Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Saija Tarkki herätti aikanaan kunnioitusta nuorissa kärppäpelaajissa – ”Eihän hän ollut ollenkaan niin pelottava kuin luulimme"Lue lisää »
-
Kunnianosoitus kärppälegendalleLue lisää »
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 566 664
- 18 597
Taas on julkaistu raportti (Yle), tällä kertaa matematiikan osaamisesta.
Tässäkin selvityksessä korostuvat oppilaiden väliset valtavat erot ja kotitaustan merkitys. Samaan aikaan hallitus tekee valintoja, jotka vahvistavat eroja entisestään.
Tulevaisuudessa älyllisen suoriutumisen merkitys ainoastaan kasvaa erityisesti Suomen kaltaisessa korkean elintason maassa. Meistä ei ole kilpailemaan halpamaiden palkkoja vastaan, vaikka kuinka polkisimme duunaria, vaan tarvitsisimme osaamista ja kaupaksi meneviä korkean jalostusasteen tuotteita.
Tämä huomioiden en ymmärrä talousvastuuta huutavan ja talouden asemaa korostavan oikeistohallituksen valintoja, koska en pysty hahmottamaan hallituksen tekemien valintojen taustalle tietoon perustuvaa logiikkaa.
Jos tahdomme vahvan talouden, johon tarvitaan mahdollisimman paljon korkean osaamisen tekijöitä ja mahdollisimman vähän elätettäviä ja matalatuottoisia, miksi hallitus pyrkii valinnoillaan juuri päinvastaiseen.
Ainoa mieleeni tuleva selitys on se, että oikeisto olettaa saavansa osaajat ulkomailta, koska nykymallilla Suomi on matkalla Itä-Euroopaksi. Kurjistuvassa yhteiskunnassa nöyrien tai alistuneiden sinnittelijöiden määrä kasvaa, kun taas osaajien määrä vähenee.
Työtä tulee edelleenkin valumaan halpamaihin. Niin ikään kehittyvä tekniikka ja kehittyvät prosessit tulevat hävittämään työpaikkoja. Tätä kehitystä vastaan voi taistella vain tasa-arvolla ja koulutuksella.
Tuntuu, että maata johdetaan kuin SaiPaa. Keksittiin tällainen säästämisen idea, mutta ei tullut mieleen miettiä, että onkohan tämä homma ihan realistisella perustalla vuosikymmenten mitalla.
Tässäkin selvityksessä korostuvat oppilaiden väliset valtavat erot ja kotitaustan merkitys. Samaan aikaan hallitus tekee valintoja, jotka vahvistavat eroja entisestään.
Tulevaisuudessa älyllisen suoriutumisen merkitys ainoastaan kasvaa erityisesti Suomen kaltaisessa korkean elintason maassa. Meistä ei ole kilpailemaan halpamaiden palkkoja vastaan, vaikka kuinka polkisimme duunaria, vaan tarvitsisimme osaamista ja kaupaksi meneviä korkean jalostusasteen tuotteita.
Tämä huomioiden en ymmärrä talousvastuuta huutavan ja talouden asemaa korostavan oikeistohallituksen valintoja, koska en pysty hahmottamaan hallituksen tekemien valintojen taustalle tietoon perustuvaa logiikkaa.
Jos tahdomme vahvan talouden, johon tarvitaan mahdollisimman paljon korkean osaamisen tekijöitä ja mahdollisimman vähän elätettäviä ja matalatuottoisia, miksi hallitus pyrkii valinnoillaan juuri päinvastaiseen.
Ainoa mieleeni tuleva selitys on se, että oikeisto olettaa saavansa osaajat ulkomailta, koska nykymallilla Suomi on matkalla Itä-Euroopaksi. Kurjistuvassa yhteiskunnassa nöyrien tai alistuneiden sinnittelijöiden määrä kasvaa, kun taas osaajien määrä vähenee.
Työtä tulee edelleenkin valumaan halpamaihin. Niin ikään kehittyvä tekniikka ja kehittyvät prosessit tulevat hävittämään työpaikkoja. Tätä kehitystä vastaan voi taistella vain tasa-arvolla ja koulutuksella.
Tuntuu, että maata johdetaan kuin SaiPaa. Keksittiin tällainen säästämisen idea, mutta ei tullut mieleen miettiä, että onkohan tämä homma ihan realistisella perustalla vuosikymmenten mitalla.
Jotenkin olisin varovainen tollasen kanssa, ja erityisesti koska kansa ei varsinaisesti saa valita pääministeriään ja sinne näyttää pääsevän kaiken maailman "kykyjä ja lahjoja" yhteiskunnille asioita sot...hoitamaan.
Minkälaisia toimenpiteitä edellinen hallitus toteutti tilanteen korjaamiseksi, ja mitä niistä nykyisen hallituksen kannattaisi jatkaa?
Itseäni kiinnostaisi tietää, että ketkä oikeistolaiset olivat valtiovarainministereinä 2011-2015 kun hallitus teki ennätyssuuret koulutusleikkaukset? @Byvajet
Pitäisi alkaa äänestämään hallitusohjelmista, siloin kansalaiset tietäisi mitä tuleman pitää kulloisellakin koalitiolla.
Aina vaalien jälkeen jotkut pettyy enemmän tai vähemmän. Tällä kertaa taitaa olla persuihin pettyneitä aika paljon
Köyhiltä ei leikata lupaukset ja duunarien kimppuun käyminen on kyllä semmonen takinkääntö, että moista ei oo koskaan nähty.
Mahtaakohan lohduttaa nyt niitä valmiksi köyhiä tai köyhyyteen tippuvia mamu vastaisia, kun "maahantunkeutujia" tulee hieman vähemmän.
Itteäni ei hetkauta , ihan sama ketkä on vallassa, mutta tahtomattaan köyhiä lapsiperheitä sympatiseeraan
Aina vaalien jälkeen jotkut pettyy enemmän tai vähemmän. Tällä kertaa taitaa olla persuihin pettyneitä aika paljon
Köyhiltä ei leikata lupaukset ja duunarien kimppuun käyminen on kyllä semmonen takinkääntö, että moista ei oo koskaan nähty.
Mahtaakohan lohduttaa nyt niitä valmiksi köyhiä tai köyhyyteen tippuvia mamu vastaisia, kun "maahantunkeutujia" tulee hieman vähemmän.
Itteäni ei hetkauta , ihan sama ketkä on vallassa, mutta tahtomattaan köyhiä lapsiperheitä sympatiseeraan
Asiassa on tosiaan puolensa.
Valtioneuvoston jäsenet koostuvat yleensä useiden puolueiden edustajista. Esimerkiksi edellisessä halliuksessa viiden ja nyt neljän puolueen valitsemista ministereistä. Hallitusohjelma on eräänlainen runkosuunnitelma myös ulkopolitiikalle ja NATO-politiikalle.
Presidentiksi valitaan yksi henkilö, joka irtaantuu jo ennen tai valinnan jälkeen puolueista. Riski siitä, että hänestä tulee esimerkiksi Venäjän ja NATO:n suhteen Suomen etujen vastaista politiikkaa ajava taho on mielestäni suurempi vallan ollessa yksittäisissä käsissä kuin valtioneuvoston osalta. NATO-politiikka on kaavailtu presidentin valtaoikeuksien sisälle.
Tämä vallan hajauttaminen saattaa aiheuttaa kitkaa presidentin ja valtioneuvoston välillä. En pidä hyvänä sitä, että pohjoismaisten pääministerien turvallisuuteenkin keskittyneessä tapaamisessa Suomea edusti presidentti olkoonkin, että oli Niinistön jäähyväisistä ehkä osin kyse.
Vaikka aikaisemmat hallitukset olisivat toimineet kuinka typerästi, niiden syyttely ei auta nykytilanteeseen. Vasemmisto on voinut tehdä ja varmasti on tehnytkin äärimmäisiä ääliömäisyyksiä, mutta niillä ei voi selittää nykypolitiikan epäloogisuutta.
Maat, joissa on heikko sosiaaliturva, suuri eriarvoisuus, heikot työehdot ja pienet palkat, eivät osoita nopeaa nousua kohti kukoistusta, mutta voihan olla, että jostain kumman syystä kurjistuva Suomi on poikkeus.
Minä uskon paljon enemmän maihin, joissa panostetaan koulutukseen ja laaja-alaiseen kansan potentiaalin hyödyntämiseen, kuin maihin, joissa luotetaan piiskauksen voimaan. Piiskaamalla saatetaan parhaimmillaan saada ihminen tekemään välttämätön, mutta se on toimimaton malli korkean elintason yhteiskunnan rakentamiseen.
Vaikuttaa, että oikeistolle on tärkeää saada osaamattomat ja tehottomat heikko-osaiset lapionvarteen tekemään raskasta työtä, jonka kaivinkone tekee monta sataa kertaa nopeammin, kuin rakentaa yhteiskuntaa, jossa heikko-osaisuutta olisi mahdollisimman vähän ja osaamista mahdollisimman paljon.
En näe nykyhallituksen valintojen taustalla järkeä, en minkäänlaista ratkaisukeskeisyyttä. Sen päätökset näyttävät perustuvan yksinomaan ideologiseen tunteeseen ja näköalattomaan taulukkolaskennan käyttöön, jossa ei ennusteta kehitystä edes parin vuosikymmenen päähän.
Historiattomuus ja politiikan ymmärtämättömyys jatkumona vaivaa yllä. Kun pitäisi sivaltaa vasemmistonkin syömävelkapolitiikan harjoittamista aiemmassa vasemmistohallituksessa, tempaistaan esille ettei "syyttely auta nykytilanteeseen".
Todellisuudessa Suomen hallituksista suurimman vastuun nykytilanteesta kantavat pääministereinä Aho, Lipponen I, Lipponen II, Jäätteenmäki-Vanhanen, Katainen-Stubb, Sipilä sekä Rinne-Marin.
Vasemmisto on ollut paitsi isossa osassa hallituksia mukana, myös johtanut niistä kolmea.
Orpon hallitus sai sellaisen Suomen eteensä, jossa valtion syömävelankin lisääntyminen ilman yhtään uutta päätöstä on luokkaa 10 mrd vuodessa. Hallituskaudella se tarkoittaa noin 40-50 mrd lisävelkaa, jonka lisäkorkokulut ovat luokkaa 1.5 - 2.0 mrd entisten korkokulujen päälle. Jos tälle ei tehdä nopeasti mitään, kahden seuraavan hallituskauden aikana Suomen julkinen velka nousee yli 220 mrd valtion budjetin menojen ollessa luokkaa 85-90 mrd.
Olen joskus kirjoittanu tästä aikaisemminkin mutta sanon sen uudelleen, demokratiaa Suomessa pitäisi muuttaa. Hallituksessa oleville pitäisi puolessa välissä kautta järjestää luottamusoikeudenkäynti, grand jury tyyppisesti sitten käydään läpi mitä on tehty ja mitä on suunnitelmissa ja miten ne mätsää vaalilupauksiin. Jos kansalaisten muodostama jury toteaa että vituiksi on mennyt ja on valehdeltu niin päättävissä asemissa olevat henkilöt tuomitaan valtiopetoksen johdosta vankilaan. Myös kansalaisluottamus pois.
Jos taas jury katsoo että hyvin on mennyt kuin show must go on. Saisi ainakin poliitikon ajattelemaan mitä luvataan ja tehdään.
Jos taas jury katsoo että hyvin on mennyt kuin show must go on. Saisi ainakin poliitikon ajattelemaan mitä luvataan ja tehdään.
Ihan yhtä vähän auttaa nykyhallituksen syyttelykin. Kannattaa äänestää 2027.
Itse kritisoin nykyistä hallitusta sekä edeltäviä hallituksiakin tarpeen mukaan.
Kyllä irtisanomisen helpottaminen on minusta järkevä ratkaisu, se varmasti helpottaa pienyrittäjän uskallusta palkata työntekijöitä.
Kiitos vastauksesta, jonka annoit kysymykseeni.
Ymmärrätkö sen, että tämä hallitus joutuu noudattamaan niitä samoja lainalaisuuksia kuin kaikki muutkin hallitukset ennen sitä, eli sen toiminta on jatkumoa menneeseen. Se toimii niissä taloudellisissa rajoissa, jotka sille on viestikapulan vaihdossa annettu. Minkä verran edellisen hallituksen ideologia vaikutti esimerkiksi siihen, toteutettiinko Vihriälän työryhmän ehdottamia toimenpiteitä, ja oliko toteuttamisella tai toteuttamatta jättämisellä myönteisiä vai kielteisiä vaikutuksia siihen, missä kunnossa julkinen talous hallitusvastuun vaihdon hetkellä oli?
Mitä tulee koulutuksen tilanteeseen, niin Orpon hallituksen suhtautuminen siihen oli vastikään esillä kyselytunnilla:
Eduskunta | Orpo: Hallitus hakee ratkaisun, jossa kunnat eivät joudu leikkaamaan koulutuksesta
Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan älypuhelinten kieltäminen ei olisi ratkaisu Suomen Pisa-menestyksen parantamiseen.
www.hs.fi
Lähtötilanne on huono, ja huonontui rajusti edellisen PISA-tutkimuksen jälkeen. En tiedä, mitä edellinen opetusministeri Li Andersson teki koulun tilannetta parantaakseen, koska kukaan ei ole sitä osannut kertoa. Tulokset ainakin on karmeat. Se, että pyritään korjausliikkeeseen vaikka taloudelliset realiteetit on heikot, voi sitten tietysti olla jotain, jossa ei nähdä minkäänlaista järkeä.
/img-s3.ilcdn.fi/7b821c81715793caf30f60388822e751dcfc3831c7e34afba75a397eb5cfcf99.jpg)
Hallituspuolueilta joululahja konservatiivikristityille – Suurimman potin sai Päivi Räsäsen puolison järjestö
Kansanedustaja Peter Östman (kd) vahvistaa, että esitykset uskonnollisten järjestöjen joululahjarahoista tulivat pääosin kristillisdemokraateilta.
www.iltalehti.fi
hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
Ja maksaahan se nykyään vähän enemmän lennättää tasa-arvoa ja homoja vihaavat papit Venäjälle pappisvihkimisiin, kun raja on kiinni.
Hallituspuolueilta joululahja konservatiivikristityille – Suurimman potin sai Päivi Räsäsen puolison järjestö
Kansanedustaja Peter Östman (kd) vahvistaa, että esitykset uskonnollisten järjestöjen joululahjarahoista tulivat pääosin kristillisdemokraateilta.
Tereltä on varmaan tulossa kohta vastaava video näistä korruptiojoululahjarahoista, jota Päivän Byrokraatti sitten komppaa. Ovat ilmeisesti ollut toistaiseksi pikkujoulujen vietossa, kun uutiset ovat menneet ohi.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Katselin läpi hallituksen kaavailemat muutokset, joita vastaan nyt on lakkoiltu, ja peilasin niitä omaa yli 30v. pk-yrittäjän uraa vasten. Takana ei ole yhtään tappiollista tilikautta, mistä kiittäminen on enemmän sattumalta hyvin valittua alaa kuin omaa osaamista, mutta kuitenkin. Aika vähän noilla kaavailluilla muutoksilla olisi omalle yritystoiminnalle merkitystä, mutta moni on tietysti valtion talouden kannalta merkityksellisiä,
Tämä tarkastelu perustuu siis menneeseen ja nykytilanteeseen, tulevaisuudestahan ei voi olla varma.
Lakiin säädettävä vientimalli, joka rajoittaisi mahdollisuuksia sopia palkankorotuksia – eos vaikuttaisiko tämä käytännössä mitään omaan toimintaan, tuskin.
Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus – ei merkitystä, koska ei oteta käyttöön vaikka mahdollisuus tulisikin.
Henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen -ei merkitystä, ei ole tullut tarvetta vastaan yli 30 vuoteen. Irtisanomisia on ollut vähän, ja ne ovat aina olleet perusteltuja. Paljon enemmän on ollut niitä tilanteita, joissa työpaikan vaihtaja olisi haluttu pitää.
Määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita – ei merkitystä, määräaikaisuuksia on ollut harvoin, ja niihin on aina ollut peruste.
Ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon pidentäminen puolesta vuodesta vuoteen – ei merkitystä itselle, valtion talouden kannalta hyvä.
Ansiosidonnaisen päivärahan tason leikkaaminen vahvalla porrastuksella – ei merkitystä itselle, valtion talouden kannalta hyvä.
Yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto – ei merkitystä.
Takaisinottovelvollisuuden poistuminen alle 50 henkilöä työllistävillä työpaikoilla – ei ole tullut koskaan vastaan.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen – itselle ei merkitystä, mutta pidän huonona asiana.
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen – vuorotteluvapaa on ollut käytössä joskus, mutta aika harvoin, luultavasti on tukenut jaksamista. On jonkin veran haitannut toimintaa, mutta siitäkin on selvitty.
Lomautusilmoitusajan lyhentäminen – tämä voi olla ok jos tulee joku koronaa vastaava paniikki.
Työtaisteluoikeuden rajaaminen ja lakkosakkoja myös työntekijälle – lakoista ei juuri ole ollut harmia, mutta mielestäni poliittisia lakkoja voi rajoittaa, en kuitenkaan ulottaisi sakkoja työntekijöihin asti, liitot maksakoot jos on aihetta.
Paikallisen sopimisen laajentaminen – tämä on jo käytännössä käytössä muutenkin.
Tämä tarkastelu perustuu siis menneeseen ja nykytilanteeseen, tulevaisuudestahan ei voi olla varma.
Lakiin säädettävä vientimalli, joka rajoittaisi mahdollisuuksia sopia palkankorotuksia – eos vaikuttaisiko tämä käytännössä mitään omaan toimintaan, tuskin.
Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus – ei merkitystä, koska ei oteta käyttöön vaikka mahdollisuus tulisikin.
Henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen -ei merkitystä, ei ole tullut tarvetta vastaan yli 30 vuoteen. Irtisanomisia on ollut vähän, ja ne ovat aina olleet perusteltuja. Paljon enemmän on ollut niitä tilanteita, joissa työpaikan vaihtaja olisi haluttu pitää.
Määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita – ei merkitystä, määräaikaisuuksia on ollut harvoin, ja niihin on aina ollut peruste.
Ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon pidentäminen puolesta vuodesta vuoteen – ei merkitystä itselle, valtion talouden kannalta hyvä.
Ansiosidonnaisen päivärahan tason leikkaaminen vahvalla porrastuksella – ei merkitystä itselle, valtion talouden kannalta hyvä.
Yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto – ei merkitystä.
Takaisinottovelvollisuuden poistuminen alle 50 henkilöä työllistävillä työpaikoilla – ei ole tullut koskaan vastaan.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen – itselle ei merkitystä, mutta pidän huonona asiana.
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen – vuorotteluvapaa on ollut käytössä joskus, mutta aika harvoin, luultavasti on tukenut jaksamista. On jonkin veran haitannut toimintaa, mutta siitäkin on selvitty.
Lomautusilmoitusajan lyhentäminen – tämä voi olla ok jos tulee joku koronaa vastaava paniikki.
Työtaisteluoikeuden rajaaminen ja lakkosakkoja myös työntekijälle – lakoista ei juuri ole ollut harmia, mutta mielestäni poliittisia lakkoja voi rajoittaa, en kuitenkaan ulottaisi sakkoja työntekijöihin asti, liitot maksakoot jos on aihetta.
Paikallisen sopimisen laajentaminen – tämä on jo käytännössä käytössä muutenkin.
Tämä hallitus vaan ottaa entistä enemmän syömävelkaa (ja juomavelkaa mm. oluen verotusta alentamalla) ja syö vielä lypsykarjankin.
Kaikki menee. Nyt aikovat viedä viimeisetkin rippeet köyhän taskusta nostamalla arvonlisäveroa saadakseen enemmän tilkettä rikkaiden veronalennuksista kuihtuneeseen valtion kassaan.
Erittäin hyvä lista ja myös itse yrittäjänä ja n. 20 henkilöä työllistävänä en näe mitään hyötyä omaan liiketoimintaan noista kaavailluista toimista. Jos saisin esittää muutaman toimen, millä omaa liiketoimintaa voisi helpottaa:
- Osa-aikatyön teettämisen helpottaminen: pienellä yrityksellä on iso riski heikossa rekrytoinnissa. Osa-aikatyö mahdollistaa joustavan siirtymän kokoaikaiseen työhön ja mahdollistaa kausittaisen vaihtelun tasaamisen.
- T&k tuki kehityshankkeille. Jotta yritys voi kasvaa ja työllistää, pitää toimintaa pystyä kehittämään. Oikein kohdennettu tuki palkkaamiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen auttaisi kasvavia yrityksiä investoimaan kehitykseen.
- Työsuhteen päättämisen helpottaminen sopimalla ja työntekijän irtisanoutumisen helpottaminen (lyhyempi karenssi): on nytkin mahdollista, mutta kallista. Samalla aikaa todella moni kärvistelee itselleen sopimattomassa työpaikassa. Jos irtisanomisesta sopiminen tai irtisanoutuminen ei aiheuttaisi niin isoja kustannuksia, olisi palkkaamisen kynnys matalampi.
En yhtäkään hallistuksen tointa näe sellaisena, joka auttaisi minua työllistämään enemmän eli palkkaamaan uusia tekijöitä. Viimeisen 6 vuoden aikana palkkatyössä ja yrittäjänä on kuitenkin tullut luotua n. 50 uutta työpaikkaa.
Totta kirjoitat. Sinustakin on sitten tullut demari.
Mielellään hieman summia siteeksi.
Varmaan näin, mutta jos vaikutus on tölkin hintaan 3 senttiä ja lavan hintaan alle euron, niin paljonko vaikuttaa kaljaturismiin? Ja edesauttaa ostamaan Sandelssin kotimaasta Viron reissun sijaan?
Tuon veron laskun kustannuksella olisi voinut esim. jättää nuorten kuntoutusrahan leikkauksen tekemättä.
Arvovalinta.
Jos kerran on pyrkimys sellaiseen tulevaisuuteen tuon työllistymiseen kannustamisen suhteen, jossa työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta kuitenkin joudutaan olemaan sen tukiverkoston ikeessä kerjäämässä, niin eikö olisi älykkäämpää säätää maahan minimipalkkalaki, ja jos työnantaja ei tätä kykene (perustellusti) maksamaan, niin valtio/kunta maksaa loput. Hyvä pohja olisi sellainen noin kolme tonttua duunista kuin duunista, ja tuossa alarajalla verot riittvän pieniksi. Tämä se totisesti kannustaisi töihin, toisin kuin nykyiset suunnitelmat, joissa työ on pelkkää sosiaaliturvaa osalle, eikä siten kannusta siihen lainkaan.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy