Petteri Orpon hallitus

[Andromeda]

Kokoomus voitti vaalit lupaamalla ansiotuloveronalennuksen heti. Ei tuosta perääntyä voi. Kansantalouden kannalta olisi voinut toimia monella tapaa toisin veroratkaisujen osalta. Lupaus oli sitä luokkaa, että Orpo ei voinut edes harkita sen perumista.

Peruihan persutkin lupauksen olla leikkaamatta köyhiltä niin tasapuolisuuden nimissä Kokoomus vois antaa periksi veroalessa;)

 

[Jeffrey]

Osaako joku kertoa tällaiselle oikeistoliberaalille miksi listaamattomien yritysten osingon 7,5% veroon ei mikään hallitus halua koskea ja nostaa sitä samalle tasolle muiden verojen kanssa?

Eikö kannattaisi nostaa tuo samaan muiden yritysten kanssa ja laskea vaikka yritysveroa yleisesti jos halutaan pysyä kilpailukykyisinä?

Tuon verotuksen muuttamista on puoltaneet aikalailla kaikki mahdolliset tahot. Poliittisesti muutos on kuitenkin hankala pääasiassa sen takia, että tähän sotkeutuu EU direktiivejä jotka mutkistavat tulkintoja ja toki se, että yleishyödylliset- ja julkisyhteisöt keräävät valtaosan näistä osingoista. Tämä johtaa siihen, että pienyrittäjien verokikkailu on lopulta rahallisesti hyvin pientä ja tämä yrittäjien demonisointi on vasemmistolle arvokkaampi ase kun muutoksen tuomat veroeurot.

Ymmärtääkseni EU tasolla on projekti osinkoverotuksen uudistamisesta, joka toki varmasti myös vähentää kotimaisten toimijoiden halua asiaa perata ennen kuin tiedetään mitä sieltä tulee.

 

[OLLI58]

Tuossa listaamattomien yritysten osingossa pitäisi ottaa huomioon myös muutama asia:
Tuo 7,5% vero edellyttää että osinko on max 8% jakokelposista varoista, eli yrityksessä pitää olla melko paljon varallisuutta ennen kuin sieltä voi maksaa isompia osinkoja pienellä verokannalla.
Keskimääräiset osingot ko yrityksistä ovat jotain € 1500,- luokkaa eli tuon kireämmällä verotuksella ei kyllä kuuhun mennä.

 

[Kilgore Trout]

Tuossa listaamattomien yritysten osingossa pitäisi ottaa huomioon myös muutama asia:
Tuo 7,5% vero edellyttää että osinko on max 8% jakokelposista varoista, eli yrityksessä pitää olla melko paljon varallisuutta ennen kuin sieltä voi maksaa isompia osinkoja pienellä verokannalla.
Keskimääräiset osingot ko yrityksistä ovat jotain € 1500,- luokkaa eli tuon kireämmällä verotuksella ei kyllä kuuhun mennä.

Toista se oli avoir fiscalin aikaan (hymiö).
Osinkoa voi toki maksaa yli tuon 8% verran jakokelpoisista varoista, mutta sen yli menevää osaa verotetaan kuten palkkatuloa. Yrityksen kannalta se on silti kannattavampaa kuin palkan maksu, sillä osinkojen päälle ei tarvitse maksaa Yel/Tyel- ja sotumaksuja, joten firmaan jää enemmän rahaa kuin jos sama maksettaisiin palkkana.
Osingon saajalle ei tietenkään kerry eläkettä, mutta kukapa pitäisi eläkemaksuja kannattavana sijoituksena.

 

[Creed Bratton]

Tuossa listaamattomien yritysten osingossa pitäisi ottaa huomioon myös muutama asia:
Tuo 7,5% vero edellyttää että osinko on max 8% jakokelposista varoista, eli yrityksessä pitää olla melko paljon varallisuutta ennen kuin sieltä voi maksaa isompia osinkoja pienellä verokannalla.
Keskimääräiset osingot ko yrityksistä ovat jotain € 1500,- luokkaa eli tuon kireämmällä verotuksella ei kyllä kuuhun mennä.

Totta, mutta silti kyseenalaistan miksi pitää tuollaista poikkemaa verotuksessa. Ymmärtääkseni yksinkertaisin verotus on helpoin ja edullisin toimintatapa sekä valtion että yrityksien näkökulmasta. Koskee myös alv-kantoja.

 

[Andrej]

Tuossa listaamattomien yritysten verohelpotuksessa on kaiketi ajateltu lähinnä niitä yrittäjiä, jotka työllistävät itsensä omassa yrityksessään. Tällöinhän heidän palkkatulona nostamastaan tulosta menee matkalla työsuorituksesta lompakkoon veroja ensin yritysveron ja sitten tuloveron kautta, jolloin rasitus voi nousta melko kovaksi. Näinhän se toki on myös palkansaajalla. Se ei kuitenkaan samalla tavalla pistä silmään verrattuna siihen, kun yrittäjä vertaa laskutusta ja käteensä jäävää rahaa.

Omastakin mielestäni verotuksen yksinkertaistaminen pitäisi olla se päätavoite, ja siksi tuo järjestelmä voitaisiin hyvin uudistaa. Tarkkana pitää kuitenkin olla sen suhteen, mitä vaikutuksia sillä on pienempien osakeyhtiöiden yrittäjien kannustavuuteen. Kasvuyrityksiä kun kumminkin maahamme halutaan.

 

[Jeffrey]

Totta, mutta silti kyseenalaistan miksi pitää tuollaista poikkemaa verotuksessa. Ymmärtääkseni yksinkertaisin verotus on helpoin ja edullisin toimintatapa sekä valtion että yrityksien näkökulmasta. Koskee myös alv-kantoja.

Valtioneuvoston sivuilta tuli joskus kahlattua asiakirjoja ja niistä perusteluja tähän asiaan liittyen. En nyt ihan jaksa näitä muistaa loppuun asti, mutta siellä pääasiallisena perusteluna taisi olla nimenomaan yrittäjän tasa-arvoistaminen verotuksessa ja tähän liittyi huojennettu osinkoverotus jolla yrittäjän verotusta saataisi tasa-arvoisemmaksi ansiotuloveron kanssa.

Mikäli kaikki investotiedellytykset täyttyvät, eli yritys on kyennyt kasvattamaan varallisuutta jotta huojennetun osinkoverotuksen ehdot täyttyvät, saa yrittäjä kannustimena sen huojennetun veron. Ennen tätä maksetaan kuitenkin yhteisövero joten tällä huojennetulla listaamattoman yhtiön osinkoverolla yrittäjän tulovero on laskennallisesti 26% ja jos osinkoja maksaa yli 150 000 euroa niin tuo pompsahtaa melkoisesti ylöspäin.

Tämä 26% taas on aikalailla linjassa ansiotuloveron ja muiden pääomaverojen kanssa. Tämä saattaa palkansaajalle kuullostaa vähältä, mutta palkansaajan kokonaisveroaste sisältää esimerkiksi eläkemaksujaja sos.vakuutus yms. maksuja melkoisen paljon. Eli nämä ei ole täysin vertailukelpoisia veroasteita koska ne sisältävät eri asioita.

Eli pitää huomata, että yrittäjä maksaa itse eläkkeensä ja esimerkiksi sairasvakuutuksensa ja myös työttömyytensä. Eli tämän 26% veron jälkeen jos yrittäjä laittaa palkkatyöläisen tavoin rahaa esimerkiksi eläkevakuutukseen, työttömyysvakuutukseen ja muihin vastaaviin, voidaan tuohon 26% ynnätä melko helposti 10-30% päälle jotta se olisi vertailukelpoinen palkansaajan verotuksen kanssa. 26% on aikalailla myös sama mitä sijoittaja maksaa pörssiyhtiöiden osingoista, joten tuostakin perspektiivistä yrittäjän maksama osinkovero mikäli kykenee saamaan sen huojennettuna on laskennallisesti tasa-arvoinen myös tuon vertailuryhmän kanssa.

Suomen verotuksessa on monta hyvää asiaa, ja samalla monta haittapuolia. Yksi merkittävimmistä haittapuolista on varsin moninaiset verotusperusteet, jotka mahdollistavat myös eriarvoiset verohyödyt. Valitettavasti suomalainen yhteiskunta ei ole valmis suuremmalle verotusmuutokselle. Tällä hetkellä hyötyjät ovat valtiolliset toimijat ja ulkomaiset suursijoittajat ja tämä revitään sitten suomalaisten piensijoittajien ja yrittäjien pussista. Ratkaisu vaatisi sen hyväksymistä, että Suomessa jotkut rikastuisivat, mutta verotuloja jäisi enemmän Suomeen.

 

[Rick Rother]

Kaksi sanaa: avoir fiscal. Harmillisesti EU:n myötä kävi mahdottomaksi. Jotkut maat taisivat modata sitä.

 

[Vaughan]

Tuo 7,5% vero edellyttää että osinko on max 8% jakokelposista varoista, eli yrityksessä pitää olla melko paljon varallisuutta ennen kuin sieltä voi maksaa isompia osinkoja pienellä verokannalla.

Kyllä, juuri näin!

Eli käytännössä Suomeen luotiin Kataisen hallituksen aikana järjestelmä, jonka todellisia hyötyjiä on varsin vähän, mutta osa niistä harvoista, hyötyy todella suuria summia - jopa kymmeniä tuhansia vuodessa. Heitä on esim. vauraiden perheyritysten omistajasuvuissa, jotka ovat usein jo valmiiksi rikkaita.

Kenellähän tulee edes mieleen luoda veroetu, joka koskee eniten valmiiksi rikkaita? Ja miksi juuri samat tahot, jotka haluavat "kannustaa" pienituloisia muutaman satasen leikkauksilla, eivät näe mitään korjaamista rikkaiden ihmisten kymmenien tuhansien eduissa? Eikös kaikkien pitänyt osallistu näihin talkoisiin?

Voisiko olla niin, että jotkut puolueet Suomessa ovat samalla tavalla tämän pienen varakkaan etuoikeutettujen joukon talutushihnassa, kuin vasemmisto on SAK:n? Ei ihme, että Suomen valuvikoja on vaikea korjata, kun kaikki ajavat vain omien taustajoukkojensa etua - Marinin hallitus omiensa ja Orpon hallitus omiensa...


Ps. Ja ennen kuin joku tulee muistuttamaan, kuinka paljon veroja nämä vauraat verorälssin hyötyjät kuitenkin maksavat, niin miksi jotkut toiset joutuvat maksamaan samoista summista huomattavan paljon enemmän - esim. menestyvät palkkatyössä olevat?

 

[Metukka]

Ps. Ja ennen kuin joku tulee muistuttamaan, kuinka paljon veroja nämä vauraat verorälssin hyötyjät kuitenkin maksavat, niin miksi jotkut toiset joutuvat maksamaan samoista summista huomattavan paljon enemmän - esim. menestyvät palkkatyössä olevat?

Eihän sosialisteille riitä mitkään yrityksen maksamat verot. Aina voi ja pitää maksaa enemmän. Siinä on kuitenkin se, että yrittämiseen kuuluu myös riskit jotka yrittäjä kantaa itse. Paskan osuessa tuulettimeen ei hänellä ole samanlaista turvaverkkoa kuin palkansaajalla.
Jos kokee yrittämisen ja heidän verotuksensa epäreiluksi, voi itse alkaa yrittäjäksi. Yrittäminen on hyvästä, mutta kaikista ei siihen ole. Sitten vingutaan jostain veroeduista ja unohdetaan kaikki ne muut yritysten maksamat verot.

Ei elämässä mikään mene tasan eikä kuulukaan. Ei palkat, ei sosiaaliturva. Yritykset sen hyvinvointivaltion mahdollistavat, siihen tulee kannustaa eikä rankaista verottamalla lisää. Mitä enemmän tänne saadaan kannattavaa pk-yritystoimintaa, sitä paremmin Suomen valtiollakin menee.

 

[Jeffrey]

Eli käytännössä Suomeen luotiin Kataisen hallituksen aikana järjestelmä, jonka todellisia hyötyjiä on varsin vähän, mutta osa niistä harvoista, hyötyy todella suuria summia - jopa kymmeniä tuhansia vuodessa. Heitä on esim. vauraiden perheyritysten omistajasuvuissa, jotka ovat usein jo valmiiksi rikkaita.

Kataisen hallitus oli monella tapaa epäonnistunut. Se harjoitti meidän lähihistorian kenties punaisinta politiikkaa joka taas oli meidän tulevaisuudelle melkoisen harmaata.

Jossittelusi menee kuitenkin monella tapaa metsään. Listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osinkojen erilainen verokohtelu perustuu vuoden 1992 pääomatuloverouudistukseen (HE 200/1992 vp), jossa Suomi siirtyi henkilöverotuksessa niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään ja muusta osakeyhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saatava osinko säädettiin jaettavaksi ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Vuonna 2004 toteutetussa osinkoverouudistuksessa luovuttiin aiemmasta yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Kataisen hallitus ei ollut läsnä kumpanakaan ajankohtana.

Vuonna 2014 osinkoverotusta uudistettiin jälleen sekä listattujen että listaamattomien yhtiöiden osalta. Samassa yhteydessä yhteisöverokantaa alennettiin ja verotuksen painopistettä siirrettiin yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Luonnollisten henkilöiden julkisesti listatuista yhtiöistä saamien osinkojen verotusta kiristettiin nostamalla veronalainen osuus 70 prosentista nykyiseen 85 prosenttiin. Hallituksen esityksessä todettiin, että yhteisö- ja osinkoverouudistus parantaa ulkomaisten sijoittajien suhteellista
asemaa, koska he hyötyvät yhteisöverokannan alentamisesta, mutta osinkoverotuksen
kiristäminen ei koske heitä.

Samalla pääomatulojen progressiota kiristettiin, eli korotetun pääomatuloveroprosentin ansiorajaa alennettiin - pienemmistä tuloista meni isompi vero. Samalla listaamattomien yritysten verotusta kiristettiin. Aikaisemmin osinko oli omistajalle kokonaan verovapaata mikäli se oli maksimissaan 9% yrityksen matemaattisesta arvosta ja maksimissaan 60 000 euroa. Muutoksen seurauksena huojennetun osingon osalta kokonaisveroaste nousi laskennallisesti 24,5 prosentista 26,0 prosenttiin.

Toki aina kun lakeja muutetaan niin joku siitä hyötyy enemmän kuin joku toinen. Siltikin Kataisen hallitus juurikin kiristi pääomatulojen verotusta käytännössä kaikissa tulolajeissa. Kataisen hallitus kevensi yritysten verotusta. Eli yrittäjän kokonaisveroaste saattoi muutosten myötä laskea käytännössä vain jos yrityksen tekemää voittoa ei jaettu omistajille osinkoina vaan jätettiin yrityksen omaksi varallisuudeksi ja esimerkiksi investointeihin.

Eli vastauksena kysymykseesi on se, että näillä muutoksilla varakkaiden verotusta nimenomaan kiristettiin. Ja tästä syystä en ainakaan itse näe kokemaasi ongelmaa Samalla tavalla.

 

[Vaughan]

Yritykset sen hyvinvointivaltion mahdollistavat, siihen tulee kannustaa eikä rankaista verottamalla lisää. Mitä enemmän tänne saadaan kannattavaa pk-yritystoimintaa, sitä paremmin Suomen valtiollakin menee.

En voisi olla enempää samaa mieltä yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa! Yrittäjien ja yritysten kanssa työskentelen päivittäin. Siksi tämä keskusteltu veroetu ihmetyttääkin. Jos yritystoiminnan edellytyksiä halutaan parantaa, siihen on paljon tasapuolisempia keinoja kuin vain harvoja koskeva listaamattomien yritysten verorälssi.

Kiitos myös @Jeffrey historian luennosta! Itse tunnen asian hyvin, mutta kaikki muut eivät varmasti. Kommentoidaan nyt lyhyesti, että Kataisen hallitus olisi voinut esim. jättää verorälssin luomatta, ja korottaa muuten verotusta vähemmän. En tosin tiedä olisiko se ollut poliittisesti mahdollista, jos vasemmisto halusi korottaa yrittäjyyden verotusta ja oikeisto (tai heihin vaikuttavat lobbarit) keksivät vastapainoksi listaamattomien yritysten verohelpotukset (jotka muistaakseni olivat alkuperäisessä esityksessä vielä räikeämmät), niin kyllä siinä ihan kaikki oli pielessä...

 

[Hermes#41]

Eri ketjuissa on tuotu esiin iso määrä ongelmia, jotka pitäisi jollain aikavälillä ratkaista. Ongelmat eivät ole helppoja, eivätkä syntyneet yhden vaalikauden aikana. Niitä ei mtöskään korjata yhden vaalikauden aikana.

Tästä syystä olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomeen saataisiin yli vaalikausien ulottuvaa näkemystä yhteiskunnan suunnasta. Sen sijaan oikeusvaltion, eri etujärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa riitelevää hallitusta Suomen tulevaisuus ei kestä.

Populistinen tyyli myydä monimutkaisiin ongelmiin helpot ratkaisut on johtamassa maata entistä pahempaan tilanteeseen. Varsinkin kun populismi jatkuu myös hallituksessa. ”Roti ja järjestys, vastuut ja velvollisuudet” ei korjaa mitään, ellei takana ole konkretiaa. Lisäksi maan ylin johto käyttää pelolla johtamista työkalunaan ja lisää vastakkainasettelua.

Politiikasta ja tavoitteista voi olla montaa mieltä, mutta en ymmärrä miten RKP:n ja Kokoomuksen fiksut tyypit jaksaa tuota katsella ja osa jopa puolustaa moista toimintaa. On puhuttu nollatoleransseista ja muusta, mutta kun käy vaikka X:ssa tai ministerien blogeissa vilkaisemassa, mitä siellä kirjoitellaan, ei tule kuin surukkiseksi. Onneksi tulee käytyä harvoin siellä. En ymmärrä miten kehtaavat omalla nimellään moisia oksennuksia laittaa julki, mitä ei itse edes nimimerkillä kehtaisi.

Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos RKP:n Henriksson päättää lähteä eurovaaleihin. Kertoo varmasti osaltaan myös työn mielekkyydestä, kun tuollaisia miettii ja jopa julkisuuteen kommunikoi.

 

[Cobol]

Politiikasta ja tavoitteista voi olla montaa mieltä, mutta en ymmärrä miten RKP:n ja Kokoomuksen fiksut tyypit jaksaa tuota katsella ja osa jopa puolustaa moista toimintaa. On puhuttu nollatoleransseista ja muusta, mutta kun käy vaikka X:ssa tai ministerien blogeissa vilkaisemassa, mitä siellä kirjoitellaan, ei tule kuin surukkiseksi. Onneksi tulee käytyä harvoin siellä. En ymmärrä miten kehtaavat omalla nimellään moisia oksennuksia laittaa julki, mitä ei itse edes nimimerkillä kehtaisi.

Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos RKP:n Henriksson päättää lähteä eurovaaleihin. Kertoo varmasti osaltaan myös työn mielekkyydestä, kun tuollaisia miettii ja jopa julkisuuteen kommunikoi.

Kokoomuksen osalta tilannehan on selvä. Marin ei halunnut Kokoomuksen kanssa hallitukseen, koska SDP olisi joutunut leikkaamaan tukia. Paikka oppositiossa pelaa jo seuraavia vaaleja. Kun vaalitulosta katsoo ja Kepun halun jäädä vihdoin ulos hallituksesta huomioi, ei muita kokoonpanoja ole kuin vaalivoittajat Kok + PS.

Kaikkea ei voi saada kuten ei saanut edellinenkään hallitus, joka heikensi monia julkisuudessa mainittuja tavoitteitaan. Tällä kokoonpanolla runkona Kok + PS on omat haasteensa. Mutta niistä on selvitty ja vaikuttaa siltä, että selvitään jatkossakin.

Joten ihmettely, miten jotain jaksetaan katsella on populistista reaalitodellisuuden ohittanutta retoriikkaa.

 

[Kampitus]

Otetaan vähän itsekin osaa tähän huojennetun osingon keskusteluun muutamalla nopealla pointilla.

1. Joukko jota tuo todellinen verohyöty koskee on melko pieni kuten todettua. Tämä johtuu siitä, että oma pääoma pitää olla kohtuu korkea, jotta voi olla jotain mitä jakaa, mutta myös leikkuri leikkaa toisesta päästä melko äkkiä, varsinkin yhtiössä, joissa omistus ei ole jakautunut kovin monelle.

2. Tämä "veroetu" on vähän katsontakannasta kiinni. Esim. itse en tätä yrittäjänä hyödynnä, sillä verotehokkaampaampiakin keinoja on, enkä suosittele noudattamaan monen puhumas mallia siitä, kuinka aina kannattaa nostaa vähintään sen 8% verran osinkoja itselleen.

3. Pitää muistaa ettei tätä voi vastustaa vertaamalla yrittäjän mahdollisuutta maksaa ansiotuloverotetun palkan sijasta itselleen osinkoa. Pääomatuloa ja ansiotuloa ei voida rinnastaa ja netto varallisuuden vaatimus itsessään tarkoittaa sitä, että huojennettu osinko on tuottoa pääomalle.

4. Moraaliperiaatteet työn ja pääomien verotuksessa ovat muutenkin huonoja argumentteja, sillä pääoman verotus vaikuttaa vahvasti pääomien liikkeisiin, joka ei ole kovin mooraaliohjautuvaa. Tämän vuoksi tuon huojennuksen hintaa on esimerkiksi vaikea laskea. Käytännössä sen poistaminen tulisi johtamaan siihen, että varallisuus siirtyisi tämän jälkeen yhtiöiden ja omistajien välillä erilaisin järjestelyin tai ei siirtyisi enää siinä määrin kuin aiemmin. Mitään nollasummapeliä tämä ei ole ja kuten edellä osuvasti mainittiin, vasemmiston ei tuota kannata paljoa tökkiä, sillä ay liikkeiden veroedut ovat paljon yksityisyrittäjiä massiivisempia.

5. Vasemmistolaiseen ideologiaan monesti yhdistettävä moraaliperiaate tulojen oikeaoppisesti jakautumisessa on siinäkin mielessä harhaanjohtava, ettei monellakaan "rikkaalla" verotietojen kärjessä keikkuvalla ole mitään pohjatonta sammiota jossa he kylpevät noissa rahoissaan. Rahat sijoitetaan usein jonnekin ja tällöin ne ovat rahoittamassa investointeja tai sitten ne palautuvat kulutuksen kautta kiertoon. Suomi ei historian valossa ole pääomavaltainen maa, mutta pientä kehitystä on ollut havaittavissa onneksi positiiviseen suuntaan. Joku exitin tehnyt entinen yrittäjä saattaa olla merkittävä mahdollinen laajallekin start up yhteisölle. Talouden toimivuuden kannalta kansankapitalismin nousu olisi erittäin suotavaa.

6. Itse olisin valmis kaikesta huolimatta luopumaan tästä huojennetun osingon mallista. Syynä lähinnä se, että pörssiyhtiöiden ja listaamattomien osinkoverotus tulisi olla mielestäni lähempänä toisiaan, jotta listautumisen kynnys alenisi entisestään. Lisäksi tämän avulla voitaisiin myös ay-liikkeet saada yhtenäisempään osaksi yhtenäisempää verotusta.

Edit.
Lisätään vielä yksi, kun viesti lähti vähän nopeasti. Aiemmin jo hieman sivuttiin EU-alueen valmisteilla olevia direktiivejä. Kannattaa siis muistaa myös yhteisen talousalueen vaikutus veropolitiikkaan. Liikkumatilaa ei ekonomisesti juuri ole, vaikka se olisi juridisesti mahdollista. Mikäli Suomen verotus erottuu merkittävästi yhteisen talousalueen mediaanista korkeammalle, ei tämä voi olla näkymättä Suomen talouden toimeliaisuudessa. Tämä on ehkä se keskeisin pointti mikä monelta unohtuu. Meillä ei ole enää täysin itsenäistä työmarkkinaa, meillä ei ole omaa valuuttaa, meillä ei ole tullien ohjaavaa vaikutusta. Huomattavasti muita maita korkeamman verotuksen tie on kuljettu loppuun ja se on ikävä tosiasia. Keinot talouden tervehdyttämiseen on löydettävä muualta. Enää ei voi toimia tyhjiössä.

 

[Hermes#41]

Kokoomuksen osalta tilannehan on selvä. Marin ei halunnut Kokoomuksen kanssa hallitukseen, koska SDP olisi joutunut leikkaamaan tukia. Paikka oppositiossa pelaa jo seuraavia vaaleja. Kun vaalitulosta katsoo ja Kepun halun jäädä vihdoin ulos hallituksesta huomioi, ei muita kokoonpanoja ole kuin vaalivoittajat Kok + PS.

Kaikkea ei voi saada kuten ei saanut edellinenkään hallitus, joka heikensi monia julkisuudessa mainittuja tavoitteitaan. Tällä kokoonpanolla runkona Kok + PS on omat haasteensa. Mutta niistä on selvitty ja vaikuttaa siltä, että selvitään jatkossakin.

Joten ihmettely, miten jotain jaksetaan katsella on populistista reaalitodellisuuden ohittanutta retoriikkaa.

Kyllä RKP aika pitkin hampain hallitukseen lähti, mikä on harmi. Jos ei pysty muodostamaan hallitusta, seuraava yrittämään ja tarvittaessa uudet vaalit. Se on muuallakin ihan normaalia demokratiaa. Ei Kokoomuksenkaan pakko ollut tuohon lähteä. Harmi ettei SDP:n kanssa löytynyt keskusteluyhteyttä.

Joka leirissä on liikaa kynnyskysymyksiä ja siksi pitäisi löytää sitä yli vaalikautista yhteistä näkemystä. Sen vaan ei näytä kovin hyvältä tällä hetkellä.

 

[Cobol]

Kyllä RKP aika pitkin hampain hallitukseen lähti, mikä on harmi. Jos ei pysty muodostamaan hallitusta, seuraava yrittämään ja tarvittaessa uudet vaalit. Se on muuallakin ihan normaalia demokratiaa. Ei Kokoomuksenkaan pakko ollut tuohon lähteä. Harmi ettei SDP:n kanssa löytynyt keskusteluyhteyttä.

Joka leirissä on liikaa kynnyskysymyksiä ja siksi pitäisi löytää sitä yli vaalikautista yhteistä näkemystä. Sen vaan ei näytä kovin hyvältä tällä hetkellä.

Kokoomuslaiset ja kannattajat ovat varsin tyytyväisiä hallitukseen, koska hallitus noudattaa pitkälti Kokoomuksen tavoitteita. Hallitusohjelma on hyvin kokoomuspitoinen ja sen laadinnassa on kuunneltu niin EK:ta kuin Yrittäjiä.

Muualta katsottuna tilanne voi olla erilainen, mutta itse tervehdin monen muun lailla ilolla oikeistolaisempaa politiikkaa. Enemmin yhteistyössä Purran PS:n kuin Marinin SDP:n kanssa. Kun johto siellä vaihtui, tilanne voi toki muuttua seuraavien vaalien jälkeen.

 

[Zamboni]

Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu, jos RKP:n Henriksson päättää lähteä eurovaaleihin. Kertoo varmasti osaltaan myös työn mielekkyydestä, kun tuollaisia miettii ja jopa julkisuuteen kommunikoi.

Toisaalta Henriksson on ollut ministerihommissa jo pienen ikuisuuden ja ilman Sipilän viime hetken päätöstä tiputtaa RKP kyydistä 2015 menossa olisi varmaankin jo viides vaalikausi putkeen valtioneuvostossa. Jos EU-parlamentin haluaa vielä henkilökohtaisesti kokea, niin aika on nyt, eikä ehkä enää vuonna 2029. Ikääkin alkaa jo olla ja 60v taitaa tulla täyteen ensi vuonna.

 

[peruspata]

Toisaalta Henriksson on ollut ministerihommissa jo pienen ikuisuuden ja ilman Sipilän viime hetken päätöstä tiputtaa RKP kyydistä 2015 menossa olisi varmaankin jo viides vaalikausi putkeen valtioneuvostossa. Jos EU-parlamentin haluaa vielä henkilökohtaisesti kokea, niin aika on nyt, eikä ehkä enää vuonna 2029. Ikääkin alkaa jo olla ja 60v taitaa tulla täyteen ensi vuonna.

Henrikssonilta pallo tippui jo kesän kravattikohuissa. Ojensi puolueessa kaiken vallan väärälle hallitsijalle ja menetti samalla omaa uskottavuuttaan. Biaudet ei missään vaiheessa tavoitellut mitään puolueen etuun liittyvää. Ehkä Henrikssonilla paras liekki kotimaan politiikkaan alkaa hiipua. Jos aikoo Euroopan kentillä pelata, siirron aika alkaa olla nyt.

Samalla RKP:stä tuli käytännössä oppositiopuolue, jolla kuitenkin on myös ministereitä. Hallituskumppaneille luotettavuus meni kerralla, mutta onneksi hyvyyspisteet ihmisinä varmaan kasvoivat. Hyvä diili, ainakin oppositiolle.

 

[Cobol]

Samalla RKP:stä tuli käytännössä oppositiopuolue, jolla kuitenkin on myös ministereitä. Hallituskumppaneille luotettavuus meni kerralla, mutta onneksi hyvyyspisteet ihmisinä varmaan kasvoivat. Hyvä diili, ainakin oppositiolle.

Reaalimaailmassa RKP taitaa tulla entistä kiinteämmäksi osaksi hallitusta, jos Henriksson lähtee puolueen johdosta.

Anders Adlercreutz, nykyinen ministeri siis, on vahvoilla silloin uudeksi puheenjohtajaksi. RKP:n "kapinalliset" Joakim Strand ja Sandra Bergqvist ovat jo ilmoittaneet etteivät lähde kisaan. Biaudet pohtii EU-parlamenttiehdokkuuttaan jos ei muuten niin Henrikssonin kiusaksi. Biaudet voi pudottaa Henrikssonin europarlamentista, mutta hänellä ei ole riittävää kannatusta Helsingin ulkopuolella puheenjohtajaksi.

RKP:n linjaan vaikutetaan mahdollisesti kevään tapaan vasemmalta mm. HBL:ssa julkaistavin vetoomuksin hallituksesta poistumisesta. Sillä ei enää ole sitäkään merkitystä mitä silloin oli.

Peli on kuitenkin täysin avoin edelleen. Myös Adlercreutz voi harkita eurovaaliehdokkuutta, jos Henriksson jatkaa pj tai vaikka ei jatkaisikaan, ei lähde eurovaaleihin.

 

[Cobol]

"Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Karkeasti joka kahdeksas käytetty euro rahoitetaan uudella velalla. Kasvaneet korkomenot, hyvinvointialueiden tilanne ja välttämättömät tarpeet puolustuksessa ovat esimerkkejä isoista menoeristä, joiden vuoksi velkaa joudutaan ottamaan", Orpo sanoo uudenvuodenaattona julkaistussa viestissään.

"Orpon mukaan hallitus on pakotettu jo alkuvuoden kehysriihessä tekemään uusia sopeutustoimia hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi. Keinovalikoiman tulee olla mahdollisimman laaja", Orpo katsoo.

Edellisten hallitusten röyhkeä ja löperö politiikka alkaa olla päätepisteessään. Kun huomioidaan, että Suomessa talouskasvu käytännössä puuttuu valtavasta elvytystoiminnasta eli rahanjaosta huolimatta, on aika muutokselle.

Pääministeri Orpon uudenvuoden tervehdys: Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa

Orpo muistuttaa, että talouden näkymät tulevalle vuodelle ovat synkentyneet entisestään.

yle.fi

 

[Styge]

"Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Karkeasti joka kahdeksas käytetty euro rahoitetaan uudella velalla. Kasvaneet korkomenot, hyvinvointialueiden tilanne ja välttämättömät tarpeet puolustuksessa ovat esimerkkejä isoista menoeristä, joiden vuoksi velkaa joudutaan ottamaan", Orpo sanoo uudenvuodenaattona julkaistussa viestissään.

"Orpon mukaan hallitus on pakotettu jo alkuvuoden kehysriihessä tekemään uusia sopeutustoimia hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi. Keinovalikoiman tulee olla mahdollisimman laaja", Orpo katsoo.

Edellisten hallitusten röyhkeä ja löperö politiikka alkaa olla päätepisteessään. Kun huomioidaan, että Suomessa talouskasvu käytännössä puuttuu valtavasta elvytystoiminnasta eli rahanjaosta huolimatta, on aika muutokselle.

Pääministeri Orpon uudenvuoden tervehdys: Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa

Orpo muistuttaa, että talouden näkymät tulevalle vuodelle ovat synkentyneet entisestään.

yle.fi

Jep. Varsinkin korkomenot ja puolustvoimien hankinnat ovat vassareiden syytä. Parempi olisi ilman. Soteuudistus on toki huono, mutta vaikea on kyllä nähdä, kuka olisi sellaisen mallin leiponut, että kustannukset olisivat edes suhteellisesti pienentyneet aiemmasta mallista. Kovin edukastahan se Suomen sotetoiminta oli jo silloin verrokkeihin nähden. Kuntatalous on kuralla ja se ei siitä jäljellä olevasta toiminnasta leikkaamalla oikene. Eiköhän kuntatasolla tulla näkemään tulevaisuudessa ihan mielenkiintoisia aikoja ja toki verojen kiristyksiä.

 

[Cobol]

Jep. Varsinkin korkomenot ja puolustvoimien hankinnat ovat vassareiden syytä. Parempi olisi ilman.

Ei kai edelliset hallitukset olleet vassareita? Muutenkin sanoisin, että heikompaa provoilua tällä kertaa.

 

[Hermes#41]

Kaipaisin kyllä hallitukselta myös jotain tulevaisuuden visiota, mikä kannustaisi yrityksiä ja kotitalouksia investoimaan. Jatkuva pelottelu ja heikomman tulevaisuuden maalailu on myös itseään toteuttava ennustus.

Aina voi edellisiä toimijoita haukkua vaikka kuinka pitkään, mutta johtajuutta ja visiota kaivataan niiltä, jotka ovat vallassa. Muuten päätyy samaan haukuttavien ketjuun jatkoksi.

 

[Sonny Burnett]

Kaipaisin kyllä hallitukselta myös jotain tulevaisuuden visiota, mikä kannustaisi yrityksiä ja kotitalouksia investoimaan. Jatkuva pelottelu ja heikomman tulevaisuuden maalailu on myös itseään toteuttava ennustus.

Kotitalouksien investointihalu- ja kyky tuskin paranee potkulain ja vuoden mittaisien perusteettomien määräaikaisuuksien laillistamisen takia. Ns vakihommia ei enää sen jälkeen ole. Aikansa se ainakin ottaa että tavan tallaaja menee pankkiin lainarahaa nostamaan. Jospa elinkeinoelämä sitten vastaisi huutoon kun toiveet on täytetty vai tuleeko uudet syyt pärjäämättömyydelle, jää nähtäväksi.