Petteri Orpon hallitus

  • 1 554 893
  • 18 535

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Tokihan kaikkia töitä ja ennen kaikkea tekijöitä pitää arvostaa. En tiedä onko sitten näin ajattelevia ihmisiä paljon, jotka ajattelevat ettei joku homma heille sovi.

Viestieni pointti oli, että myös käytännön syyt saattavat johtaa siihen, ettei työpaikkaa haeta.
Jos henkilö X on tehnyt pienen paikkakunnan tehtaalla töitä esimerkiksi 20€/h palkalla ja tehdas lyökin ovet kiinni, niin houkuttaako tätä henkilöä hakea työpaikkaa huomattavasti pienemmällä palkalla ja vaikkapa sadan kilometrin päästä kotoa. Työnkuva saattaa olla samanlainen ja olet työssäsi pätevä, mutta tuntipalkkasi tippuisi monta euroa.
Lisäksi pitkä työmatka venyttää päivien pituutta, ennen ajoit työpaikallesi viidessä minuutissa, nyt ajat tunnin suuntaansa ja tienaat vähemmän. Kyllä siinä varmasti alkaa miettimään työn mielekkyyttä ja ennen kaikkea siitä saatavaa korvausta.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Meinaatko, että sitä sopeutusta ei sitten tarvitse tehdä kun on työttömänä? Toki tämänkin välttämiseen on sellainen hyvä neuvo, että älä nosta elintasoasi heti sitä mukaan kun tulot kasvaa. Toki on myös pakollisia asioita joiden vuoksi menot voivat kasvaa.
Ansiosidonnaisen koko idea taitaa olla se, että ihminen ei joudu heti työttömyyden alkuvaiheessa tinkimään elintasostaan. Ansiosidonnaisen on tarkoitus ainakin osittain antaa ihmiselle aikaa adaptoitua ja totutella uuteen tilanteeseen - ja tämä on mielestäni ihan inhimillinen lähtökohta.

Tutkittua tietoa aiheesta on paljon ja valitettavasti Suomen tilanne ei merkittävästi parane näillä tämän hallituksen esittämillä keinoilla. Suomen ja Ruotsin välinen työllisyyden ero selittyy yksiselitteisesti sillä, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Eikä se työttömyysongelma ikävä kyllä pääty siihen ansiosidonnaiseen vaan meillä on paljon ihmisiä siellä peruspäivärahalla, jotka eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä.

Tosielämän työllisyysloukut ovat monimutkaisempia kuin tämän (joskin myös edellisen) hallituksen ratkaisut asiaan. Esimerkiksi yrittäjyyttä ei määrittele se, tienaako sillä mitään, vaan se, paljonko siihen käyttää aikaa. Tämä nostaa yrittämisen riskitasoa. Kuten yllä joku hyvin luetteli niin Suomen perusongelma on noidankehä, josta on hyvin vaikea päästä pois ja niille vaikuttaville rakenneuudistuksille olisi kova kysyntä, mutta mitkä ovat tasapuolisia ja hyviä rakenneuudistuksia? Työmarkkinoiden rakenneuudistukset tuntuvat tarkoittavan oikeistolle karkeasti sitä, että ihmisiä pitää saada töihin paljon sellaisiin paikkoihin, joissa tuloilla ei voi elää. Nykyisen hallituksen rakenneuudistukset pahentavat ja kroonistavat tiettyjen alojen ongelmia.
 
Tokihan kaikkia töitä ja ennen kaikkea tekijöitä pitää arvostaa. En tiedä onko sitten näin ajattelevia ihmisiä paljon, jotka ajattelevat ettei joku homma heille sovi.

Viestieni pointti oli, että myös käytännön syyt saattavat johtaa siihen, ettei työpaikkaa haeta.
Jos henkilö X on tehnyt pienen paikkakunnan tehtaalla töitä esimerkiksi 20€/h palkalla ja tehdas lyökin ovet kiinni, niin houkuttaako tätä henkilöä hakea työpaikkaa huomattavasti pienemmällä palkalla ja vaikkapa sadan kilometrin päästä kotoa. Työnkuva saattaa olla samanlainen ja olet työssäsi pätevä, mutta tuntipalkkasi tippuisi monta euroa.
Lisäksi pitkä työmatka venyttää päivien pituutta, ennen ajoit työpaikallesi viidessä minuutissa, nyt ajat tunnin suuntaansa ja tienaat vähemmän. Kyllä siinä varmasti alkaa miettimään työn mielekkyyttä ja ennen kaikkea siitä saatavaa korvausta.
Varmasti alkaa miettimään mutta viimeistään etuuksien vaatimukset pitäisi ohjata siihen, että alkaa kiinnostaa.

Itsellä tuo, että töiden hakeminen on itsestäön selvää, on varmaan kasvatuksesta tullut joten varmaan yleisiä asenteitakin pitäisi muuttaa. Nyt tällä hetkellä lehtiinkin tehdään juttuja kun jollekin on tontun töitä tarjottu ja naureskellaan sille. Huolestuttavaa miten suhtaudutaan työntekoon, omaan vastuuteen toimeentulosta sekä yhteiskunnan velvollisuuteen elättää ihmistä joka ei halua itseään työllä elättää kun ei oo kiva homma.
 
Ansiosidonnaisen koko idea taitaa olla se, että ihminen ei joudu heti työttömyyden alkuvaiheessa tinkimään elintasostaan. Ansiosidonnaisen on tarkoitus ainakin osittain antaa ihmiselle aikaa adaptoitua ja totutella uuteen tilanteeseen - ja tämä on mielestäni ihan inhimillinen lähtökohta.

Tutkittua tietoa aiheesta on paljon ja valitettavasti Suomen tilanne ei merkittävästi parane näillä tämän hallituksen esittämillä keinoilla. Suomen ja Ruotsin välinen työllisyyden ero selittyy yksiselitteisesti sillä, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Eikä se työttömyysongelma ikävä kyllä pääty siihen ansiosidonnaiseen vaan meillä on paljon ihmisiä siellä peruspäivärahalla, jotka eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä.

Tosielämän työllisyysloukut ovat monimutkaisempia kuin tämän (joskin myös edellisen) hallituksen ratkaisut asiaan. Esimerkiksi yrittäjyyttä ei määrittele se, tienaako sillä mitään, vaan se, paljonko siihen käyttää aikaa. Tämä nostaa yrittämisen riskitasoa. Kuten yllä joku hyvin luetteli niin Suomen perusongelma on noidankehä, josta on hyvin vaikea päästä pois ja niille vaikuttaville rakenneuudistuksille olisi kova kysyntä, mutta mitkä ovat tasapuolisia ja hyviä rakenneuudistuksia? Työmarkkinoiden rakenneuudistukset tuntuvat tarkoittavan oikeistolle karkeasti sitä, että ihmisiä pitää saada töihin paljon sellaisiin paikkoihin, joissa tuloilla ei voi elää. Nykyisen hallituksen rakenneuudistukset pahentavat ja kroonistavat tiettyjen alojen ongelmia.
En näitä jaksa sen tarkemmin kommentoida kun olen vain varsinaisesti ihmetellyt nykyajan kulttuuria jossa nähdään valtiolla olevan velvollisuus maksaa oma eläminen jos ei ole omasta mielestä sopivaa työtä tarjolla.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
olen vain varsinaisesti ihmetellyt nykyajan kulttuuria jossa nähdään valtiolla olevan velvollisuus maksaa oma eläminen jos ei ole omasta mielestä sopivaa työtä tarjolla.
No aika turhaahan tästä on keskustella, jos heittäydyt tahallasi (tai tahattomasti?) täysin älyllisesti tyhmäksi. Nykymenoa voi taivastella monella eri tavalla, mutta nyt kannattaa ottaa historiankirja käteen ja kaivella sieltä, miten hyvinvointivaltio on syntynyt Suomeen ja minkä takia sitä ylipäätään halutaan ylläpitää. Kyllä se valtion yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on hyvinvointivaltiossa nähty, että valtio pyrkii pitämään huolen kaikista kansalaisista. En tiedä, pitääkö tämä toistaa, mutta kyllä valtiolla on hyvinvointivaltiossa ihan alusta asti ajateltu olevan sellainen rooli, että se pitää kansalaisista eri elämäntilanteissa huolta. Vaihtoehtokin tälle on olemassa ja se on esimerkiksi tällainen Yhdysvaltain malli, jossa valtiolla ei käytännössä ole minkäänlaista vastuuta kansalaisista vaan tämä vastuu kuuluu kokonaan yksilölle. Tällä tavoin Yhdysvalloissa esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus on täysin riippuvaisia siitä, millainen tulotaso ihmisellä on ja esimerkiksi sairaanhoito vaatii vakuutuksen. Se on tässä keskustelussa kuitenkin vähän turhan iso raami, mutta karkeasti maapallo on pullollaan paikkoja, joissa voi tienata paremmin kuin Suomessa ja siitä saa aivan varmuudella pitää isomman osan itsellään.

Pohjoismaissa on kuitenkin valittu historiallisesti tällainen malli, jossa yhteiskunta (=valtio) osallistuu tiettyjen perusasioiden hoitamiseen merkittävällä panoksella: yhteiskunnan jäsenien koulutus & terveydenhuolto, turvallisuus (armeija & poliisi) on hoidettu pitkälti yhteiskunnan toimesta verorahoja keräämällä. Syykin tähän on selvä: se on huomattavasti ja moninkertaisesti edullisempaa vrt. siihen toiseen malliin, kun kaikille yhteisiä ja tärkeitä asioita hoidetaan sellaisella tavalla, että jokaisella kansalaisella on perusasioihin pääsy. Tämä malli ei tietenkään tarkoita sitä, että valtio osallistuu kaikkeen. Muistaakseni työtuloista myös maksetaan jotain, jotta työntekijä (haluaa hän tai ei) jonkinlaisella tavalla osallistetaan siihen työttömyyden rahoittamiseen.

Esittämäsi havainto, että nyky-yhteiskunnan jäsenet odottavat valtion takaavan heille elannon, jos työtä ei ole tarjolla, on myös fundamentaalisella tavalla virheellinen. Asiaa on tutkittu ja Suomessa työttömyys on niin voimakkaasti stigmatisoivaa ja tukien varassa eläminen niin voimakkaasti paheksuttua, että yksilöt mieluummin menevät mihin tahansa työhön kuin jäävät tuohon stigmatisoivaan tilanteeseen. Ongelma tässäkin asiassa on se, että työttömyys itsessään ja tukien varaan joutuminen, on yksilölle todella kuormittavaa ja aiheuttaa todella herkästi erittäin vaikean henkisen tilanteen. Samalla kuitenkin meidän viisaat päättäjämme päättävät vaaleista toiseen (erityisesti oikeistossa) ratsastaa mielikuvilla kotona makailevista työnvieroksujista, jotka täytyy kepillä väkisin työntää työelämään, kun eivät suostu mitään ottamaan vastaan. Myös tätä asiaa on tukittu (ja esim. Li Andersson viitannut usein näihin tutkimukseen) niin yksi eniten työelämään kannustavista tekijöistä on se, että erilaiset tuet ovat suojattuja, jolloin vähäinen työnteko ei johda tuen menettämiseen. Tämä hallitus auttaa täysin päinvastaisella tavalla: se leikkaa tuet ja nämä vaikutukset osuvat väistämättä samoihin ihmisiin.

Jos tässä yhteiskunnassa (tai hyvinvointiyhteiskunnassa) jostain välittää niin kannattaisi välittää nuorista. Asumistuet ja viimesijaiset tuet ovat tämän hallituksen liipaisimella ja sillä ei todella tulla saavuttamaan parempaa työttömyyttä. Ennen kuin yhtään päätöstä on tehty on varmaa, että lapsiperheköyhyys lisääntyy, kun samalta perheeltä on lähdössä asumis- ja erilaiset suojaosat pois. Tämä asia on jo tutkittu ja lausuntokierroksella faktaksi todettu, että tässä on tulossa samoille ihmisille isot leikkaukset. Edelleen minä kysyn ainoastaan, että eikö sieltä verotuksen puolelta löytynyt yhtään mitään instrumenttia? Tälläkö tavalla se Suomi saadaan nousuun? Oikeisto valvoo kahta pyhää lehmäänsä: yritystuet ja kokonaisveroaste. Tasapuolisempi ja monelle suomalaiselle helpommin hyväksyttävä paketti löytyisi yhdistelmästä, jossa työssäkäyvä keskituloinen ja hyvätuloinen saisi hieman vähemmän käteen ja samalla näitä tukia leikattaisiin. Nyt hyväosaiset saavat pitää enemmän ja kun sekin jo tiedetään, mihin tuo raha menee: se menee sijoituksiin ja kasvamaan korkoa muualle. Köyhille jaettu rahaa tuppaa menemään suoraan kulutukseen.

Kovin vaimea tämä hallituksemme on, vaikka monet asiantuntijat ovat näistä aika yksimielisiä. Verotusinstrumentit pitäisi ottaa kanssa käyttöön.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kyllä, Ruotsissa oli tarjolla parempipalkkaista työtä kuin Suomessa. Siksi sinne lähdettiin suurin massoin. Mutta silti 60-luvulla Suomen työttömyysprosentti oli alle 2 ja kansantalous kasvoi. Jäljelle jäänyt osa painoi kädet ruvella, että meillä nykypäivän pullaposkilla olisi asiat paremmin.
Unohdat nyt edelleen sen, että tuohon aikaan oli tarjolla aivan eri tavalla entry-level-työpaikkoja kuin nykyisin. Jos vaikkapa Varkaudessa tai Myllykoskella olisi edelleen se 2000 työpaikkaa - joihin tosiaan pääsi suhteilla ilman mitään näyttöjä - paperitehtaalla, niin olisi työttömyysprosenttikin kummasti alempi. Nykyisin pitää valtaosaan paikoista olla vähintään se amis käytynä, koska huonon tekijän palkkaaminen on niin suunnaton riski. Tehtaiden kulta-aikoinahan n. jokaiselle työnteosta vähääkään kiinnostuneelle löytyi "mutteripojan" homma, jossa ei välttämättä tarvinnut osata mitään, mutta kun kaveri kuitenkin yritti ja halusi elättää perheensä, niin samahan sen oli antaa tehdä ne helpot hommat. Nykyisin ne hoitaa kone tai joku prosessivalvoja kymmenen muun tehtävän ohessa.

Eikä siis ole mitään syytä vähätellä tuon ajan työikäisiä, hehän se hyvinvoinnin turvasivat silloin rintamalla. Työntekijöinä tuskin olivat sen erikoisempia kuin vaikkapa 80-luvulla aloittaneet.
 
No aika turhaahan tästä on keskustella, jos heittäydyt tahallasi (tai tahattomasti?) täysin älyllisesti tyhmäksi. Nykymenoa voi taivastella monella eri tavalla, mutta nyt kannattaa ottaa historiankirja käteen ja kaivella sieltä, miten hyvinvointivaltio on syntynyt Suomeen ja minkä takia sitä ylipäätään halutaan ylläpitää. Kyllä se valtion yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on hyvinvointivaltiossa nähty, että valtio pyrkii pitämään huolen kaikista kansalaisista. En tiedä, pitääkö tämä toistaa, mutta kyllä valtiolla on hyvinvointivaltiossa ihan alusta asti ajateltu olevan sellainen rooli, että se pitää kansalaisista eri elämäntilanteissa huolta. Vaihtoehtokin tälle on olemassa ja se on esimerkiksi tällainen Yhdysvaltain malli, jossa valtiolla ei käytännössä ole minkäänlaista vastuuta kansalaisista vaan tämä vastuu kuuluu kokonaan yksilölle. Tällä tavoin Yhdysvalloissa esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus on täysin riippuvaisia siitä, millainen tulotaso ihmisellä on ja esimerkiksi sairaanhoito vaatii vakuutuksen. Se on tässä keskustelussa kuitenkin vähän turhan iso raami, mutta karkeasti maapallo on pullollaan paikkoja, joissa voi tienata paremmin kuin Suomessa ja siitä saa aivan varmuudella pitää isomman osan itsellään.

Pohjoismaissa on kuitenkin valittu historiallisesti tällainen malli, jossa yhteiskunta (=valtio) osallistuu tiettyjen perusasioiden hoitamiseen merkittävällä panoksella: yhteiskunnan jäsenien koulutus & terveydenhuolto, turvallisuus (armeija & poliisi) on hoidettu pitkälti yhteiskunnan toimesta verorahoja keräämällä. Syykin tähän on selvä: se on huomattavasti ja moninkertaisesti edullisempaa vrt. siihen toiseen malliin, kun kaikille yhteisiä ja tärkeitä asioita hoidetaan sellaisella tavalla, että jokaisella kansalaisella on perusasioihin pääsy. Tämä malli ei tietenkään tarkoita sitä, että valtio osallistuu kaikkeen. Muistaakseni työtuloista myös maksetaan jotain, jotta työntekijä (haluaa hän tai ei) jonkinlaisella tavalla osallistetaan siihen työttömyyden rahoittamiseen.

Esittämäsi havainto, että nyky-yhteiskunnan jäsenet odottavat valtion takaavan heille elannon, jos työtä ei ole tarjolla, on myös fundamentaalisella tavalla virheellinen. Asiaa on tutkittu ja Suomessa työttömyys on niin voimakkaasti stigmatisoivaa ja tukien varassa eläminen niin voimakkaasti paheksuttua, että yksilöt mieluummin menevät mihin tahansa työhön kuin jäävät tuohon stigmatisoivaan tilanteeseen. Ongelma tässäkin asiassa on se, että työttömyys itsessään ja tukien varaan joutuminen, on yksilölle todella kuormittavaa ja aiheuttaa todella herkästi erittäin vaikean henkisen tilanteen. Samalla kuitenkin meidän viisaat päättäjämme päättävät vaaleista toiseen (erityisesti oikeistossa) ratsastaa mielikuvilla kotona makailevista työnvieroksujista, jotka täytyy kepillä väkisin työntää työelämään, kun eivät suostu mitään ottamaan vastaan. Myös tätä asiaa on tukittu (ja esim. Li Andersson viitannut usein näihin tutkimukseen) niin yksi eniten työelämään kannustavista tekijöistä on se, että erilaiset tuet ovat suojattuja, jolloin vähäinen työnteko ei johda tuen menettämiseen. Tämä hallitus auttaa täysin päinvastaisella tavalla: se leikkaa tuet ja nämä vaikutukset osuvat väistämättä samoihin ihmisiin.

Jos tässä yhteiskunnassa (tai hyvinvointiyhteiskunnassa) jostain välittää niin kannattaisi välittää nuorista. Asumistuet ja viimesijaiset tuet ovat tämän hallituksen liipaisimella ja sillä ei todella tulla saavuttamaan parempaa työttömyyttä. Ennen kuin yhtään päätöstä on tehty on varmaa, että lapsiperheköyhyys lisääntyy, kun samalta perheeltä on lähdössä asumis- ja erilaiset suojaosat pois. Tämä asia on jo tutkittu ja lausuntokierroksella faktaksi todettu, että tässä on tulossa samoille ihmisille isot leikkaukset. Edelleen minä kysyn ainoastaan, että eikö sieltä verotuksen puolelta löytynyt yhtään mitään instrumenttia? Tälläkö tavalla se Suomi saadaan nousuun? Oikeisto valvoo kahta pyhää lehmäänsä: yritystuet ja kokonaisveroaste. Tasapuolisempi ja monelle suomalaiselle helpommin hyväksyttävä paketti löytyisi yhdistelmästä, jossa työssäkäyvä keskituloinen ja hyvätuloinen saisi hieman vähemmän käteen ja samalla näitä tukia leikattaisiin. Nyt hyväosaiset saavat pitää enemmän ja kun sekin jo tiedetään, mihin tuo raha menee: se menee sijoituksiin ja kasvamaan korkoa muualle. Köyhille jaettu rahaa tuppaa menemään suoraan kulutukseen.

Kovin vaimea tämä hallituksemme on, vaikka monet asiantuntijat ovat näistä aika yksimielisiä. Verotusinstrumentit pitäisi ottaa kanssa käyttöön.
Et ilmeisesti osaa sisäistää lukemaasi. En ole tainnut olla eväämässä viimesijaista sosiaaliturvaa keneltäkään vaan ihmettelemässä nykyistä ajatusmaailmaa jossa, odottavat valtion takaavan heille elannon, jos heille, heidän omasta mielestä sopivaa ja mielekästä työtä ei ole tarjolla. En ole puhunut ylipäänsä mistään leikkaamisesta vaan siitä, että kun esimerkiksi yhdeksän kuukautta työttömyyttä on täynnä, pitäisi henkilöä ohjata (ja vaatia) hakemaan myös muita kuin oman alan/tason töitä.

Ja en osaa sanoa mitä tutkimukset sanovat mutta viime kuussa oli esimerkiksi Hesarissa sekä IL/IS oli eritapauksista juttua jossa nimenomaan ihmeteltiin kuinka työkkäri kehtasi tarjota jotain tiettyä työtä vaikka henkilöllä oli nönnnöö koulutus ja kokemustakin vaikka kuinka. Rekrytoin myös itse silloin tällöin ihmisiä ja tunnen myös muutamia joiden koko työ on rekrytointia. Meillä kaikkien kokemuksissa toistuu sama asia, yhteen avoimeen paikkaan tulleista hakemuksista noin 15%-50% (riippuen paikasta) on sellaisita ihmisiltä jotka eivät todellisuudessa töihin halua.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Et ilmeisesti osaa sisäistää lukemaasi.
Myönnän heti, että en todella sisäistä lukemaani, koska tämä, mitä nyt olet useamman kerran toistanut, ei tunnu perustuvan mihinkään.

vaan ihmettelemässä nykyistä ajatusmaailmaa jossa, odottavat valtion takaavan heille elannon, jos heille, heidän omasta mielestä sopivaa ja mielekästä työtä ei ole tarjolla.
Edelleen kysyn sinulta samaa kuin olen kysynyt aikaisemmin: mihin tämä ajatuksesi perustuu? Perustuuko tämä johonkin tutkimukseen aiheesta vai empiiriseen kokemukseen vai peräti kumpaankin?

Meidän välillämme voi olla liian iso aita siinä, miten tätä asiaa pureksimme, mutta minä en ymmärrä enkä todella sisäistä sitä, että tämäkö se ongelma nyt oikeasti on, että meillä on valtava määrä ihmisiä odottamassa ansiosidonnaisella, kun sopivaa palkkatasoa oleva tehtävä ei ole avoinna? Tätäkin asiaa on tutkittu ja tiedossa on, että helposti työllistyvät (koulutus ja osaaminen kohdallaan) työllistyvät nykyisessä järjestelmässä pääsääntöisesti alle kolmessa kuukaudessa. Sen sijaan meillä on iso ryhmä ihmisiä, jotka työllistyvät vaikeasti (ikä, terveyshaasteet, työkyky) ja tämä aiheuttaa paljon suuremman ongelman kuin ansiosidonnaisen kesto. Työttömyys on pitkittyessään se iso ongelma ja tätä ongelmaa voi taklata esimerkiksi lisäkoulutuksella, josta kuitenkin myös ollaan leikkaamassa.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Varmasti alkaa miettimään mutta viimeistään etuuksien vaatimukset pitäisi ohjata siihen, että alkaa kiinnostaa.

Itsellä tuo, että töiden hakeminen on itsestäön selvää, on varmaan kasvatuksesta tullut joten varmaan yleisiä asenteitakin pitäisi muuttaa. Nyt tällä hetkellä lehtiinkin tehdään juttuja kun jollekin on tontun töitä tarjottu ja naureskellaan sille. Huolestuttavaa miten suhtaudutaan työntekoon, omaan vastuuteen toimeentulosta sekä yhteiskunnan velvollisuuteen elättää ihmistä joka ei halua itseään työllä elättää kun ei oo kiva homma.
Jossain siis lymyilee tämä hyvinkin suuri joukko ihmisiä, jotka eivät käy töissä sen takia ettei kiinnosta. Tutkittua dataa ei tästä taida kuitenkaan olla. Varmasti joukkoon mahtuu tällaisiakin, mutta työttömyyden syyt ovat moninaisia. Ei varmasti löydy töitä jokaiselle töihin haluavalle. Työmotivaatiota olisi monilla, mutta kun ei ole töitä tarjolla. Tähän sitten tarjotaan ratkaisuksi kauemmaksi töihin kulkemista tai työn perässä muuttamista.
Myy se velkainen talo sitten muuttotappiopaikkakunnalla ja muuta kasvukeskukseen matalapalkkaduuniin, tämähän on yksinkertaista.
Kyllä työttömyyteen vaikuttaa suuresti kohtaanto-ongelma, Suomessa on lukuisia pikkupaikkakuntia, joissa yhden tehtaan sulkeminen tarkoittaa massatyöttömyyttä ko. seudulle. Eivät he kaikki työllisty tai pysty muuttamaan kauemmaksi.
Eiköhän työmarkkinatkin toimi kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Edellinen hallitus ei antanut keppiä työläisille tai tuensaajille ja työllisten määrä kasvoi 117 000 henkilöllä. Eri asia sitten, että oliko tämä hallituksen ansiota vai hallituksesta huolimatta.



Tämä linja on nyt kuitenkin unohdettu ja keksitty sellainen taikakeino, joka työntää lusmuilijat töihin. Satonen taisi lupailla 100 000 uutta työllistä tämän hallituksen ainana, työmarkkinatilanne sen tulee sitten näyttämään päästäänkö tavoitteeseen. Mutta edellinen hallituskausi näytti, että työllisyys voi parantua antamatta keppiä. Oikeiston mielestä ei ole niin väliä henkisellä tai fyysisellä terveydellä, tulotason riittämisellä tai kohtuullisilla työehdoilla, kunhan ihminen vain käy töissä.
Ehkä Riikka toivoo seuraavaksi työhuoneen ikkunan alle prekariaatteja kadunlakaisuhommiin.

E. typoja
 
Myönnän heti, että en todella sisäistä lukemaani, koska tämä, mitä nyt olet useamman kerran toistanut, ei tunnu perustuvan mihinkään.


Edelleen kysyn sinulta samaa kuin olen kysynyt aikaisemmin: mihin tämä ajatuksesi perustuu? Perustuuko tämä johonkin tutkimukseen aiheesta vai empiiriseen kokemukseen vai peräti kumpaankin?

Meidän välillämme voi olla liian iso aita siinä, miten tätä asiaa pureksimme, mutta minä en ymmärrä enkä todella sisäistä sitä, että tämäkö se ongelma nyt oikeasti on, että meillä on valtava määrä ihmisiä odottamassa ansiosidonnaisella, kun sopivaa palkkatasoa oleva tehtävä ei ole avoinna? Tätäkin asiaa on tutkittu ja tiedossa on, että helposti työllistyvät (koulutus ja osaaminen kohdallaan) työllistyvät nykyisessä järjestelmässä pääsääntöisesti alle kolmessa kuukaudessa. Sen sijaan meillä on iso ryhmä ihmisiä, jotka työllistyvät vaikeasti (ikä, terveyshaasteet, työkyky) ja tämä aiheuttaa paljon suuremman ongelman kuin ansiosidonnaisen kesto. Työttömyys on pitkittyessään se iso ongelma ja tätä ongelmaa voi taklata esimerkiksi lisäkoulutuksella, josta kuitenkin myös ollaan leikkaamassa.
En ole kieltämässä millään muotoa muita työttömyyden ongelmia. Siellä kuitenkin on joukko ihmisiä joita ei kiinnosta mennä muihin kuin oman tason töihin. Se, että on isompia ongelmia ei tarkoita etteikö pienempiä olisi myös olemassa, ja niillekin voisi jotain tehdä. Eikö se olisi myös kaikkien työttömien etu, että jokainen työkykyinen tietyn tason toitä vieroksuva saataisiin töihin?

Olihan jo tässäkin ketjussa ihmettelyä kuinka joku viitsisi ajaa pitkää työmatkaa jos palkkaa saan vaan 13€/h. Paikkoja taas on auki esimerkiksi päiväkotien sijaisina, siivoajina jne. Samoin koulutuksen kautta esimerkiksi lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi työllistyy 100% varmasti. Lähihoitajaksi vielä taitaa saada opiskella työttömyystuella ja opinnotkaan ei kovin kauaa kestä.

Jotenkin tuntuu olevan osalle hankalaa myöntää se, että ansiosidonnaista käytetään myös väärin, ja on myös paljon ihmisiä jotka eivät halua työllistyä kuin omalle alalle ja tasolle.

 
Jossain siis lymyilee tämä hyvinkin suuri joukko ihmisiä, jotka eivät käy töissä sen takia ettei kiinnosta. Tutkittua dataa ei tästä taida kuitenkaan olla. Varmasti joukkoon mahtuu tällaisiakin, mutta työttömyyden syyt ovat moninaisia. Ei varmasti löydy töitä jokaiselle töihin haluavalle. Työmotivaatiota olisi monilla, mutta kun ei ole töitä tarjolla. Tähän sitten tarjotaan ratkaisuksi kauemmaksi töihin kulkemista tai työn perässä muuttamista.
Myy se velkainen talo sitten muuttotappiopaikkakunnalla ja muuta kasvukeskukseen matalapalkkaduuniin, tämähän on yksinkertaista.
Kyllä työttömyyteen vaikuttaa suuresti kohtaanto-ongelma, Suomessa on lukuisia pikkupaikkakuntia, joissa yhden tehtaan sulkeminen tarkoittaa massatyöttömyyttä ko. seudulle. Eivät he kaikki työllisty tai pysty muuttamaan kauemmaksi.
Eiköhän työmarkkinatkin toimi kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Edellinen hallitus ei antanut keppiä työläisille tai tuensaajille ja työllisten määrä kasvoi 117 000 henkilöllä. Eri asia sitten, että oliko tämä hallituksen ansiota vai hallituksesta huolimatta.



Tämä linja on nyt kuitenkin unohdettu ja keksitty sellainen taikakeino, joka työntää lusmuilijat töihin. Satonen taisi lupailla 100 000 uutta työllistä tämän hallituksen ainana, työmarkkinatilanne sen tulee sitten näyttämään päästäänkö tavoitteeseen. Mutta edellinen hallituskausi näytti, että työllisyys voi parantua antamatta keppiä. Oikeiston mielestä ei ole niin väliä henkisellä tai fyysisellä terveydellä, tulotason riittämisellä tai kohtuullisilla työehdoilla, kunhan ihminen vain käy töissä.
Ehkä Riikka toivoo seuraavaksi työhuoneen ikkunan alle prekariaatteja kadunlakaisuhommiin.

E. typoja
En kai ole missään väittänyt, että suurin osa työttömistä olisi tuollaisia. Niitä silti mahtuu iso määrä tähän maahan. Ja kuten alunperin totesin, jossain on ongelma jos ihminen ei viitsi 13€/h palkalla lähteä töihin vähän pidemmänkin matkan päähän vaan jää (ja hänen annetaan jäädä seurauksitta) mielummin kotiin.

Edit. Ja väitän, että suurimmalle osalla työntekijöitä rekrytoivista henkilöistä tämä asia on hyvinkin tuttu ja käytännössä jo ongelma sillä joudut tuhlaamaan aikaa näiden turhien hakemusten läpikäyntiin.
 
Viimeksi muokattu:

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Ansiosidonnaisen koko idea taitaa olla se, että ihminen ei joudu heti työttömyyden alkuvaiheessa tinkimään elintasostaan. Ansiosidonnaisen on tarkoitus ainakin osittain antaa ihmiselle aikaa adaptoitua ja totutella uuteen tilanteeseen - ja tämä on mielestäni ihan inhimillinen lähtökohta.

Tutkittua tietoa aiheesta on paljon ja valitettavasti Suomen tilanne ei merkittävästi parane näillä tämän hallituksen esittämillä keinoilla. Suomen ja Ruotsin välinen työllisyyden ero selittyy yksiselitteisesti sillä, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Eikä se työttömyysongelma ikävä kyllä pääty siihen ansiosidonnaiseen vaan meillä on paljon ihmisiä siellä peruspäivärahalla, jotka eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä.

Tosielämän työllisyysloukut ovat monimutkaisempia kuin tämän (joskin myös edellisen) hallituksen ratkaisut asiaan. Esimerkiksi yrittäjyyttä ei määrittele se, tienaako sillä mitään, vaan se, paljonko siihen käyttää aikaa. Tämä nostaa yrittämisen riskitasoa. Kuten yllä joku hyvin luetteli niin Suomen perusongelma on noidankehä, josta on hyvin vaikea päästä pois ja niille vaikuttaville rakenneuudistuksille olisi kova kysyntä, mutta mitkä ovat tasapuolisia ja hyviä rakenneuudistuksia? Työmarkkinoiden rakenneuudistukset tuntuvat tarkoittavan oikeistolle karkeasti sitä, että ihmisiä pitää saada töihin paljon sellaisiin paikkoihin, joissa tuloilla ei voi elää. Nykyisen hallituksen rakenneuudistukset pahentavat ja kroonistavat tiettyjen alojen ongelmia.
Tosta ansiosidonnaisesta, niin tosi hyvä että sellanen on olemassa, mut että 300-500 päivää on kyllä sen verran pitkä aika, että en kyllä toisaalta ihmettele, että on tavoitteena noita aikoja lyhentää. Mikä sitten olisi hyvä aika, ehkä 6-9kk kuulostaisi sellaselta, eli 180-270 päivää. Se todennäköisesti vauhdittaisi uuden työpaikan hakua.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Jos asut isossa kaupungissa vuokralla yksin, vuokra on helposti 800-1000 €/kk, siihen muut asumiskulut päälle.

Hetkonen. missä isossa kaupungissa vuokra on helposti 800-1000e/kk? Siis tottakai kalliita asuntoja löytyy, mutta siis esimerkiksi Helsingistäkö ei löydy helposti yksiötä vaikka 700e hintaan? Ja siis nimenomaan helposti.
 
Viimeksi muokattu:

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Sitten omalla työpaikalla vaan nostamaan noiden alojen työntekijöiden arvostusta. Millon teidän firmassa on viimeksi huomioitu erikseen siivoojia? Todettu julkisesti että helvetin hyvää työtä, saatte tästä pikku bonuksen. Itse en muista tuollaiseen törmänneeni ikinä. Jotkut ei edes teevehdi siivoojia, vaikka luulisi olevan aika pieni vaiva.
Ehkä tuommoisille työntekijöille, jotka eivät viitsi edes tervehtiä siivoojia voisi antaa kenkää. Ehkäpä hekin oppisivat ottamaan muut huomioon ja arvostamaan heidän tekemäänsä työtä.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Hetkonen. missä isossa kaupungissa vuokra on helposti 800-1000e/kk?
Juuri näin, jokaisesta Suomen työpaikasta löytyy yksin asuvalle asunto max. 600€/kk korkeintaan 45 min. työmatkan päästä. (Ainoat poikkeukset ehkä erämaat ja saaristo). Sen takia niin moni pystyy elämään n. 1500€/kk tuloilla, vaikka sitä yleisesti kauhistellaankin.

Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).

Huonommin palkatut työt ovat portti paremmin palkattuihin. Kun saa tuoretta työkokemusta, pystyy hakemaan niihin paremmin palkattuihin. Olisi väärin, jos joku kokoaikaisesti työtön pystyisi työmarkkinoilla ohittamaan pienipalkkaisessa työssä olevan kilpaillessaan samasta työpaikasta. Pestit menevät aina sille, joka on jo työelämässä. Ihminen, joka kieltäytyy pienipalkkaisesta työstä odottaessaan parempaa tarjousta, todennäköisesti sulkee itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän ei ole valtion TE-toimistoilla tai kuntien työlisyyspalveluilla mitään apua, vaan kyse on omista valinnoista...

Työmarkkinat ovat kuin pitkä polku tai tikapuut - päästäkseen haluttuun asemaan täytyy ottaa ensimmäiset askeleet, jotka voivat olla kaukana lopullisesti tavoitteesta...

Niin, ja itsehän aloitin valmistumisen jälkeen työelämässä 1540€/kk bruttopalkalla (lisiä ei ollut). Ei se parantanut elintasoa aiempaan verrattuna, mutta antoi mahdollisuuden hakea seuraavaa paikkaa, jossa palkka oli jo n. 2500€/kk! Siihen en olisi päässyt mitenkään muuten kuin työskentelemällä reilun vuoden alhaisella palkalla. Mitään takuita uralla etenemisen nopeudesta ei kuitenkaan voi antaa - paitsi että, jos et edes aloita, et varmasti pääse mihinkään...
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).

Muuten en ole kanssasi eri mieltä, mutta useimmissa tapauksissa tämä on kyllä ihan selvä, miksi. Työnteosta tulee ihmiselle yllättävän paljon kustannuksia, jotka voivat pienissä tulotasoissa olla juuri se ratkaiseva asia. Väite ei siis ole täysin valheellinen. Toki näin on vain tilanteissa, jossa palkkataso on todella matala, mutta palvelualoilla se usein aika matala on.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Juuri näin, jokaisesta Suomen työpaikasta löytyy yksin asuvalle asunto max. 600€/kk korkeintaan 45 min. työmatkan päästä. (Ainoat poikkeukset ehkä erämaat ja saaristo). Sen takia niin moni pystyy elämään n. 1500€/kk tuloilla, vaikka sitä yleisesti kauhistellaankin.

Olen aina ihmetellyt, miksi sama summa riittää, jos se tulee ansiosidonnaisesta, mutta ei, jos palkkana? Ymmärrän että ei motivoi siirtyä töihin, jos saa saman etuuksina, mutta on valheellista väittää, että samalla summalla ei elä palkkatuloina, mutta kyllä pärjää sosiaaliturvalla (ehkä niukasti, mutta kuitenkin).
Aina unohdetaan myös asioihin vaikuttavat käytännön syyt, jokainen tuskin pystyy muuttamaan sen työn perässä ja vaihtamaan esimerkiksi halvempaan asuntoon. Tuskin sinulla tästä ihan faktaa löytyy, että jokaiselle löytyy 45 min työmatkan päästä työpaikka. Tai paikkoja varmaan on, mutta onko palkkaajia, tämä johtaa siihen että työtä pitäisi etsiä vieläkin kauempaa.

Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.

Jos tienaa tuon mainitun 13€/h, niin kuukaudessa käteenjäävä palkka on 1700€/kk. Siitä asumiskustannuksiin 600€ ja työmatkoihin 280€, niin yli puolet tilistä on jo mennyt. Kyllähän jäljelle jäävällä osuudella varmaan toimeen tulisi ja eläisi, mutta kuinka mielekästä se elämä sitten on, kun käytät päivästäsi kymmenen tuntia (työ+matkat) siihen, että tienaat vähän.
Mieluummin sitä jää tukien varaan, jos saa esim. 1500€/kk erilaisia tukia. Tulothan siinä tippuu, mutta jääpähän bensakulut ja kulkemisen vaiva pois.
En tiedä kuinka paljon tukia pienennetään euromääräisesti, ylläolevat luvut ovat vain esimerkkejä.
 
Viimeksi muokattu:

hege

Jäsen
Tuttu joka on Päijät-Hämeessä töissä firmassa joka tarjoaa työnhakukoulutusta ja työnhakupalveluita yms. palveluita sekä työttömille, työttömyysuhan alaisille että työntekijöitä hakeville firmoilla on aina sanonut, että töissäkäyntialueen kasvattaminen parantaa hänen kokemuksen mukaa merkittävästi työsaantimahdollisuuksia sekä tietysti yrityksille mahdollisuuksia saada työvoimaa.
Työntajien keinot ovat rajalliset tehdä kauempaa tulemista houkuttelevaksi pois lukien etätyö, työmatkalippu ja työsuhdeauto mutta ne eivät tietenkään ole mahdollisia kaikille ja kaikissa tehtävissä ja nyt ollaan siinä tilanteessa että yhteiskuntakaan ei ilmeisesti ole aikaisemmassa määrin tätä tukemassa ja tämän takia tuttu epäili, että kiinnostus kauempana olevia työpaikkoja kohtaan pienenee työtekijöillä ja niissä pysyvyys myös vähenee eli tekijät menevät vain ylimenokaudeksi niihin ja samalla hakevat jotain lähempää kotia aikaisempaa useammin.
 

ipaz

Jäsen
Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.
Ja tästä saa vähentää verotuksessa matkakuluvähennyksen (jos ehdot täyttyvät) 20 pv x 100 km x 0,30 e/km = 600 euroa. Vuositasolla mukaan tulee vielä omavastuuosuus 750e ja vähennys tehdään veroprosenttiin. Nuo kun ilmoittaa asianmukaisesti, niin veropinna saattaakin olla 4-5 pykälää pienempi.

Julkisilla liikkuessa esim. seutulipun hinnan saa vähennettyä verotuksessa.
 

rpeez

Jäsen
Ja jos työmatka on sen eli 45 min, niin kuvitellaan sen olevan 50 km suuntaansa, eli päivittäin työajoa tulee 100 km. Bensa maksaa 2 €/litra ja autosi kuluttaa 7 l/100km, niin töissäkäynti maksaa 14 euroa päivässä, eli 20 työpäivällä 280 euroa/kk.
Ja todellisuudessa tuo 280 euroa/kk ei riitä lähellekään. Syystä, että 100 km päivä on noin 25 tkm ajoa vuosi. Pelkkien työmatkojen takia autoa joutuu huoltamaan kerran vuodessa ehkä noin 500 euron edestä, ja ennenkaikkea, sen arvo putoaa kovaa vauhtia ellei aja jollain vanhalla lintalla ja toivo parasta. 100 km on niin paljon että auto tarvitsee olla vähintään Golf kokoluokkaa, että jaksaa ajaa, sanotaan nyt sitten vaikka auto maksaa 30t. Siinä työajoista tullut mittariin 100tkm neljässä vuodessa, ja arvo pudonnut suunnilleen 4te per vuosi. Sanotaan 3t niin ei heti tulla silmille, eli 250 e/kk. 250+42+280=602euroa/kk!

Miksikö otan tämän esiin? Koska itse ajoin 180 km päivässä pitkään työmatkoja ja suuren suuri osa palkasta meni autoiluun, ja etenkin tarpeeksi hyvän auton arvon alenemiseen kilometrien takia (5t euroa ei ollut harvinaista arvonalenemaa per vuosi), mietin monesti onko järkeä käydä töissä noin kaukana.

Edit. @ipaz in mainitsema verovähennys lohduttaa vain vähän, koska se tosiaan kohdistuu vero-osuuteen ja pitää käytännössä sitoa julkisen lippuihin, jotka ainakin minulla olisi ollut suhteellisen edukkaat, mutta käyttökelvottomat aikataulujen takia jos ei halua viettää loppuelämää bussissa.
 
Viimeksi muokattu:

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ja tästä saa vähentää verotuksessa matkakuluvähennyksen (jos ehdot täyttyvät) 20 pv x 100 km x 0,30 e/km = 600 euroa. Vuositasolla mukaan tulee vielä omavastuuosuus 750e ja vähennys tehdään veroprosenttiin. Nuo kun ilmoittaa asianmukaisesti, niin veropinna saattaakin olla 4-5 pykälää pienempi.

Julkisilla liikkuessa esim. seutulipun hinnan saa vähennettyä verotuksessa.
Omavastuuosuus nousee ensi vuonna 900 euroon ja kilometrikohtainen korvaus laskee 28 senttiin, eli ei hallituksen toimet ainakaan tältä osin lisää työn vastaanottamisen mielekkyyttä. Lisäksi on ennustettu, että polttoaineen hinta nousee ensi vuonna.

Ohjeet verottajan sivulta:
Matkakulut pienentävät verotettavan ansiotulon määrää. Vähennystä ei siis tehdä suoraan veroista. Jos vähennettäviä matkakuluja on esimerkiksi 4 400 euroa, vaikutus verojesi määrään ei ole yhtä suuri. Ainoastaan verotettavan tulon määrä pienenee matkakuluvähennyksen verran. Vaikutuksen voit arvioida kertomalla matkakuluvähennyksen eli omavastuun jälkeen jäljelle jäävän määrän omalla lisäveroprosentillasi.
 

ipaz

Jäsen
Omavastuuosuus nousee ensi vuonna 900 euroon ja kilometrikohtainen korvaus laskee 28 senttiin, eli ei hallituksen toimet ainakaan tältä osin lisää työn vastaanottamisen mielekkyyttä. Lisäksi on ennustettu, että polttoaineen hinta nousee ensi vuonna.
Tämän vuoksi kannatta ajaa sähköautolla. Meillä on töissä kolme kaveria, jotka ajavat vähän kauempaa. Sellainen 80-140km edes-takaista ajoa per päivä riippuen tyypistä. Kaikki ovat vaihtaneet sähköautoon ja sanovat että kulukorvauksella pystyy jopa tienaamaan. Arvioin että heidän bruttopalkka on hieman suurempi kuin 2500 e/kk, mutta tuskin kuitenkaan nelosella alkava. Jonkun seitsemän vuotta vanhan e-Golfin saa nykyään 15000 eurolla.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämän vuoksi kannatta ajaa sähköautolla. Meillä on töissä kolme kaveria, jotka ajavat vähän kauempaa. Sellainen 80-140km edes-takaista ajoa per päivä riippuen tyypistä. Kaikki ovat vaihtaneet sähköautoon ja sanovat että kulukorvauksella pystyy jopa tienaamaan. Arvioin että heidän bruttopalkka on hieman suurempi kuin 2500 e/kk, mutta tuskin kuitenkaan nelosella alkava. Jonkun seitsemän vuotta vanhan e-Golfin saa nykyään 15000 eurolla.
Kaikkeen tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei kaikilla ole mahdollisuutta saada esimerkiksi rahoitusta autoonsa ja jokaiselta työnhakijalta tai töissäkävijältä tuskin löytyy 15 000 euroa säästöstä. Ja nyt korot ovat melkoisen korkealla myös autolainoissa, niin näihin summiin pitää laskea vähintään se 4 prosentin korko mukaan.
Ja jokaisessa taloyhtiössä tai työpaikassa ei ole mahdollista ladata sähköautoaan, joten käytännön syytkin saattavat jarruttaa sähköauton hankintaa. Puhumattakaan korjauskuluista, akkujen mennessä on edessä tuhansien eurojen remontti.
Kyllä silti sähköautoilua kannatan, jos se ihmiselle paras tapa on kulkea.

Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea. Jos palkka menee asumiseen ja töissäkäynnin kustannuksiin, ei tämä tue valtiontalouttakaan kulutuksen muodossa. Päälle vielä sosiaaliset ongelmat, kun ei ole aikaa tai rahaa harrastaa, saati saada lapsilleen harrastuksia, mikä sekin vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös