Petteri Orpon hallitus

  • 1 554 893
  • 18 535
Suosikkijoukkue
Ilves
Purra jaksaa toistaa mantraa siitä, kuinka SUomessa on järkyttävä valtionvelka hoka vaan kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa bruttovelka oli 72.6% suhteessa BKT:hen.

EU-maiden keskimääräinen bruttovelka on 85% BKT:sta. Esimerkiksi Ranskassa se on 115%....

Suurin syy Suomen velkaantumisen ennustettuun tulevaan kasvuun löytyy ikärakenteesta. Kansa ikääntyy ja samalla keskimääräinen elinikä kasvaa. Mutta työtä tekevien veronmaksajien määrä pienenee, koska syntyvyys vähenee koko ajan ja ensisynnyttäjien keski-ikä kasvaa huolestuttavasti. Nämä kaikki johtavat siihen, että joudutaan ottamaan lisää velkaa erityisesti kasvaviin sosiaali-ja terveysmenoihin.

Hallitus erityisesti Persujen tahdosta jättää käyttämättä parhaan mahdollisuuden, jolla yllä kuvaamaani kehitystä kyettäisiin muuttamaan. Työperäisen maahanmuuton huomattavan helpottamisen ja lisäämisen.

Meillä on koko ajan liian vähän hoitajia ja lääkäreitä ikääntyvää väestöä varten. Lisäksi muillakin aloilla on työvoimapulaa, joka hillitsee investointeja.

Mutta Orpo pitää Persut mukana, koska muuten hän ei olisi saanut hallitusta kasattua. Tämä taas vaikeuttaa maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien maassa pysymistä.

Itse en ymmärrä, kuinka hallituksen kaavailemat erityisesti vähävaraisiin kohdistuvat sosiaaliturvan heikennykset ( ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus, irtisanomissuojan heikennys, työttöimien ansioturvan porrastus ja lakko-oikeuden rajoittaminen) auttavat muuttamaan valtion velan kehityssuuntaa.
Mutta Riikka Purran mukaan näin tulee tapahtumaan, kunhan nämä uudistukset saadaan voimaan.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Purra puhuu mitä Purra puhuu, mutta kyllä meidän pääministeri on vaalien suhteen vetänyt kaikista eniten vaalipuheita. Käytännössä kaikki kokoomuksen ministerit puhuvat vuorotellen välttämättömyydestä - viimeksi Tampereen entinen pormestari Ikonen. Häneltä kysyttiin, onko nyt oikea hetki lähteä mittaviin säästöihin terveydenhuollossa ja hän sanoi, että jos säästöjä ei tehdä nyt niin ne siirretään tulevaisuuteen. Hyvinvointialueet siis ovat velvoitettuja sopeuttamaan toimintansa tuloihinsa vuoteen 2026 mennessä. Kovin erilainen viesti Orpon vaalipuheisiin verrattuna, että yksityinen otetaan mukaan nykyistä enemmän ja laitetaan hoito kuntoon. Eikös yksityisten Orpon mukaan pitänyt suoraan sanoen heti korjata tämä rahoitusongelma? Jännä, ettei se vapaa markkinatalous kuitenkaan pystynyt muuttumaan heti rahaksi, joten säästöhommiksihan se meni heti.

Opiskelijoille on tarjolla ymmärrystä, mutta ei juuri muuta. Viimeksi siellä ministeri kertoi, ettei näitä muutoksia haluta tehdä, mutta ne on välttämättömiä. Muistipa ministeri mainita senkin, ettei se nyt mikään maailmanloppu ole opiskelijoille, että joutuvat tekemään enemmän töitä. Tiedeministeri ei hirveästi tieteestä välitä, koska makrotason seuraukset tästä ovat jo tiedossa. Opiskelijat, jotka tekevät töitä opiskelun ohella, lähes järjestäen joutuvat venyttämään valmistumistaan. Mitä enemmän opiskelijat tekevät töitä opintojen ohella, sitä suuremmalla todennäköisyydellä valmistuminen lykkääntyy. Mitä enemmän valmistuminen lykkääntyy, sitä enemmän kasvavat myös velat ja sitä parempi työpaikka on löydettävä heti valmistuttuaan, että pääsee maksamaan opiskelun kustannuksia.

Tämä hallitus on kaukana puheistaan. Ja eipä paljoa todella kiinnostele hallitusta se tosiasia, että veroinstrumentteja ei haluta käyttää. Todella epätasapainoisesti tämä nyt menee eikä ole lainkaan oikeudenmukaista. Noh, kestetään neljä vuotta, ja kukaan ei estä vasemmiston voittoa.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Entäs sellainen helppo esimerkki kun hallitus leikkaa ara -rakentamisesta? Sitten kuitenkin ihmiset varsinkin pääkaupunkiseudulla tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Jos ei ole valtion tukemaa asumisoikeusasuntoa vapaana niin mihin se ihminen sitten muuttaa? Helkalle? Entäs kun helkalla ei ole vapaana yhtään kämppää ja jonossa ihmisiä satoja. Mihin sitten muutetaan? No tietenkin yksityiselle vuokralle. Kuka omistaa helsingissä vuokra-asuntoja? No sijoittajat tietenkin ja nämä asuntosijoittajat tuppaavat olemaan melko varakastakin sakkia, jopa rikastakin. Jos rikkaan asuntosijoittajan vuokra-asuntoon muuttaa joku pienehkötuloinen asuntotuen nauttija muun asumimuodon puuttuessa hallituksen päätöksistä johtuen, niin kyse on silloin tulonsiirrosta. Koska silloin valtion maksama tuki sille asujalle menee suoraan sille rikkaalle sijoittajalle.

Tämä ei ole valheellista saatika hörhöilyä. Vaikkakin kirjoittaja saattaa olla hieman hörhö. Tämä on ihan totista totta, luet tai et.
Eli asumistuen leikkaus on siis isku vasten rikkaan asuntosijoittajan kasvoja? Miksi monet porvaripuolue kokoomuksen vaikuttajat ovat olleet pitkään huolissaan asumistuen menojen kasvusta, vaikka se sinun mukaasi se on tulonsiirtoa rikkaille? Muuten, asuntomarkkinoilla häärivät merkittävinä toimijoina ammattiyhdistykset, jotka ottavat kyllä vuokrat ja tuet, mutta eivät maksa tuotoistaan veroa. Suomen suurin asuntosijoittaja on Kojamo Oyj, ihan pienellä googlettamisella löytää tämän yhtiön omistajat. Melkoinen siivu menee valtioilta asumistukea, verottomana, ammattiyhdistysten taskuihin ja/tai nostamaan näiden kiinteistösijoitusten arvoa.

Tuossa jakamassani kolumnissa ei tarkasteltu brittien tai jenkkien asumistukea tai sen leikkauksia, liekö siellä edes ollut sellaista. Kyseenlaistin suoranaisen ja härskin goebbelsmäisen valheen Reaganin ja Thatcherin talouspolitiikan negatiivisesta vaikutuksesta Britannian ja USA:n talouskasvuun. Jos toimittaja Hurri pohtii sitä sosiaalipolitiikan tai sosiologian näkökulmasta, niin kuvaan voi löytää niitä sävyjä, mutta muuten Briteissä ja Jenkeissä vietettiin kyllä 1980-luvulla talouskasvun riemujuhlaa.

Tulonsiirroista. Matti painaa rajusti töitä ja tienaa omaksi kymmenen karkkia päivässä. Tommi ei jaksa/halua/pysty tekemään kuin lyhyttä päivää ja tienaa siksi vain kaksi karkkia päivässä. Illalla Matti antaa kuitenkin omistaan pari karkkia Tommille, jolloin Tommilla on neljä karkkia ja Matilla kuusi. Seuraavana päivänä sama toistuu, mutta illalla Matti antaa vain yhden karkin Tommille. Tommilla onkin tänä iltana vain kolme karkkia, niin onko tämä todella tulonsiirto Tommilta Matille???
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Purra jaksaa toistaa mantraa siitä, kuinka SUomessa on järkyttävä valtionvelka hoka vaan kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa bruttovelka oli 72.6% suhteessa BKT:hen.

EU-maiden keskimääräinen bruttovelka on 85% BKT:sta. Esimerkiksi Ranskassa se on 115%....

Suurin syy Suomen velkaantumisen ennustettuun tulevaan kasvuun löytyy ikärakenteesta. Kansa ikääntyy ja samalla keskimääräinen elinikä kasvaa. Mutta työtä tekevien veronmaksajien määrä pienenee, koska syntyvyys vähenee koko ajan ja ensisynnyttäjien keski-ikä kasvaa huolestuttavasti. Nämä kaikki johtavat siihen, että joudutaan ottamaan lisää velkaa erityisesti kasvaviin sosiaali-ja terveysmenoihin.

Hallitus erityisesti Persujen tahdosta jättää käyttämättä parhaan mahdollisuuden, jolla yllä kuvaamaani kehitystä kyettäisiin muuttamaan. Työperäisen maahanmuuton huomattavan helpottamisen ja lisäämisen.

Meillä on koko ajan liian vähän hoitajia ja lääkäreitä ikääntyvää väestöä varten. Lisäksi muillakin aloilla on työvoimapulaa, joka hillitsee investointeja.

Mutta Orpo pitää Persut mukana, koska muuten hän ei olisi saanut hallitusta kasattua. Tämä taas vaikeuttaa maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien maassa pysymistä.

Itse en ymmärrä, kuinka hallituksen kaavailemat erityisesti vähävaraisiin kohdistuvat sosiaaliturvan heikennykset ( ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus, irtisanomissuojan heikennys, työttöimien ansioturvan porrastus ja lakko-oikeuden rajoittaminen) auttavat muuttamaan valtion velan kehityssuuntaa.
Mutta Riikka Purran mukaan näin tulee tapahtumaan, kunhan nämä uudistukset saadaan voimaan.
Tämäkin teksti on kyllä sen tasoista propagandaa, että päätä huimaa. Suomi haluaa/yrittää ylläpitää Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka monet rakenteet eroavat monista Eurooppalaista maista. Pohjoismaiden verrokkiryhmässä olimme vuoteen 2008 asti hyvin kelkassa mukana, velkaa oli Tanskalla, Ruotsilla ja Suomella noin 35% bkt:sta (Norjaa ei ymmärrettävistä syistä tässä kannata edes mainita). Siitä alkoi erilainen tarina, jossa käyrien suunta on Tanskan ja Ruotsin kohdalla saman suuntainen, eli tasaista taivalta, viime vuosina jopa vähän alaspäin. Suomessa käyrä lähti osoittamaan varsin jyrkässä kulmassa ylöspäin. On ihan eri asia leikkiä hyvinvointivaltiota, kun velkaa on n. 30% bkt:sta, tai kun sitä on lähes 75% bkt:sta, eikä prosenttiluvun pienenmistä ei ole edes näkyvissä.

Työperäinen maahanmuutto olisi pitänyt polkaista käyntiin jo 2000-luvun alkuvuosina, kun Itä-Euroopan maiden liikkumisvapautta aloiteltiin. Suomen ammattiyhdistysliike ajoi kuitenkin erilaisia siirtymäkausia mahdollisille tulijoille ja niinpä innoikkaimmat ja kielitaitoisimmat muuttivat muualle, esim. Ruotsiin parantamaan huoltosuhdetta. Nyt meillä elätellään joitain mystisiä massoja osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta Suomeen, kun sellaista reealimaailmassa on rajallinen määrä ja siitä määrästä ostovoimaltaan keskinkertaisen, mutta huippukireän verotuksen maa ei taida olla ihan suosituimmuuslistan kärjessä. Jos tyydymme ei niin osaavaan, mutta mahdollisesti, siis mahdollisesti potentiaaliseen työvoimaan, niin sen kotouttaminen ja kouluttaminen vaatii seuraavat pari vuosikymmentä resursseja, joita meillä ei yksinkertaisesti ole.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suomi haluaa/yrittää ylläpitää Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka monet rakenteet eroavat monista Eurooppalaista maista.
Jos haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa niin kannattaa miettiä sitä, koska meillä sellainen sitten on seuraavan kerran. Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen hyvinvointivaltion romuttamisen malli väliaikaisesti, jotta se tulevaisuudessa nousee tuhkasta kuin Feeniks-lintu?

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi olla jalo päämäärä, mutta siihen ryhmään kuuluminen ei saisi tapahtua keinolla millä hyvänsä. Eiköhän juurikin köyhimmistä ja heikoimmista kansalaisista huolen pitäminen olisi aivan keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan - jopa sivistysyhteiskunnan kriteeri - jonka tämä hallitus on tuhoamassa aivan viimeistä piirtoa myöten.

Hallitus on tehnyt valinnan, jossa se kannustaa heikoimmassa asemassa olevia leikkauksilla ja parantaa hyvinvoivien asemaa veronkevennyksillä. Kuten tämä alkutaival on näyttänyt, hallituksen toiminta tulee uhkaamaan yhteiskuntarauhaa seuraavat neljä vuotta.

Toisin kuin sillä Sipilän hirmuhallituksella, heillä sentään oli paperilla idea siitä, miten jokainen kansalainen osallistuisi talkoisiin. Nyt sekin vähän, mikä silloin koski parempiosaisia, on siivottu pois.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Jos haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa niin kannattaa miettiä sitä, koska meillä sellainen sitten on seuraavan kerran. Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen hyvinvointivaltion romuttamisen malli väliaikaisesti, jotta se tulevaisuudessa nousee tuhkasta kuin Feeniks-lintu?

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi olla jalo päämäärä, mutta siihen ryhmään kuuluminen ei saisi tapahtua keinolla millä hyvänsä. Eiköhän juurikin köyhimmistä ja heikoimmista kansalaisista huolen pitäminen olisi aivan keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan - jopa sivistysyhteiskunnan kriteeri - jonka tämä hallitus on tuhoamassa aivan viimeistä piirtoa myöten.

Hallitus on tehnyt valinnan, jossa se kannustaa heikoimmassa asemassa olevia leikkauksilla ja parantaa hyvinvoivien asemaa veronkevennyksillä. Kuten tämä alkutaival on näyttänyt, hallituksen toiminta tulee uhkaamaan yhteiskuntarauhaa seuraavat neljä vuotta.

Toisin kuin sillä Sipilän hirmuhallituksella, heillä sentään oli paperilla idea siitä, miten jokainen kansalainen osallistuisi talkoisiin. Nyt sekin vähän, mikä silloin koski parempiosaisia, on siivottu pois.
Luetteletko ne hallituksen esittämät muutokset, jotka eivät olisi muualla Pohjoismaissa jo käytössä? Esimerkiksi tuo kovasti kirottu palkaton ensimmäinen sairaslomapäivä on Ruotsissa ollut arkea jo vuosia.

Vai on hyvinvointiyhteiskunta, jopa sivistysyhteiskunta tuhoutumassa tämän nykyisen Suomen hallituksen myötä viimeistä piirtoa myöten...... Ihan vaan sivistys/hyvinvointivaltioiden verrokkimaita tarkastellen, Tanska vetää demareiden johdolla erittäin kireää maahanmuuttopolitiikkaa, suunnittelee mm. vastaanottokeskuksia Pohjois-Afrikkaan. Ruotsissa taas sosiaalitoimen ja poliisin kriisi on sitä tasoa, että esim. koulut eivät saa ruuhkautuneista lastensuojelu- ja mielenterveyspalveluista käytännössä mitään tukea ja poliisiinkin otetaan yhteyttä vain, mikäli oppilasta odottaisi tapauksen johdosta vähintään vuoden vankeusrangaistus.

Kyllä meillä täällä Suomessa vielä toteutuu tämänkin hallituskauden jälkeen molemmat, sekä hyvinvointi-, että sivistysvaltio. Jos taas seilataan laput silmillä kohti auringonlaskua, niin seuraavalla vuosikymmenellä voivat molemmat vaipua romukoppaan.
 

ipaz

Jäsen
"Hard times create strong men,
Strong men create good times,
Good times create weak men,
Weak men create hard times."


Suomessa sodan jälkeen 40-luku oli kaiketi tuo ensimmäinen.
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
70-80-luvulla alkoi näyttää jo ihan kivalta ja kansa pystyi ottamaan rennommin > talous ylikuumeni.
90-luvun alussa iski syvä lama, jolloin palattiin toviksi taas "hard times" riville. Sieltä tosin todella nopeasti ylös Nokian saattelemana elämään hyviä aikoja.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollaankin sitten oltu velalla venytetyssä 'weak men create'-kohdassa menossa kohti kovia aikoja, joista mm. IMF on Suomea varoittanut.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
Nyt on kyllä Suomi-Filmien maalaisidylli omaksuttu tosi hyvin... 60-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin satoja tuhansia, monet heistä eivät koskaan palanneet takaisin "nostamaan Suomea ylös" (omaa elämäänsähän he yrittivät parantaa eikä siinä ollut mitään väärää).

Minusta on ylipäätään hölmöä puhua "hyvistä ja huonoista" sukupolvista, kun niin paljon on muuttunut. Vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi paperilta sai töitä sillä perusteella, että 35 vuotta tehtaassa työskennellyt Kyösti-Erkki sanoi vävypojan olevan asiaäijä. Nyt olikohan Äänekosken metsätehtaalle ei päässyt oppisopimukseen ilman insinöörin koulutusta. Vastaavasti tänä päivänä eletään yltäkylläisyydessä, josta silloin 60-luvulla ei olisi voinut edes haaveilla.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
"Hard times create strong men,
Strong men create good times,
Good times create weak men,
Weak men create hard times."


Suomessa sodan jälkeen 40-luku oli kaiketi tuo ensimmäinen.
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
70-80-luvulla alkoi näyttää jo ihan kivalta ja kansa pystyi ottamaan rennommin > talous ylikuumeni.
90-luvun alussa iski syvä lama, jolloin palattiin toviksi taas "hard times" riville. Sieltä tosin todella nopeasti ylös Nokian saattelemana elämään hyviä aikoja.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollaankin sitten oltu velalla venytetyssä 'weak men create'-kohdassa menossa kohti kovia aikoja, joista mm. IMF on Suomea varoittanut.
Ihan sivukommenttina että tuo pseudofilosofinen mantra on täyttä paskaa ja debunkattu kaikkien yhtään kriittisempien ja tieteellisempien ajattelijoiden toimesta. Toki tuommoista tykkäävät käyttää kaikenlaiset populistiset huijarit ja muut omaa etua muiden kustannuksella tavoittelevat motivaatiopuhujat.

Kovat ajat on kovia ja hyvät ajat hyviä. Yleensä hyvistä ajoista poikii enemmän hyvää, paitsi jos soppaa pääsee hämmentämään joku populistipaskiainen varastellakseen mielikuvamarkkinoinnilla yhteisestä potista rahaa ja valtaa. Jos esimerkkinä tuon todenmukaisuudesta pitää vaikka sitä Rooman valtakuntaa, johon tuo höpinä on yleensä kuvasarjan kanssa ympätty, niin siinä unohdetaan melko monimutkaisten tapahtumakulkujen (mm. ilmasto-olojen muutoksesta johtunut migraatio ja helvetillinen määrä tyytymättömiä toisen luokan alamaisia keisarikunnan alueella) lisäksi se, että ne "good times" kesti tuhat vuotta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tosiaan, julkinen vaje on seurausta meidän suurista ongelmistamme - se on vaikean tulehduksen aiheuttamaa kuumetta, jota toki on hyvä lievittää, mutta ilman itse tulehduksen, sitkeästi heikkona jatkuvan kasvumme ja huonontuvan demografiamme kuntoon laittamista, leikkauksia tullaan tarvitsemaan yhä uudestaan. Väestön jatkuva vanheneminen ja huoltosuhteen heikentyminen lisää automaattisesti kustannuspaineita ja kun tämä vielä yhdistyy onnettomaan sote-ratkaisuumme ja sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin niin ei ole mikään ihme, että vaje ei tunnu katoavan minnekään. Ei se tällä vauhdilla katoakaan.

Jos talouskasvumme ja demografiamme olisivat terveillä linjoilla ja vahvoja niin vajeen eliminoiminen olisi helppo tehtävä. Nykyisessä tilanteessa taantuman uhatessa suuret leikkaukset julkiseen kulutukseen tulevat heikentämään kasvua entisestään, ja, niin, lisäämään vajetta. Noidankehä.
 
Vaikkapa teollisuudessa tuo 13€/h tekee kuukaudessa pelkällä päivätyöllä noin 2150€. Tuosta pois verot, esim 20% niin käteen jää noin 1720€.

Jos asut isossa kaupungissa vuokralla yksin, vuokra on helposti 800-1000 €/kk, siihen muut asumiskulut päälle.

Paljonkos sitten jääkään työmatkakustannuksiin, ruokaan jne? Kerrohan Mediakuutio miten ajattelisit tuossa tapauksessa asian hoituvan?
Jos vuokran jälkeen käteen jää 900€ niin missä on ongelma? Ja kyllä olen myös itse tuollaisessa tilanteessa ollut ja päivittäinen työmatkakin oli yhteensä 92km. Edelleenkin tulisin tuolla toimeen.

Suuri ongelma nykyaikana taitaa olla se etteivät ihmiset osaa käyttää rahaa.

Edit. Ja veroprosenttihan + muut maksut ei edes ole noin suuri sillä jos se työmatka on pitkä niin nehän pienentää veroprosenttia.
 
Mitä työtä sinä tekisit tällä palkalla?
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.

Sitten omalla työpaikalla vaan nostamaan noiden alojen työntekijöiden arvostusta. Millon teidän firmassa on viimeksi huomioitu erikseen siivoojia? Todettu julkisesti että helvetin hyvää työtä, saatte tästä pikku bonuksen. Itse en muista tuollaiseen törmänneeni ikinä. Jotkut ei edes teevehdi siivoojia, vaikka luulisi olevan aika pieni vaiva.
 

Juze80

Jäsen
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Enemmän se on sitä, että ulkomaailma määrittää sinun arvosi sillä perusteella, mitä teet työksesi. Se puhuu ihan täyttä paskaa, joka väittää, ettei mielessään yhtään arvioisi ihmistä tämän työelämän statuksen ja toimenkuvan mukaan. Huvittavaa on, kuinka moni esim sanoo arvostavansa kovasti siivoojan työtä. Joopa joo, kyllä sinne olisi huomattavasti enemmän tunkua, jos sitä työtä oikeasti arvokkaana pidettäisiin. Sitä arvostetaan vain siksi, että joku viitsii tehdä sitä paskahommaa huonoilla palkoilla. Se "arvostus" tulee ihan eri asiasta kuin vaikkapa lääkärien tai poliisien arvostus. Siksi se ei ole niin imartelevaa arvostusta, koska juurisyyt arvostukselle ovat ihan erit kuin monessa muussa ammatissa.
 
Sitten omalla työpaikalla vaan nostamaan noiden alojen työntekijöiden arvostusta. Millon teidän firmassa on viimeksi huomioitu erikseen siivoojia? Todettu julkisesti että helvetin hyvää työtä, saatte tästä pikku bonuksen. Itse en muista tuollaiseen törmänneeni ikinä. Jotkut ei edes teevehdi siivoojia, vaikka luulisi olevan aika pieni vaiva.
Meillä ei omia siivoojia ole vaan siivous ostetaan palveluna, mutta kesällä juuri yhdelle pitkäaikaiselle siivoojalle työnantajani osti lahjakortin ihan vain siksi, että kyseisen kaverin työnjälki ja asenne oli todella priimaa. En kuitenkaan ymmärrä miten tämä varsinaisesti tuohon viestiini liittyy.

Enemmän se on sitä, että ulkomaailma määrittää sinun arvosi sillä perusteella, mitä teet työksesi. Se puhuu ihan täyttä paskaa, joka väittää, ettei mielessään yhtään arvioisi ihmistä tämän työelämän statuksen ja toimenkuvan mukaan. Huvittavaa on, kuinka moni esim sanoo arvostavansa kovasti siivoojan työtä. Joopa joo, kyllä sinne olisi huomattavasti enemmän tunkua, jos sitä työtä oikeasti arvokkaana pidettäisiin. Sitä arvostetaan vain siksi, että joku viitsii tehdä sitä paskahommaa huonoilla palkoilla. Se "arvostus" tulee ihan eri asiasta kuin vaikkapa lääkärien tai poliisien arvostus. Siksi se ei ole niin imartelevaa arvostusta, koska juurisyyt arvostukselle ovat ihan erit kuin monessa muussa ammatissa.
Voi työtä arvostaa vaikka ei sinne itse ensimmäisenä olisi menossakaan. Joka tapauksessa, kai se siivoojan status on parempi kuin työttömänä olevan erityisasiantuntijan/kirvesmiehen/hitsarin joka pitää siivoojan työtä niin ala-arvoisena ja itseään niin arvostettuna ettei hänen sellaiseen työhön tarvitse ruveta. Tuollaisten ihmisten työelämästatuksen pitäisi olla ihan pohjalla.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Todella heikosti monesti esim. isoissa sairaaloissa arvostetaan hoitajia, jotka tekevät sitä perushoitotyötä. Tästä kuulee, ihan yksityisellä - kuten julkisella puolella.

Johtaminen asenne pitäisi saada sellaiseksi, että näitä hoitajia/sairaanhoitajia arvostetaan, eikä heitä nähdä pelkkänä välttämättönä pahana.

Tämä varmasti osaltaan helpottaisi hoitajapulaa.

Toki tätä ongelmaa on varmasti monella muullakin alalla.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ihan sivukommenttina että tuo pseudofilosofinen mantra on täyttä paskaa ja debunkattu kaikkien yhtään kriittisempien ja tieteellisempien ajattelijoiden toimesta. Toki tuommoista tykkäävät käyttää kaikenlaiset populistiset huijarit ja muut omaa etua muiden kustannuksella tavoittelevat motivaatiopuhujat.

Kovat ajat on kovia ja hyvät ajat hyviä. Yleensä hyvistä ajoista poikii enemmän hyvää, paitsi jos soppaa pääsee hämmentämään joku populistipaskiainen varastellakseen mielikuvamarkkinoinnilla yhteisestä potista rahaa ja valtaa. Jos esimerkkinä tuon todenmukaisuudesta pitää vaikka sitä Rooman valtakuntaa, johon tuo höpinä on yleensä kuvasarjan kanssa ympätty, niin siinä unohdetaan melko monimutkaisten tapahtumakulkujen (mm. ilmasto-olojen muutoksesta johtunut migraatio ja helvetillinen määrä tyytymättömiä toisen luokan alamaisia keisarikunnan alueella) lisäksi se, että ne "good times" kesti tuhat vuotta.

Toki on totta, ettei mitkään ”good times” automaattisesti tee heikkoja ihmisiä. Mutta meidän hyvien aikojen aikana tehdyt poliittiset päätökset tekevät pitkällä aikavälillä selvästi heikkoja ihmisiä. Tarkoitan tietysti siis meidän sosiaalivaltiomallia, jossa yksilön vastuu elämästään on ulkoistettu monin osin valtiolle. Tuloksena on suuri joukko valtioriippuvaisia reppanoita, joiden mielestä muut ihmiset ja valtio ovat automaattisesti kaiken heille velkaa.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Miten sitten luokitellaan reppana? Kuka on sanomaan toista heikoksi? Elämäntilanteet vaihtelee eikä täällä kaikilla helppoa ole.
Välttämättä ei pystytä elämään määräaikaisella työllä, jossa tarjotaan viikossa 20-30h töitä. Mahdollisimman alhaisella paikalla. Moni avoimista työpaikoista kuuluu tähän ja tämä osuus tulee lisääntymään kun raksa-alan taantuma aiheuttaa ennen näkemättömän ytaallon.
Suomessa ei kyllä moni tuolla palkalla elä, kun kustannukset kasvaa kokoajan.

Eikä niitä töitä tässä maailmantilanteessa synny tuhkasta, vaikka ilmeisesti joku niin luulee.

Onneksi kehitysvammaisia ja eläkeläisiä tuetaan jne.

Minä en ainakaan näe, että minulla olisi ketään oikeutta sanoa reppanaksi ja heikoksi. Mutta kukin tavallaan.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Tosiaan, julkinen vaje on seurausta meidän suurista ongelmistamme - se on vaikean tulehduksen aiheuttamaa kuumetta, jota toki on hyvä lievittää, mutta ilman itse tulehduksen, sitkeästi heikkona jatkuvan kasvumme ja huonontuvan demografiamme kuntoon laittamista, leikkauksia tullaan tarvitsemaan yhä uudestaan. Väestön jatkuva vanheneminen ja huoltosuhteen heikentyminen lisää automaattisesti kustannuspaineita ja kun tämä vielä yhdistyy onnettomaan sote-ratkaisuumme ja sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin niin ei ole mikään ihme, että vaje ei tunnu katoavan minnekään. Ei se tällä vauhdilla katoakaan.

Jos talouskasvumme ja demografiamme olisivat terveillä linjoilla ja vahvoja niin vajeen eliminoiminen olisi helppo tehtävä. Nykyisessä tilanteessa taantuman uhatessa suuret leikkaukset julkiseen kulutukseen tulevat heikentämään kasvua entisestään, ja, niin, lisäämään vajetta. Noidankehä.

Tässäpä se iso ongelma meillä on. Oma aika syvä pettymys nykyhallituksen linjauksista kohdistuu juuri siihen, että ollaan valittu lähes yksinomaan leikkausten linja ja työllisyystoimissa suurinta osaa työttömistä työnhakijoista kurjistava lähestymistapa aitojen, pitkällä aikavälillä kannustinloukkuja purkavien uudistusten sijaan. Käytännössä tässä toteutuu se, mitä olen jaksanut vuosia toitottaa: Suomessa vasemmisto- ja oikeistohallituksen erottaa toisistaan valtion budjetin koosta. Maan suuntaa pitkällä aikavälillä korvaavat teot puuttuvat molemmilta.

Nyt leikkauksiakin vesitetään populistisilla pensaveronalennuksilla ja käytännössä varsin merkityksettömillä ja asiantuntijoiden vastustamilla tuloveronalennuksilla, joista jälkimmäiset varmistavat poliittisten vastustajien äänekkäät vastalauseet, joita toki tulisi muitakin. Mitä ei tehdä, niin konservatiivisen demarihallituksen virhe olla tekemättä toimivampaa perustulokokeilua ei tämäkään hallitus tee. Se olisi pitkän aikavälin ratkaisuna oikeasti tehokas kannustinloukkujen poistaja ilman köyhimpien ja työkyvyttömien ihmisten pakollista potkimista (negatiivinen tulovero).

Sitten kun perussuomalaisia pitää vielä myötäillä maahanmuuttokysymyksissä niin voi aidosti kysyä, paraneeko Suomen talous pitkällä aikavälillä esitetyillä toimenpiteillä? Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on keino numero 1 muiden Pohjoismaiden etumatkan tavoittamiseen. Sitä pidetään tavoitteena ja siitä puhutaan paljon, mutta käytössä on säälittävän pieni määrä työkaluja kurssin muuttamiseen. Aluepolitiikkaankaan - tähän suomalaisten pyhään lehmään ja ylenkatsotuimpaan taloudelliseen ongelmaan - ei ole rohkeutta tehdä muutoksia. Eli ulkorajoilta ei tule riittävästi helpotusta, eikä maan sisäisen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi myöskään tehdä mitään.

Summa summarum, jos hallituksen yhteistyökyky nyt ylipäätään säilyy seuraavat neljä vuotta, sen tulee korvaamaan vasemmistohallitus, joka nostaa budjettia hieman. Ja sitä seuraava hallitus taas pienentää sitä hieman. Tällaista Suomen talouspolitiikka pääpiirteissään on, rohkeutta ei ole, eikä siten tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksiakaan.
 

ipaz

Jäsen
Vaikkapa teollisuudessa tuo 13€/h tekee kuukaudessa pelkällä päivätyöllä noin 2150€. Tuosta pois verot, esim 20% niin käteen jää noin 1720€.

Jos asut isossa kaupungissa vuokralla yksin, vuokra on helposti 800-1000 €/kk, siihen muut asumiskulut päälle.

Paljonkos sitten jääkään työmatkakustannuksiin, ruokaan jne? Kerrohan Mediakuutio miten ajattelisit tuossa tapauksessa asian hoituvan?
Jos yksin asuvalla ei vuokran jälkeen jäävä 900e ei riitä kuukaudessa elämiseen, niin silloin vika löytyy peilistä eikä liian pienistä palkoista ja tuista.
 

ipaz

Jäsen
Nyt on kyllä Suomi-Filmien maalaisidylli omaksuttu tosi hyvin... 60-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin satoja tuhansia, monet heistä eivät koskaan palanneet takaisin "nostamaan Suomea ylös" (omaa elämäänsähän he yrittivät parantaa eikä siinä ollut mitään väärää).
Kyllä, Ruotsissa oli tarjolla parempipalkkaista työtä kuin Suomessa. Siksi sinne lähdettiin suurin massoin. Mutta silti 60-luvulla Suomen työttömyysprosentti oli alle 2 ja kansantalous kasvoi. Jäljelle jäänyt osa painoi kädet ruvella, että meillä nykypäivän pullaposkilla olisi asiat paremmin.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Olen osittain kanssasi samaa mieltä ja osittain taas voimakkaastikin eri mieltä.

Työkeskustelussa menee usein minun näkökulmastani puurot ja vellit sekaisin. Kysymyksessä on kuitenkin kohtalaisen monimutkainen kokonaisuus, koska esim. erilaiset opintopolut nostavat arvoa työmarkkinoilla. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset eivät ole erityisen kranttuja työn suhteen vaan itse asiassa kohtalaisen avoimesti niitä töitä otetaan vastaan, jos sellaisia on tarjolla. Käytännössä todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi, koska ihmisen täytyy tehdä työuran muuttuessa myös henkilökohtaista talouden sopeutusta ja tätä sopeutusta on todella vaikeaa - jopa mahdotonta - tehdä, jos tulotaso tippuu merkittävästi.

Jos ihminen on ollut esimerkiksi insinööri ja työt ovat lähteneet alta niin jo muutaman vuoden työura tarkoittaa tuolla alalla monesti tulotasoa 4000 €:n pintaan. Kun ihminen tottuu tällaiseen tulotasoon ja se vaikuttaa perheeseen, tulevaisuuteen ja omiin elämän investointeihin niin se on aika iso tiputus, että lähdetään siivoojaksi. Kun palkka tipahtaa näin paljon niin silloin on melkein pakko tehdä niin, että talo on laitettava myyntiin ja vaihdettava pienempään ja siinä puututaan jo huomattavasti isomman joukon elämään monella kuin ainoastaan omaan.

Toinen asia on se, että ihmisen potentiaali työmarkkinoilla menee hukkaan: hän on kouluttautunut johonkin, jossa hänellä olisi mahdollista tienata hyvin ja tuoda hyvinvointia yhteiskunnalle verorahoilla, mutta nyt hänen pottinsa yhteiskunnalle pienenee merkittävästi. Tämä on ainoastaan asioiden taloudellinen puoli, ikäväkseni joudun toteamaan, että myös henkinen puoli menee rikki. Ihmisten elämä ei jousta aivan samalla kulmakertoimella kuin työt ja tietyillä aloilla ei valitettavasti ole oikeaa mahdollisuutta edes omaa työtään muuttamalla saavuttaa parempaa ansiota. Olen nimennyt kymmeniä kertoja tämän saman esimerkin: kaupan alalla voit tehdä töitä vaikka ympäri kellon, mutta tulot eivät siltikään kasva isolla kulmakertoimella.
 
Olen osittain kanssasi samaa mieltä ja osittain taas voimakkaastikin eri mieltä.

Työkeskustelussa menee usein minun näkökulmastani puurot ja vellit sekaisin. Kysymyksessä on kuitenkin kohtalaisen monimutkainen kokonaisuus, koska esim. erilaiset opintopolut nostavat arvoa työmarkkinoilla. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset eivät ole erityisen kranttuja työn suhteen vaan itse asiassa kohtalaisen avoimesti niitä töitä otetaan vastaan, jos sellaisia on tarjolla. Käytännössä todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi, koska ihmisen täytyy tehdä työuran muuttuessa myös henkilökohtaista talouden sopeutusta ja tätä sopeutusta on todella vaikeaa - jopa mahdotonta - tehdä, jos tulotaso tippuu merkittävästi.

Jos ihminen on ollut esimerkiksi insinööri ja työt ovat lähteneet alta niin jo muutaman vuoden työura tarkoittaa tuolla alalla monesti tulotasoa 4000 €:n pintaan. Kun ihminen tottuu tällaiseen tulotasoon ja se vaikuttaa perheeseen, tulevaisuuteen ja omiin elämän investointeihin niin se on aika iso tiputus, että lähdetään siivoojaksi. Kun palkka tipahtaa näin paljon niin silloin on melkein pakko tehdä niin, että talo on laitettava myyntiin ja vaihdettava pienempään ja siinä puututaan jo huomattavasti isomman joukon elämään monella kuin ainoastaan omaan.

Toinen asia on se, että ihmisen potentiaali työmarkkinoilla menee hukkaan: hän on kouluttautunut johonkin, jossa hänellä olisi mahdollista tienata hyvin ja tuoda hyvinvointia yhteiskunnalle verorahoilla, mutta nyt hänen pottinsa yhteiskunnalle pienenee merkittävästi. Tämä on ainoastaan asioiden taloudellinen puoli, ikäväkseni joudun toteamaan, että myös henkinen puoli menee rikki. Ihmisten elämä ei jousta aivan samalla kulmakertoimella kuin työt ja tietyillä aloilla ei valitettavasti ole oikeaa mahdollisuutta edes omaa työtään muuttamalla saavuttaa parempaa ansiota. Olen nimennyt kymmeniä kertoja tämän saman esimerkin: kaupan alalla voit tehdä töitä vaikka ympäri kellon, mutta tulot eivät siltikään kasva isolla kulmakertoimella.
Meinaatko, että sitä sopeutusta ei sitten tarvitse tehdä kun on työttömänä? Toki tämänkin välttämiseen on sellainen hyvä neuvo, että älä nosta elintasoasi heti sitä mukaan kun tulot kasvaa. Toki on myös pakollisia asioita joiden vuoksi menot voivat kasvaa.

Ja tottakai lähtökohtaisesti kannattaa pyrkiä omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaan työhön mutta jos sellaista ei ole saatavilla esimerkiksi juuri yhdeksään kuukauteen niin sitten voi jo alkaa tehdä jotain muutakin. Sitä voi kuitenkin samalla hakea myös niitä oman alan hommia ja voin kertoa, että myös sille mahdollisille uudelle rekrytoijalle se työsuhde siivoojana näyttää huomattavasti paremmalta kuin vaikka kaksi vuotta työttömänä olo. Loppujen lopuksi juuri tuollainen toiminta kertoo ihmisestä hyvin paljon.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DrE

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Ja tottakai lähtökohtaisesti kannattaa pyrkiä omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaan työhön mutta jos sellaista ei ole saatavilla esimerkiksi juuri yhdeksään kuukauteen niin sitten voi jo alkaa tehdä jotain muutakin. Sitä voi kuitenkin samalla hakea myös niitä oman alan hommia ja voin kertoa, että myös sille mahdollisille uudelle rekrytoijalle se työsuhde siivoojana näyttää huomattavasti paremmalta kuin vaikka kaksi vuotta työttömänä olo. Loppujen lopuksi juuri tuollainen toiminta kertoo ihmisestä hyvin paljon.

Riippuu toki alasta ja elämäntilanteesta mutta jos ei oman hyväpalkkaisen alan hommia Suomesta löydy, niin kannattaa kyllä nopeasti kääntää katseet lähialueen maihin tai vaikka pidemmällekin siivoojan paikkojen katsomisen sijaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös