Tämä liittyy tiettyihin "saavutettuihin etuihin" eli ns. perinteiseen vammaisuuteen nojautuvat järjestöt näkevät oman asemansa liudentuvan, jos kehitysvammaiset, autistit, aivovammaiset eli usein fyysisesti toimintakykyiset "pääsisivät" kokonaan vammaisoikeuksien piiriin, mikä siis on se erittäin rationaalinen ja pitkään tavoiteltu tilanne. Tästä järjevyydestä ei siis ole kahta sanaa ja ilmeisesti tämä viime hetken hätäjarrutus liittyy lähinnä säästösyihin.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Marc Crawford irtisanoutui mielenterveyssyistä Sveitsin huippuseurastaLue lisää »
-
Ilves nostaa kuusi uutta jäsentä seuran kiekkolegendojen joukkoonLue lisää »
-
Jerry Turkulainen sai huonoja uutisia – Sveitsin pistepörssin kärkinimen kausi päättyi loukkaantumiseenLue lisää »
-
JYP värväsi Daniel TorgerssoninLue lisää »
-
U20 MM-päiväraportti: Kanadan tahmeat otteet jatkuivat, Tšekki ja Ruotsi selvisivät loppukireistä säikähdykselläLue lisää »
-
Kivikova Rimpinen johdatti Nuoret Leijonat tärkeään voittoon YhdysvalloistaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 645 199
- 18 912
Ilmeisesti liittyy säästösyihin. Valtiovarainministeriön mukaan viime kaudella uudistukseen varattu rahoitus ei riitä. Ministeriö varautui siihen, että menot olisivat vuosittain 100 miljoonaa euroa suunniteltua suuremmat. Kun 100 miljoonan euron ylimääräinen kehysvaraus huomioidaan, vammaispalveluiden kustannusten odotettiin kasvavan 36 miljoonan euron sijaan 136 miljoonaa euroa vuonna 2027.
4
444
Aina voi myös kurkata, jos sinne pakastimen ylälokeroon olisi jäänyt muutama rulla puolison tienaamia (ja varmasti verottajalle ilmoitettuja) seteleitä. Ja jos ei löydy, niin sitten vaan appivanhemmilta rahaa hakemaan. Ei tää oo niin vaikeeta hei.
Bruttopalkkako tässä sitten pysyi samana? Vai tullaanko tässä nyt kuitenkin lopulta kysymykseen, että miksi jenkkiläisillä yrityksillä on varaa maksaa paljon parempia palkkoja kuin suomalaisilla?
Kyllä bruttopalkkakin nousi, mutta prosentuaalisesti dramaattisin ero nettopalkassa verotuksen vuoksi. Kyllähän Suomessakin yritys maksaa työntekijästä paljon, mutta osa veroista on piilotettu palkansaajalta työnantajan puolelle. Tämä vähentää työntekijän ansaitsemaa "bruttopalkkaa", vaikka sinänsä typerä puhua bruttopalkasta, kun työnantaja on jo vähentänyt siitä palkasta maksuja valtiolle. Jos minä tienaisin 5000 euroa "bruttona", ja saisin nettona jotain reilu 3000 euroa, niin työnantaja maksaa minusta ehkä noin 7000 euroa. Tuo 7000 euroa olisi siis todellinen bruttopalkkani, josta saan itselleni reilu 3000 euroa.
Tässä tullaan taas (lähinnä) TyELiin, joka toki on merkittävä kulu työnantajalle, mutta taas työntekijäpuolella tämän maksamattajättäminen on lähinnä omaan jalkaan ampumista, joka toki jenkeissä onnistuu ja tukee myös hyvin tätä ajatusmallia että halutaan tietyssä kohdassa maksimoida itselle saatu raha, ilman mitään valmistautumista tulevaan. Toki se, että jenkeissä eläke maksetaan itse itselleen lienee jossain määrin reilumpi tapa kuin Suomen nykymalli, jossa suuret ikäluokat tekivät itselleen edulliset laskelmat mutta unohtivat tehdä lapset maksamaan koko homman.
Niin, jos sen rahan mitä palkasta menee eläkemaksuihin, sekä työnantajan että tekijän puolelta, laittaisi itse indeksirahastoon koko työuran ajaksi, niin kyllä rikkaana viettäisi eläkepäiviä. Nykyisillä nuorilla aikuisillahan eläkemaksujen tuotto taitaa olla negatiivinen, eli ei saa edes omiaan takaisin. Jonkin sortin pyramidihuijaus kyseessä, joka pysyy pystyssä ainoastaan sen vuoksi, kun valtio voi aina pakottaa ihmiset ja yritykset maksamaan enemmän.
Edelleen palataan tähän perusasetelmaan, että erilaisia säästöohjelmia (=sopeutusta) pitää tehdä (=se on välttämätöntä). Myös rakenneuudistuksia (=uudistuksia, jotka asettavat tulevaisuudessa tilanteen pysyvästi paremmalle uralle) täytyy tehdä.
Nämä eivät ole mielipideasioita vaan tylyjä faktoja. Viime hallitus olisi voinut nimenomaan rakenneuudistuksien puolella tehdä parempaa työtä, mutta muutoin useampi aikaisempikin hallitus olisi voinut tehdä parempaa työtä. Kun vaikeita asioita joudutaan pakon edessä tekemään niin silloin pitäisi pyrkiä (huom. pyrkiä, ei välttämättä päästä) laajaan konsensukseen. Nyt emme pääse minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen, koska meillä on vuorotellen eri kokoonpanossa hallituksia, jotka ajavat yksipuolista näkemystä. Oikeisto ajaa kahden suuren asiaa: yrittäjien ja hyvätuloisten. Vasemmisto ajaa liittojen ja työntekijöiden asiaa ja keskusta vielä erikseen ajaa erityisesti maaseudun asioita.
Tähän mennessä piraattipuolue on ainoa, jolta on löytynyt kohta kohdalta sellainen leikkausehdotus, jossa käydään nimenomaan prioriteettijärjestyksessä kuluja läpi. Säästöjä näistä. Ilmeisesti tosiasiallinen makropolitiikka on kuitenkin sitä, että käytännössä säästöjen on tultava isoista puroista, jotta niitä alkaa syntyy. Yhteiskuntarauhan kannalta olisi todella tärkeää, että työnantajat antaisivat nyt edes jotain AY-liikkeelle, koska näin epätasapainoinen sopeutus ei lupaa hyvää kellekään. Nyt pitäisi vielä kerran istua alas ja löytää sellaisia tekemisen tapoja, jotka saisivat suuremman konsensuksen taakseen.
Nämä eivät ole mielipideasioita vaan tylyjä faktoja. Viime hallitus olisi voinut nimenomaan rakenneuudistuksien puolella tehdä parempaa työtä, mutta muutoin useampi aikaisempikin hallitus olisi voinut tehdä parempaa työtä. Kun vaikeita asioita joudutaan pakon edessä tekemään niin silloin pitäisi pyrkiä (huom. pyrkiä, ei välttämättä päästä) laajaan konsensukseen. Nyt emme pääse minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen, koska meillä on vuorotellen eri kokoonpanossa hallituksia, jotka ajavat yksipuolista näkemystä. Oikeisto ajaa kahden suuren asiaa: yrittäjien ja hyvätuloisten. Vasemmisto ajaa liittojen ja työntekijöiden asiaa ja keskusta vielä erikseen ajaa erityisesti maaseudun asioita.
Tähän mennessä piraattipuolue on ainoa, jolta on löytynyt kohta kohdalta sellainen leikkausehdotus, jossa käydään nimenomaan prioriteettijärjestyksessä kuluja läpi. Säästöjä näistä. Ilmeisesti tosiasiallinen makropolitiikka on kuitenkin sitä, että käytännössä säästöjen on tultava isoista puroista, jotta niitä alkaa syntyy. Yhteiskuntarauhan kannalta olisi todella tärkeää, että työnantajat antaisivat nyt edes jotain AY-liikkeelle, koska näin epätasapainoinen sopeutus ei lupaa hyvää kellekään. Nyt pitäisi vielä kerran istua alas ja löytää sellaisia tekemisen tapoja, jotka saisivat suuremman konsensuksen taakseen.
Eikö oikeistolainen politiikkakin aja tätä mallia? Jonkunhan ne matalapalkka-alojen työtkin on tehtävä, joista toiset käärivät sitten voitot. Ei se duunarin ehtojen heikentäminen köyhyydestä poispääsyyn auta millään muotoa.
Jos joku saa vaikka tukia 1400€/kk ja töissä tienaa 1700€/kk, mutta töissäkäynnin kustannukset ovat esimerkiksi 200€/kk, niin töissä käymällä tulosi kasvavat 100€/kk. Noissa tuloluokissa tulot menevät kokolailla elämiseen, joten se lisäsatanen ei muuta elämää juuri millään muotoa. Ehkä voit hieman parempaa ruokaa syödä joskus ja saat ostettua suoratoistopalvelun, mutta silti olet ”köyhä”.
Sama toiseen suuntaan, tuista napsastaan satanen pois, niin sitten syöt vähän huonommin, etkä hommaa viihdepalveluita, mutta ”köyhä” olet silti.
Samanlaista höpöhöpö-puhetta on, että matalammalla palkkatasolla työskentely johtaisi jatkossa suurempiin tuloihin. Ihannetilanteessahan jokaisen työura olisi nousujohteinen osaamisen ja palkkakehityksen suhteen. Paljon vain on työpaikkoja, joissa palkat menevät taulukon mukaan ja palkankorotukset ovat euroja kuukausitasolla, näitäkin tulee yleensä vain silloin, kun liitto on ne vääntämisen jälkeen saanut neuvoteltua.
Vaikea kuvitella, että esimerkiksi paljon puhutut lähihoitajat tulotasoaan merkittävästi nostaisivat. Tokihan aina voi muuttaa paremman liksan perässä, mutta suuremmissa kaupungeissa asumiskustannukset syövät tämän hyödyn.
Ja aina voi saivarella, että voi opiskella itselleen parempipalkkaisen ammatin. Tähän ihan jokaisella ei kuitenkaan ole fyysistä tai älyllistä kapasiteettia, tai oppilaitosta järkevän matkan päästä kotoa. Taloudellisestikin tämä on haastavaa, varsinkin nyt kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Ja jokaisessa työpaikassa ei voi opiskella töiden ohessa.
Ei se oikeistopolitiikka ole täällä auttamassa ihmisiä pois köyhyydestä, kannustinloukkujen purkamiseen se voi tähdätä, mutta vähävaraiset pysyvät vähävaraisina, vaikka heidät matalapalkkatöihin työnnetään.
Ja ei, en itse kannata vastikkeetonta rahansaantia valtiolta, mutta ymmärrän senkin, ettei se köyhyys ole valintakysymys, vaan siihen johtavat syyt ovat moninaiset.
Tämä varmasti pitää paikkansa!
Mutta erittäin usein työmarkkinoilla asia menee niin, että saadakseen esim. 2000€/kk työpaikan, pitää ensin mennä 1700€/kk työpaikkaan. Ja jos ei mene, niin ei koskaan saa sitä 2K€/kk paikkaa...
Asialle on myös looginen ja oikeudenmukainen peruste: jos organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä yhtään sopivia ja päteviä ihmisiä niissä 1700€/kk tehtävissä, ja sitten avautuu mainitunlainen 2000€/kk paikka, niin erittäin suurella todennäköisyydellä siihen nousee joku sellainen, joka tällä hetkellä tekee niitä 1700€/kk tehtäviä. Sitten se varsinainen ulkoiseen hakuun tuleva paikka onkin vain siihen "tyhjäksi" jääneeseen 1700€/kk tehtävään.
Ja olisihan se väärin, jos joku ulkopuolelta tuleva työnhakija ohittaisi päteviä sisäisiä hakijoita. Siksi monelle työttömälle työnhakijalle tärkeintä olisi ensin päästä sisälle työelämään, jotta voi sitten hakea parempia paikkoja - joko samalta työnantajalta tai eri..
Siten sama pätee myös tilanteissa, joissa sitä 2000€/kk tehtävää hakee henkilö A, joka on kokoaikaisesti työtön ja henkilö B, joka tekee koko ajan samankaltaista työtä pienemmällä palkalla jossain muualla. Suurin osa työnantajissa preferoi henkilöä B, joka on koko ajan töissä...
Työura on polku, jolla on vaikea tehdä "hyppäyksiä". Useimmiten eteneminen tapahtuu jokun loogisen järjestyksen mukaan, vaikkakaan ei aina kaavamaisen tasaisesti. Lisäksi työvoimaviranomaisilla ei ole juurikaan keinoja auttaa ihmisiä "hyppimään" urallaan, vaikka sitä usein toivotaankin - ja se olisi myös väärin pienipalkkaisessa työssä olevia kohtaan, jos toiset etenisivät heidän ohi...
Mahdolliset "hypyt" ja "ohitukset" tapahtuvat lähinnä koulutuksen tai muun vastaavan uskottavan aiemman näytön perusteella. Näyttöä arvioi vain ja ainoastaan rekrytoiva työnantaja...
Tuon palkkaluokan tehtäviä pystyy usein tekemään kuka tahansa. Niihin nousee kuka nousee, vaikka se välivuotta pitävä ylioppilas, jolla ei ole minkäänlaista aikaisempaa työkokemusta.
Tämä on juuri mainitsemani ihannetilanne, paljon on vain työpaikkoja, joissa työurasi koko palkkakehitys on sen varassa mitä liitot saavat neuvoteltua korotuksia. Ei kaikki työnantajat ole sellaisia, jotka nostavat palkkaasi sen mukaan kuinka ahkera olet. Miksi työantaja maksaisi ahkeruudestasi enemmän, kun teet enemmän töitä samalla palkalla?
Jokainen työnantaja ei kuitenkaan ole hyväntekijä. Tämä korostuu varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joissa valinnanvaraa ei ole. Jos kylän ainut metallipaja maksaa sinulle summan X ja seuraava vastaava työpaikka sijaitsee esimerkiksi 70 kilometrin päässä, niin harva hitsari sinne alkaa kulkea, vaikka palkka nousisikin euron tai kaksi tunnilta.
Varsinkin tuotannollisissa laitoksissa palkka on määritelty jo valmiiksi ja etenet taulukon mukaan, joka perustuu ”osaamiseesi”. Eli kehityskeskusteluissa työnantaja sitten päättää oletko ansainnut 19 sentin(kuvitteellinen summa) palkankorotuksen kehittyessäsi työssäsi.
Siitä olen samaa mieltä, että jostain työura on aloitettava ja ideaalitapauksissa pääset nostamaan tulotasoasi kehittymisesi myötä, mutta on myös paikkoja, joissa palkankorotuksesi on senttejä huolimatta kehityksestäsi ja ahkeruudestasi. Kyllä se duunari vain usein on työnantajan armoilla, varsinkin paikoissa, joissa työvoima on helppo korvata uudella.
Jos joku ei viitsi kulkea 70 km tai muuttaa pois, hän joutuu tyytymään siihen, mitä pieni työnantaja pystyy maksamaan.
Suomessahan maksetaan reippaalla kädellä alimpia palkkoja vrt OECD-maat. Selvästi keskimääräistä enemmän. Kun myös verotus on varsin matalaa jossain 2 000 euron palkoilla, ongelma ei ole alimmissa palkoissa vähän koulutetuille.
Itse asiassa meillä tuet yltävät kaikkine lisineen tasolle, jossa työn tekeminen on epämielekästä lyhytaikaisesti omaa ansiotasoaan tarkastellen. Mikä toki on virhe jo keskipitkällä aikavälillä.
Koska matalia palkkoja verotetaan vähän ja koska palkat itsessään ovat keskimäärin verrokkimaita korkeammalla, on syytä tarkastella tukia työnteon saamiseksi kannattavammaksi.
Usein suotuisaan palkkakehitykseen tulisi olla valmis tekemään myös osittain epämiellyttäviä päätöksiä, kuten pidempiä työmatkoja tai asuinpaikan vaihtoa. Jos haluat olla koko työurasi pikkukylässä samassa työpaikassa, niin palkka saattaa tosiaan nousta aina vain taulukon verran. Vaihtamalla muualle tässäkin esimerkissäsi palkka nousisi yli kolmellasataa kuukaudessa. Ehkä hitsari voisi pohtia vaihtoehtoja, millä tavalla homman voisi saada pitkässä juoksussa kannattavaksi.
Tämä ei mielestäni ole oikeistopolitiikkaa vaan ihan työmarkkinoiden dynamiikkaa.
Tarkoitin, että ei siinä tulotaso nouse juurikaan, kun enemmän saatava palkka menee matkakuluihin. Tähän vielä päälle kulkemisen vaiva, niin sitä jää mieluummin sinne pienempi palkkaiseen työhön.
Keskusteluissa ei myöskään usein huomioida auton arvonalenemaa ja lisääntyviä korjauskustannuksia, kun kilometrejä tulisi työmatka-ajossa kuitenkin melko runsaasti.
Toinen vaihtoehto on sitten kulkea julkisilla, esim. 1,5h suuntaansa, joka sitten lisää päivän pituutta 3h.
Täällä saadaan töihinkulkeminen kuullostamaan niin kovin helpolta. Sitä voi jokainen sitten huomenna ajaa 70 kilometrin lenkin ennen töihinmenoa ja hihnalla pitää olla klo 6.00.
Edit. Toinen ratkaisu on sitten lähemmäs parempaa palkkatasoa muuttaminen. Sekin käy vain pakkaamalla tavarat autoon ja muuttamalla.
Tämä on myös työnantajien etu, että löytyy tekijöitä pienten paikkakuntien työpaikkoihin, eikä jokainen lähde kilpailuttamaan palkkaansa muualle. Lisäksi tuttu ja turvallinen työyhteisö työkavereineen voi olla parempi vaihtoehto, kuin sadan euron lisätienestin tienaaminen ja pitkien matkojen kulkeminen.
Mutta se on eri asia! Pystyy tekemään kuka tahansa, mutta työntantaja ei koskaan tee työsopimusta kenen tahansa kanssa. Hän ottaa aina omasta näkökulmastaan sopivimman. Ratkaiseva tekjiä voi olla hyvinkin pieni...
Kuten sanoin, työntantaja ei koskaan tee työsopimusta kenen tahansa kanssa. Hän ottaa aina omasta näkökulmastaan sopivimman. Ratkaiseva tekjiä voi olla hyvinkin pieni - kuten se, että on edes vähän aiempaa kokemusta verrattuna siihen, että ei ole ollenkaan kokemusta.
Tekemällä lähes mitä tahansa parantaa omia mahdollisuuksiaan verrattuna siihen, että ei tee mitään. Ne jotka eivät tee mitään, ovat aina takamatkalla verrrattuna niihin, jotka tekevät edes jotain, vaikka sitten pienimmällä laillisella palkalla ja huonoimmilla laillisilla ehdoilla...
Siksi työelämä on polku, jolla täytyy ottaa ensin yksi askel, jotta voi ottaa sen jälkeen toisen.
Joillekin ne pienipalkkaiset työt aina kuitenkin lankeavat. Oikeisto pyrkii siihen, että pienipalkkaisia töitä olisi mahdollisimman paljon. Siihen perustuu esimerkiksi suurelta osin halu haalia tänne maahanmuuttajia, koska mitä vähemmän on tekijöitä, sitä enemmän heistä joutuu kilpailemaan palkalla.
Siksi on kummallista lukea vuodatuksia, kuinka duunarin tulisi vain tyytyä ja ymmärtää kokonaisetu. Ihminen on rakentunut niin, että jokainen täällä pyrkii lisäämään omaa hyväänsä, niin työnantaja kuin duunarikin. On älyllisesti epärehellistä esittää asiat vain yhdestä näkökulmasta.
En väitä, että yleisesti ei haluttaisi, että työttömät työllistyisivät ja maan talous kulkisi terveempään suuntaan.
Voitaisiin myös rehellisesti myöntää, että tukien leikkaaminen ei saa kaikkia ihmisiä työllistymään. Osa ihmisistä köyhtyy ja joutuu tukalampaan asemaan. Olisi rehellisempää, että myönnettäisiin , että nyt pitää säästää ja se on voi voi, jos jollakin elämä muuttuu kurjemmaksi. Eniten ärsyttää, että esitetään asiat porkkanana, vaikka moni tulee saamaan tietoisesti kepistä niin, että tuntuu.
Voitaisiin myös rehellisesti myöntää, että tukien leikkaaminen ei saa kaikkia ihmisiä työllistymään. Osa ihmisistä köyhtyy ja joutuu tukalampaan asemaan. Olisi rehellisempää, että myönnettäisiin , että nyt pitää säästää ja se on voi voi, jos jollakin elämä muuttuu kurjemmaksi. Eniten ärsyttää, että esitetään asiat porkkanana, vaikka moni tulee saamaan tietoisesti kepistä niin, että tuntuu.
On tämä myönnetty Kokoomuksessa ja laitoin joskus Benin tekstin, missä kerrottiin tukien saajista osan joutuvan hyvin vaikeaan tilanteeseen tukien pienentämisen vuoksi:
”Sitä ei voi kiistää, että näiden sosiaaliturvan säästöjen taustalla ei ole pelkästään työnteon kannustavuuden ja palkitsevuuden vahvistaminen, vaan myös pyrkimys saada säästöjä.”
”Ja sitäkään ei pidä kenenkään kiistää, että kaikilla niillä ihmisillä, joihin sosiaaliturvan säästöt kohdistuvat, ei ole todellista mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan työnteolla. Tällä on siis kiistatta ikäviä ja haitallisia vaikutuksia.
”Mikäli haluttaisiin, että työssä käyvät ja palkkaa saavat ihmiset osallistuisivat enemmän näihin niin sanottuihin säästötalkoisiin, niin ainoa keino käytännössä olisi ansiotuloverotuksen kiristäminen. Ja sitä en kannata, koska työnteosta maksettavan veron kiristäminen olisi soraa talouskasvun rattaisiin.”
HS-haastattelu | Hallitus on jopa liian löperö, sanoo Ben Zyskowicz
”Nykyhallitus on siinä mielessä lepsu ja löperö, että se ei ole kokonaan kieltämässä poliittisia lakkoja”, sanoo 44 vuotta kansanedustajana toiminut Ben Zyskowicz (kok).
www.hs.fi
Jep! Ei kai poliitikko niin tyhmä olekaan, ettei ymmärrä todellisuutta, mutta monella tavallisella työssä käyvällä ja eläkeläisellä asenne työttömiin on, että menkää töihin ja eikö työt kelpaa.On tämä myönnetty Kokoomuksessa ja laitoin joskus Benin tekstin, missä kerrottiin tukien saajista osan joutuvan hyvin vaikeaan tilanteeseen tukien pienentämisen vuoksi:
”Sitä ei voi kiistää, että näiden sosiaaliturvan säästöjen taustalla ei ole pelkästään työnteon kannustavuuden ja palkitsevuuden vahvistaminen, vaan myös pyrkimys saada säästöjä.”
”Ja sitäkään ei pidä kenenkään kiistää, että kaikilla niillä ihmisillä, joihin sosiaaliturvan säästöt kohdistuvat, ei ole todellista mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan työnteolla. Tällä on siis kiistatta ikäviä ja haitallisia vaikutuksia.
”Mikäli haluttaisiin, että työssä käyvät ja palkkaa saavat ihmiset osallistuisivat enemmän näihin niin sanottuihin säästötalkoisiin, niin ainoa keino käytännössä olisi ansiotuloverotuksen kiristäminen. Ja sitä en kannata, koska työnteosta maksettavan veron kiristäminen olisi soraa talouskasvun rattaisiin.”
HS-haastattelu | Hallitus on jopa liian löperö, sanoo Ben Zyskowicz
”Nykyhallitus on siinä mielessä lepsu ja löperö, että se ei ole kokonaan kieltämässä poliittisia lakkoja”, sanoo 44 vuotta kansanedustajana toiminut Ben Zyskowicz (kok).
Jos työpaikanvaihtajia löytyy, se pikkukylän työnantaja jää ilman työntekijää ja joutuu mahdollisesti tarkastamaan palkkatasoa uudestaan. Olet varmasti oikeassa siinä, että palkkoja ei hyvää hyvyyttään juurikaan nostella.
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on. Ja silti mahdollisesti jopa jokainen meistä tuntee ihmisiä, jotka eivät mene töihin koska eivät saa työstä juuri lainkaan enempää käteen vrt tukien nostaminen.
Jos asiaa katsotaan Orpon hallituksen silmin, tavoite on tukien kohdistuminen vain niitä eniten tarvitseville sekä työnteon tekeminen aina kannattavammaksi. Minusta se on hyvä tavoite, mutta ei toteudu esitetyssä muodossa. Ehkä lopulta esityksiin tulee muutoksia.
Jos ihan oikeasti vaihtoehdot ovat 70 kilometrin työmatka tai kortisto*, niin kyllä minusta saa katsoa peiliin. Mitäs tuli lähdettyä sinne Rautavaaralle, kun Suomi on täynnä pikkukuntia, joista voi varsin helposti käydä töissä isommalla paikkakunnalla.
* On toki töitä, joissa työmatka vs kortisto on kirjaimellisesti se ainoa vaihtoehto. Heitä ymmärrän hyvin.
Laitanpa oheisen viestini jengi-ketjusta tännekin, kun se sangen olennaisesti liittyy omaan käsitykseeni meidän ylivoimaisesti suurimmasta ongelmastamme eli taloudellisen perustan rapautumisesta heikon talouskasvun ja vääjäämättömästi heikentyvän demografiamme myötä. Eivät mitkään leikkaukset tule auttamaan kasvun suhteen, ne ovat oireiden eikä perussairauden hoitoa - ja jos taantuma on tosiaan tulossa niin kovin vahvoina ja äkillisinä ne lähinnä voivat syventää sitä ja siten luoda uutta painetta leikkauksille jne. Tässä siis taustaa sille, miksi karehdin jengi-ketjussa Ruotsin tilannetta:
Tunnustan että edelleenkin hartaasti toivoisin meille Ruotsin tietä, siis noin demografisesti ja taloudellisesti. Itsestäänselvää on, että siellä on harjoitettu sangen vastuutonta ja lyhytnäköistä maahanmuuttopolitiikkaa (ja pystyn kaivamaan JA:n uumenista useitakin viestejä takavuosilta, joissa olen tämän tosiseikan todennut). Mutta dynaaminen talous ja yhteiskunta pystyy löytämään resursseja ja ratkaisuja näiden ongelmien ratkaisemiseen - ja sitä maahanmuuttoakin voidaan rajusti kiristää kun demografia on jo kunnossa. Taloudellinen perusta yksinkertaisesti tulee vain mahdollistamaan suuriakin panostuksia ja toimia.
Muistan mikä väkilukusuhde Suomen ja Ruotsin välillä oli hamana teiniaikanani kun aloin kiinnittää näihin asioihin huomiota: about 5,2 vs 8,8 miljoonaa. Nyt se on 5,5 vs 10,5 miljoonaa. Eikä näillä trendeillä ehkä ihan pitkään mene että 5,5 vs 11 miljoonaa (eikä siis pelkästään väkilukujen suhde vaan ikäryhmien jakautumisen suhde: toinen kasvaa, toinen ikääntyy). He vain tulevat jättämään meidät kauaksi jälkeensä - ja Tanska ja Norja vähän hitaammin myös. Vaikka täysin autenttisesti siellä onkin vaarallisia ja väkivaltaisia slummeja, joista ajoittain lieveilmiöt ulottuvat myös keskiluokkaisen valtaväestön alueille.
Lainaan loppuun presidentti Niinistön tuoreita ja osuvia sanoja: ”Meidän täytyy muistaa se, että Suomi poikkeaa pahasti tällä hetkellä muista Pohjoismaista. Me olemme jäämässä pahasti, pahasti jälkeen.”
Tunnustan että edelleenkin hartaasti toivoisin meille Ruotsin tietä, siis noin demografisesti ja taloudellisesti. Itsestäänselvää on, että siellä on harjoitettu sangen vastuutonta ja lyhytnäköistä maahanmuuttopolitiikkaa (ja pystyn kaivamaan JA:n uumenista useitakin viestejä takavuosilta, joissa olen tämän tosiseikan todennut). Mutta dynaaminen talous ja yhteiskunta pystyy löytämään resursseja ja ratkaisuja näiden ongelmien ratkaisemiseen - ja sitä maahanmuuttoakin voidaan rajusti kiristää kun demografia on jo kunnossa. Taloudellinen perusta yksinkertaisesti tulee vain mahdollistamaan suuriakin panostuksia ja toimia.
Muistan mikä väkilukusuhde Suomen ja Ruotsin välillä oli hamana teiniaikanani kun aloin kiinnittää näihin asioihin huomiota: about 5,2 vs 8,8 miljoonaa. Nyt se on 5,5 vs 10,5 miljoonaa. Eikä näillä trendeillä ehkä ihan pitkään mene että 5,5 vs 11 miljoonaa (eikä siis pelkästään väkilukujen suhde vaan ikäryhmien jakautumisen suhde: toinen kasvaa, toinen ikääntyy). He vain tulevat jättämään meidät kauaksi jälkeensä - ja Tanska ja Norja vähän hitaammin myös. Vaikka täysin autenttisesti siellä onkin vaarallisia ja väkivaltaisia slummeja, joista ajoittain lieveilmiöt ulottuvat myös keskiluokkaisen valtaväestön alueille.
Lainaan loppuun presidentti Niinistön tuoreita ja osuvia sanoja: ”Meidän täytyy muistaa se, että Suomi poikkeaa pahasti tällä hetkellä muista Pohjoismaista. Me olemme jäämässä pahasti, pahasti jälkeen.”
Italialaisella työkaverilla kokemus USA, UK, Suomi kaikista 3v+, sanoi että kaikissa on puolensa. Tällä hetkellä kovasti kaavailee asettumista pysyvästi suomeen vaikka uhkakuvia onkin mm. 3kk säännön suhteen. Jotkut arvostaa rahaa, toiset turvallisuutta, kolmannet jotain muuta.
Muistiko kertoa myös miten kävi menopuolen? Mm. Asuminen, vakuutukset, lastenhoito (jos lapsia), muiden palveluiden hinnat. Monesti näissä unohtuu ne heikot puolet.
Mulla kävi Kanadasta Suomeen muuttaessa että bruttopalkka kaksinkertaistui samasta hommasta. Nettopalkka vähemmän, koska verotus. Mut ainahan sitä vois maalailla kivoja tarinoita bruttopalkan tuplaantumisesta.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy