Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Tästä olemme täysin samaa mieltä.

Ja tätä mieltä olivat asiantuntijat. Nyt kuuluu hyvin hälyttäviä ääniä soten sisältä.

 

[Boogey]

Ja tätä mieltä olivat asiantuntijat. Nyt kuuluu hyvin hälyttäviä ääniä soten sisältä.

Ihan mielenkiinnosta, millaisia olivatkaan asiantuntijalausunnot Kela korvausten nostosta? Ainakin Kelan tietojen mukaan 2008 tehty hammashoitojen korvausnosto ei merkittävästi nostanut yksityisen käyttöastetta, mutta valtion menot kyllä kasvoivat. Nyt tilanne on toki erilainen hoitojonojen takia.

Demarit sai palkkaharmonisoinnin, Kepu aluehimmelinsä, Kokoomus lappaa nyt edunsaajilleen oman siivunsa. Piiri pieni pyörii. Jokainen lappaa oman kustannuseränsä kokonaisuuteen ja valitetaan kun muut tekee paskoja päätöksiä.

Kyllä Osmo osuu taas ihan ytimeen vaikka virheitä jutussa olikin.

 

[Normandia]

Miten taataan että kelakorvauksen nosto ei pelkästään nosta yksityisen lääkärikäynnin hintaa. On tässä haasteensa, Grahn-Laaksonenkin myöntää kuten Kelan tutkimusprofessori. No vissii tämä tulee sitten 2025 voimaan, katsotaan mitä tapahtuu. Vähävaraisilla ei edellekään ole varaa käyttää yksityistä hoitoa.

Hallituksen budjettiesitys nostaa Kela-korvausta, jota on saanut käynnistä yksityislääkärin vastaanotolla.

Yleis- ja erikoislääkärikäynnin Kela-korvaus on nyt kahdeksan euroa, hammaslääkärin 15,50 euroa. Tarkempi valmistelu on alkamassa, eikä vielä ole tietoa, mihin summaan korvaus nousisi. Hallituksesta kerrotaan, että tavoitteena on noin kolmekymmentä euroa.

Hallituksen budjettiesitys nostaa Kela-korvausta, jota on saanut käynnistä yksityislääkärin vastaanotolla.

Yleis- ja erikoislääkärikäynnin Kela-korvaus on nyt kahdeksan euroa, hammaslääkärin 15,50 euroa. Tarkempi valmistelu on alkamassa, eikä vielä ole tietoa, mihin summaan korvaus nousisi. Hallituksesta kerrotaan, että tavoitteena on noin kolmekymmentä euroa.

Grahn-Laasosen mukaan Kela-korvausten kasvattamisen hyödyn tulisi kanavoitua asiakkaille.

”Emme pysty takaamaan sitä, mutta tämä on näytön paikka”, Grahn-Laasonen sanoo yrityksille.

On vaikea ennustaa, miten paljon kysyntä kasvaa ja laajeneeko se uusiin asiakasryhmiin. Yksityisiä palveluita käyttävät ovat Kelan selvitysten mukaan valtaosin keski- ja hyvätuloisia, eikä korvaustason nosto välttämättä riitä mahdollistamaan yksityiskäyntejä myös pienituloisille.

”Tuolla toimenpiteellä ei todennäköisesti ole kovin merkittäviä vaikutuksia. Se voi jonkin verran lisätä yksityisten palveluiden käyttöä, tai se pidättelee yksityisiä palveluita käyttäviä hakeutumasta julkiselle puolelle”, sanoo tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta.

Budjetti 2024 | Hallitus käyttää 65 miljoonaa euroa Kela-korvausten moninkertaistamiseen

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan hyödyn tulisi kanavoitua asiakkaille. Hän sanoo, että terveysyrityksillä on nyt näytön paikka.

www.hs.fi

Lääkäreissäkin Kelakorvauksen nosto jakaa mielipiteitä.

Hallituksen Kela-korvauspäätös on lääkärien mielestä väärä – Rapauttaa julkista terveydenhuoltoa entistä enemmän

Hallitus aikoo nostaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia 500 miljoonalla seuraavien neljän vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman kympin korvausta per vastaanottokäynti. Päätös jakaa jyrkästi mielipiteitä, eikä ole aivan yksiselitteinen.

www.mediuutiset.fi

 

[Erkka Lapanen]

Hyvää pohdiskelua ja näkökulmia. Jos alle 50 prosenttia kansasta ymmärtää mitä yritystoiminta tarkoittaa, kuinka kovaa kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on tai vaatii säästösyihin vedoten yritystukia alas, voi lopputuloksena olla Orpon hallituksen kaltainen, Suomen taloudellista tilaa kampittava mutta kansan hyväksymä kokoelma päättäjiä. Verojen nettomaksajat kuten yritykset ja keski- ja suurituloiset palkansaajat ovat pitkässä juoksussa ne suurimmat häviäjät. Ja sitä kautta myös kaikki ne jotka valtion, pakon edessä vähentyviä tukia tarvitsevat.

Konkurssit | Amerikkalaisyhtiön piti ostaa Mika Kasasen yritys, mutta toisin kävi. Luova tuho iskee nyt voimalla startup-yrityksiin.

Startup-yritysten konkurssien määrä kääntyi nousuun. Varsinainen koetus on kuitenkin vasta ensi vuosi, jolloin luvassa on suurempi konkurssiaalto, pääomasijoittajat ennustavat.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Ihan mielenkiinnosta, millaisia olivatkaan asiantuntijalausunnot Kela korvausten nostosta? Ainakin Kelan tietojen mukaan 2008 tehty hammashoitojen korvausnosto ei merkittävästi nostanut yksityisen käyttöastetta, mutta valtion menot kyllä kasvoivat. Nyt tilanne on toki erilainen hoitojonojen takia.

Hallituksen perustelu Kelakorvausten lisäämiselle on se, että hyvinvointialueet eivät selviä taakastaan ja hoitojonot on purettava koska nyt joissakin tapauksissa rikotaan jo lakia.

Suuri osa asiantuntijoista piti Orpon hallituksen Kela-linjaa vääränä, osa neutraalina ja osa kannatti sitä. Puoltoja tuli erityisesti suun terveydenhoidon puolelta, koska julkisen puolen resurssit eivät kata terveyden kannalta riittävää hoitoa.

Oma näkemys: Kun ei ole riittävää hintavalvontamekanismia (ymmärrettävistäkin syistä) eikä länsimaista aggressiivisempaa kuluttajanetua ajavaa kilpailuviranomaista, jokainen uusi julkinen Kela-euro ja -sentti voi valua palveluja tuottavien taskuun ilman, että kuluttaja hyötyy juuri mitään.

Oma näkemys: Nykyiset sote-alueet tulee purkaa, mutta tämä on pakko tehdä ajan kanssa. 5-8 aluetta ja sitä ennen 50 kuntaa, jotta perustuslakia ei tarvitse muuttaa. Hyvin vaikea rasti, mutta pakollinen. Tässä vaiheessa viimeistään alueilla tulisi olla myös verotusoikeus ja siten vastuu omista kuluistaan.

 

[Kilgore Trout]

Valtosta koijattiin:

Venäläiset huijasivat ulkoministeri Valtosta – näin hän kommentoi

Keskustelu on julkaistu Youtubessa, missä se on dubattu venäjäksi.

www.is.fi

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) on joutunut venäläisten huijareiden uhriksi. Asialla ovat kuuluisat venäläiset huijarit Vovan ja Lexus, oikeilta nimiltään Vladimir Kuznetsov ja Aleksei Stoljarov, jotka ovat saaneet Valtosen videopuheluun esiintymällä Länsi-Afrikan talousyhteisön edustajina.

Keskustelu on julkaistu YouTubessa, missä se on dubattu venäjäksi.

 

[Erkka Lapanen]

Keskustelu on julkaistu YouTubessa, missä se on dubattu venäjäksi.

Toivottavasti v****t katselevat sankoin joukoin tuota haastattelua.
(Sensuvoin itseäni. Saa nähdä viittääkö).

 

[Boogey]

Hallituksen perustelu Kelakorvausten lisäämiselle on se, että hyvinvointialueet eivät selviä taakastaan ja hoitojonot on purettava koska nyt joissakin tapauksissa rikotaan jo lakia.

Suuri osa asiantuntijoista piti Orpon hallituksen Kela-linjaa vääränä, osa neutraalina ja osa kannatti sitä. Puoltoja tuli erityisesti suun terveydenhoidon puolelta, koska julkisen puolen resurssit eivät kata terveyden kannalta riittävää hoitoa.

Oma näkemys: Kun ei ole riittävää hintavalvontamekanismia (ymmärrettävistäkin syistä) eikä länsimaista aggressiivisempaa kuluttajanetua ajavaa kilpailuviranomaista, jokainen uusi julkinen Kela-euro ja -sentti voi valua palveluja tuottavien taskuun ilman, että kuluttaja hyötyy juuri mitään.

Oma näkemys: Nykyiset sote-alueet tulee purkaa, mutta tämä on pakko tehdä ajan kanssa. 5-8 aluetta ja sitä ennen 50 kuntaa, jotta perustuslakia ei tarvitse muuttaa. Hyvin vaikea rasti, mutta pakollinen. Tässä vaiheessa viimeistään alueilla tulisi olla myös verotusoikeus ja siten vastuu omista kuluistaan.

Hyvä kiteytyts, pitkälti samoilla linjoilla itsekin.

Oma näkemys:
Vaikka sote malli on huono, näen sen itse kuitenkin tärkeänä välivaiheena sen takia että yleensäkin päästiin eteenpäin. Vähän samaa kuin työmarkkinatoimenpiteissä, joskus niitä huonojakin pitää lyödä pöytään että isossa kuvassa asiat etenee.

Jos tämän hallituksen toimesta vielä vatkattaisiin sitä, millainen koko sote ratkaisun iso kuva on, otettaisiin jälleen lisävuosia velkaa tämän rakenneuudistuksen ratkaisussa. Yksi kierros selvityksiä (koska edellinen malli olisi taas kuopattu) olisi tarjonnut taas paikallaanpysymistä X vuotta, eli käytännössä taaksepäin menoa.

Tuohon pienempään aluemäärään ja verotusoikeuteen se nähdäkseni väkisin menee, kipuilun kautta mutta pakon edessä. Ajan kanssa.

 

[Kilgore Trout]

Toivottavasti v****t katselevat sankoin joukoin tuota haastattelua.
(Sensuvoin itseäni. Saa nähdä viittääkö).

Asialinjallahan Valtonen tuossa puhuu ainakin IS:n jutun mukaan, ei puhu sivu suunsa. Joten sopii sitä katsella.

 

[Barnes]

Hyvää pohdiskelua ja näkökulmia. Jos alle 50 prosenttia kansasta ymmärtää mitä yritystoiminta tarkoittaa, kuinka kovaa kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on tai vaatii säästösyihin vedoten yritystukia alas, voi lopputuloksena olla Orpon hallituksen kaltainen, Suomen taloudellista tilaa kampittava mutta kansan hyväksymä kokoelma päättäjiä.

Etkös sinä ole about näkyvin maataloustukien vastustaja palstalla? Kumma juttu että yritystuet ovatkin sitten aivan toinen tarina. Toki sopii hyvin suomalaisten puolueiden linjaan, jossa jokaisella on oma demarikohteensa.

 

[Erkka Lapanen]

Etkös sinä ole about näkyvin maataloustukien vastustaja palstalla? Kumma juttu että yritystuet ovatkin sitten aivan toinen tarina.

Vastustan tukia, joilla ylläpidetään tappiollista liiketoimintaa tai ansaitsematonta elintasoa. Kaikki maatalouden tukeminen ei ole turhaa mutta siihen käytetään aivan liikaa verovaroja ja sen varjolla tukahdutetaan kannattavaa toimintaa toisaalla. Esimerkiksi tuotekehityksen tukeminen on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin kun se on väliaikaista, sitä voitaisiin kutsua ihan hyvin myös investoimiseksi. Se maksaa itsensä takaisin ja sellaista tukemista kannatan.

 

[Vaughan]

Tavoitteena lienee järjestelmän romauttaminen, mikä näkyy myös siinä, että säästöpuheet osoittautuivat bluffiksi.

Miksi Soten rahat eivät riitä

www.soininvaara.fi

Soininvaara jälleen asian ytimessä! Tosin ei hän sentään syytä Kokoomusta pyrkimyksestä romuttaa järjestelmä tietoisesti...

Sen sijaan Kokoomuksen synti on ollut vastustaa maakuntaveroa, vaikka se olisi tasan ainoa tapa saada mikään kuntarajat ylittävä järjestelmä toimimaan. Hallinnon peruslähtökohta on että, sen joka päättää sisällöstä, pitää päättää myös rahoituksesta - eli vaihtoehtoja on tasan kaksi: kuntapohjainen järjestelmä kunnallisverolla tai kuntarajat ylittävää "maakuntamalli" verotusoikeudella

Kataisen hallitus viritteli kuntauudistukseen perustuvaa mallia, mutta Keskustan jyrkkä vastustus sai myös demarit panikoimaan, ja hylkäämään silloisen virityksen. Harmi, koska Keskustan ollessa ulkona, se olisi voinut onnistua.

Sipilän hallitus loi Keskustan suureksi riemuksi maakuntamallin, jonka peruja nykyinen kökköversio on, tosin ilman perustuslain vastaisia elementtejä - ja onneksi myös ilman Kokoomuksen ajamaa kilpailua vääristävää ja kustannuksia kasvattavaa ns. "valinnanvapautta" (lisätiedot viimemainitusta Elina Valtoselta).

Nykyinen malli on siis kaikkien mielestä huono, ja vaatii parantamista. Uudistuksen pääarkkitehdin Keskustan mielestä ainoa ongelma lienee se, että veronmaksajien rahaa ei ole tulossa tarpeeksi sen haluamille maakunnille - lähes jokainen kepun ulkopuolella ymmärtänee, miksi se on mahdotonta? Mutta kaikilla muilla puolueilla on ainakin aiempien näkemystensä perusteella valmiuksia myös oikeisiin korjauksiin (persuista en ole varma - puolue on ollut yllättävän hiljaa sote-asioista...)

Nykyinen tilanne ajaa hallituksen ja sotealueet (eli maakunnat) vastakkain. Hallitus ilmeisesti odottaa, että alueet tekevät itse vaadittavat menoleikkaukset, mutta alueet aikovat aivan varmasti vaatia lisää rahoitusta hallitukselta. Soninvaaran lanseeraaman käsitteen "mankumismalli" mukaan, alueet eivät varmasti aio suostua leikkauksiin mankumatta, vaan hallituksella on edessään tiukka vääntö. Lisäksi tullaan varmasti näkemään tilanteita, joissa jokin tietty alue ilmoittaa, että se ei pysty toteuttamaan edes lakisääteisiä palveluita ilman lisärahoitusta, ja samalla kyseiseltä alueelta kotoisin oleva hallituspuolueen edustaja joutuu puolustamaan päätöksiä olla myöntämättä lisärahaa. Mielenkiintoista nähdä pysyvätkö hallituksen rivit suorina, vai alkavatko edustajat vaatia lisärahaa juuri omalle kotiseudulleen (=äänestäjäkunnalleen)...

Selkeä kehityksen paikka olisi siis myös ns. maakuntaverossa. Se siirtäisi vastuun alueille itselleen - lisäätkö menoja verottamalla enemmän vai leikkaatko palveluita? Verotuksen ei tarvitsisi edes kattaa 100 % sote-menoista, vaan valtio voi rahoittaa alueita tietyn pohjasumman verran, kuten nyt tapahtuu kuntaosuuksien kautta (pääpainon pitää toki olla maakuntaverolla). Maakuntavero kuitenkin pakkottaa paikalliset sote-päättäjät tekemään tietoisia ratkaisuja sote-menojen ja verotuksen oikean tason suhteen.

Pahoin pelkään, että Kokoomus vastustaa maakuntaveroa ideologisista syistä. Jolloin korjauskeinoista on yksi tehokkaimmista pois pelistä...

Lisäksi on pakko mainita lääkärien koulutusmäärät. Kerrankin olisi hyvä mahdollisuus hyökätä yksittäistä ammattiliittoa vastaan hyvin selkein loogisin perustein, mutta kumman hiljaa porvaripuolella ollaan oltu Lääkäriliittoa kohtaan - vaikka AKT tai Paperiliitto muistetaan aina mainita ahneiden ammattiliittojen kohdalla? Kuitenkin Lääkäriliitto on onnistunut jäsentensä ansiotason kohottamisessa (pääosin veronmaksajien kustannuksella) varmasti paremmin kuin yksikään SAK:n jäsenjärjestö. Voisiko syynä olla lääkäriäänestäjät?

Lääkäriliitto itse on vihdoin varovaisesti raottanut porttia lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen kasvattamiseksi, mutta ei tarvitse mennä kuin edelliselle vuosikymmenelle, kun se virallisesti vielä vaati lääkärien koulutusmäärien alentamista! Tästä hyvästä Heikki Pursiainen (nykyään kok) innostui kutsumaan lääkäriliittoa "rikkaiden kartelliksi köyhiä vastaan".

Lääkärien koulutusmäärien lisääminen on tosin hidas sopeutuskeino, mutta jos asiaan olisi tartuttu esim. 2016 - jolloin Pursiainen lausui kommenttinsa - meillä olisi jo nyt satoja tuoreita lääkäreitä nykyistä enemmän ilman tarvetta maksaa törkeitä ylihintoja vuokrafirmoille. Toivottavasti nykyinen hallitus tarttuu toimeen, jotta 2030-luvulla tilanne olisi parempi...

 

[Cobol]

Kokoomuksen kannasta mahdolliseen maakuntaveroon pari sanaa. Sitä käsitellään yllä ja kun asiasta jotain tiedän, tuodaanpa tietoa esille. Kokoomus ei vastusta maakuntaveromallia sinänsä. Mutta vastustaa asiantuntijapohjalta teetettyjen arvioiden perusteella verotuksen kiristämistä.

Kyse on siis siitä, että ansiotuloverotus kiristyisi entisestään kun Kokoomus haluaa ko. veroastetta laskea. Kokoomuksessa ei luoteta siihen, että hyvinvointialue verottaisi alueellaan terveydenhoitopalveluita riittävän kattavasti vaan kääntyisi valtion puoleen, jonka olisi maksettava viime kädessä kustannukset.

Kokoomuksen kanta voisi olla toinen jos asiantuntijat olisivat kannattaneet maakuntaveroa. Heidän näkemyksensähän oli, että veroa ei tarvita.

Oma näkemykseni on jo ylempänä eli kun sote-alueiden ja kuntien määrä saadaan oikeaksi, maakuntavero on varmasti järkevä. Nyt tilanne on epäterve enkä oikein näe, miksi pitäisi suostua keskustavasemmistolaisen hallintohäkkyrän ruokkimiseen.

 

[Mojo]

Tuossa maltillisempi kirjoitus sosiaaliturvan ja -etuuksien säästöistä turhan öyhöttämisen sijaan. Varojen yli elämisenkin on loputtava jossain vaiheessa ja tässähän muutenkin korjataan edellisten hallitusten tekemiä virheitä. Joskus totuus sattuu, mutta sekin askel on otettava, mikäli haluamme paremman tulevaisuuden.

Pääkirjoitus: Purra lateli eduskunnassa ikäviä totuuksia

Sosiaaliturvan ja -etuuksien 212 miljoonan euron nettosäästöt 2024 ei ole hyvinvointivaltion loppu, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

 

[Normandia]

Tuossa maltillisempi kirjoitus sosiaaliturvan ja -etuuksien säästöistä turhan öyhöttämisen sijaan. Varojen yli elämisenkin on loputtava jossain vaiheessa ja tässähän muutenkin korjataan edellisten hallitusten tekemiä virheitä. Joskus totuus sattuu, mutta sekin askel on otettava, mikäli haluamme paremman tulevaisuuden.

Pääkirjoitus: Purra lateli eduskunnassa ikäviä totuuksia

Sosiaaliturvan ja -etuuksien 212 miljoonan euron nettosäästöt 2024 ei ole hyvinvointivaltion loppu, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Miksei yritykset osallistu näihin talkoisiin? Eikö se silloin oli kohtuullista, kun jokainen osapuoli kantaisi vähän kortensa kekoon.

 

[Vatso]

Vastustan tukia, joilla ylläpidetään tappiollista liiketoimintaa tai ansaitsematonta elintasoa. Kaikki maatalouden tukeminen ei ole turhaa mutta siihen käytetään aivan liikaa verovaroja ja sen varjolla tukahdutetaan kannattavaa toimintaa toisaalla. Esimerkiksi tuotekehityksen tukeminen on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin kun se on väliaikaista, sitä voitaisiin kutsua ihan hyvin myös investoimiseksi. Se maksaa itsensä takaisin ja sellaista tukemista kannatan.

Mitä se Orpon hallitus nyt sitten on tehnyt näiden tukien osalta, että täällä jo revitään pelihousuja rikki? Tässä vaikka Kemianteollisuuden näkemys asiasta (TJ Mika Aallon blogista):

"Voi todeta, että onneksi uusi hallitusohjelma antaa paljon eväitä positiiviseen toimintaympäristön kehitykseen. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota puhtaan energian hintaan, työvoiman ja osaajien saatavuuteen, teollisuuden uudistumiseen mm. varmistamalla TKI-rahoituksen nostaminen ja luomalla kansallinen toimintamalli suurien investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Jälkimmäiseen asiaan täsmälääkettä ovat sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut käsittelyajat. Suomeen on suunnitteilla ennennäkemättömän paljon puhtaan energian investointeja, ja hallituksen toimilla – toteutuessaan – isojen investointien saaminen Suomen maaperälle on todennäköisempää. Se toisi paljon työtä, verotuloja ja hyvinvointia."

 

[Zodiac]

Itselläni ainakin hiukan vituttaa katsella näitä kaupungin työntekijöitä kun neljä äijjää suoristaa jotain saatanan kylttiä tuolla. Oikein viimesen päälle loisijoita joista vähintään puolet pitäisi pistää kilometritehtaalle.

 

[aalto]

Tässä kohtaa mun mielestä hallituksen ei pitäisi lähteä rukkaamaan nykyisiä hyvinvointialueita, sillä niiden osalta vuosikymmenten puristus on saatu jollain tavalla vasta käyntiin, joten tuon rakenteen muuttaminen ihan vaan muuttamisen ilosta ennen kuin mitään tuloksia on saatu, on vain tyhmää. Sen sijaan nyt olisi mahdollista tehdä muutoksia niihin rakenteisiin, joissa on selkeää hukkaa ja joita korjaamalla saadaan parannettua koko järjestelmää. Eli jos meillä on yksityisessä terveydenhuollossa tekijöitä ja heillä luppoaikaa ja kun sinne kerran pumpataan yhteisiä verorahoja, niin maksaja voisi vaatia sinne myös tehokkuutta. Laitetaan työterveyshuolto kuntoon siten, ettei noita palveluita tarjoavilla yrityksillä olisi enää kannattavaa istuttaa lääkäreitä (ja muita ammattilaisia) odottelemassa potilaita. Samoin yksityisen terveydenhuollon kela-korvauksiin pitäisi kytkeä tiukat maksurajat, jonka ylittävistä makuista korvausta ei enää liikenisi. Nämä uudistukset eivät rajoittaisi liiketoimintaa, vaan edelleenkin lääkärifirma voisi pyytää mitä lystää itse maksavilta asiakkailta. Valtionapua saavat toimijat sen sijaan joutuisivat myös kantamaan vastuuta veronmaksajille.

 

[Cobol]

Miksei yritykset osallistu näihin talkoisiin? Eikö se silloin oli kohtuullista, kun jokainen osapuoli kantaisi vähän kortensa kekoon.

Jos vakavasti asiasta puhutaan, Suomen tulisi tukea valittua t&k toimintaa, startuppeja, tiettyjä energiamuotoja ja monia muita kehittelyjä tekeviä yrityksiä nykyistä enemmän. Ongelma ei ole määrässä ellei sellaiseksi katsota liian vähäistä tukea. Sisällöstä voidaan keskustella syystäkin, koska meidän tuet eivät aina katso tulevaisuuteen vaan menneisyyteen. Se tekee niistä monin eri tavoin kalliita.

Mutta budjettimielessä tukia joudutaan/päästään lisäämään koska näin toimivat USA, Saksa ja Ranska noin esimerkkeinä. Kilpailuasetelma markkinoilla on aiempaa vääristyneempi ja Suomenkin on tämä ymmärrettävä.

 

[444]

Asialinjallahan Valtonen tuossa puhuu ainakin IS:n jutun mukaan, ei puhu sivu suunsa. Joten sopii sitä katsella.

”Jatkossa katsotaan kalenteria tarkemmin, että ihan jokaiseen huijaukseen ei lähdetä, Valtonen päättää.”
Mun mielestäni ihan varteenotettava linjaus, että merkitään kalenteriin ne palaverit, joissa lähdetään huijauksiin mukaan, ja muulloin sitten ei lähdetä.

 

[Normandia]

Jos vakavasti asiasta puhutaan, Suomen tulisi tukea valittua t&k toimintaa, startuppeja, tiettyjä energiamuotoja ja monia muita kehittelyjä tekeviä yrityksiä nykyistä enemmän. Ongelma ei ole määrässä ellei sellaiseksi katsota liian vähäistä tukea. Sisällöstä voidaan keskustella syystäkin, koska meidän tuet eivät aina katso tulevaisuuteen vaan menneisyyteen. Se tekee niistä monin eri tavoin kalliita.

Mutta budjettimielessä tukia joudutaan/päästään lisäämään koska näin toimivat USA, Saksa ja Ranska noin esimerkkeinä. Kilpailuasetelma markkinoilla on aiempaa vääristyneempi ja Suomenkin on tämä ymmärrettävä.

Tässä ihan hyvä kirjoitus asiasta. Varmasti olisi leikattavia yritystukia tai ainakin sellaisia yritystukia joita edes muokattaisiin.

Valtiovalta tukee yritysten toimintaa vuosittain miljardien eurojen edestä: suorilla yritystuilla ja lukuisilla verotuilla tuhansiin suuntiin. Tukiviidakko kuvaa hyvin nykyistä tilannetta. Mutta ovatko kaikki yritystuet hyödyllisiä yrityksille itselleenkään, saati Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnalle? Onko osa yritystuista jopa haitallisia?

Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.

– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.

– Toisin sanoen pahimmillaan tilanne voi olla se, että samaan aikaan tuemme vihreää- ja digisiirtymää ja tuemme sen hidastamista.

– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.

Suomen pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on pitkälti samaa mieltä.

– Lisäksi turhiksi yritystuiksi voidaan lukea sellaiset, jotka hyödyttävät vain yritystä itseään, eikä tuella ole positiivisia ulkoisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan.

Lainàn mielestä huonoja yritystukia ovat esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys.

Etlan Koski nimeää esimerkiksi huonosta yritystuesta energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen.

Brotheruksen mielestä Business Finlandin eli entisen Tekesin TKI-toiminta kuuluu parhaimpiin tukimuotoihin. Myös Finnveran yksityistä rahoitusta täydentävät tuet aloittaville yrityksille, kasvuyrityksille ja viennin rahoitukseen edistää parhaimmillaan innovaatioiden syntymistä sekä leviämistä.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

 

[Erkka Lapanen]

Mitä se Orpon hallitus nyt sitten on tehnyt näiden tukien osalta, että täällä jo revitään pelihousuja rikki? Tässä vaikka Kemianteollisuuden näkemys asiasta (TJ Mika Aallon blogista):

Hyvältähän nuo alla olevat kuulostaa mutta hyvin epätasaisesti hallitus valitsee ketä tuetaan ja kuka kaadetaan. Mutta tällaista se on kun valtion rooli on suuri. Pitkäjänteisen työn kampittaminen ei ole kenenkään etu. YLE on hyvä esimerkki rahan kaatamisesta roskiin kun poukkoillaan vaalituloksen mukaisesti edestakaisin.

 

[KooMT]

Minä en kannata, että hyvinvointialueuudistuksessa nyt ruvettaisiin nyt alueita muuttamaan kesken kaiken.

Itse olen toiminut pelastustoimessa, jossa iso muutos tehtiin 2003/2004 sen siirtyessä kunnilta alueille. (joillakin oli maakuntaliiton alla esim) Esimerkiksi omalla alueella luottamustoimessa toimivien määrä väheni vuosien varrella ja uudistus antoi joillekkin työntekijöille mahdollisuuden erikoistua, jos entisaikaan pienenkunnan palopäällikön piti olla monen eri osa-alueen taitaja.

Pelastustoimi on tietysti vähän eri asia kuin terveyspuoli, mutta siltikin näkisin että hyötyjä tulee kunhan nyt aikaa pikkusen kuluu. Aluemäärä nyt yksi juttu kuitenkin. Pelastustointakin yritettiin 2010-luvulla muuttaa välillä 5 alueeseen ja välillä oli 11 tai 12 aluetta, mutta 22 säilyi. Nyt toki 21 kun Jokilaaksot yhdistettiin Oulun kanssa yhteen kun piti saada samat alueet sote/terveyspuolen kanssa, ettei ensihoitopalveluita tarvitse kilpailuttaa kun ollaan samassa organisaatiossa. (Noh Keski-Uuttamaata ei jaettu silti Vantaan-Keravaksi ja muuksi Keski-Uudeksimaaksi)

Puhutaan myös noista lääkäreistä. Mieluusti pohtisin, että mikä se lääkärien toimenkuva on ja mikä se on tulevaisuudessa. Esimerkiksi taannoin oli keskustelua kun apteekkien lääkkeenvaihto-oikeuksista ja ihan yksinkertaisista asioista niihin liittyen pitää soittaa lääkärille. Ja voisiko sairaanhoitajille antaa vielä jotain tehtäviä, mitä nyt voi tehdä vain lääkäri.

 

[Normandia]

Hyvä että puututaan. Hinnat pitää olla selkeästi esillä yksityisellä terveyspuolella. Hyvä että koitetaan selkeyttää, mihin asiakas valittaa jos tarvii valittaa saamastaan hoidosta. Hyvä että näistä asioista tullaan laatimaan ohjeistus kuluttaja-asiamiehen toimesta, joka sitten lähetetään hoitoalan järjestöille.

Mitä lääkäriaika maksaa? Muun muassa tämä tieto löytyy yksityisten terveyspalveluiden verkkosivuilta jatkossa huomattavasti helpommin. Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta sitoutuneet kertomaan verkkosivuillaan varattavan palvelun olennaiset tiedot, kuten hinnan, selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei yksityisten terveyspalveluiden verkkoajanvarauksessa aina anneta kaikkia kuluttajansuojalain vaatimia tietoja, kuten palvelun hintaa. Kuluttaja-asiamiehen valvontatoimien kohteena olleet kolme suurinta terveysalan toimijaa Suomen Terveystalo Oy, Mehiläinen Oy ja Pihlajalinna Oyj ovat kaikki luvanneet toteuttaa verkkosivuillaan kuluttaja-asiamiehen vaatimat muutokset.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että terveyspalveluyritykset kertovat varattavan palvelun hinnan tai hinnan määräytymisen perusteet (esimerkiksi €/tunti) verkkoajanvarausprosessissaan selkeästi ja oikea-aikaisesti. Jos ajanvarauksessa edellytetään vahvaa sähköistä tunnistautumista, on tieto palvelun hinnasta annettava ennen tätä.

Yksityisellä terveydenhuoltoalalla on yleistä, että asiantuntijat työskentelevät joko työsuhteessa terveyspalveluyritykseen tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Jos asiantuntijan asemalla on vaikutusta kuluttajan asemaan, kuluttajan on tärkeä saada tästä tieto. Tällainen vaikutus voisi olla esimerkiksi se, että kuluttaja ei voisikaan tehdä ongelmatilanteessa reklamaatiota suoraan terveyspalveluyritykselle asioituaan itsenäisen ammatinharjoittajan kanssa.

Vaikka valvonnan kohteena oli vain kolme yritystä, kuluttaja-asiamies on havainnut samoja tiedonannon puutteita laajemminkin yksityisellä terveyspalvelualalla. Tästä syystä kuluttaja-asiamies tulee laatimaan koko alalle keväällä 2023 ohjeistusta valvonta-asioissa käsitellyistä kysymyksistä. Ohjeistus tullaan lähettämään alan järjestöille.

Kuluttaja-asiamies vaati terveysjättejä kertomaan palveluiden hinnat avoimesti

Mitä lääkäriaika maksaa? Muun muassa tämä tieto löytyy yksityisten terveyspalveluiden verkkosivuilta jatkossa huomattavasti helpommin. Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kuluttaja-asiamiehen…

www.kkv.fi

 

[knttrtknkn1]

Ensiasunnon verovapaus poistuu vuodenvaihteessa – voi kiihdyttää asuntokauppaa, arvioi ekonomisti

Hallitus esittää ensiasunnon ostajia koskevan varainsiirtoverovapauden poistamista.

yle.fi

Tämä hallitus ei ihan kauheasti nuoria ajattele. Eipä se kyllä ajattele oikein mitään muuta kuin sitä että talous laitetaan kuntoon sillä tavalla että rikkaimpien ei tarvitse talkoisiin osallistua.