuodelta lähempänä Kreikkaa.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sitä "parempaa politiikkaa" on voinut tehdä vaikka viimeiset parikymmentä vuotta, mutta eipä sitä ole tähän asti kukaan lähtenyt tekemään. Ollaan vain köllötelty mukavuusalueella ja nyt kun jotain yritetään muuttaa, haukutaan oppositiosta paskaksi politiikaksi. Pelkkä haukkuminen ja lakkoilu ei kuitenkaan Suomea tule pelastamaan, niitä muutoksia tarvitsisi alkaa tekemään, vaikka ne ikäviltä tuntuukin. Tietysti voihan sitä vielä jatkaa entisellään ja nostella vaan vuosi vuodelta suuremmat määrät lainaa tämän nykyisen järjestelmän rahoittamiseksi vain uutta Nokiaa lapsenuskoisesti odotellessa. Jos mitään ei haluta muuttaa, me ollaan vuosi vuodelta lähempänä Kreikkaa.
Olisi voinut, ja vaikka ei olekaan, niin eipä sitä tee tämäkään. Jos tilanne on niin vaikea kuin sanotaan, niin liian aatteeliselle politiikalle ei sijaa ole, vaan pitää saada kaikki sitoutumaan, ettei tämän kaltaiset vastakkainasettelut ole arkipäivää. Puupäisten hallitusjäsenten toilailujen seurauksena on nyt hukattu aikaa, jonka olisi voinut käyttää muuhun kuin uhkailuun ja edellisen hallituksen haukkumiseen, sillä orpo ei olisi selvinnyt edes vähää alusta siitä myllystä, joka edellisen hallituksen kohdalle osui. Meni se oikein heillä tahi ei, niin huonomminkin olisi voinut selvitä tilanteesta, joka totisesti oli vaikea, eikä oikein paras kohta aloittaa isoja säästötalkoita, kun kaikki olivta käsi ojossa pelastusta hakemassa.

Kaikkihan toki paremmin tietää sen, miten asiat olisi pitänyt hoitaa, kunhan ei itse sitä vastuuta joudu ottamaan mistään. Ne osaajat kun eivät tunnu hakeutuvan näemmä politiikkaan ollenkaan, vaan ovat täällä jatkoajassa kaikki aikaa viettämässä.

Miksi muuten uusi Nokia vaatii lapsenuskoa. Ei kai sen pitäisi täälläkään mahdotonta olla. Juurihan täältä myytiin yksi yritys 800 miljonaalla, joten kai täällä ihan menestystäkin osataan rakentaa. Toki on ihan toinen asia se, että pitääkö kaikki heti myydä. Sillä tavalla niitä Nokioita ei ainkaan tule, jos kaikki heti pitää rahastaa, ja sitten siirtyä valistamaan tyhmiä jatkoaikaan.
 
Viimeksi muokattu:

Alejandro

Jäsen
Pari toisenlaista esimerkkiä. Norjan öljyvarannot. Jos siellä olisi ollut suomalaisia päättäjiä, niin olisi myyty Shellille hyvään hintaan muutamalla miljardilla oitis. Turskanpurijat näyttivät porukalla keskisormea ja tuloksena maailman suurimpia rahastoja - ever.
Menee jo vähän ohi aiheen, mutta norjalaiset meinasivat pilata koko homman vaihtamalla öljyalueita Volvon osakkeisiin ruotsalaisten kanssa. Ruotsi ei suostunut diiliin. Googlettamalla "Volvo deal" löytyy lisäinfoa - en nyt muista tarkemmin tarinan eri nyansseja. Absurdi juttu. Toki pitää myös muistaa, että tanskalaiset myivät alunperin nuo öljyalueet Norjalle.

Jos miettii kuinka järkyttävän iso firma Nokia oli Suomelle 2000-luvun alussa, niin katsokaa huviksenne Novo Nordiskin markkina-arvoa. Tanskalaisilla on tällä hetkellä heidän oma Nokiansa. Erona on toki se, että tanskalaisilla yrityksillä menee muutenkin lujaa. Ei voi kuin kateellisena seurata vierestä.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Menee jo vähän ohi aiheen, mutta norjalaiset meinasivat pilata koko homman vaihtamalla öljyalueita Volvon osakkeisiin ruotsalaisten kanssa. Ruotsi ei suostunut diiliin. Googlettamalla "Volvo deal" löytyy lisäinfoa - en nyt muista tarkemmin tarinan eri nyansseja. Absurdi juttu. Toki pitää myös muistaa, että tanskalaiset myivät alunperin nuo öljyalueet Norjalle.

Jos miettii kuinka järkyttävän iso firma Nokia oli Suomelle 2000-luvun alussa, niin katsokaa huviksenne Novo Nordiskin markkina-arvoa. Tanskalaisilla on tällä hetkellä heidän oma Nokiansa. Erona on toki se, että tanskalaisilla yrityksillä menee muutenkin lujaa. Ei voi kuin kateellisena seurata vierestä.
Novo nordisk on kyllä huikea firma.

Apropoo, mikä on Tanskassa verotus verrattuna Suomeen? Eikös siellä käynyt hiukan sillä tavalla, että pystyvät jopa laskemaan verotusta Novo Nordiskin tuoman rahavirran takia...

Kyllä sitä maailmalla mahdollisuuksia on. Etiäpäin ja tukemaan innovaatioita. Valitettavasti se ei helpolla tule, kun koulutusten taso laskee säästöjenkin takia, mutta ehkä eniten sen takia, jos määrä merkitsee rahoituksessa laatua enemmän.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Suomen teollisuudessa on vähän se ongelma, ettei ihan kauheasti mitään uutta ole saatu kehitettyä. Konepajateollisuuden tuotteet esimerkiksi pohjautuu pitkälti viime vuosituhannen innovaatioihin, joita toki koko ajan kehitetään.

Sitten kun jotain uutta saadaan aikaan, niin nopeasti joku ulkomaalainen sen ostaa ja valtion avustuksilla kehitetty juttu karkaa ulkomaille ennenkuin investointi ehtii mitään valtiolle tuottamaan.

Monet startupit ovat kehittäneet tuotettaan vuosikausia ilman merkittävää myyntiä. Onneksi sentään jotkut jopa kasvavat oikeaksi liiketoiminnaksi.

Kyllä jollain konstilla pitäisi keksiä miten saadaan uusia yrityksiä synnytettyä ja nykyiset työllistämään. Ei ihmisten ajaminen ahtaalle luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Yritystuista varmasti voi karsia, mutta esimerkiksi palkkatuki on oikeasti työllistävä yritystuki, joka luo työpaikkoja. Varsinkin niihin pieniin yrityksiin, joilla jokainen uusi työntekijä on iso riski. Sampin osa-aikatyö mahdollistaa palkata esim. puolikas työntekijä, jos ei ole mahdollista kokoaikaista heti työllistää. Näitä asioita hallituksen pitäisi tukea.

Tuntuu, EK ei halua uusia yrityksiä sotkemaan markkinoita vaan pitää nykyiset asemat. Siksi hallitukselle on lobattu tuota tuubaa mitä nyt tekevät. Ihan vastaavaa tekee myös lääkäriliitto, joka ei halua lisätä koulutuspaikkoja. Pidetään samalla tapaa asemista kiinni kuten työntekijäpuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JYP
Novo nordisk on kyllä huikea firma.

Apropoo, mikä on Tanskassa verotus verrattuna Suomeen? Eikös siellä käynyt hiukan sillä tavalla, että pystyvät jopa laskemaan verotusta Novo Nordiskin tuoman rahavirran takia...

Kyllä sitä maailmalla mahdollisuuksia on. Etiäpäin ja tukemaan innovaatioita. Valitettavasti se ei helpolla tule, kun koulutusten taso laskee säästöjenkin takia, mutta ehkä eniten sen takia, jos määrä merkitsee rahoituksessa laatua enemmän.
Novo Nordisk on hieno menestystarina. Ei kai vastaanvan syntyminen Suomessa ole täysin poissuljettu mahdollisuus, mutta ei sellaisen varaan voi suunnitella valtion taloutta. Todennäköisempää, ja pitkällä tähtäimellä ehkä toivottavampaakin, olisi se, että Suomeen syntyisi useita pienempiä menestysyrityksiä. Ei Tanskallekaan tee hyvää tulla liian riippuvaiseksi yhden yrityksen menestyksestä.

Mielestäni on vähän kummallista, että Orpon hallituksen uudistusten vastustajille Tanska kelpaa esimerkiksi vain veroasteen osalta. Suomessa on puhuttu jo yli kymmenen vuotta työttömyysturvan Tanskan mallista, jossa ansiosidonnainen on erittäin voimakkaasti porrastettu. Tanskassa myös irtisanominen on erittäin helppoa. Yli 20 vuotta sitten toteutettujen uudistuksien jälkeen Tanskan talous on kasvanut nopeasti. Suomessa hallituksen huomattavasti kevyemmät uudistukset meinaavat nyt aiheuttaa yleislakon.

Akavan (ei siis mitään työnantajien propagandaa) tekemän selvityksen mukaan Tanskassa paikallinen sopiminen on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Tämäkään ei kelpaa ay-liikkeelle. Tanskassa ei myöskään ole lakiin kirjattuja säännöksiä sairasloman palkallisuudesta, vaan asia sovitaan työehtosopimuksissa. Tämäkään ei kelpaa Suomessa ay-liikkeelle. Tuon linkitetyn Iltalehden jutun mukaan työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Tätä ei Suomessa kukaan uskalla edes ehdottaa, koska lopputuloksen tietää jokainen.

Innovaatiot ja niiden onnistunut kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Suomessa on hyvin johdettuja ja huonosti johdettuja yrityksiä ja niin on varmasti Tanskassakin. Tällä hetkellä Tanskan liiketoimintaympäristö vain vaikuttaisi tukevan paremmin yritysten menestystä. Muuttamalla Suomen työmarkkinoita samaan suuntaan pystyisimme lisäämään suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia. Minun mielestäni näissä hallituksen kaavailemissa muutoksissa ei ole kyse mistään köyhien kyykyttämisestä tai työväen riistosta vaan melko maltillisista muutoksista, joilla yritetään parantaa työn tekemisen kannustavuutta sekä lisätä joustavuutta työmarkkinoilla ja taloudessa samaan tapaan kuin esim. Tanskassa on tehty.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ehkä ei kannattaisi mennä myöskään poliitikkojen tai yhteiskunnan selän taakse piiloon. Me ollaan ihan itse tehty liian vähän lapsia, ei olla pystytty kehittämään tarpeeksi uusia innovatiota Nokian jälkeen ja liian moni meistä hiihtelee työvoiman ulkopuolella.
Perkeleen eläkeläiset kun vain loikoilevat eivätkä töitä tee. 2022 eläkemenot olivat 34,9 miljardia euroa. Työllisyysaste on korkeammalla kuin se oli Sipilän kauden päättyessä.
 
Suosikkijoukkue
JYP
Perkeleen eläkeläiset kun vain loikoilevat eivätkä töitä tee. 2022 eläkemenot olivat 34,9 miljardia euroa. Työllisyysaste on korkeammalla kuin se oli Sipilän kauden päättyessä.
Kyllähän se työllisyysaste nousee, kun työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän väkeä kuin sinne valmistuu. Työttömyysaste on siitä huolimatta Tilastokeskuksen lukujen mukaan 7,6% ja työvoimahallinnon lukujen mukaan suurempi. Tuo pitäisi saada painettua sinne 3-4 prosentin tuntumaan, jolloin valtion menot vähenisivät ja tulot kasvaisivat.

En ymmärrä missä mielessä viittasit eläkeläisiin. Heidän määränsä on se mikä se on. Me voimme ainoastaan vaikuttaa siihen, kuinka moni tekee työtä, jotta voimme esim. maksaa nuo eläkkeet.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Novo Nordisk on hieno menestystarina. Ei kai vastaanvan syntyminen Suomessa ole täysin poissuljettu mahdollisuus, mutta ei sellaisen varaan voi suunnitella valtion taloutta. Todennäköisempää, ja pitkällä tähtäimellä ehkä toivottavampaakin, olisi se, että Suomeen syntyisi useita pienempiä menestysyrityksiä. Ei Tanskallekaan tee hyvää tulla liian riippuvaiseksi yhden yrityksen menestyksestä.

Mielestäni on vähän kummallista, että Orpon hallituksen uudistusten vastustajille Tanska kelpaa esimerkiksi vain veroasteen osalta. Suomessa on puhuttu jo yli kymmenen vuotta työttömyysturvan Tanskan mallista, jossa ansiosidonnainen on erittäin voimakkaasti porrastettu. Tanskassa myös irtisanominen on erittäin helppoa. Yli 20 vuotta sitten toteutettujen uudistuksien jälkeen Tanskan talous on kasvanut nopeasti. Suomessa hallituksen huomattavasti kevyemmät uudistukset meinaavat nyt aiheuttaa yleislakon.

Akavan (ei siis mitään työnantajien propagandaa) tekemän selvityksen mukaan Tanskassa paikallinen sopiminen on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Tämäkään ei kelpaa ay-liikkeelle. Tanskassa ei myöskään ole lakiin kirjattuja säännöksiä sairasloman palkallisuudesta, vaan asia sovitaan työehtosopimuksissa. Tämäkään ei kelpaa Suomessa ay-liikkeelle. Tuon linkitetyn Iltalehden jutun mukaan työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Tätä ei Suomessa kukaan uskalla edes ehdottaa, koska lopputuloksen tietää jokainen.

Innovaatiot ja niiden onnistunut kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Suomessa on hyvin johdettuja ja huonosti johdettuja yrityksiä ja niin on varmasti Tanskassakin. Tällä hetkellä Tanskan liiketoimintaympäristö vain vaikuttaisi tukevan paremmin yritysten menestystä. Muuttamalla Suomen työmarkkinoita samaan suuntaan pystyisimme lisäämään suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia. Minun mielestäni näissä hallituksen kaavailemissa muutoksissa ei ole kyse mistään köyhien kyykyttämisestä tai työväen riistosta vaan melko maltillisista muutoksista, joilla yritetään parantaa työn tekemisen kannustavuutta sekä lisätä joustavuutta työmarkkinoilla ja taloudessa samaan tapaan kuin esim. Tanskassa on tehty.
Uteliaisuuttani kysyin verotuksesta. Tekstini ei pitänyt olla kyllä mikään hyökkäys takavasemmalta, pahoittelut.

Tarkoitukseni oli alleviivata innovaatioiden tärkeyttä ja sitä, että niitä pystyttäisiin tukemaan, jotta ihme voitaisiin toistaa vaikka sitten useammalle pienemmällä ihmeellä. Nokia työllisti kuitenkin Suomea kymmenin tuhansin työpaikoin.

Itse en ole mitenkään lakkointoilija. Ongelmana ei ole mielestäni irtisanomisen muutokset, vaan lähinnä oikeusturva poispotkitulle ja onko sitä.

Fakta on kuitenkin se, että yhdessä tässä ollaan ja hallituksella on iso velvollisuus saada asioita eteenpäin. Se, että ovatko ne Tanskan mallin mukaiset ja kuinka ne täällä toimivat jäävät myöhempien sukupolvien maksettavaksi ja murheeksi.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Edelliseen vielä lisäyksenä, että kuinka paljon mahdetaan maksaa vielä 90-luvun jälkimainingeista. Vieläkin tulee vastaan yrittäjiä, jotka niitä ruokoja vielä lyhentävät.

Iso asia on myös se, että miksi meillä on niin paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä nelikymppisiä. Jottai tarttis tehdä, että laiva kääntyy.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös