Suomessa, varsinkin merkittävällä teollisuuden alalla jossa itse toimin, johtavissa asemissa on useimmiten insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Yleensä heidän strateginen pelisilmä ja osaaminen on hyvin heikkoa, jolloin se johtaminen on usein kuvailemasi kaltaista: kustannussäästöt ovat ainoa keino luoda "arvoa". Ihan pahimmillaan se voi olla tuota, että vängätään jostain 100 eurosta jonkun palkasta, ja kun saadaan pidettyä se alemmalla tasolla, niin tunnetaan kuinka taas on tehty firmalle rahaa. Kolikon toinen puoli on sitten se, että väkisin tehdään diilejä joissa esimerkiksi ei ole riskejä diskontattu projektin arvoon, ja projektit epäonnistuvat arvon luonnissa. Suomalaiset pörssiyritykset ovat täynnä tälläisiä insinöörejä merkittävissä johtotehtävissä, joilla ei ole todellisia edellytyksiä sellaisiin liiketaloudellisiin johtotehtäviin. Onneksi suomalainen insinööriosaaminen on edelleen korkealla tasolla, joka paikkaa huonoa johtamista.
Ja hallitusketjuun kun liittyy voimakkaasti tulot ja verorahat, niin samalla voi sanoa, että julkisella puolella usein johdossa on ihmisiä joilla ei ole juurikaan annettavaa siihen pestiin. Työkokemusta ja palvelusvuosia pidetään jonain ylimaallisena tekijänä myös erilaisiin esimies- ja johtovirkoihin. Huono johtaminen julkisella puolella tulee kalliiksi yhteiskunnalle, aivan kuten mainitsemasi pointti yrityksistä, jossa huono johtaminen näkyy lopulta aina heikompina verotuloina tavalla tai toisella.