Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea. Jos palkka menee asumiseen ja töissäkäynnin kustannuksiin, ei tämä tue valtiontalouttakaan kulutuksen muodossa. Päälle vielä sosiaaliset ongelmat, kun ei ole aikaa tai rahaa harrastaa, saati saada lapsilleen harrastuksia, mikä sekin vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen.

Tässä ei ole mitään järkeä. Jos kaikki kokisivat, että valittu asumisratkaisu vaatii yhteiskunnalta lisää tukea jotta viitsii töihin mennä, ollaan todella väärällä tiellä.

 

[JZZ]

Ja todellisuudessa tuo 280 euroa/kk ei riitä lähellekään. Syystä, että 100 km päivä on noin 25 tkm ajoa vuosi. Pelkkien työmatkojen takia autoa joutuu huoltamaan kerran vuodessa ehkä noin 500 euron edestä, ja ennenkaikkea, sen arvo putoaa kovaa vauhtia ellei aja jollain vanhalla lintalla ja toivo parasta. 100 km on niin paljon että auto tarvitsee olla vähintään Golf kokoluokkaa, että jaksaa ajaa, sanotaan nyt sitten vaikka auto maksaa 30t. Siinä työajoista tullut mittariin 100tkm neljässä vuodessa, ja arvo pudonnut suunnilleen 4te per vuosi. Sanotaan 3t niin ei heti tulla silmille, eli 250 e/kk. 250+42+280=602euroa/kk!

Toki pienipalkkaisen ei kannata varmastikaan ihan uutta autoa ostaa tuollaiseen ajoon, jolloin esim joku viisi vuotta vanha / 150tkm ajettu Skodan saa suhteellisen edullisesti n. 10k€ hintaan. Ja tuon voi sitten ajaa loppuun melkein kymmenen vuoden aikana. Mutta siis siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kyllä töissä käymiseen menee lopulta aika paljon rahaa. Toki isommissa kaupungeissa 45 min joukkoliikennettä takaa sen, että pääsee ihan reuna-alueilta töihin, jolloin omaa autoa ei edes tarvitse.

 

[Lynx_j]

Tässä ei ole mitään järkeä. Jos kaikki kokisivat, että valittu asumisratkaisu vaatii yhteiskunnalta lisää tukea jotta viitsii töihin mennä, ollaan todella väärällä tiellä.

Et ole kuullut asuntoloukusta? Sitä velkaista asuntoa, kun ei pikkupaikkakunnalla ihan kuukaudessa tai kahdessa myydä. Totta kai ideaalitilanne olisi, että jokainen löytäisi kotinsa läheltä työn, jolla tulee toimeen. Tämä ei valitettavasti ole mahdollista, mutta jokaisen ei ole mahdollista muuttaakaan työn perässä.
Ei se tietenkään valtion tehtävä ole hoitaa ja kustantaa jokaiselle mielekästä asumisvaihtoehtoa, mutta melko vähän työnantajan suuntaan kuulee puheita, että auttaisiko siihen töissäkäynnin kannattavuuteen parempi palkka.

Asiat eivät tietenkään ole noin yksioikoisia, eikä jokaisen palkkaa voida nostaa nostamisen ilosta. Yhtä yksinkertaista on olettaa, että jokainen pystyy kulkemaan töihin muutaman kymmenen kilometriä suuntaansa tai muuttamaan työn perässä jonnekin.

 

[Cobol]

Asiat eivät tietenkään ole noin yksioikoisia, eikä jokaisen palkkaa voida nostaa nostamisen ilosta.

Kuten varmaan huomasit, kommentoin tekstiäsi "Paras motivointi työnhakijalle kuitenkin edelleen on raha, korvauksen pitää olla sellainen, että kauempaa viitsii kulkea".

Siinä ei ole mitään järkeä. Puhutaan siis muistakin kuin yksittäistapauksista.

Monet tuttavani käyvät maalta kaupungissa töissä. He ovat säästäneet asumiskustannuksissa jopa satoja tuhansia euroja vrt kaupungista ostettuun vastaavaan asuntoon. Koko ajan on ollut tiedossa, että riski asunnon arvon heikkenemisestä realisoituu.

Kävin jotain 15 vuotta sitten keskustelun erään DI-tuttavani kanssa. Olisin halunnut palkata hänet. Vastaus oli, että ei voi lähteä, koska hän ei saa Helsingistä samanlaista omakotitaloa kuin mitä hänellä nyt on siellä. Omasta asumistasosta - joka on saavutettu pienellä osalla vastaavista kustannuksista Helsingissä - ei oltu valmiita tinkimään.

Ja se on täysin ymmärrettävä asia. Mutta ei peruste sille, että hänelle annettaisiin jatkuvaa tukea kun hän liikkuu sen luokkaa 120 km päivässä asunnon ja työpaikan välillä. Ylipäätään tällaista tukitaloutta tulee karsia ja hyvä että Orpon hallitus ottaa varovaisia askeleita oikeaan suuntaan.

Ilman tiiviimpää kaupungistumista Suomen talouskasvu tuskin nousee merkittävästi. Haja-asutusalueet eivät tuota juuri mitään, mutta ovat kustannus veronmaksajaille monella tavalla. Merkittävin ei ole sote-ratkaisun ja suuren kuntamäärän kustannukset vaan ymmärtääkseni tiiviimmän kaupunkirakenteen puutteesta johtuva talouskasvun hitaus. Lisäksi ilmastonmuutoksen lieventämisen tavoitteet eivät tue pitkää yksityisajoa henkilöautolla toistaiseksi käyttövoimasta riippumatta.

Eri asia sitten on, miten itäisen ja pohjoisen Suomen asumista tulee tukea. Kannattaako jatkaa nykyisellään vai nostaa tai vähentää. NATO:n rajamaana voisi pohtia erityistoimia itäisen raja-alueen Suomen puolen asumisen tukemisessa.

 

[Lynx_j]

Kävin jotain 15 vuotta sitten keskustelun erään DI-tuttavani kanssa. Olisin halunnut palkata hänet. Vastaus oli, että ei voi lähteä, koska hän ei saa Helsingistä samanlaista omakotitaloa kuin mitä hänellä nyt on siellä. Omaa asumistasoa - joka on saavutettu pienellä osalla vastaavista kustannuksista Helsingissä - ei oltu valmiita tinkimään.

Keskusteluita kannattaa käydä myös matalapalkka-alojen työntekijöiden kanssa. Oletan, että DI:n tulotaso on kuitenkin hieman enemmän kuin mainittu 13€/h. Hänellä matkakustannukset eivät kirpaise samanlailla, kuin tällä jolla menee esimerkiksi neljäsosa palkasta töissä kulkemiseen.

 

[Cobol]

Keskusteluita kannattaa käydä myös matalapalkka-alojen työntekijöiden kanssa. Oletan, että DI:n tulotaso on kuitenkin hieman enemmän kuin mainittu 13€/h. Hänellä matkakustannukset eivät kirpaise samanlailla, kuin tällä jolla menee esimerkiksi neljäsosa palkasta töissä kulkemiseen.

Matalapalkka-alalla jouduin itse opiskelun välissä vaihtamaan maalta kaupunkiin, jotta työmatka luokkaa 65 km suuntaansa lyheni neljään kilometriin suuntaansa. Tosin tässä muutoksessa vaihtui myös maa Suomesta Ruotsiin. Auttoi vähän, mutta opiskelemaan meno sen jälkeen auttoi paljon.

Suomessa on OECD-maista kärkipäätä matala-alojen pienissä veroissa verrattuna muihin. Meillä on edelleen vallalla vasemmistolainen ajattelu, jossa valtion ja veronmaksajien on otettava suurempaa roolia ihmisten työllistämisessä ja tukemisessa vaikka Suomessa tämä rooli on jo nyt merkittävä. Lisäksi hyväosaisilta voidaan aina verottaa lisää, koska hehän ovat vasemmistoretoriikassa ryöstäneet vähemmän ansaitsevia.

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Toivottavasti Orpon hallitus kykenee vastustamaan keskustan ja vasemmiston painetta ja vähentää tukia. Seuraavaan erään on otettava mukaan sitten myös yritystuet ja eläkeindeksit.

 

[Barnes]

Toki pienipalkkaisen ei kannata varmastikaan ihan uutta autoa ostaa tuollaiseen ajoon, jolloin esim joku viisi vuotta vanha / 150tkm ajettu Skodan saa suhteellisen edullisesti n. 10k€ hintaan.

Pienipalkkaiselle (sanotaan nyt vaikka se heitetty 2100 euroa kuussa) taitaa tonnin Corolla olla paljon realistisempi vaihtoehto kuin kymppitonnin Skoda. Tom Lindholmin sanoin se kun on "rämä mutta maksettu". Ajonautintoa Corolla ei tarjoa mutta kyllä sillä vuorokaudessa sata kilometriä voi ajaa.

On kyllä melkoista porvarihegemoniaa (en viittaa sinuun) tässä ketjussa, jopa Thatcheriä hävettäisi. On ne koulunkäyntiavustajat, lähihoitajat ja baarimikot tosiaan ihan urpoja, kun eivät tajua ostaa sähköautoa. Onneksi itse oikeisto- ja persupoliitikot (toki heillä sähköautoissa on kyse muista asioista kun taloudesta) ajattelevat hieman toisin, en minä ainakaan näe esimerkiksi Orpoa minään riistäjänä, vaan ihan perusharmaana asiapoliitikkona, joka on vähän rohkeampi esiintymään kuin Vanhanen aikoinaan.

 

[Vaughan]

Tuskin sinulla tästä ihan faktaa löytyy, että jokaiselle löytyy 45 min työmatkan päästä työpaikka. Tai paikkoja varmaan on, mutta onko palkkaajia, tämä johtaa siihen että työtä pitäisi etsiä vieläkin kauempaa.

Ei välttämättä olekaan jokaisen nykyisen kodin lähellä työpaikkaa, mutta tarkoitinkin, että noin 99 % Suomen työpaikoista sijaitsee sellaisessa lokaatiossa, että n. 45 min. säteeltä olisi löydettävissä edullinen asunto. Joskus se varmasti vaatii muuttamista. Ymmärrän, että joillain harvoilla voi olla vaikea muuttaa työn perässä esim. omaishoitajuuden tai yhteishuoltajuuden taki, mutta suurimmalla osalla tällaisia esteitä ei ole. Esteet ovat lähinnä psykoloogista haluttomuutta, joka sekin voi olla ymmärrettävää "kotiseuturakkautta" tms. - joskin itse yli 10 kertaa muuttaneena ja neljässä eri kaupungissa asuneena pidän muuttamista eri syistä täysin normaalina osana elämää...

Jos tienaa tuon mainitun 13€/h, niin kuukaudessa käteenjäävä palkka on 1700€/kk. Siitä asumiskustannuksiin 600€ ja työmatkoihin 280€, niin yli puolet tilistä on jo mennyt. Kyllähän jäljelle jäävällä osuudella varmaan toimeen tulisi ja eläisi, mutta kuinka mielekästä se elämä sitten on, kun käytät päivästäsi kymmenen tuntia (työ+matkat) siihen, että tienaat vähän.
Mieluummin sitä jää tukien varaan, jos saa esim. 1500€/kk erilaisia tukia. Tulothan siinä tippuu, mutta jääpähän bensakulut ja kulkemisen vaiva pois.

Tämänkin kyllä ymmärrän, että pieneksi jäävä elintason nousu ei innosta näkemään enemmän vaivaa, ja myös @DAF mainitsema kustannusten lisääntyminen (vaikkapa lounaalla käyminen) on totta. Mutta sitten tullaankin tämän ja edellisen viestini ytimeen:

Yhteiskunnalla ei ole mitään suoraa ratkaisua siihen ongelmaan, että normaali työsuhde normaalilla palkalla ei kelpaa! Yhteiskunnalla ei ole mitään keinoa "rakentaa" tilauksesta haluttuja työpaikkoja, vaan työpaikat syntyvät markkinoilla sellaisiin tehtäviin, sellaisella sijainnilla ja sellaisella palkkatasolla, mihin työmarkkinoilla on tarvetta.

Jos ihminen ei tule valituksi "paremman" tason tehtäviin, ja itse hylkää huonommat, niin ollaan aika lailla umpikujassa. Epäsuoria keinoja voisi olla kouluttautuminen, ja sitä kautta saada pätevyys vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin, joihin motivaatiota löytyy. Mutta kouluttautuminenkaan ei tunnu kaikkia innostavan - ja hallituksen päätös aikuiskoulutustuen leikkaamisesta ei ainakaan helpota asiaa...

Lisäksi useimmiten tie parempiin työpaikkoihin kulkee huonompien kautta, joten jos ei ota sitä ensimmäistä askelta, niin ei kyllä tule pääsemään seuraavallekaan tasolle. Tähän ei mikään taho pysty auttamaan.

On myös hyvä muistaa, että yksityisellä sektorilla palkan maksaa viime kädessä asiakas, ja julkisella veronmaksaja, joten varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on turha kenenkään kuvitella, että pienipalkkaisten työtehtävien työvoimapula ratkea merkittävillä ja laajamittaisilla palkankorotuksilla. Ehkä sitten kun saadaan talouskasvua, niin palkatkin lähtevät nousuun ilman merkittävää inflaatiota pahentavaa vaikutusta. Mutta juuri talouskasvun takia työllisyysaste pitää saada nousuun ensin.

Varmasti yksittäiset menestyvät yritykset ratkovat tälläkin hetkellä omaa osaajapulaansa paremmilla palkoilla, mutta jos keskimääräisen tavallisen yrityksen kannattavuus pyörii lievän tappion ja ehkä 10 % voiton välillä, niin ei siellä hirveän suurta liikkumavaraa ole - varsinkaan koko alan kattavissa yleissitovissa työehtosopimuksissa...

Eli siksi työkykyiset ihmiset, jolla viimekädessä vain oma motivaatio estää työllistymisen, koska sen tuoma elintason nousu tuntuu liian vähäiseltä, pitää saada töihin - ja porkkanaa siihen ei harmillisesti ole tarjolla. Kyllähän sitä toivoisi, että vaihtoehto ei ole pelkkä keppi, vaan ainakin jossain määrin Ruotsin ja Tanskan mallinen joustavampi työelämä. Mutta kyllä sielläkin työllistymisongelmista kärsivä työnhakija joutuu pääsääntöisesti aloittamaan vähän epämieluisammissa tehtävissä, mutta joustavilla työmarkkinoilla myös eteneminen on helpompaa. Eikä pidä vähätellä joustavien työmarkkinoiden tuomaa talouskasvua, joka siinä sivussa mahdollistaa korkeamman palkkatason. Harmillisesti vain sekä oikeisto että vasemmisto tuntuu haluavan muista Pohjoismaista vain omaan ideologiaan sopivia palasia, mutta samalla omaan makuun sopimattomat osat sivuutetaan...

 

[Lynx_j]

Matalapalkka-alalla jouduin itse opiskelun välissä vaihtamaan maalta kaupunkiin, jotta työmatka luokkaa 65 km suuntaansa lyheni neljään kilometriin suuntaansa. Tosin tässä muutoksessa vaihtui myös maa Suomesta Ruotsiin. Auttoi vähän, mutta opiskelemaan meno sen jälkeen auttoi paljon.

Ei välttämättä olekaan jokaisen nykyisen kodin lähellä työpaikkaa, mutta tarkoitinkin, että noin 99 % Suomen työpaikoista sijaitsee sellaisessa lokaatiossa, että n. 45 min. säteeltä olisi löydettävissä edullinen asunto. Joskus se varmasti vaatii muuttamista. Ymmärrän, että joillain harvoilla voi olla vaikea muuttaa työn perässä esim. omaishoitajuuden tai yhteishuoltajuuden taki, mutta suurimmalla osalla tällaisia esteitä ei ole. Esteet ovat lähinnä psykoloogista haluttomuutta, joka sekin voi olla ymmärrettävää "kotiseuturakkautta" tms. - joskin itse yli 10 kertaa muuttaneena ja neljässä eri kaupungissa asuneena pidän muuttamista eri syistä täysin normaalina osana elämää...

Aina relevanttia verrata omia kokemuksia ja eri aikakausia toisiinsa. Kaikille ei kuitenkaan suoda samanlaisia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia. Uuteen kaupunkiin muuttaminen on kuitenkin muutakin, kuin tavarat uuteen asuntoon. Ainakin henkinen hyvinvointi kärsii, jos kaikki tuttu ja turvallinen viedään pois. Tai vaikea ainakaan nähdä maaseudulla omakotitalossa asuvan ”Seppo-Ilmarin” viihtyvän hervantalaisessa yksiössä ja käymässä töissä 1700€/kk korvauksella. Lisäksi on huomioitava mahdollinen jälkikasvu, heidän koulunsa ja sosiaalinen elämä ja omakin sosiaalinen elämä.
Muuten paljon hyviä pointteja viestissäsi @Vaughan .

Jääkiekkopalstalla kun ollaan niin voisihan tänne tulla Miro Heiskanen haukkumaan meitä laiskoiksi ja tyhmiksi, kun emme vain muuta Texasin auringon alle takomaan miljoonia kumilätkää lätkimällä.

 

[Cobol]

Aina relevanttia verrata omia kokemuksia ja eri aikakausia toisiinsa.

Muutto kaupunkeihin ei ole vain oman aikakauteni kokemus, vaan kiihtyvä trendi Suomessa ja oikeastaan kaikkialla. Siinä mielessä tämän ratkaisun väheksyminen on ideologista alkuperää, sillä tutkimuksissa kaupungistumisen merkitys talouskasvulle on ollut merkittävä.

 

[aquanqua]

Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.

 

[Ollakseni]

Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.

Jos tykkää rikollisuuden kasvusta ja kodittomuudesta kaduilla niin onhan tuo varmaan toimiva idea.

 

[Lynx_j]

Yksinkertaisin tapa luoda ei-arvostetuille töille houkuttelevuutta on lyödä yhteiskunnan tuki työttömänä olemiselle sellaiseksi, että se ei-arvostettu työ erottaa ihmisen ns. kadulle ajatumisesta. Toimii hyvin suurimmassa(?) osassa maapalloa, jostain syystä Suomeen on syntynyt joku ajatus työttömän pyhästä oikeudesta valita työttömyyden ja työskentelyn välillä sen perusteella, että sattuuko tarjolla oleva duuni olemaan kiva ja noin niinku sopimaan henkilön omiin haluihin. Outo yhteiskunta.

Mainitsetko vielä ne hyvinvointiyhteiskunnat joissa tämä toimii mallikkaasti?
Ainakin eräässä hallituspuolueessa ollaan oltu huolissaan Suomen ajautumisesta ”Ruotsin tielle” ja että tänne ei haluta palavia autoja kadulle. Kerjäämiskieltoakin ollaan ilmeisesti väsäämässä.
No ehkä se kantasuomalaisen polttama auto tai pummattu euro ovat sitten vähemmän haitallisia yhteiskunnalle.

 

[Vaughan]

Tai vaikea ainakaan nähdä maaseudulla omakotitalossa asuvan ”Seppo-Ilmarin” viihtyvän hervantalaisessa yksiössä ja käymässä töissä 1700€/kk korvauksella. Lisäksi on huomioitava mahdollinen jälkikasvu, heidän koulunsa ja sosiaalinen elämä ja omakin sosiaalinen elämä.

Ymmärrän kyllä, miten ikävää "Seppo-Ilmarille" voisi olla muuttaa hervantalaiseen yksiöön, mutta entä jos se on tasan ainoa vaihtoehto saada töitä?

Jos oletetaan "Seppo-Ilmarin" asuvan taantuvalla haja-asutusalueella, jossa ei ole juurikaan työpaikkoja ennestään, ja väen vähentyessä nekin harvat lopettavat (esim. kyläkaupat, johin ei riitä asiakkaita), niin ei ole mitään tehtävissä hänen hyväkseen hänen kotipaikallaan. Yhteiskunnalla ei ole mitään työkalua, jolla hänen ongelmansa voitaisiin ratkaista. Pitää sitten hyväksyä, että "Seppo-Ilmari" elää lopun elämänsä työttömyysturvalla ja sitten eläkkeellä.

Enkä siis todellakaan toivo tätä vaihtoehtoa! En yhteiskunnan kestävyysvajeen enkä "Seppo-Ilmarin" itsensä kannalta. Mutta sen enempää työkkärillä, kunnalla/kaupungilla tai työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole mitään välineitä tilanteen avuksi.

Työkkäri voi kertoa mistä töitä on saatavilla, ja mahdollistaa kouluttautumisen uusille aloille. Mutta työkkäri ei luo työpaikkoja. Jos niitä ei ole "Seppo-Ilmarin" lähiseudulla, niin sitten niitä ei ole.

Myöskään kunta tai valtio eivät luo työpaikkoja (muuten kuin palkkaamalla itselleen). Kunta tai valtio voivat vain vaikuttaa yritysten edellytyksiin työllistää, mutta syntyykö työpaikkoja, ja kuinka paljon ja mihin, on täysin yritysten itsensä päätettävissä. Ja luodessaan työpaikkoja yritys miettii viime kädessä asiakaskysyntää: mm. mille työlle on tarvetta, mihin se kannattaa logistisesti sijoittaa ja millä ehdoin työtä voi tarjota.

Esim. mittavilla julkisilla yritystuilla voidaan tietenkin vaikuttaa siihen, että jokin laajeneva yritys perustaisi uuden toimipaikan juuri "Seppo-Ilmarin" lähelle (osin näin toimitaankin - köyhimpien maakuntien ELY-keskukset saavat reilusti enemmän määrärahoja yritystuille henkeä kohti kuin vauraammat alueet). Mutta jokainen tietää, että yritystuista (erityisesti aluepoliittisista) on koko yhteiskunnan kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä - jo pelkkien kustannustensa takia, puhumattakaan kilpailun vääristymisestä tai markkinaehtoisen kehityksen hidastamisesta...

 

[aquanqua]

Mainitsetko vielä ne hyvinvointiyhteiskunnat joissa tämä toimii mallikkaasti?
Ainakin eräässä hallituspuolueessa ollaan oltu huolissaan Suomen ajautumisesta ”Ruotsin tielle” ja että tänne ei haluta palavia autoja kadulle. Kerjäämiskieltoakin ollaan ilmeisesti väsäämässä.
No ehkä se kantasuomalaisen polttama auto tai pummattu euro ovat sitten vähemmän haitallisia yhteiskunnalle.

En ymmärrä, mitä haet takaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ajatus on käsittääkseni ollut se, että kansalaisille pyritään turvaamaan tietyt perustavanlaatuiset palvelut ja viimesijaisena keinona julkisista varoista työkyvyttömille työttömille sellaiset varat, että jokainen yhteiskunnan jäsen kykenee elämään edes vähimmäistasolla ns. elämän arvoista elämää. Ei kai hyvinvointiyhteiskunnalla ole mitään tekemistä jonkun ”oikeus olla työtön” -ajattelun kanssa. Luulisi, että juuri päinvastoin: hyvinvointivaltion edellyttämä raskas ja tehoton julkinen puoli vaatii sitä, että kaikki työkykyiset ovat mahdollisimman tehokkaasti mukana työelämässä.

 

[Lynx_j]

En ymmärrä, mitä haet takaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ajatus on käsittääkseni ollut se, että kansalaisille pyritään turvaamaan tietyt perustavanlaatuiset palvelut ja viimesijaisena keinona julkisista varoista työkyvyttömille työttömille sellaiset varat, että jokainen yhteiskunnan jäsen kykenee elämään edes vähimmäistasolla ns. elämän arvoista elämää. Ei kai hyvinvointiyhteiskunnalla ole mitään tekemistä jonkun ”oikeus olla työtön” -ajattelun kanssa. Luulisi, että juuri päinvastoin: hyvinvointivaltion edellyttämä raskas ja tehoton julkinen puoli vaatii sitä, että kaikki työkykyiset ovat mahdollisimman tehokkaasti mukana työelämässä.

Mutta tuskin järjestelmästä saadaan sellaista, että se rankaisisi vain näitä ”oikeus olla työtön”-ajattelevia. Keskustelussa usein unohtuu, että työttömyyden syitä on yhtä monia, kuin työttömiäkin.
Ei tämä systeemi tälläkään hetkellä ole läheskään täydellinen, mutta kaikkien työttömien kategorisointi ei myöskään ole järkevää.
Onko oikea lääke sitten kannustinloukkujen purkaminen vai työolojen ja -ehtojen parantaminen, sen aika näyttää. Nyt koetetaan keppiä, edellinen hallitus ei koittanut ja sai aikaan 117 000 uutta työllistä. Sitä taas ei voi arvioida kuinka paljon näistä on hallituksen ansiota.

 

[Muffinssi_Jaska]

Haja-asutusalueet eivät tuota juuri mitään, mutta ovat kustannus veronmaksajaille monella tavalla.

Söitkö tänään? Oliko kaikki ruokasi tuotu ulkomailta?
Käytitkö vessapaperia vai tyydyitkö bideen käyttöön? Entä muut puupohjaiset tuotteet?

Aika paksua väittää, että haja-asutusalueet ovat kustannus veronmaksajille. Huomaa kyllä, että olet kaupunkilainen.

Ei tuota juuri mitään, paitsi sen tärkeimmän, eli ruuan. Lisäksi päälle vajaan viidenneksen Suomen viennistä.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa vuonna 2021. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo kasvoi 27 prosentilla edellisvuoden noin 10,4 miljardista eurosta.

Viisi faktaa metsäteollisuuden viennistä

Metsäteollisuus on Suomen viennin veturi – ja suomalaiset metsäteollisuusyritykset elävät viennistä. Tullin tilastojen mukaan Suomen merkittävin vientituote on paperi ja kartonki.

www.metsateollisuus.fi

 

[molari]

Ilman tiiviimpää kaupungistumista Suomen talouskasvu tuskin nousee merkittävästi. Haja-asutusalueet eivät tuota juuri mitään, mutta ovat kustannus veronmaksajaille monella tavalla.

Määrittele haja-asutusalue ja mikä on "sopiva" työmatka (pk-seudulla). Onko esim. lännessä Inkoo-Siuntio-Lohja-Vihti, pohjoisessa Nurmijärvi-Tuusula-Hyvinkää-Riihimäki tai idässä Porvoo ympäryskuntineen sitä, sinnehän sitä keskituloisen perheen on lähdettävä, jos mielii oman talon hankkia/rakentaa, se kuitenkin - edelleen - monen perheen haave on. Eihän noista ym. paikoista ole vielä matka eikä mikään pk-seudun työpaikkakeskittymiin ja yhä enemmän yritykset siirtyvät kehä- ja valtateiden varsiin.

 

[Styge]

Ai että. Vastahan Suomen yrittäjissä joku itki, miten on vaikea löytää motivoitunutta työvoimaa. Kyllä se perheellinen rakennusmies on kuitenkin motivoitunut siivoaja 2000€/kk palkalla. Pakkohan sen on olla.

 

[Styge]

Onkohan tämä hallitusohjelma ja lapsilisien kolmen pennin korotukset lisänneet paljon lastenteko intoa. Jos ennen riitti pitkälle vakituinen työ, niin nyt näillä työeläuudistuksilla pääsee samaan, kun laskee mukaan vähintään useamman vuoden taloudelliset puskurit.

 

[Petri1981]

Miten sitten luokitellaan reppana? Kuka on sanomaan toista heikoksi? Elämäntilanteet vaihtelee eikä täällä kaikilla helppoa ole.
Välttämättä ei pystytä elämään määräaikaisella työllä, jossa tarjotaan viikossa 20-30h töitä. Mahdollisimman alhaisella paikalla. Moni avoimista työpaikoista kuuluu tähän ja tämä osuus tulee lisääntymään kun raksa-alan taantuma aiheuttaa ennen näkemättömän ytaallon.
Suomessa ei kyllä moni tuolla palkalla elä, kun kustannukset kasvaa kokoajan.

Eikä niitä töitä tässä maailmantilanteessa synny tuhkasta, vaikka ilmeisesti joku niin luulee.

Onneksi kehitysvammaisia ja eläkeläisiä tuetaan jne.

Minä en ainakaan näe, että minulla olisi ketään oikeutta sanoa reppanaksi ja heikoksi. Mutta kukin tavallaan.

Syyhän ei yleensä ole yksilössä itsessään, vaan kyllä tässä järjestelmää kritisoin. Jos äiti seuraa 25v Pekan perässä, siivoaa hänen jättämät roskat pois, ostaa hänelle vaatteet, ruokkii hänet, ja siivoaa hänen huoneen, niin kyllä Pekan uusavuttomuuteen ja saamattomuuteen todennäköisin ja perimmäinen syyllinen on Pekan äiti. Tuilla elämisen suuri ongelma on, että se siirtyy sukupolvelta toiselle, niin kuin niin moni muukin asia. Kun perheessä eletään yhteiskunnan tuilla, niin lapset kasvavat siihen ja oppivat pitämään sitä täysin normaalina, että joku valtio pitää heidät hengissä. Vaikka oikeasti siinä ei ole mitään normaalia. Ihminen, niin kuin kaikki muutkin eläimet ovat oppineet läpi historian selviämään ja pitämään itsensä hengissä eri keinoin. Nyt olemme menettäneet tämän elämän perustavanlaatuisimman asian parissa sukupolvessa.

 

[Normandia]

Syyhän ei yleensä ole yksilössä itsessään, vaan kyllä tässä järjestelmää kritisoin. Jos äiti seuraa 25v Pekan perässä, siivoaa hänen jättämät roskat pois, ostaa hänelle vaatteet, ruokkii hänet, ja siivoaa hänen huoneen, niin kyllä Pekan uusavuttomuuteen ja saamattomuuteen todennäköisin ja perimmäinen syyllinen on Pekan äiti. Tuilla elämisen suuri ongelma on, että se siirtyy sukupolvelta toiselle, niin kuin niin moni muukin asia. Kun perheessä eletään yhteiskunnan tuilla, niin lapset kasvavat siihen ja oppivat pitämään sitä täysin normaalina, että joku valtio pitää heidät hengissä. Vaikka oikeasti siinä ei ole mitään normaalia. Ihminen, niin kuin kaikki muutkin eläimet ovat oppineet läpi historian selviämään ja pitämään itsensä hengissä eri keinoin. Nyt olemme menettäneet tämän elämän perustavanlaatuisimman asian parissa sukupolvessa.

Eipä se muuta sitä tosiasiaa, ettei tässä maailmantilanteessa synny sellaisia työpaikkoja tuhkasta, joiden myötä ihmisillä on varaa käydä töissä. Ennen näkemätön ytaalto tullaan näkemään raksa-alan takia, jonka myötä määräaikaisuudet vain lisääntyy.

Eikä ainakaan minulla ole varaa ketään sanoa reppanaksi. Enkä usko että monella muullakaan.

 

[rinne]

Noh, kestetään neljä vuotta, ja kukaan ei estä vasemmiston voittoa.

Lainaus on muutaman sivun takaa, ja huomattavasti pidemmästä viestistä irrotettu. Mutta jotenkin tuohon tiivistyy aika hyvin ne ongelmat, joita tarjolla on isommassakin kuvassa, ei vain Orpon hallituksen osalta.

Keskustelupalstoilla yhdet vänkäävät jostain sentistä bensan litrahinnasta, ja mitä ne persut nyt kirjaimellisesti lupasivatkaan. Yhdet ovat perustelemassa jokaista mahdollista päätöstä "mutku Marinin hallitus teki näin, meidän on pakko tehdä näin". Yhdet haikailevat jo seuraavan vasemmistohallituksen perään... Melkoinen on poteroiden syvyys, kun parisen kuukautta on Orpon hallitustaivalta takana. Epäilemättä hankaloituva taloustilanne tai vaikkapa Purran ylimielinen (,vittuileva?) tyyli kommunikoida AY-liikkeiden suuntaan ei ole tilannetta parantamassa, päin vastoin.

Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Orpon hallitus on osa jatkumoa, joka ei pidemmän päälle toimi. Erimielisyydet ovat liian suuria. Epäilemättä Orpo, Purra ja kumppanit saavat runnottua jotain tahtomastaan läpi. "Kokoomuslainen" hallitusohjelma epäilemättä lämmittää oikealla, epäilemättä hallitusohjelma oikealla laajasti allekirjoitetaan. Mutta kun ilmapiiri on tämä, niin onko tässä toivoakaan mistään kestävämmästä? Jotenkin minusta alkaa tuntua, että tässä tosiaan pedataan tietä seuraavalle vasemmistohallitukselle. ...ja siinä missä Orpo ja kumppanit nojaavat EK:n suuntaan, tulee vasemmisto seuraavalla valtakaudellaan tekemään politiikkaa nojaten liittojen ja työntekijöiden suuntaan. Poterot ovat syvät eivätkä ne tällä hetkellä tunnu kovin lähellä toisiaan olevan. Kompromissit oikean ja vasemman laidan välillä taitavat jäädä haaveeksi, tämänkin hallituksen aikana.

En tiedä, oliko toimiva sini-punahallitus missään vaiheessa vakavasti otettava vaihtoehto. Ei se tainnut tänäkään vuonna olla. Tosin joku voisi väittää, että sille tarve olisi ollut jo vuosia sitten. Oikeisto- tai vasemmistohallitus ei voi yksinään tehdä tarvittavia rakennemuutoksia yhteiskuntaan, siihen tarvittaneen jonkinlainen yhteisymmärrys, molempien siunaus. Nyt hallituksesta toiseen mennään laidasta toiseen, selkeää pidemmän tähtäimen rakenneuudistusta ei näkyvissä ole vieläkään. Jos nykyinen hallitus ja AY-liikkeet eivät kykene tulevista uudistuksista edes suhteellisen rakentavassa hengessä keskustelemaan, se lienee signaali aika eriävistä kannoista. Purran tyyli vedonnee äänestäjiin, mutta toista laitaa se provosoi entisestään, mikä ei poteroita ainakaan loiventamassa ole. ...ja sen pohjalta uskaltanee veikata SDP:n vetävän aikanaan eri suuntaan, kun paikan seuraavan kerran saa. Ei hyvä sekään. Vähintään ison kuvan osalta olisi hyvä olla edes samansuuntainen näkemys yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Ei ne tarvittavat korjausliikkeet helppoja ole, mutta niiden toteuttaminen vaatinee vitutusta niin oikean kuin vasemmankin laidan äänestäjien joukkoon. Tämän hetkinen kommunikointityyli Purran ja kumppanien suunnalta ei ihan optimaalinen ole, jos jotain pysyvämpää rakennemuutosta tahdotaan läpi viedä. Ei päänaukomisella ja asioita läpi junttaamisella liikaa sympatioita voiteta, vaikka osalle PerSu-henkisistä jonkinlainen "kunhan vihervassareita vituttaa" -ajatus lienee meriitti jo itsessään.

 

[Ice71]

Tuilla elämisen suuri ongelma on, että se siirtyy sukupolvelta toiselle, niin kuin niin moni muukin asia. Kun perheessä eletään yhteiskunnan tuilla, niin lapset kasvavat siihen ja oppivat pitämään sitä täysin normaalina, että joku valtio pitää heidät hengissä. Vaikka oikeasti siinä ei ole mitään normaalia. Ihminen, niin kuin kaikki muutkin eläimet ovat oppineet läpi historian selviämään ja pitämään itsensä hengissä eri keinoin. Nyt olemme menettäneet tämän elämän perustavanlaatuisimman asian parissa sukupolvessa.

Tähän ongelmaan Liiketalouden instituutin opettaja(pesunkestävä kok miljonääri, naiduilla rahoilla) kertoi ratkaisun meille opiskelijoille jo 1990-luvun alun lamavuosina.
Suorasukaisuudessaan se meni näin: Köyhille vanhemmille syntyy köyhiä lapsia. Ja heille taas köyhiä lapsia. Jolloin köyhyys vain lisääntyy. Mutta jos valtiolla olisi oikeus pakkosteriloida köyhät, niin tämä köyhyysongelma poistuisi Suomesta muutamassa sukupolvessa.
Saatatte uskoa, että puistatti oppitunnilla tuollaiset puheet opettajalta.

 

[aquanqua]

Mutta tuskin järjestelmästä saadaan sellaista, että se rankaisisi vain näitä ”oikeus olla työtön”-ajattelevia. Keskustelussa usein unohtuu, että työttömyyden syitä on yhtä monia, kuin työttömiäkin.
Ei tämä systeemi tälläkään hetkellä ole läheskään täydellinen, mutta kaikkien työttömien kategorisointi ei myöskään ole järkevää.
Onko oikea lääke sitten kannustinloukkujen purkaminen vai työolojen ja -ehtojen parantaminen, sen aika näyttää. Nyt koetetaan keppiä, edellinen hallitus ei koittanut ja sai aikaan 117 000 uutta työllistä. Sitä taas ei voi arvioida kuinka paljon näistä on hallituksen ansiota.

Ymmärrän totta kai, että kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, jossa asiat eivät ole ”joko tai”; Suomi on lähes 6 miljoonan ihmisen maa, ja jokaisen elämä on erilainen. Ikävä kyllä isossa kuvassa ratkaisuja täytyy tehdä myös tylysti niin, että todellisuudessa nähdään ihmiskohtaloita ja väliinputoajia. Tarkoitan lähinnä sitä, että ei hyvinvointiyhteiskunnan johtaviin periaatteisiin ole koskaan kuulunut ajatus siitä, että turvataan mukava elämä työttömille työikäisille ja työkykyisille aikuisille. Tuntuu, että Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen saama sisältö on monilta osin vinoutunut sen alkuperäisistä päämääristä. Ihmisiä on totutettu jostain pyhästä hengestä kumpuaviin ”Suomessa asuvalle henkilölle” kuuluviin oikeuksiin, jotka eivät perustu mihinkään.