Ainoa, jolla Orpo yrittää liennyttää vasemmiston nousua on se, että hän kertoo kaikkien hallitusohjelman muutoksien olevan sellaisia, jotka ovat peräisin naapurimaiden vasemmistosta. Itse ongelmasta olen samaa mieltä: jos halutaan jonkinlaisia kestäviä rakennemuutoksia niin seuraavankin hallituksen pitäisi jatkaa niiden tekemistä. Tosiasiallisesti näin ei ainakaan ole tapahtunut vaan liian oikeistolainen vs. liian vasemmistolainen hallitus törmää aina samanlaiseen ongelmaan. Käytännössä nytkin AY-liikkeen ja hallituksen vuoropuhelu on vähäistä ja EK on kaikkeen tyytyväinen, jolloin se ei oikeastaan edes neuvottele. Hallitus tarjoaa jonkinlaisen perälaudan sanelupolitiikalle, jolloin työnantajien edustajat eivät edes neuvottele kunnolla. Joskin samanlaisen suojan toiseen suuntaan tarjoaa SAK.
Todelliset rakennemuutokset tarvitsisivat kuitenkin oikeaa yhteisymmärrystä ja keskustelua. Oikeistohallituksilla on ikävä taipumus ankkuroida halutut tulokset etukäteen, jolloin keskustelusta tyhjenee palkeet. Esim. hallitus ilmoittaa, että tämä on tavoite ja etsikää keinot siihen. Tosiasiallisesti myös AY-liike täytyisi saada jonkinlaiseen neuvottelun tilaan mukaan, jolloin oikeasti voidaan jotain kompromissejakin tehdä. Nythän hallitus on viskannut pallon työntekijöille, että kehittäkääpä ratkaisut näihin ongelmiin - tämän verran pitää tulla kasvua ja tämän verran pitää tulla vastaan. Ei kovin herkullinen neuvotteluasetelma.
