Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Varmasti monelle firmalle helpotus, kun ei enää tule niitä pakolla laitettuja hakemuksia

Siinä oli kanssa Marinin hallitukselta tekele, josta voi suoraan sanoa ettei työttömyydestä eikä työstä politiikan ulkopuolella ole ollut minkäänlaista käsitystä.

"Hän mainitsee ongelmallisena esimerkkinä tapauksen, jossa opettajan määräaikainen työsuhde päättyy toukokuussa ja jatkuu jälleen syyskuussa.
”Nyt hän voi joutua hakemaan kesän ajan työpaikkoja, joita hän ei oikeastaan edes voisi ottaa vastaan."

Viime vuonna voimaan tulleessa mallissa työttömät velvoitetaan lähtökohtaisesti vähintään neljään oma-aloitteiseen työnhakuun kuukaudessa. Poikkeustapauksissa velvoite voi olla alhaisempi eli 0–3 työnhakua. Velvoitteen laiminlyönti johtaa ensin varoitukseen ja sitten työttömyysetuuden määräaikaiseen menettämiseen.

SATOSEN mukaan työnhaun velvoittavuudesta ei aiota luopua. ”Mutta haluamme luottaa nykyistä enemmän työvoimavirkailijan harkintaan siinä, millainen on sopiva velvoite kullekin työttömälle.”

 

[Sonny Burnett]

"Hän mainitsee ongelmallisena esimerkkinä tapauksen, jossa opettajan määräaikainen työsuhde päättyy toukokuussa ja jatkuu jälleen syyskuussa.
”Nyt hän voi joutua hakemaan kesän ajan työpaikkoja, joita hän ei oikeastaan edes voisi ottaa vastaan."

Tuossa on ongelmana pikemminkin määräaikaisuuksien ketjuttaminen.

Ei minun mielestäni tällaisessa tapauksessa mitään työttömyyskorvausta pitäisi edes maksaa jos ei edes aikomusta ole kesällä töitä tehdä.

 

[Alfred E Neuman]

"Hän mainitsee ongelmallisena esimerkkinä tapauksen, jossa opettajan määräaikainen työsuhde päättyy toukokuussa ja jatkuu jälleen syyskuussa.
”Nyt hän voi joutua hakemaan kesän ajan työpaikkoja, joita hän ei oikeastaan edes voisi ottaa vastaan."

Onko tässä ongelma se, että opettaja joutuu hakemaan töitä määräaikaisuuksiensa välissä vai se, että opettaja on määräaikaisella sopimuksella? Voisi kuvitella, että jos työt jatkuu syyskuussa, niin opettaja olisi vakinaistettu?

E. Hidas

 

[Byvajet]

”Mutta haluamme luottaa nykyistä enemmän työvoimavirkailijan harkintaan siinä, millainen on sopiva velvoite kullekin työttömälle.”

Tämä on todella surkea suunta, koska jo tällä hetkellä työttömät ovat eri asemassa virkailijoiden tulkintojen vuoksi. Jokaisen työttömän tulisi tietää etukäteen, mitä häneltä odotetaan sen sijaan että hänen kohtalonsa määrää se, kuka sattuu olemaan vastassa. Tasa-arvoisuus kärsii pahasti.

Ei kukaan toivo poliisiakaan, joka kohtelee kansalaisia eri tavoin riippuen siitä, mikä partio sattuu tilanteessa olemaan.

 

[Cobol]

Tuossa on ongelmana pikemminkin määräaikaisuuksien ketjuttaminen.

Useampi kunta kuitenkin näin toimii, joten tulkinta laista on erilainen. OAJ myöntää tilanteen ja heidän tulkintansa taas on toinen. Kuntien tarve säästä menoissa taitaa olla sen takana, että työnantajat ovat kuitenkin muuttaneet linjaansa. Nykyisin osa kunnista pyrkii säästämään palkkaamalla sijaiset vain niiden kuukausien ajaksi, joina on opetusta.

Määräaikaisuus

www.oaj.fi

 

[Tuusa]

Siinä oli kanssa Marinin hallitukselta tekele, josta voi suoraan sanoa ettei työttömyydestä eikä työstä politiikan ulkopuolella ole ollut minkäänlaista käsitystä.

Eikös tuo ollut alkujaan Sipilän hallituksen nerokkaita keksintöjä?

 

[Sonny Burnett]

Useampi kunta kuitenkin näin toimii, joten tulkinta laista on erilainen. OAJ myöntää tilanteen ja heidän tulkintansa taas on toinen. Kuntien tarve säästä menoissa taitaa olla sen takana, että työnantajat ovat kuitenkin muuttaneet linjaansa. Nykyisin osa kunnista pyrkii säästämään palkkaamalla sijaiset vain niiden kuukausien ajaksi, joina on opetusta.

Määräaikaisuus

www.oaj.fi

Kyllä, kyllä, tuttu juttu tämä. Ilmeisesti nämä ketjutetut opet eivät ole niitä hyviä työntekijöitä.

 

[Normandia]

Ikäviä päätöksiä, jos toteutuvat. Varsinkin lääkkeiden ALV:n mahdollinen nosto.

Ensisijaisesti liitossa ollaan oltu huolissaan asumistuesta, johon siihenkin ollaan tekemässä indeksijäädytyksiä.

– Se on tukimuoto, joka auttaa nimenomaan heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia eläkeläisiä. Kun jäädytys on tarkoitus tehdä neljäksi vuodeksi, niin se on pitkä aika kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille tinkiä elintasostaan.

Kivisen mukaan myös lääkkeiden kallistuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen nousu huolestuttavat eläkeläisiä.

– Suunnitelma lääkkeiden arvonlisäverotuksen kiristämisestä iskee aika pahasti henkilöihin, joille lääkkeiden hankkiminen on jo valmiiksi taloudellinen taakka, Kivinen sanoo.

Budjettiriihi armahti eläkeläisiä – pienituloisille silti selviä kiristyksiä

Hallituksen budjettiriihi sisälsi hyviä uutisia suurimmalle osalle eläkeläisistä.

www.is.fi

 

[Cobol]

Kyllä, kyllä, tuttu juttu tämä. Ilmeisesti nämä ketjutetut opet eivät ole niitä hyviä työntekijöitä.

OAJ ja KT eivät ole katsoneet tarpeelliseksi ko. opettajien aseman parantamista. Vihdoin tänä vuonna saatiin 40 % parannus lomapäiväkorvauksiin.

Eikös tuo ollut alkujaan Sipilän hallituksen nerokkaita keksintöjä?

Marinin hallitushan otti monista Sipilän aikaisista lainvalmisteluista tai suunnitelmista ne keskustalaisvasemmistolaiset konservatiivisimmat osat ja teki niistä uudistukset. Näkyvin tulos valitettavasti tästä politiikasta on sote. Siinä saatiin luotua kallis, lähinnä keskustalainen hallintokerros nostamaan palkkaa, mutta työntekijöiden työolot sellaiseksi, että lähtijöitä riittää.

 

[Tuusa]

Marinin hallitushan otti monista Sipilän aikaisista lainvalmisteluista tai suunnitelmista ne keskustalaisvasemmistolaiset konservatiivisimmat osat ja teki niistä uudistukset. Näkyvin tulos valitettavasti tästä politiikasta on sote. Siinä saatiin luotua kallis, lähinnä keskustalainen hallintokerros nostamaan palkkaa, mutta työntekijöiden työolot sellaiseksi, että lähtijöitä riittää.

No siinähän tuli vastaus kuin suoraan hallitus poliitikon suusta. Kierrettiin varsinainen asia eri asiaan ja oman mielen mukaiseksi.

 

[Normandia]

Miten hoitoala ylipäätään saadaan sellaiseksi, että ihmiset haluavat sinne? Johtajat ei arvosta alaisiaan ja naiset kinaa kokoajan. Samalla tavalla yksityiselläkin puolella niistetään työntekijästä kaikki mehut pois, joka johtaa siihen että ihmiset lähtee pois. Avustavia ihmisiä pitäisi todella saada enemmän, että hoitajat saadaan hoitamaan asiakkaita.

Miten taataan ettei yksityiset firmat veloita niin paljon näistä palveluista kuin mahdollista? Mitä intressejä yksityisillä firmoilla on tuottaa ihmisille kohtuullisen hintaisia hoivapalveluita. Miten taataan että tämä voitto menee palkkojen korotuksiin, eikä omistajien taskuihin. Tottakai jokainen osakeyhtiö tavoittelee voittoa omistajilleen, mutta.

Hoitajien vähyys ei todellakaan ole pelkkä edellisen hallituksen aiheuttama ongelma. Vaan monen hallituksen aiheuttama.

 

[Cobol]

No siinähän tuli vastaus kuin suoraan hallitus poliitikon suusta. Kierrettiin varsinainen asia eri asiaan ja oman mielen mukaiseksi.

Kysymyksesi suorastaan vaati sopivaa linjausta ja päätin kertoa faktat :)

Vakavasti, ei Suomen tilanne ole edellisen hallituksen syy vaan sitä ennen on perseilty myös Kokoomuksen voimin.

 

[Tuusa]

Kysymyksesi suorastaan vaati sopivaa linjausta ja päätin kertoa faktat :)

Vakavasti, ei Suomen tilanne ole edellisen hallituksen syy vaan sitä ennen on perseilty myös Kokoomuksen voimin.

Tästä selviää paljon.

Taas uusi "aktiivimalli"? Nämä ovat Sipilän ja Marinin hallitusten työnhakumallien keskeisimmät erot

Muutama vuosi sitten Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama, niin kutsuttu "Aktiivimalli 2" sai ankaraa kritiikkiä niin työmarkkinajärjestöiltä, oppositiolta kuin kansalaisilta. Sittemmin hylätyn mallin ytimessä oli kuitenkin samankaltainen hakemuspakko, jota Sanna Marinin (sdp.) demarivetoinen...

www.mtvuutiset.fi

 

[Normandia]

Onhan tässä hoitojapulassa jäätävä ongelma. Varmasti tarvitaan paljon asioita, miten tätä hoitajapulaongelmaa aletaan ratkomaan. Toivottovasti myös niitä vuodepaikkoja lisätään taas joskus, vaikka vuosikymmeniä vähennetty. Miksei perusterveydenhuoltoon panosteta? Tässä riittää tulevilla hallituksilla hommia.

Sekä yksityiset palveluntuottajat että kunnat kertovat, miten hoitajapula on tänä vuonna pahentunut huomattavasti. Suomessa on arviolta noin 10 000–15 000 hoitajan vaje, joka vaikeutuu jatkuvasti.

Taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen, eli sote-palveluiden tarve kasvaa. Samalla työelämään astuvat ikäluokat, joista hoitoalalle pitäisi löytää tekijöitä, ovat yhä pienempiä.

Hoitoalaa odottaa eläkepommi. Kunta-alalla noin 1500–1800 lähihoitajaa ja 900–1 000 sairaanhoitajaa on siirtynyt vuosittain eläkkeelle. Vauhti kiihtyy lähivuosina.

Kevan arvion mukaan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa kunta-alalta.

Lisäksi hoitajien suhteellisen runsaat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työvoiman saatavuuteen.

Jos on paljon uusia ja kokemattomia työkavereita, perehdyttäminen lisää osaltaan työkuormaa, sanoo sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Taustalla vaikuttaa jo pitkään jatkunut kehityssuunta siitä, että iäkkäiden laitoshoitopaikkoja on karsittu voimakkaasti. Samalla on painotettu kotihoidon ensisijaisuutta ja lisätty tehostetun palveluasumisen paikkoja.

– Erilaiset palveluasumisen paikat ei kasva siinä suhteessa kuin iäkäs väestö kasvaa, toteaa THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon voimavaralisäykset ovat kohdistuneet 20 vuoden aikana Suomessa pitkälti erikoissairaanhoitoon.

– Perusterveydenhuollon sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on ollut vaikeaa, koska uusia voimavaroja ei ole tullut, vaikka potilasrakenne on väestön ikääntymisen myötä tullut raskaammaksi, Keskimäki toteaa.

Valtion kunnille peruspalveluiden järjestämiseen maksamat valtionosuudet ovat heikentyneet 2000-luvulla.

Nämä kuvat osoittavat, miksi Suomi on terveyskriisissä – yksi niistä pysäytti ministerinkin

Iltalehti selvitti, mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden ruuhkiin ja hoitajapulan pahenemiseen.

www.iltalehti.fi

 

[Kimmo_Ahteri]

Minusta työterveyshuolto on muuttunut huonompaan suuntaan sanotaan nyt vaikka viimeisten 10-15 vuoden aikana. Joskus oli ainakin se illuusio, että työterveys pyrki pitämään työntekijät terveinä. Nykyään se pelkistetysti sanoen pyrkii rahastamaan työntekijöiden sairauksilla. Meillä on varsin kattava sopimus, erikoislääkäriin pääsee työterveyslääkärin lähetteellä jne. Mutta se ei oikein auta, kun lääkärit ja nykyään myös hoitajat vaihtuvat koko ajan, minkäänlaista hoitosuhdetta ei pääse muodostumaan. Ns. omalääkäri on pelkkä vitsi, eivätkä yhtiöt edes panosta siihen, kun tietävät, että porukka hyppii koko ajan vihreämmälle oksalle. Kuten heillä tietysti oikeus onkin.
Isoin ero kunnalliseen on, että sairaana pääsee lääkäriin samana päivänä, ainakin jos selviää ensin digihoitajasta läpi. Se on tietysti iso etu se, siitä kannattaa maksaa.

Itselleni tulee sanasta työterveyshuolto mieleen palvelu, jolla parannetaan työntekijöiden työkykyä. Tiedä sitten mikä virallinen määritelmä on, mutta enimmäkseen mutulla sanottuna, työntekijät käyvät hakemassa rokotteita, reseptien uusimisia ja lääkäreiden todistuksia työterveyshoidosta. Nämä nyt voisi hoitaa vaikka paikallisessa terveyskeskuksessa, ja jättää vaativammat tehtävät yksityisille. Tehtävät voisivat olla mm. kuntoutus ja mielenterveyspalvelut, joissa tarvitaan pidempiaikaista seurantaa.

Tämä toki vaatisi lisää rahoitusta esimerkiksi terveyskeskuksiin, mutta toisaalta firmat varmasti säästäisivät jos yksityisen puolen palveluja siirrettäisiin julkiselle puolelle. Terveystalolla on jokin klinikka Helsingin suurimmissa lähiöissä, jossa on myös terveyskeskus. Luulisi yhden ison hoitavan tehokkaammin kuin kaksi pientä.

Ongelma ei varsinaisesti ole hallituksen, eikä Terveystalon jos yritykset ovat valmiita maksamaa yksityisestä terveydenhuoltopalveluista. Asioita vaan voisi tehdä tehokkaammin ja säästöäkin saada aikaiseksi, ja ehkä rahat riittäisivät lisähenkilöstöön kun yhden työntekijän kustannus tippuisi työnantajalle.

 

[ILIMAVEIVI]

Onhan tässä hoitojapulassa jäätävä ongelma. Varmasti tarvitaan paljon asioita, miten tätä hoitajapulaongelmaa aletaan ratkomaan. Toivottovasti myös niitä vuodepaikkoja lisätään taas joskus, vaikka vuosikymmeniä vähennetty. Miksei perusterveydenhuoltoon panosteta? Tässä riittää tulevilla hallituksilla hommia.

Sekä yksityiset palveluntuottajat että kunnat kertovat, miten hoitajapula on tänä vuonna pahentunut huomattavasti. Suomessa on arviolta noin 10 000–15 000 hoitajan vaje, joka vaikeutuu jatkuvasti.

Taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen, eli sote-palveluiden tarve kasvaa. Samalla työelämään astuvat ikäluokat, joista hoitoalalle pitäisi löytää tekijöitä, ovat yhä pienempiä.

Hoitoalaa odottaa eläkepommi. Kunta-alalla noin 1500–1800 lähihoitajaa ja 900–1 000 sairaanhoitajaa on siirtynyt vuosittain eläkkeelle. Vauhti kiihtyy lähivuosina.

Kevan arvion mukaan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa kunta-alalta.

Lisäksi hoitajien suhteellisen runsaat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työvoiman saatavuuteen.

Jos on paljon uusia ja kokemattomia työkavereita, perehdyttäminen lisää osaltaan työkuormaa, sanoo sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Taustalla vaikuttaa jo pitkään jatkunut kehityssuunta siitä, että iäkkäiden laitoshoitopaikkoja on karsittu voimakkaasti. Samalla on painotettu kotihoidon ensisijaisuutta ja lisätty tehostetun palveluasumisen paikkoja.

– Erilaiset palveluasumisen paikat ei kasva siinä suhteessa kuin iäkäs väestö kasvaa, toteaa THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon voimavaralisäykset ovat kohdistuneet 20 vuoden aikana Suomessa pitkälti erikoissairaanhoitoon.

– Perusterveydenhuollon sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on ollut vaikeaa, koska uusia voimavaroja ei ole tullut, vaikka potilasrakenne on väestön ikääntymisen myötä tullut raskaammaksi, Keskimäki toteaa.

Valtion kunnille peruspalveluiden järjestämiseen maksamat valtionosuudet ovat heikentyneet 2000-luvulla.

Nämä kuvat osoittavat, miksi Suomi on terveyskriisissä – yksi niistä pysäytti ministerinkin

Iltalehti selvitti, mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden ruuhkiin ja hoitajapulan pahenemiseen.

www.iltalehti.fi

Hoitoalalla on myös paljon sellaista mikä ei ole sitä hoitotyötä. Kuten kaiken maailman raportoimiset ym. joka on pois siitä itse hoitotyöstä. Sen huomasi aina kun meni katsomaan edesmennyttä äitiäni palvelutaloon ja nykyisin anopin kohdalla. Tietokoneen äärestä ne hoitajat yleensä tavoitti kun oli jotakin kysyttävää. Sitä en tiedä oliko ne työasioissa koneella vai mistä syystä vaiko lusmuilivat. Tuttavakin on hoitoalalla ja kertoo samasta asiasta. Tämä nyky tekniikka on tuonut vain harmia työpaikoille. Ennen sanottiin kun kännykkä tuli että se helpottaa ja vähentää kiirettä mutta tosiasiassa se vain lisää sitä. Työn organisoinnissa on parannettavaa. Tämä sotekin on täysi susi joka Marinin hallituksen piti väkisin saada runtattua läpi. Susi jo syntyessään.

 

[Normandia]

Hoitoalalla on myös paljon sellaista mikä ei ole sitä hoitotyötä.

Tämä juuri ehkä se suurin ongelma tällähetkellä. Toki näitäkin hommia varten tarvitaan sitten niitä avustavia ihmisiä.

 

[Tadu]

Kyllä, kyllä, tuttu juttu tämä. Ilmeisesti nämä ketjutetut opet eivät ole niitä hyviä työntekijöitä.

Ei. Nämä määräaikaiset ovat useasti vanhempainvapaasijaisia. Vielä toukokuussa ei koulu tiedä, että tulevatko äitiyslomalla olevat opettajat elokuussa töihin. Opettajat ilmoittavat kesäkuussa jatkavansa äitiysvapaata elokuusta eteenpäin.

Varmasti on myös jotain hyväksikäyttötapauksiakin.

Tokihan valtio voisi velvoittaa kunnat palkkaamaan opettajat aina 12 kk sopimuksilla, mutta veronmaksajathan senkin maksavat.

 

[JZZ]

Tämähän on sinänsä yhteiskunnalle kalleinta että työterveyden ainoa tehtävä on joko kirjoittaa saikkulappu flunssaiselle, tai sitten ohjata ohituskaistaa julkisen puolen erikoissairaanhoitoon. Sinänsä melko ikävää kansantalouden kannalta ylipäätään, että merkittävä osa sairaanhoitohenkilökunnasta on tuossa saikkulappubisneksessä esimerkiksi sairauksien hoidon (saati ehkäisyn) sijaan. Toki lääkärinä hakisin varmasti itsekin sinne leppoisien toimistotuntien maailmaan missä ei liian kanssa tarvitse käsiä liata, jos tahtoo palkanlisää niin voi sitten aina käväistä tekemässä urakoitsijana muutaman tilaustunnin julkisen puolella ja laskuttaa luonnollisesti normaalitaksan mukaisesti, eli suunnilleen päiväpalkka tunnista tai viikko päivästä ja julkisen on pakko maksaa kun lääkäreitä ei riitä niiden taksoilla palkattavaksi suoraan työsuhteeseen, tai sitten ei edes saa palkata vaan pitää tilata kun se yksityiseltä tilaaminen on tunnetusti niin halpaa ja tehokasta ja joka tapauksessa arkussa pohja paistaa ja ainoa ratkaisu on vaihtaa entistä kalliimpiin toimintamalleihin.

Aika kauas mennään jo työterveydestä, mutta toisaalta kyllähän sen jossain määrin ymmärtää että esim vapaa-ajalla sattuneita urheilutapaturmia ei työnantajien maksettavaksi sälytetä. Toki moni työnantaja näkee tämänkin siten, että nopeasti saatu hoito maksaa itsensä takaisin ja jotkut jopa maksavat vapaa-ajan tapaturmavakuutuksia työntekijöilleen. Se taas sitten, että lääkäreitä yleisesti ottaen vähän, ei johdu yksityisistä vaan taustalla lienee aika vanhatkin päätökset lääkärien koulutusmääristä. Toisaalta, ei lääkärien palkat ole se syy miksi terveydenhuoltoon uppoaa käsittämättömiä määriä rahaa.

 

[erku]

Varmasti monelle firmalle helpotus, kun ei enää tule niitä pakolla laitettuja hakemuksia. Hyvä päätös.

HS: Hallitus poistaa työttömien hakemuspakon

Hallitus ei aio purkaa työnhaun velvoittavuutta.

www.is.fi

Aika yllättävää. Tämän hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut siinä määrin EK:n kynästä, että EK:n lempilapsen tiukan työnhakuvelvollisuuden poisto ihmetyttää.

Siinä oli kanssa Marinin hallitukselta tekele, josta voi suoraan sanoa ettei työttömyydestä eikä työstä politiikan ulkopuolella ole ollut minkäänlaista käsitystä.

"Hän mainitsee ongelmallisena esimerkkinä tapauksen, jossa opettajan määräaikainen työsuhde päättyy toukokuussa ja jatkuu jälleen syyskuussa.
”Nyt hän voi joutua hakemaan kesän ajan työpaikkoja, joita hän ei oikeastaan edes voisi ottaa vastaan."

Viime vuonna voimaan tulleessa mallissa työttömät velvoitetaan lähtökohtaisesti vähintään neljään oma-aloitteiseen työnhakuun kuukaudessa. Poikkeustapauksissa velvoite voi olla alhaisempi eli 0–3 työnhakua. Velvoitteen laiminlyönti johtaa ensin varoitukseen ja sitten työttömyysetuuden määräaikaiseen menettämiseen.

SATOSEN mukaan työnhaun velvoittavuudesta ei aiota luopua. ”Mutta haluamme luottaa nykyistä enemmän työvoimavirkailijan harkintaan siinä, millainen on sopiva velvoite kullekin työttömälle.”

Kun Marinin hallituksen esitys pohjoismaisesta työnhaun mallista oli lausuntokierroksella, oli Elinkeinoelämän Keskusliiton selkeä kanta se, että TE-virkailijoilla ei pidä olla mitään harkintavaltaa lukumäärällisen työnhakuvelvollisuuden asettamisessa, vaan lähtökohtaisesti kaikkien työttömien työnhakijoiden kohdalla tulisi olla 4 paikkaa per kk työnhakuvelvollisuutena. Onneksi Tuula Haataisen johdolla oli EK:n änkyröinnistä huolimatta viisautta luoda malli, jossa TE-virkailijat ovat voineet ottaa huomioon alueellisen työmarkkinatilanteen sekä työkykyyn liittyvät asiat huomioon työnhakuvelvollisuutta asetettaessa.

Kohtalaisen hauskaa oli myös se, että EK koki ongelmana sen, että työnhakukeskustelu työttömän kanssa voidaan jättää käymättä, jos on työllistymässä kuukauden sisällä kokoaikatyöhön. EK:n mielestä keskustelun voisi jättää käymättä ainoastaan, jos työttömyys on päättymässä alle kahden viikon kuluessa. Tässä katsannossa opettajien kesän aikainen työnhakuvelvollisuus ei pitäisi Jatkiksen pro EK -siivessä herättää kritiikkiä, kun tuossahan puhutaan tavallisesti noin 2 kk työttömyydestä ennen työhön paluuta.

Tuossa vielä linkki EK:n lausuntoon koskien Marinin hallituksen esitystä: Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi - Elinkeinoelämän keskusliitto

 

[Sonny Burnett]

Ei. Nämä määräaikaiset ovat useasti vanhempainvapaasijaisia. Vielä toukokuussa ei koulu tiedä, että tulevatko äitiyslomalla olevat opettajat elokuussa töihin. Opettajat ilmoittavat kesäkuussa jatkavansa äitiysvapaata elokuusta eteenpäin.

Varmasti on myös jotain hyväksikäyttötapauksiakin.

Tokihan valtio voisi velvoittaa kunnat palkkaamaan opettajat aina 12 kk sopimuksilla, mutta veronmaksajathan senkin maksavat.

Tiedossa on. Kunhan nyt haastan sitä totuutta että kun olet hyvä maikka ja teet työsi paremmin kuin muut, niin sinusta kilpaillaan. Noup.

 

[ILIMAVEIVI]

Kyllä, kyllä, tuttu juttu tämä. Ilmeisesti nämä ketjutetut opet eivät ole niitä hyviä työntekijöitä.

Suurin syy opettajien ongelmiin on vapaa kasvatus. Ongelmat näkyy jo päiväkodeissa kun siellä lapset haistaattelee v.ttua lastenhoitajille. Ja mistäkö tiedän? No kun vaimoni on tehnyt ikänsä lasten hoito työtä ja on nähnyt ja kertonut miten vuosien saatossa lapset on muuttuneet vapaan kasvatuksen myötä. Kaikkia lapsia ei voi yleistää mutta nykyään suuri osa on näitä ns. erityislapsia.

 

[Tuuletin]

Tuossa on ongelmana pikemminkin määräaikaisuuksien ketjuttaminen.

Ei minun mielestäni tällaisessa tapauksessa mitään työttömyyskorvausta pitäisi edes maksaa jos ei edes aikomusta ole kesällä töitä tehdä.

Itse teen töitä keskimäärin 9kk vuodessa ja loput lomalla ja lomautuksella. Oletko siis sitä mieltä, että minun pitäisi hakea muita töitä sen kahden kuukauden ajaksi jolloin olen lomautuksella? Työkköri ei ole kertaakaan vaatinut minua hakemaan töitä lomautuksen aikana koska tietävät etten meinaa töihin mennä ennen kuin omat hommani jatkuvat.

 

[Sonny Burnett]

Itse teen töitä keskimäärin 9kk vuodessa ja loput lomalla ja lomautuksella. Oletko siis sitä mieltä, että minun pitäisi hakea muita töitä sen kahden kuukauden ajaksi jolloin olen lomautuksella? Työkköri ei ole kertaakaan vaatinut minua hakemaan töitä lomautuksen aikana koska tietävät etten meinaa töihin mennä ennen kuin omat hommani jatkuvat.

Sipilä oli tätä mieltä. Lähinnä sitä mieltä olen noin yleisellä tasolla että ettei millään porukalla pitäisi olla etuoikeuksia korvauksien noston suhteen. Eli joo.

 

[Tuuletin]

Sipilä oli tätä mieltä. Lähinnä sitä mieltä olen noin yleisellä tasolla että ettei millään porukalla pitäisi olla etuoikeuksia korvauksien noston suhteen. Eli joo.

Teen niin paljon tunteja (240-260 h//kk) tuon työkauteni aikana, että koen ansaitsevani liiton rahat siltä parilta kuulta kun kerään akkuja seuraavaa vuotta varten. Jos tässä pitäisi vielä alkaa työhakemuksia väsäämään, tuntuisi se todella tyhmältä ja olisi todennäköisesti täysin turhaa kuormitusta niille työpaikoille joihin hakemukset lähettäisin. Ei tälläinen huvin vuoksi hakemusten lähettely hyödytä ketään.