Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 630 388
  • 18 850

ipaz

Jäsen
"Hard times create strong men,
Strong men create good times,
Good times create weak men,
Weak men create hard times."


Suomessa sodan jälkeen 40-luku oli kaiketi tuo ensimmäinen.
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
70-80-luvulla alkoi näyttää jo ihan kivalta ja kansa pystyi ottamaan rennommin > talous ylikuumeni.
90-luvun alussa iski syvä lama, jolloin palattiin toviksi taas "hard times" riville. Sieltä tosin todella nopeasti ylös Nokian saattelemana elämään hyviä aikoja.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollaankin sitten oltu velalla venytetyssä 'weak men create'-kohdassa menossa kohti kovia aikoja, joista mm. IMF on Suomea varoittanut.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
Nyt on kyllä Suomi-Filmien maalaisidylli omaksuttu tosi hyvin... 60-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin satoja tuhansia, monet heistä eivät koskaan palanneet takaisin "nostamaan Suomea ylös" (omaa elämäänsähän he yrittivät parantaa eikä siinä ollut mitään väärää).

Minusta on ylipäätään hölmöä puhua "hyvistä ja huonoista" sukupolvista, kun niin paljon on muuttunut. Vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi paperilta sai töitä sillä perusteella, että 35 vuotta tehtaassa työskennellyt Kyösti-Erkki sanoi vävypojan olevan asiaäijä. Nyt olikohan Äänekosken metsätehtaalle ei päässyt oppisopimukseen ilman insinöörin koulutusta. Vastaavasti tänä päivänä eletään yltäkylläisyydessä, josta silloin 60-luvulla ei olisi voinut edes haaveilla.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
"Hard times create strong men,
Strong men create good times,
Good times create weak men,
Weak men create hard times."


Suomessa sodan jälkeen 40-luku oli kaiketi tuo ensimmäinen.
Sitten 50-60-luvulla sodasta palanneet miehet ja naiset paiskivat pyyteettömästi töitä nostaakseen Suomen ylös ja kohti nykyistä vaurautta.
70-80-luvulla alkoi näyttää jo ihan kivalta ja kansa pystyi ottamaan rennommin > talous ylikuumeni.
90-luvun alussa iski syvä lama, jolloin palattiin toviksi taas "hard times" riville. Sieltä tosin todella nopeasti ylös Nokian saattelemana elämään hyviä aikoja.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollaankin sitten oltu velalla venytetyssä 'weak men create'-kohdassa menossa kohti kovia aikoja, joista mm. IMF on Suomea varoittanut.
Ihan sivukommenttina että tuo pseudofilosofinen mantra on täyttä paskaa ja debunkattu kaikkien yhtään kriittisempien ja tieteellisempien ajattelijoiden toimesta. Toki tuommoista tykkäävät käyttää kaikenlaiset populistiset huijarit ja muut omaa etua muiden kustannuksella tavoittelevat motivaatiopuhujat.

Kovat ajat on kovia ja hyvät ajat hyviä. Yleensä hyvistä ajoista poikii enemmän hyvää, paitsi jos soppaa pääsee hämmentämään joku populistipaskiainen varastellakseen mielikuvamarkkinoinnilla yhteisestä potista rahaa ja valtaa. Jos esimerkkinä tuon todenmukaisuudesta pitää vaikka sitä Rooman valtakuntaa, johon tuo höpinä on yleensä kuvasarjan kanssa ympätty, niin siinä unohdetaan melko monimutkaisten tapahtumakulkujen (mm. ilmasto-olojen muutoksesta johtunut migraatio ja helvetillinen määrä tyytymättömiä toisen luokan alamaisia keisarikunnan alueella) lisäksi se, että ne "good times" kesti tuhat vuotta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tosiaan, julkinen vaje on seurausta meidän suurista ongelmistamme - se on vaikean tulehduksen aiheuttamaa kuumetta, jota toki on hyvä lievittää, mutta ilman itse tulehduksen, sitkeästi heikkona jatkuvan kasvumme ja huonontuvan demografiamme kuntoon laittamista, leikkauksia tullaan tarvitsemaan yhä uudestaan. Väestön jatkuva vanheneminen ja huoltosuhteen heikentyminen lisää automaattisesti kustannuspaineita ja kun tämä vielä yhdistyy onnettomaan sote-ratkaisuumme ja sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin niin ei ole mikään ihme, että vaje ei tunnu katoavan minnekään. Ei se tällä vauhdilla katoakaan.

Jos talouskasvumme ja demografiamme olisivat terveillä linjoilla ja vahvoja niin vajeen eliminoiminen olisi helppo tehtävä. Nykyisessä tilanteessa taantuman uhatessa suuret leikkaukset julkiseen kulutukseen tulevat heikentämään kasvua entisestään, ja, niin, lisäämään vajetta. Noidankehä.
 
Vaikkapa teollisuudessa tuo 13€/h tekee kuukaudessa pelkällä päivätyöllä noin 2150€. Tuosta pois verot, esim 20% niin käteen jää noin 1720€.

Jos asut isossa kaupungissa vuokralla yksin, vuokra on helposti 800-1000 €/kk, siihen muut asumiskulut päälle.

Paljonkos sitten jääkään työmatkakustannuksiin, ruokaan jne? Kerrohan Mediakuutio miten ajattelisit tuossa tapauksessa asian hoituvan?
Jos vuokran jälkeen käteen jää 900€ niin missä on ongelma? Ja kyllä olen myös itse tuollaisessa tilanteessa ollut ja päivittäinen työmatkakin oli yhteensä 92km. Edelleenkin tulisin tuolla toimeen.

Suuri ongelma nykyaikana taitaa olla se etteivät ihmiset osaa käyttää rahaa.

Edit. Ja veroprosenttihan + muut maksut ei edes ole noin suuri sillä jos se työmatka on pitkä niin nehän pienentää veroprosenttia.
 
Mitä työtä sinä tekisit tällä palkalla?
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.

Sitten omalla työpaikalla vaan nostamaan noiden alojen työntekijöiden arvostusta. Millon teidän firmassa on viimeksi huomioitu erikseen siivoojia? Todettu julkisesti että helvetin hyvää työtä, saatte tästä pikku bonuksen. Itse en muista tuollaiseen törmänneeni ikinä. Jotkut ei edes teevehdi siivoojia, vaikka luulisi olevan aika pieni vaiva.
 

Juze80

Jäsen
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Enemmän se on sitä, että ulkomaailma määrittää sinun arvosi sillä perusteella, mitä teet työksesi. Se puhuu ihan täyttä paskaa, joka väittää, ettei mielessään yhtään arvioisi ihmistä tämän työelämän statuksen ja toimenkuvan mukaan. Huvittavaa on, kuinka moni esim sanoo arvostavansa kovasti siivoojan työtä. Joopa joo, kyllä sinne olisi huomattavasti enemmän tunkua, jos sitä työtä oikeasti arvokkaana pidettäisiin. Sitä arvostetaan vain siksi, että joku viitsii tehdä sitä paskahommaa huonoilla palkoilla. Se "arvostus" tulee ihan eri asiasta kuin vaikkapa lääkärien tai poliisien arvostus. Siksi se ei ole niin imartelevaa arvostusta, koska juurisyyt arvostukselle ovat ihan erit kuin monessa muussa ammatissa.
 
Sitten omalla työpaikalla vaan nostamaan noiden alojen työntekijöiden arvostusta. Millon teidän firmassa on viimeksi huomioitu erikseen siivoojia? Todettu julkisesti että helvetin hyvää työtä, saatte tästä pikku bonuksen. Itse en muista tuollaiseen törmänneeni ikinä. Jotkut ei edes teevehdi siivoojia, vaikka luulisi olevan aika pieni vaiva.
Meillä ei omia siivoojia ole vaan siivous ostetaan palveluna, mutta kesällä juuri yhdelle pitkäaikaiselle siivoojalle työnantajani osti lahjakortin ihan vain siksi, että kyseisen kaverin työnjälki ja asenne oli todella priimaa. En kuitenkaan ymmärrä miten tämä varsinaisesti tuohon viestiini liittyy.

Enemmän se on sitä, että ulkomaailma määrittää sinun arvosi sillä perusteella, mitä teet työksesi. Se puhuu ihan täyttä paskaa, joka väittää, ettei mielessään yhtään arvioisi ihmistä tämän työelämän statuksen ja toimenkuvan mukaan. Huvittavaa on, kuinka moni esim sanoo arvostavansa kovasti siivoojan työtä. Joopa joo, kyllä sinne olisi huomattavasti enemmän tunkua, jos sitä työtä oikeasti arvokkaana pidettäisiin. Sitä arvostetaan vain siksi, että joku viitsii tehdä sitä paskahommaa huonoilla palkoilla. Se "arvostus" tulee ihan eri asiasta kuin vaikkapa lääkärien tai poliisien arvostus. Siksi se ei ole niin imartelevaa arvostusta, koska juurisyyt arvostukselle ovat ihan erit kuin monessa muussa ammatissa.
Voi työtä arvostaa vaikka ei sinne itse ensimmäisenä olisi menossakaan. Joka tapauksessa, kai se siivoojan status on parempi kuin työttömänä olevan erityisasiantuntijan/kirvesmiehen/hitsarin joka pitää siivoojan työtä niin ala-arvoisena ja itseään niin arvostettuna ettei hänen sellaiseen työhön tarvitse ruveta. Tuollaisten ihmisten työelämästatuksen pitäisi olla ihan pohjalla.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Todella heikosti monesti esim. isoissa sairaaloissa arvostetaan hoitajia, jotka tekevät sitä perushoitotyötä. Tästä kuulee, ihan yksityisellä - kuten julkisella puolella.

Johtaminen asenne pitäisi saada sellaiseksi, että näitä hoitajia/sairaanhoitajia arvostetaan, eikä heitä nähdä pelkkänä välttämättönä pahana.

Tämä varmasti osaltaan helpottaisi hoitajapulaa.

Toki tätä ongelmaa on varmasti monella muullakin alalla.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ihan sivukommenttina että tuo pseudofilosofinen mantra on täyttä paskaa ja debunkattu kaikkien yhtään kriittisempien ja tieteellisempien ajattelijoiden toimesta. Toki tuommoista tykkäävät käyttää kaikenlaiset populistiset huijarit ja muut omaa etua muiden kustannuksella tavoittelevat motivaatiopuhujat.

Kovat ajat on kovia ja hyvät ajat hyviä. Yleensä hyvistä ajoista poikii enemmän hyvää, paitsi jos soppaa pääsee hämmentämään joku populistipaskiainen varastellakseen mielikuvamarkkinoinnilla yhteisestä potista rahaa ja valtaa. Jos esimerkkinä tuon todenmukaisuudesta pitää vaikka sitä Rooman valtakuntaa, johon tuo höpinä on yleensä kuvasarjan kanssa ympätty, niin siinä unohdetaan melko monimutkaisten tapahtumakulkujen (mm. ilmasto-olojen muutoksesta johtunut migraatio ja helvetillinen määrä tyytymättömiä toisen luokan alamaisia keisarikunnan alueella) lisäksi se, että ne "good times" kesti tuhat vuotta.

Toki on totta, ettei mitkään ”good times” automaattisesti tee heikkoja ihmisiä. Mutta meidän hyvien aikojen aikana tehdyt poliittiset päätökset tekevät pitkällä aikavälillä selvästi heikkoja ihmisiä. Tarkoitan tietysti siis meidän sosiaalivaltiomallia, jossa yksilön vastuu elämästään on ulkoistettu monin osin valtiolle. Tuloksena on suuri joukko valtioriippuvaisia reppanoita, joiden mielestä muut ihmiset ja valtio ovat automaattisesti kaiken heille velkaa.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Miten sitten luokitellaan reppana? Kuka on sanomaan toista heikoksi? Elämäntilanteet vaihtelee eikä täällä kaikilla helppoa ole.
Välttämättä ei pystytä elämään määräaikaisella työllä, jossa tarjotaan viikossa 20-30h töitä. Mahdollisimman alhaisella paikalla. Moni avoimista työpaikoista kuuluu tähän ja tämä osuus tulee lisääntymään kun raksa-alan taantuma aiheuttaa ennen näkemättömän ytaallon.
Suomessa ei kyllä moni tuolla palkalla elä, kun kustannukset kasvaa kokoajan.

Eikä niitä töitä tässä maailmantilanteessa synny tuhkasta, vaikka ilmeisesti joku niin luulee.

Onneksi kehitysvammaisia ja eläkeläisiä tuetaan jne.

Minä en ainakaan näe, että minulla olisi ketään oikeutta sanoa reppanaksi ja heikoksi. Mutta kukin tavallaan.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Tosiaan, julkinen vaje on seurausta meidän suurista ongelmistamme - se on vaikean tulehduksen aiheuttamaa kuumetta, jota toki on hyvä lievittää, mutta ilman itse tulehduksen, sitkeästi heikkona jatkuvan kasvumme ja huonontuvan demografiamme kuntoon laittamista, leikkauksia tullaan tarvitsemaan yhä uudestaan. Väestön jatkuva vanheneminen ja huoltosuhteen heikentyminen lisää automaattisesti kustannuspaineita ja kun tämä vielä yhdistyy onnettomaan sote-ratkaisuumme ja sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin niin ei ole mikään ihme, että vaje ei tunnu katoavan minnekään. Ei se tällä vauhdilla katoakaan.

Jos talouskasvumme ja demografiamme olisivat terveillä linjoilla ja vahvoja niin vajeen eliminoiminen olisi helppo tehtävä. Nykyisessä tilanteessa taantuman uhatessa suuret leikkaukset julkiseen kulutukseen tulevat heikentämään kasvua entisestään, ja, niin, lisäämään vajetta. Noidankehä.

Tässäpä se iso ongelma meillä on. Oma aika syvä pettymys nykyhallituksen linjauksista kohdistuu juuri siihen, että ollaan valittu lähes yksinomaan leikkausten linja ja työllisyystoimissa suurinta osaa työttömistä työnhakijoista kurjistava lähestymistapa aitojen, pitkällä aikavälillä kannustinloukkuja purkavien uudistusten sijaan. Käytännössä tässä toteutuu se, mitä olen jaksanut vuosia toitottaa: Suomessa vasemmisto- ja oikeistohallituksen erottaa toisistaan valtion budjetin koosta. Maan suuntaa pitkällä aikavälillä korvaavat teot puuttuvat molemmilta.

Nyt leikkauksiakin vesitetään populistisilla pensaveronalennuksilla ja käytännössä varsin merkityksettömillä ja asiantuntijoiden vastustamilla tuloveronalennuksilla, joista jälkimmäiset varmistavat poliittisten vastustajien äänekkäät vastalauseet, joita toki tulisi muitakin. Mitä ei tehdä, niin konservatiivisen demarihallituksen virhe olla tekemättä toimivampaa perustulokokeilua ei tämäkään hallitus tee. Se olisi pitkän aikavälin ratkaisuna oikeasti tehokas kannustinloukkujen poistaja ilman köyhimpien ja työkyvyttömien ihmisten pakollista potkimista (negatiivinen tulovero).

Sitten kun perussuomalaisia pitää vielä myötäillä maahanmuuttokysymyksissä niin voi aidosti kysyä, paraneeko Suomen talous pitkällä aikavälillä esitetyillä toimenpiteillä? Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on keino numero 1 muiden Pohjoismaiden etumatkan tavoittamiseen. Sitä pidetään tavoitteena ja siitä puhutaan paljon, mutta käytössä on säälittävän pieni määrä työkaluja kurssin muuttamiseen. Aluepolitiikkaankaan - tähän suomalaisten pyhään lehmään ja ylenkatsotuimpaan taloudelliseen ongelmaan - ei ole rohkeutta tehdä muutoksia. Eli ulkorajoilta ei tule riittävästi helpotusta, eikä maan sisäisen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi myöskään tehdä mitään.

Summa summarum, jos hallituksen yhteistyökyky nyt ylipäätään säilyy seuraavat neljä vuotta, sen tulee korvaamaan vasemmistohallitus, joka nostaa budjettia hieman. Ja sitä seuraava hallitus taas pienentää sitä hieman. Tällaista Suomen talouspolitiikka pääpiirteissään on, rohkeutta ei ole, eikä siten tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksiakaan.
 

ipaz

Jäsen
Vaikkapa teollisuudessa tuo 13€/h tekee kuukaudessa pelkällä päivätyöllä noin 2150€. Tuosta pois verot, esim 20% niin käteen jää noin 1720€.

Jos asut isossa kaupungissa vuokralla yksin, vuokra on helposti 800-1000 €/kk, siihen muut asumiskulut päälle.

Paljonkos sitten jääkään työmatkakustannuksiin, ruokaan jne? Kerrohan Mediakuutio miten ajattelisit tuossa tapauksessa asian hoituvan?
Jos yksin asuvalla ei vuokran jälkeen jäävä 900e ei riitä kuukaudessa elämiseen, niin silloin vika löytyy peilistä eikä liian pienistä palkoista ja tuista.
 

ipaz

Jäsen
Nyt on kyllä Suomi-Filmien maalaisidylli omaksuttu tosi hyvin... 60-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin satoja tuhansia, monet heistä eivät koskaan palanneet takaisin "nostamaan Suomea ylös" (omaa elämäänsähän he yrittivät parantaa eikä siinä ollut mitään väärää).
Kyllä, Ruotsissa oli tarjolla parempipalkkaista työtä kuin Suomessa. Siksi sinne lähdettiin suurin massoin. Mutta silti 60-luvulla Suomen työttömyysprosentti oli alle 2 ja kansantalous kasvoi. Jäljelle jäänyt osa painoi kädet ruvella, että meillä nykypäivän pullaposkilla olisi asiat paremmin.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Olen osittain kanssasi samaa mieltä ja osittain taas voimakkaastikin eri mieltä.

Työkeskustelussa menee usein minun näkökulmastani puurot ja vellit sekaisin. Kysymyksessä on kuitenkin kohtalaisen monimutkainen kokonaisuus, koska esim. erilaiset opintopolut nostavat arvoa työmarkkinoilla. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset eivät ole erityisen kranttuja työn suhteen vaan itse asiassa kohtalaisen avoimesti niitä töitä otetaan vastaan, jos sellaisia on tarjolla. Käytännössä todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi, koska ihmisen täytyy tehdä työuran muuttuessa myös henkilökohtaista talouden sopeutusta ja tätä sopeutusta on todella vaikeaa - jopa mahdotonta - tehdä, jos tulotaso tippuu merkittävästi.

Jos ihminen on ollut esimerkiksi insinööri ja työt ovat lähteneet alta niin jo muutaman vuoden työura tarkoittaa tuolla alalla monesti tulotasoa 4000 €:n pintaan. Kun ihminen tottuu tällaiseen tulotasoon ja se vaikuttaa perheeseen, tulevaisuuteen ja omiin elämän investointeihin niin se on aika iso tiputus, että lähdetään siivoojaksi. Kun palkka tipahtaa näin paljon niin silloin on melkein pakko tehdä niin, että talo on laitettava myyntiin ja vaihdettava pienempään ja siinä puututaan jo huomattavasti isomman joukon elämään monella kuin ainoastaan omaan.

Toinen asia on se, että ihmisen potentiaali työmarkkinoilla menee hukkaan: hän on kouluttautunut johonkin, jossa hänellä olisi mahdollista tienata hyvin ja tuoda hyvinvointia yhteiskunnalle verorahoilla, mutta nyt hänen pottinsa yhteiskunnalle pienenee merkittävästi. Tämä on ainoastaan asioiden taloudellinen puoli, ikäväkseni joudun toteamaan, että myös henkinen puoli menee rikki. Ihmisten elämä ei jousta aivan samalla kulmakertoimella kuin työt ja tietyillä aloilla ei valitettavasti ole oikeaa mahdollisuutta edes omaa työtään muuttamalla saavuttaa parempaa ansiota. Olen nimennyt kymmeniä kertoja tämän saman esimerkin: kaupan alalla voit tehdä töitä vaikka ympäri kellon, mutta tulot eivät siltikään kasva isolla kulmakertoimella.
 
Olen osittain kanssasi samaa mieltä ja osittain taas voimakkaastikin eri mieltä.

Työkeskustelussa menee usein minun näkökulmastani puurot ja vellit sekaisin. Kysymyksessä on kuitenkin kohtalaisen monimutkainen kokonaisuus, koska esim. erilaiset opintopolut nostavat arvoa työmarkkinoilla. Oman kokemukseni mukaan suomalaiset eivät ole erityisen kranttuja työn suhteen vaan itse asiassa kohtalaisen avoimesti niitä töitä otetaan vastaan, jos sellaisia on tarjolla. Käytännössä todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi, koska ihmisen täytyy tehdä työuran muuttuessa myös henkilökohtaista talouden sopeutusta ja tätä sopeutusta on todella vaikeaa - jopa mahdotonta - tehdä, jos tulotaso tippuu merkittävästi.

Jos ihminen on ollut esimerkiksi insinööri ja työt ovat lähteneet alta niin jo muutaman vuoden työura tarkoittaa tuolla alalla monesti tulotasoa 4000 €:n pintaan. Kun ihminen tottuu tällaiseen tulotasoon ja se vaikuttaa perheeseen, tulevaisuuteen ja omiin elämän investointeihin niin se on aika iso tiputus, että lähdetään siivoojaksi. Kun palkka tipahtaa näin paljon niin silloin on melkein pakko tehdä niin, että talo on laitettava myyntiin ja vaihdettava pienempään ja siinä puututaan jo huomattavasti isomman joukon elämään monella kuin ainoastaan omaan.

Toinen asia on se, että ihmisen potentiaali työmarkkinoilla menee hukkaan: hän on kouluttautunut johonkin, jossa hänellä olisi mahdollista tienata hyvin ja tuoda hyvinvointia yhteiskunnalle verorahoilla, mutta nyt hänen pottinsa yhteiskunnalle pienenee merkittävästi. Tämä on ainoastaan asioiden taloudellinen puoli, ikäväkseni joudun toteamaan, että myös henkinen puoli menee rikki. Ihmisten elämä ei jousta aivan samalla kulmakertoimella kuin työt ja tietyillä aloilla ei valitettavasti ole oikeaa mahdollisuutta edes omaa työtään muuttamalla saavuttaa parempaa ansiota. Olen nimennyt kymmeniä kertoja tämän saman esimerkin: kaupan alalla voit tehdä töitä vaikka ympäri kellon, mutta tulot eivät siltikään kasva isolla kulmakertoimella.
Meinaatko, että sitä sopeutusta ei sitten tarvitse tehdä kun on työttömänä? Toki tämänkin välttämiseen on sellainen hyvä neuvo, että älä nosta elintasoasi heti sitä mukaan kun tulot kasvaa. Toki on myös pakollisia asioita joiden vuoksi menot voivat kasvaa.

Ja tottakai lähtökohtaisesti kannattaa pyrkiä omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaan työhön mutta jos sellaista ei ole saatavilla esimerkiksi juuri yhdeksään kuukauteen niin sitten voi jo alkaa tehdä jotain muutakin. Sitä voi kuitenkin samalla hakea myös niitä oman alan hommia ja voin kertoa, että myös sille mahdollisille uudelle rekrytoijalle se työsuhde siivoojana näyttää huomattavasti paremmalta kuin vaikka kaksi vuotta työttömänä olo. Loppujen lopuksi juuri tuollainen toiminta kertoo ihmisestä hyvin paljon.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DrE

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Ja tottakai lähtökohtaisesti kannattaa pyrkiä omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaan työhön mutta jos sellaista ei ole saatavilla esimerkiksi juuri yhdeksään kuukauteen niin sitten voi jo alkaa tehdä jotain muutakin. Sitä voi kuitenkin samalla hakea myös niitä oman alan hommia ja voin kertoa, että myös sille mahdollisille uudelle rekrytoijalle se työsuhde siivoojana näyttää huomattavasti paremmalta kuin vaikka kaksi vuotta työttömänä olo. Loppujen lopuksi juuri tuollainen toiminta kertoo ihmisestä hyvin paljon.

Riippuu toki alasta ja elämäntilanteesta mutta jos ei oman hyväpalkkaisen alan hommia Suomesta löydy, niin kannattaa kyllä nopeasti kääntää katseet lähialueen maihin tai vaikka pidemmällekin siivoojan paikkojen katsomisen sijaan.
 

Lynx_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen tehnyt useampaakin mutta esimerkiksi voisin olla varastotyöntekijä tai siivoojana. Ja tarvittaessa menisikin jos olisin työtön eikä muualta töitä irtoaisi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa kun ajatellaan ettei joku tietty työ enää ole omalla arvolle sopivaa, eikä sellaiseen tarvi alentua. Saisivat muuttaa tuet ihan surutta siihen, että viimeistään 9kk työttömyyden jälkeen täytyy hakea kaiken tasoisia tehtäviä. Ei se insinööri, rakennusmies tai kirkkohistorian dosentti ole yhtään sen parempi ihminen kuin siivooja tai postinjakaja.
Tokihan kaikkia töitä ja ennen kaikkea tekijöitä pitää arvostaa. En tiedä onko sitten näin ajattelevia ihmisiä paljon, jotka ajattelevat ettei joku homma heille sovi.

Viestieni pointti oli, että myös käytännön syyt saattavat johtaa siihen, ettei työpaikkaa haeta.
Jos henkilö X on tehnyt pienen paikkakunnan tehtaalla töitä esimerkiksi 20€/h palkalla ja tehdas lyökin ovet kiinni, niin houkuttaako tätä henkilöä hakea työpaikkaa huomattavasti pienemmällä palkalla ja vaikkapa sadan kilometrin päästä kotoa. Työnkuva saattaa olla samanlainen ja olet työssäsi pätevä, mutta tuntipalkkasi tippuisi monta euroa.
Lisäksi pitkä työmatka venyttää päivien pituutta, ennen ajoit työpaikallesi viidessä minuutissa, nyt ajat tunnin suuntaansa ja tienaat vähemmän. Kyllä siinä varmasti alkaa miettimään työn mielekkyyttä ja ennen kaikkea siitä saatavaa korvausta.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Meinaatko, että sitä sopeutusta ei sitten tarvitse tehdä kun on työttömänä? Toki tämänkin välttämiseen on sellainen hyvä neuvo, että älä nosta elintasoasi heti sitä mukaan kun tulot kasvaa. Toki on myös pakollisia asioita joiden vuoksi menot voivat kasvaa.
Ansiosidonnaisen koko idea taitaa olla se, että ihminen ei joudu heti työttömyyden alkuvaiheessa tinkimään elintasostaan. Ansiosidonnaisen on tarkoitus ainakin osittain antaa ihmiselle aikaa adaptoitua ja totutella uuteen tilanteeseen - ja tämä on mielestäni ihan inhimillinen lähtökohta.

Tutkittua tietoa aiheesta on paljon ja valitettavasti Suomen tilanne ei merkittävästi parane näillä tämän hallituksen esittämillä keinoilla. Suomen ja Ruotsin välinen työllisyyden ero selittyy yksiselitteisesti sillä, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Eikä se työttömyysongelma ikävä kyllä pääty siihen ansiosidonnaiseen vaan meillä on paljon ihmisiä siellä peruspäivärahalla, jotka eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä.

Tosielämän työllisyysloukut ovat monimutkaisempia kuin tämän (joskin myös edellisen) hallituksen ratkaisut asiaan. Esimerkiksi yrittäjyyttä ei määrittele se, tienaako sillä mitään, vaan se, paljonko siihen käyttää aikaa. Tämä nostaa yrittämisen riskitasoa. Kuten yllä joku hyvin luetteli niin Suomen perusongelma on noidankehä, josta on hyvin vaikea päästä pois ja niille vaikuttaville rakenneuudistuksille olisi kova kysyntä, mutta mitkä ovat tasapuolisia ja hyviä rakenneuudistuksia? Työmarkkinoiden rakenneuudistukset tuntuvat tarkoittavan oikeistolle karkeasti sitä, että ihmisiä pitää saada töihin paljon sellaisiin paikkoihin, joissa tuloilla ei voi elää. Nykyisen hallituksen rakenneuudistukset pahentavat ja kroonistavat tiettyjen alojen ongelmia.
 
Tokihan kaikkia töitä ja ennen kaikkea tekijöitä pitää arvostaa. En tiedä onko sitten näin ajattelevia ihmisiä paljon, jotka ajattelevat ettei joku homma heille sovi.

Viestieni pointti oli, että myös käytännön syyt saattavat johtaa siihen, ettei työpaikkaa haeta.
Jos henkilö X on tehnyt pienen paikkakunnan tehtaalla töitä esimerkiksi 20€/h palkalla ja tehdas lyökin ovet kiinni, niin houkuttaako tätä henkilöä hakea työpaikkaa huomattavasti pienemmällä palkalla ja vaikkapa sadan kilometrin päästä kotoa. Työnkuva saattaa olla samanlainen ja olet työssäsi pätevä, mutta tuntipalkkasi tippuisi monta euroa.
Lisäksi pitkä työmatka venyttää päivien pituutta, ennen ajoit työpaikallesi viidessä minuutissa, nyt ajat tunnin suuntaansa ja tienaat vähemmän. Kyllä siinä varmasti alkaa miettimään työn mielekkyyttä ja ennen kaikkea siitä saatavaa korvausta.
Varmasti alkaa miettimään mutta viimeistään etuuksien vaatimukset pitäisi ohjata siihen, että alkaa kiinnostaa.

Itsellä tuo, että töiden hakeminen on itsestäön selvää, on varmaan kasvatuksesta tullut joten varmaan yleisiä asenteitakin pitäisi muuttaa. Nyt tällä hetkellä lehtiinkin tehdään juttuja kun jollekin on tontun töitä tarjottu ja naureskellaan sille. Huolestuttavaa miten suhtaudutaan työntekoon, omaan vastuuteen toimeentulosta sekä yhteiskunnan velvollisuuteen elättää ihmistä joka ei halua itseään työllä elättää kun ei oo kiva homma.
 
Ansiosidonnaisen koko idea taitaa olla se, että ihminen ei joudu heti työttömyyden alkuvaiheessa tinkimään elintasostaan. Ansiosidonnaisen on tarkoitus ainakin osittain antaa ihmiselle aikaa adaptoitua ja totutella uuteen tilanteeseen - ja tämä on mielestäni ihan inhimillinen lähtökohta.

Tutkittua tietoa aiheesta on paljon ja valitettavasti Suomen tilanne ei merkittävästi parane näillä tämän hallituksen esittämillä keinoilla. Suomen ja Ruotsin välinen työllisyyden ero selittyy yksiselitteisesti sillä, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Eikä se työttömyysongelma ikävä kyllä pääty siihen ansiosidonnaiseen vaan meillä on paljon ihmisiä siellä peruspäivärahalla, jotka eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä.

Tosielämän työllisyysloukut ovat monimutkaisempia kuin tämän (joskin myös edellisen) hallituksen ratkaisut asiaan. Esimerkiksi yrittäjyyttä ei määrittele se, tienaako sillä mitään, vaan se, paljonko siihen käyttää aikaa. Tämä nostaa yrittämisen riskitasoa. Kuten yllä joku hyvin luetteli niin Suomen perusongelma on noidankehä, josta on hyvin vaikea päästä pois ja niille vaikuttaville rakenneuudistuksille olisi kova kysyntä, mutta mitkä ovat tasapuolisia ja hyviä rakenneuudistuksia? Työmarkkinoiden rakenneuudistukset tuntuvat tarkoittavan oikeistolle karkeasti sitä, että ihmisiä pitää saada töihin paljon sellaisiin paikkoihin, joissa tuloilla ei voi elää. Nykyisen hallituksen rakenneuudistukset pahentavat ja kroonistavat tiettyjen alojen ongelmia.
En näitä jaksa sen tarkemmin kommentoida kun olen vain varsinaisesti ihmetellyt nykyajan kulttuuria jossa nähdään valtiolla olevan velvollisuus maksaa oma eläminen jos ei ole omasta mielestä sopivaa työtä tarjolla.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
olen vain varsinaisesti ihmetellyt nykyajan kulttuuria jossa nähdään valtiolla olevan velvollisuus maksaa oma eläminen jos ei ole omasta mielestä sopivaa työtä tarjolla.
No aika turhaahan tästä on keskustella, jos heittäydyt tahallasi (tai tahattomasti?) täysin älyllisesti tyhmäksi. Nykymenoa voi taivastella monella eri tavalla, mutta nyt kannattaa ottaa historiankirja käteen ja kaivella sieltä, miten hyvinvointivaltio on syntynyt Suomeen ja minkä takia sitä ylipäätään halutaan ylläpitää. Kyllä se valtion yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on hyvinvointivaltiossa nähty, että valtio pyrkii pitämään huolen kaikista kansalaisista. En tiedä, pitääkö tämä toistaa, mutta kyllä valtiolla on hyvinvointivaltiossa ihan alusta asti ajateltu olevan sellainen rooli, että se pitää kansalaisista eri elämäntilanteissa huolta. Vaihtoehtokin tälle on olemassa ja se on esimerkiksi tällainen Yhdysvaltain malli, jossa valtiolla ei käytännössä ole minkäänlaista vastuuta kansalaisista vaan tämä vastuu kuuluu kokonaan yksilölle. Tällä tavoin Yhdysvalloissa esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus on täysin riippuvaisia siitä, millainen tulotaso ihmisellä on ja esimerkiksi sairaanhoito vaatii vakuutuksen. Se on tässä keskustelussa kuitenkin vähän turhan iso raami, mutta karkeasti maapallo on pullollaan paikkoja, joissa voi tienata paremmin kuin Suomessa ja siitä saa aivan varmuudella pitää isomman osan itsellään.

Pohjoismaissa on kuitenkin valittu historiallisesti tällainen malli, jossa yhteiskunta (=valtio) osallistuu tiettyjen perusasioiden hoitamiseen merkittävällä panoksella: yhteiskunnan jäsenien koulutus & terveydenhuolto, turvallisuus (armeija & poliisi) on hoidettu pitkälti yhteiskunnan toimesta verorahoja keräämällä. Syykin tähän on selvä: se on huomattavasti ja moninkertaisesti edullisempaa vrt. siihen toiseen malliin, kun kaikille yhteisiä ja tärkeitä asioita hoidetaan sellaisella tavalla, että jokaisella kansalaisella on perusasioihin pääsy. Tämä malli ei tietenkään tarkoita sitä, että valtio osallistuu kaikkeen. Muistaakseni työtuloista myös maksetaan jotain, jotta työntekijä (haluaa hän tai ei) jonkinlaisella tavalla osallistetaan siihen työttömyyden rahoittamiseen.

Esittämäsi havainto, että nyky-yhteiskunnan jäsenet odottavat valtion takaavan heille elannon, jos työtä ei ole tarjolla, on myös fundamentaalisella tavalla virheellinen. Asiaa on tutkittu ja Suomessa työttömyys on niin voimakkaasti stigmatisoivaa ja tukien varassa eläminen niin voimakkaasti paheksuttua, että yksilöt mieluummin menevät mihin tahansa työhön kuin jäävät tuohon stigmatisoivaan tilanteeseen. Ongelma tässäkin asiassa on se, että työttömyys itsessään ja tukien varaan joutuminen, on yksilölle todella kuormittavaa ja aiheuttaa todella herkästi erittäin vaikean henkisen tilanteen. Samalla kuitenkin meidän viisaat päättäjämme päättävät vaaleista toiseen (erityisesti oikeistossa) ratsastaa mielikuvilla kotona makailevista työnvieroksujista, jotka täytyy kepillä väkisin työntää työelämään, kun eivät suostu mitään ottamaan vastaan. Myös tätä asiaa on tukittu (ja esim. Li Andersson viitannut usein näihin tutkimukseen) niin yksi eniten työelämään kannustavista tekijöistä on se, että erilaiset tuet ovat suojattuja, jolloin vähäinen työnteko ei johda tuen menettämiseen. Tämä hallitus auttaa täysin päinvastaisella tavalla: se leikkaa tuet ja nämä vaikutukset osuvat väistämättä samoihin ihmisiin.

Jos tässä yhteiskunnassa (tai hyvinvointiyhteiskunnassa) jostain välittää niin kannattaisi välittää nuorista. Asumistuet ja viimesijaiset tuet ovat tämän hallituksen liipaisimella ja sillä ei todella tulla saavuttamaan parempaa työttömyyttä. Ennen kuin yhtään päätöstä on tehty on varmaa, että lapsiperheköyhyys lisääntyy, kun samalta perheeltä on lähdössä asumis- ja erilaiset suojaosat pois. Tämä asia on jo tutkittu ja lausuntokierroksella faktaksi todettu, että tässä on tulossa samoille ihmisille isot leikkaukset. Edelleen minä kysyn ainoastaan, että eikö sieltä verotuksen puolelta löytynyt yhtään mitään instrumenttia? Tälläkö tavalla se Suomi saadaan nousuun? Oikeisto valvoo kahta pyhää lehmäänsä: yritystuet ja kokonaisveroaste. Tasapuolisempi ja monelle suomalaiselle helpommin hyväksyttävä paketti löytyisi yhdistelmästä, jossa työssäkäyvä keskituloinen ja hyvätuloinen saisi hieman vähemmän käteen ja samalla näitä tukia leikattaisiin. Nyt hyväosaiset saavat pitää enemmän ja kun sekin jo tiedetään, mihin tuo raha menee: se menee sijoituksiin ja kasvamaan korkoa muualle. Köyhille jaettu rahaa tuppaa menemään suoraan kulutukseen.

Kovin vaimea tämä hallituksemme on, vaikka monet asiantuntijat ovat näistä aika yksimielisiä. Verotusinstrumentit pitäisi ottaa kanssa käyttöön.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kyllä, Ruotsissa oli tarjolla parempipalkkaista työtä kuin Suomessa. Siksi sinne lähdettiin suurin massoin. Mutta silti 60-luvulla Suomen työttömyysprosentti oli alle 2 ja kansantalous kasvoi. Jäljelle jäänyt osa painoi kädet ruvella, että meillä nykypäivän pullaposkilla olisi asiat paremmin.
Unohdat nyt edelleen sen, että tuohon aikaan oli tarjolla aivan eri tavalla entry-level-työpaikkoja kuin nykyisin. Jos vaikkapa Varkaudessa tai Myllykoskella olisi edelleen se 2000 työpaikkaa - joihin tosiaan pääsi suhteilla ilman mitään näyttöjä - paperitehtaalla, niin olisi työttömyysprosenttikin kummasti alempi. Nykyisin pitää valtaosaan paikoista olla vähintään se amis käytynä, koska huonon tekijän palkkaaminen on niin suunnaton riski. Tehtaiden kulta-aikoinahan n. jokaiselle työnteosta vähääkään kiinnostuneelle löytyi "mutteripojan" homma, jossa ei välttämättä tarvinnut osata mitään, mutta kun kaveri kuitenkin yritti ja halusi elättää perheensä, niin samahan sen oli antaa tehdä ne helpot hommat. Nykyisin ne hoitaa kone tai joku prosessivalvoja kymmenen muun tehtävän ohessa.

Eikä siis ole mitään syytä vähätellä tuon ajan työikäisiä, hehän se hyvinvoinnin turvasivat silloin rintamalla. Työntekijöinä tuskin olivat sen erikoisempia kuin vaikkapa 80-luvulla aloittaneet.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös