Petteri Orpon hallitus

[Byvajet]

Muutoksia olisi pitänyt alkaa tekemään jo 20 vuotta sitten, mutta kun se lainan ottaminen oli "ilmaista".

Onhan muutoksia tehty. Ihan jatkuvasti on tehostettu ja karsittu. Tilanteeseen reagoiminen aloitettiin jo kauan sitten.

Ongelma on se, että vanhuuden kulut ovat räjähtäneet käsiin. Ilman niiden nousua Suomen talous olisi vakaissa kantimissa. Nyt sitten leikataan, koska verotuksen nostamista ei nähdä vaihtoehtona. Seurauksena on Suomen tulevaisuuden murentaminen.

Samaan aikaan kun yritykset valittavat, ettei ole osaavaa työvoimaa, tehdään valintoja, jotka ovat omiaan takaamaan sen, että tulevaisuudessa sitä on vielä vähemmän.

Politiikkaa ei pitäisi tehdä hallituskausi kerrallaan, vaan katseen pitäisi kantaa useita vuosikymmeniä.

 

[msg]

Yksi opiskelijan baari-ilta kuukaudessa vähemmän. Jos tässä jossain talkoissa ollaan niin näitä tulee, vaikka se ikävää onkin monelle eri taholle. Tietysti on mahdollisuus tehdä lisää veronkiristyksiä tietyille tuloluokille. Nyt kuitenkin halutaan lisää ostovoimaa työläisiltä, joka lienee sinänsä järkevää. Kuitenkin iso mutta tässä taloustilanteessa.

Niin sehän on kaupan kassalla ihan erilaista ostovoimaa riippuen siitä onko se asumistukena maksettu yksinhuoltajalle vai annettuna veronalennuksena kaltaiselleni keskiluokkaiselle setämiehelle.

 

[Fat Cat]

Niin pitkään kun opiskelija ei nosta opintolainaa rahoittaakseen opintojaan, on mielestäni turha nillittää tuista. Tuet + laina riittää ihan varmasti elämiseen, päälle kesätöistä hiluja niin johan kelpaa. Lainasta saa vielä 6200€ takaisin ilmaista rahaa, jos valmistuu kuudessa vuodessa. Se kyllä kattaa nyt korkealla liitävät korkokulutkin, jos ne ahdistaa.

Itse opiskelin böndellä 3 vuotta + 2 vuotta Helsingissä, asuin opiskelija-asunnoissa, kävin kesät töissä (lisäksi valvoin tenttejä), nostin kaikki tuet ja lainat enkä käytä alkoholia. Lainaa oli lopulta yli 28 000 €, josta lähti vielä tuo hyvitys pois. Opiskelijaelämä oli todella yltäkylläistä aikaa tilanteen huomioiden, enkä tiedä edes mihin olisin saanut ylijäävät rahat kulumaan, jos en osakesijoituksiin ja ASP-tilille.

Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.

 

[Byvajet]

Niin pitkään kun opiskelija ei nosta opintolainaa rahoittaakseen opintojaan, on mielestäni turha nillittää tuista.

En ajatellut opiskelijana noin. Minulle oli tärkeää, etten ota lainaa ja sovitin opinnot sen mukaan. Tein välillä töitä.

Minusta lainan ottaminen opiskeluun on järjetöntä touhua, jos ei opiskele alalle, jolle varmasti työllistyy ja jolla on hyvä palkka.

Kiinnostustaan ei voi kuitenkaan päättää. Työ, jota tekee vain rahan vuoksi, uuvuttaa nopeasti, joten opintoala tulisi aina valita kiinnostuksen mukaan. Jos ala on pienipalkkainen ja epävarma, lainan ottaminen on vastuutonta ja typerää.

 

[Boogey]

En ajatellut opiskelijana noin. Minulle oli tärkeää, etten ota lainaa ja sovitin opinnot sen mukaan. Tein välillä töitä.

Minusta lainan ottaminen opiskeluun on järjetöntä touhua, jos ei opiskele alalle, jolle varmasti työllistyy ja jolla on hyvä palkka.

Ja vaikka opintolainan ehdot paremmat onkin, nykyinen korkotaso saa entistä useamman ajattelemaan näin.

Opiskeluiden jälkeinen työpaikka saa olla aika saletissa että huolettomana painetaan maksimilainat tauluun. Moniko työpaikka tänä päivänä on niin? Muutamat harvat alat voi tämän luksuksen tarjota.

Työnteko opiskeluiden aikana vähentää taloudellista riskiä, ja samaan aikaan kuitenkin pitäisi valmistua ajoissa. Saati jos tähän sumppuun miettii perheen perustamista.

Ei ole helppo yhtälö. Syystäkin opiskelijat protestoivat, jälleen kerran.

 

[peterra]

Opiskelu on itselleni ollut lähellä sydäntä ja ymmärrän hyvin sen näkökulman, että pitää miettiä opiskellessaan sitä, millaisia töitä on tiedossa sekä millaista henkilökohtaista riskiä haluaa kantaa. Jutussa on kuitenkin pari merkittävää muttaa:

1) opiskelu ei sinänsä takaa työelämässä enää paljoakaan. Esimerkiksi itse vaikutin 7 vuotta alalla, jolla ei oikeastaan tiennyt edes, millainen tutkinto takaisi yhtään mitään.
2) opiskelu muodostaa helposti oman kuplansa, jonka sisältä ei välttämättä näe kovin hyvin, mihin sitä opiskeltua voi käyttää. Opiskellessa se hyödyntäminen saattaa olla vielä niin kaukana, ettei huomaa, mitä kaikkia aloja ympärillä suhahtaa.
3) opiskelu ei itsessään takaa kuin harvalla alalla selvästi paremman ansiokehityksen.

Opiskelijoiden pitäisi nähdä tulevaisuuteen, mutta se on aika vaikeaa meille kaikille. Työmarkkinat muuttuvat ja elävät. Jos opiskelee tiettyä alaa niin täytyisi löytää nopeasti myös alan töitä, mutta niitä ei välttämättä ole helposti saatavilla. Harjoittelupaikkoja on tarjolla, mutta läheskään kaikki eivät osaa yhdistää niitä järkevästi opiskeluun. Eniten Suomen systeemissä on pielessä se, että kandidaattitason tutkinto monella yliopistoalalla on täysin hyödytön. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on huomattavasti suoraviivaisempaa: kandina mennään töihin ja osa opiskelijoista päättää opinnot työelämään sijoittuneena kandidaatiksi. Maisterin opiskelevat ne, joille se on pakollista. Meillä tutkintorakenne on tehty niin, että kandi+maisteri käytännössä on tehtävä molemmat, jotta työelämä aukeaa. Kandidaatintutkinnolle sopivia työpaikkoja on liian vähän.

Toisessa ääripäässä ovat sitten yliedustetut AMK-tutkinnot kuten tradenomi, jotka avaavat monenlaisia paikkoja. Ne paikat ovat sitten todella kilpailtuja.

 

[Ann Arbor]

Haalariopiskelijoiden juhlimista paljon vierestä seuranneenna, ei meno aina näytä siltä että elettäisiin köyhyysrajalla. Toki raskas arki vaatii usein raskaat huvit ja kyllähän opiskelijoidenkin ostovoima tämän maan taloutta pyörittää. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti opintotuen leikkauksiin. Nuoriin aikuisiin ei voi investoida liikaa.

 

[Bauer]

Niin pitkään kun opiskelija ei nosta opintolainaa rahoittaakseen opintojaan, on mielestäni turha nillittää tuista. Tuet + laina riittää ihan varmasti elämiseen, päälle kesätöistä hiluja niin johan kelpaa. Lainasta saa vielä 6200€ takaisin ilmaista rahaa, jos valmistuu kuudessa vuodessa. Se kyllä kattaa nyt korkealla liitävät korkokulutkin, jos ne ahdistaa.

Itse opiskelin böndellä 3 vuotta + 2 vuotta Helsingissä, asuin opiskelija-asunnoissa, kävin kesät töissä (lisäksi valvoin tenttejä), nostin kaikki tuet ja lainat enkä käytä alkoholia. Lainaa oli lopulta yli 28 000 €, josta lähti vielä tuo hyvitys pois. Opiskelijaelämä oli todella yltäkylläistä aikaa tilanteen huomioiden, enkä tiedä edes mihin olisin saanut ylijäävät rahat kulumaan, jos en osakesijoituksiin ja ASP-tilille.

Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.

En ole enää ollut aikoihin opiskelija, mutta jotain rajaa opiskelijoiden syyttelyyn. On varmasti totta, että opiskelijat voisivat tehdä aina enemmän ja enemmän oikeita valintoja maksimoidakseen taloudellisen pärjäämisensä, mutta voisi heille antaa vähän armoakin. Moni aloittaa opiskelut heti siinä lukion jälkeen, eikä todellakaan ole vielä niin valmis ja kypsä aikuinen kaikessa. Ei kaikille ole vielä niin selvää mihin suuntaan sitä ollaan elämässä menossa, ja joskus voi eksyä harhapoluillekin. Ideaalitilannehan on juuri se, että tutkinto purkitetaan viidessä, max. kuudessa vuodessa, ja siitä suoraan kokopäivätöihin. Monilla kuitenkin voi tulla alanvaihtoja ja haastavia elämänvaiheita, jolloin kaikki ei mene niin kuin jollain noorafagerströmillä konsanaan.

En nyt oikeastaan tiedä mitä tällä viestillä yritän sanoa. No, ainakin sen, ettei minua kiinnosta paskaakaan jonkun äijän muistelut omilta opiskeluvuosiltaan, ja siitä kuinka helppoa kaikki oli. Se on hienoa jos kaikki sujui kuin tanssi, mutta pitää ymmärtää niitäkin, joilla se ei suju.

 

[Tami Talk]

Yksi opiskelijan baari-ilta kuukaudessa vähemmän.

Hallituksen päätökset aiheuttavat ongelmia ravintola-alalla työskenteleville ja vähentävät työtunteja osa-aikaisilt ravintola-alan työntekijöiltä! Katso kuvat.

 

[jussi_j]

Asumistukeen liittyen opiskelijoille tulisi maksaa kaikille sama asumistuki - jonkinlainen alueellinen tuki myös ok. Tämä tarkoittaisi sitä, että joku tiukemman budjetin omaava voisi säästää osan tuen elämiseen asumalla solussa ja toinen taas maksaa lisää asuen penthousessa.

Jos opiskelijan nykyistä asumistukea verrataan siihen mitä se omina opintoaikoina oli ei niin kauan sitten, niin opiskelijat saavat leikkausten jälkeenkin todella paljon enemmän rahaa mitä silloin saatiin. Nykyinen asumistuki on johtanut todella eriskummallisiin tilanteisiin, jossa kalliimpaan asuntoon muuttaminen on mennyt käytännössä täysin Veronmaksajien pussista.

Muutenkin kaikissa tukihommissa nämä muuttuvat tuet ovat todella syvältä. Itse aikoinaan muutin kaksiosta neljään huoneeseen samassa taloyhtiössä, mikä oli VVO:n luukku opiskeluaikana, kun itsellä oli juuri tullut toinen lapsi, niin vuokra putosi. Toki siinä tehtiin joku tulojen tarkastus minun edukseni, mutta onhan toi käsittämätöntä, että joku voi nostaa elintasoaan omalla päätöksellä muiden kustannuksella. Toki tästä on myös lähes 30v aikaa, mutta pelkään pahoin, että tilanne ei ole parantunut.

 

[Ollakseni]

Haalariopiskelijoiden juhlimista paljon vierestä seuranneenna, ei meno aina näytä siltä että elettäisiin köyhyysrajalla. Toki raskas arki vaatii usein raskaat huvit ja kyllähän opiskelijoidenkin ostovoima tämän maan taloutta pyörittää. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti opintotuen leikkauksiin. Nuoriin aikuisiin ei voi investoida liikaa.

Semmoisen pikku paljastuksen voin tehdä että aika monella niistä kovista bilettäjistä jotka on vähän kaikkialla on joku osa-aikainen työ jolla sitä touhua rahoitetaan. Jotkun sitten elelevät vanhempien keräämällä sijoitussalkulla tai jossain pappa betalar asunnossa.

 

[Ollakseni]

Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.

Jep, jos olisin itse jättänyt sairastumatta masennukseen ja ahdistushäiriöön ja koittanut turhaan hoitaa sitä vähän liian runsaalla alkoholilla ja olisin silloin keskittynyt vain excelöimään elämääni niin olisi varmaan mennyt paremmin. Etenkin kun hoitokontaktit olivat vähissä ja häpeän takia ei uskaltanut myöntää että elämä menee vituiksi edes itselleen.

 

[Ann Arbor]

Semmoisen pikku paljastuksen voin tehdä että aika monella niistä kovista bilettäjistä jotka on vähän kaikkialla on joku osa-aikainen työ jolla sitä touhua rahoitetaan. Jotkun sitten elelevät vanhempien keräämällä sijoitussalkulla tai jossain pappa betalar asunnossa.

Juurikin näin. Töitä voi tehdä vieläpä verottomasti varsin pitkälle.

Itse pitäisin tutkinnanarvoisena jopa lapsilisien ikärajan korottamista, esimerkiksi 24 vuoteen, milloin kyse olisi eräänlaisesta nuorten aikuisten perustulosta, mikä ei olisi luonnollisesti pois muista tuloista ja tuista. Iso menoerähän tämä olisi valtiolle, mutta nuorten kasvanut ostovoima tulisi merkittävältä osin verotuloina takaisin ja auttaisi nuoria aikuisia pääsemään siivilleen.

 

[Jeffrey]

häpeän takia ei uskaltanut myöntää että elämä menee vituiksi edes itselleen.

Tämä tuntuu olevan yllättävän yleistä opiskelijoiden keskuudessa ja myös tämä toinen taloudessani asuva henkilö toi suhteeseemme melko erikoiset pari vuotta vähän vastaavista syistä.

Hänelle olisi tosin auttanut se oman elämän organisointi, joskin hän olisi tarvinnut ihan oikeaa apua tähän esimerkiksi oppilaitokselta kun oli pahimmillaan turhan herkkä aihe suhteessa käsiteltäväksi. Vähän tuntuu nuorilla aikuisilla olevan sukupolvihaasteita näissä yleisemminkin, tässä voisi olla hyvä paikka osoittaa paukkuja joilla saisi ihan oikeasti myös tulopuolta valtion kassaan. Ainakin meidän taloudessa olisi työllistytty huomattavasti aikaisemmin, joskin täällä kerettiin tippumaan kaikilta mahdollisilta tuilta yksityistalouden elätettäväksi.

 

[peterra]

Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.

On hienoa, että sinä olet opiskellut tehokkaasti ja onnistunut hankkimaan työpaikan joka kesä. Ja tämä toivotukseni on vilpitön, koska on oikeasti upeaa ja hienoa, että ihminen pystyy itse säätelemään talouttaan ja tottumuksiaan. Tällainen tilanne on optimaalinen. Tosiasia kuitenkin on se, että meitä ihmisiä on tosi paljon erilaisia ja ihan kaikki eivät mahdu samaan kategoriaan.

Ihmettelen itse kohtaa, että et käsitä sitä, miten joku voi ottaa lainaa elääkseen. Soluasunto on ainoa mahdollinen, jos haluat saada jotain ruokarahaa tukien päälle. Jos taas haluat asua omillaan (ja omillaan asuminen on oikeasti ihan viisas valinta, koska omillaan ihminen oppii kuitenkin aika paljon) niin se yhdistelmä on aina laina+tuki. Ei yksin voi elää max. 700 € oikein missään, kun asuminen nielee pienimmässäkin paikkakunnassa heti käytössä olevasta budjetista puolet.

Suomen järjestelmä suosii lineaarista mallia:
1) käy koulut
2) opiskele
3) tee töitä.

Todellisuudessa tämä kokonaisuus on paljon tätä monimutkaisempi. Ensimmäiseksi aika moni kokee opintojensa aikana, että voi olla päätymässä ns. huonoon putkeen. Itse aloitin opinnot ja rahoitin ne kokonaan itse, mutta nopeasti huomasin, ettei tutkintoni tulisi johtamaan työllistymiseen ainakaan nopealla tähtäimellä. Jätin opinnot sivuun ja menin työelämään, jossa sain työkokemusta ja ansiotasoni kehittyi. Työelämässä ymmärsin paremmin, millaisia vahvuuksia minulla on ja millaisella alalla niitä voisi hyödyntää. Jatkoin opintoja sitten paremmalla tiedolla ja opinnot alkoivatkin edetä liukkaasti. En opiskellut lineaarisesti vaan opinnot olivat pätkiä siellä ja toinen täällä. Samalla hankin 8 vuotta työkokemusta, jotta sain aikuisopintotuen, koska ilman sitä en olisi voinut mitenkään opiskella. Aikuisopintotuenkin päälle minun oli otettava lainaa ja se aikuisopintotuki on aivan jotain muuta kuin opiskelijan minimi.

Minun tarinani on yksi tarina ja nyt minä tulen maksamaan opintolainaani pois. Työtuloni ovat nousseet ja olen saanut työpaikan alalla, jolla haluan olla. Matka tähän on ollut kaikkea muuta kuin lineaarinen. Matematiikka on helppoa ja kivaa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että jos oma henkilökohtainen budjetti on alijäämäinen niin millä sitä pitäisi tilkitä? Jos mietin kaikkia niitä työpaikkoja, joissa vietin kesäni niin ei sillä saanut kuin ruokaa pöytään ja asumisen maksettua enkä edes asunut missään kaupungin keskustassa.

Ensimmäinen oikeanlainen suuntaus olisi tarkastella sitä, kuinka korkealle me tarvitsemme maistereita ja missä töissä riittäisi kandidaatti. Riittäisikö esimerkiksi alakoulun opettajalle kandidaatti? Onko maisteri elinehto? Tämä luo muuten aika hullunkurisen tilanteen työmarkkinoille: maistereita on, mutta heillä ei ole sitä opettajan pedagogista tutkintoa. Nämä maisterit ovat töissä opettajina, mutta heillä puuttuu koulutus opettamiseen. Jos ajatellaan esimerkiksi juuri sitä alakoulun opettajaa niin onko paras mahdollinen historian maisteritutkinto vai riittäisikö kandidaatti opettajan pedagogista opinnoista? Näinpä. Tämä nyt vain esimerkkinä. Tutkintojen pitäisi kehittyä muuttuvan maailman mukana ja myös opintojen rakenne sen mukana. Lineaariset opiskelijat, joilla on selvät suunnitelmat, ovat nykyisen systeemin voittajia. Ne, jotka eivät heti löydä paikkaansa työelämästä tai haavealaansa, ovat systeemin häviäjät.

 

[Jarrontöttöröö]

Itse opiskelijana todettava, että kyllä elintaso ihan kohtalainen on. Toki asun yhdessä kumppanini kanssa, jolloin tulot jakaantuvat. En silti kyllä tunne yhtään tonnikalalla ja nuudeleilla elävää jeppeä. Nuorella aikuisella on vastuu omasta taloudestaan, mutta nykyisen järjestelmän luomat paineet ajavat yhä enemmän nuoria mielenterveysongelmien pariin. Itse esim. hakeuduin viime keväänä itsetuhoisten ajatusten takia YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin ja tällä hetkellä elämä näyttää kirkkaamalle.

Hieman kaksipiippuinen juttu. Mielestäni hyvinvointivaltion yksi peruspilari on nimenomaan koulutus, joka tuottaa hyvinvoivia nuoria aikuisia työelämään vauhdittamaan meidän kansantaloutta. Luokkahyppy ja heikommista lähtökohdista tulevat nuoret aikuiset ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Samalla viivalla on taas kaksipiippuinen juttu. Tulisiko jokaisella olla mahdollisuus suorittaa vuosittain laskettelu- ja ulkomaanreissut, jotta instagramin syöte näyttäisi ulkoapäin hyvältä. Näin se on valitettavasti monen kohdalla ja sillä tapaa nuo valtion takaaman lainan rahat kiertävät takaisin verotuloina. Samalla viivalla on mielestäni se, kun jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus mm. tarvittaviin opiskeluvälineisiin, ruokaan ja arjen perustarpeisiin.
Nykyinen ylikuluttava elämänfilosofia uusimpine läppäreineen, merkkivaatteineen ja ns. ulospäin "hyvältä" näyttävä elämä ovat osasyy tähän. Samaa väittämää voi myös osoittaa esimerkiksi nykyisen nuorisorikollisuuden trendeihin.

Tuntuu silti hassulta esimerkiksi bensiiniveron 4,4 sentin alennus, jonka resurssit olisi hyvin voitu käyttää vaikka opiskelijoiden ateriatukeen tai mielenterveyspalveluihin.

 

[Mojo]

Itse pitäisin tutkinnanarvoisena jopa lapsilisien ikärajan korottamista, esimerkiksi 24 vuoteen, milloin kyse olisi eräänlaisesta nuorten aikuisten perustulosta, mikä ei olisi luonnollisesti pois muista tuloista ja tuista. Iso menoerähän tämä olisi valtiolle, mutta nuorten kasvanut ostovoima tulisi merkittävältä osin verotuloina takaisin ja auttaisi nuoria aikuisia pääsemään siivilleen.

Lapsilisähän tarkoittaa valtion lapsiperheille maksamaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nostetaan 24 vuoteen? Aika lennokasta alkaa olla. Joo, olisi iso menoerä ja muutenkin jo ajatuksena aivan järjetön sekä alkuperäisen tarkoituksensa vastainen. Raha tulee seinästä.

 

[Ann Arbor]

Lapsilisähän tarkoittaa valtion lapsiperheille maksamaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nostetaan 24 vuoteen? Aika lennokasta alkaa olla. Joo, olisi iso menoerä ja muutenkin jo ajatuksena aivan järjetön sekä alkuperäisen tarkoituksensa vastainen. Raha tulee seinästä.

Jokin toinen nimihän tuolle etuudelle pitäisi keksiä, mutta suurus voisi olla sama ja se maksettaisiin vanhempien sijaan nuorelle itselleen. Toinen vaihtoehtohan voisi olla, että 24 ikävuoteen asti tuloveroprosentti olisi nolla. (Ja alempi verokanta esimerkiksi 30-vuotiaaksi.) Pointtini on siinä, että nuoria aikuisia on syytä tukea. Suomi on yhteiskuntana gerontosentristinen.

 

[Rontti]

Veronmaksajain keskusliiton Mika Lehtinen näkee hallituksen toimet hyvinä myös työttömien ja opiskelijoiden kannalta, kunhan saavat nyt vaan töitä. Näinkin asiat voi nähdä.

 

[Harzan]

Helsingin yliopiston päärakennus on vallattu

Opiskelijat leikkauksia vastaan -ryhmä on vallannut Helsingin yliopiston päärakennuksen mielenosoituksena leikkauksia vastaan.

www.iltalehti.fi

Opiskelijat lähtivät barrikadeille vastalauseena Orpon hallituksen leikkauksia kohtaan.

Lieneekö tuo kenellekään uutinen, että kommunistit ovat vallanneet Helsingin yliopiston?

 

[Oadie]

”Legendaariset bileet” – jättimäinen jono hämmensi Helsingin keskustassa

Opiskelijat kerääntyivät jonottamaan Helsingin keskustaan varhain tiistaiaamuna.

www.is.fi

Yliopistolla lauletaan työväenlauluja ja valitetaan opiskelijoiden ahdinkoa 80€:n menetyksen vuoksi. Samaan aikaan keskustassa moninkertainen määrä opiskelijoita jonottaa 300€:n biletyslippuja aina edulliselle Rukalle. Hieman ristiriitaista viestiä tulee.

 

[Moonshine Man]

Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.

Onpahan taas ihan saatanan hyvä neuvo, hei. Tuota viisautta vois laajemminkin mainostaa pienituloisille - jos rahat näyttävät loppuvan, kannattaa tilillä olla toimintatonni!

 

[aquanqua]

Helsingin yliopistossa saa oliko alle 150 eurolla maksettua lukuvuosimaksun + YTHS:n terveydenhuollon. 20 euron pantti, niin saa yökäyttöavaimen Aleksandrian sun muiden paikkojen opiskelutiloihin. Toisten tiedekuntien opintoja on usein mahdollista suorittaa sivussa ilmaiseksi vain ilmoittautumalla kursseille (esim. ite suoritin valtsikan puolella ison osan taloustieteen opinnoista OTM-tutkinto-oikeudella ilman, että kukaan olisi kysellyt mitään), ja maisteritutkinnot on mahdollista suorittaa menestyksekkäästi ostamatta yhtä ainutta oppikirjaa.

Jos onnistuu Suomessa ajautumaan velkaogelmiin opiskelujen takia, niin herää kysymys, että mitävittua. Ymmärrän, että se on mahdollista maissa, joissa jo pelkät lukuvuosimaksut ovat viisinumeroisia.

 

[rinne]

”Legendaariset bileet” – jättimäinen jono hämmensi Helsingin keskustassa

Opiskelijat kerääntyivät jonottamaan Helsingin keskustaan varhain tiistaiaamuna.

www.is.fi

Yliopistolla lauletaan työväenlauluja ja valitetaan opiskelijoiden ahdinkoa 80€:n menetyksen vuoksi. Samaan aikaan keskustassa moninkertainen määrä opiskelijoita jonottaa 300€:n biletyslippuja aina edulliselle Rukalle. Hieman ristiriitaista viestiä tulee.

Että opiskelijoidenkin keskuudessa on ihmisiä erilaisin taloudellisin realiteetein, erilaisin intressein? Kurikassakin varmasti järkytyttiin.

***
Suhtautuminen opiskelijoihin tuntuu jotenkin vuodesta toiseen erikoiselta. Vaalilupauksissa opiskelijat aina muistetaan, mutta keppiä on aika usein tarjolla ollut puheista huolimatta. Toki osaltaan kyse on haastavasta ryhmästä. Opiskelijat ovat äärimmäisen monimuotoinen ryhmä. On perheen jo perustaneita, on niitä suoraan lukiosta tulijoita. Osa ei ainejärjestöjen vapaa-ajanaktiviteetteihin osallistu ikinä, osa roikkuu mukana haalarikansan riennoissa vielä ännännen vuoden opiskelijana. Taloudelliset lähtökohdat eroavat, elämäntilanteet eroavat, tavoitteet eroavat.... Moni opiskelija on vasta aikuistumassa, monella on jo perhe valmiina. "Pakettiratkaisu" on hiukan hankala tähän luoda.

Faktahan se on, että ei osalle opiskelijoista oikeasti ole merkitystä, vaikka tukia hiukan ruuvattaisiin alaspäin. On sitä vanhempien / sukulaisten tuella elävää porukkaa, on sitä opiskelujen ohessa itsensä töillä elättävää porukkaa. Joku vajaa tuista pois satanen ei monille näistä ole mitenkään olennaista. Taitaapa tuolla nykyisinkin opiskelumaailmassa ihmisiä olla, jotka eivät tukia nosta lainkaan. Vähemmässä määrin, mutta eiköhän joku itsensä puhtaasti töilläkin elätä. Jos ei kokoaikaisesti, niin ainakin osan opinnoista.

Mutta monille ne tuet ovat oikeasti olennainen osa elantoa opiskeluaikana. Lainaan voi aina turvautua, mutta sekin on osaltaan kyseenalainen argumentti. Viimeiset vuodet ovat taas muistuttaneet ihmisille, ettei raha ilmaista ole. Jos joku vaikka maisteriksi asti lukee kutakuinkin tavoiteaikataulun mukaisesti, hiukan pitkäksi vetäen, niin maksimilainoilla puhutaan jo melkoisesta summasta. Vaikka hyvityksen opintolainaan saisi, niin maksettavaa jää kohtuullisen runsaasti. Kun samalla muistetaan, että ihmisiä koulutetaan erilaisille aloille, niin ymmärrän ihmisten nihkeän suhtautumisen lainan ottamiseen. Osa niistä korkeakoulutetuista on tietoisesti valmistumassa alalle, jossa ansiotaso ei ikinä tule kovin korkeaksi nousemaan. "Valintojen maailma", kyllä. Mutta niille alemmankin ansiotason aloille kaivataan tekijöitä. Eivät kaikki voi suunnata vain rahan perässä tietyille aloille. Jos se odotettavissa oleva ansiotaso on maltillinen, ymmärrän hyvin nihkeän suhtautumisen lainaan korkojen juostessa. Kokonaan oma lukunsa ovat toki tutkinnot, jotka eivät oikeastaan johda mihinkään. Mutta se lienee eri keskustelun paikka, mitä korkeakoulujen pitäisi tarjota. Toisen näkökulman voisi hakea vaikka julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksista, onko kaikkialla se vaatimus maisterista perusteltu?

En ihan tarkalleen ottaen vieläkään tiedä, millaista viestiä opiskelijoille halutaan antaa. Halutaanko ihmisten valmistuvan nopeasti työelämään? Vai halutaanko ihmisten viettävän aikansa korkeakouluissa? Tukien vähentäminen mutta samalla toiveet nopeammista valmistumisista tuntuvat ristiriitaisilta. Jotenkin voisi kuvitella, että korkeammat tuet mahdollistaisivat sen nopeamman valmistumisen, kun opiskelijoilla ei olisi tarvetta sivutoimisena töitä tehdä ohessa. Täysipäiväinen keskittyminen opiskelijoille auttaisi monia jaksamaan paremmin sen opiskelun läpi puskemisessa, kun sosiaalisen elämän ja opiskelun lisäksi palapeliin ei tarvitsisi töitäkin sovittaa. Joten ehkä joku kovempi tuki / enemmän lainaa aikataulussa valmistuville kompensoiville voisi porkkanana toimia.

Mutta arvovalintojahan tämäkin tavallaan on. Millaisena investointina opiskelijat tahdotaan nähdä? Opiskelijoiden joukossa kuitenkin on niin paljon erilaisia ihmisiä, että mikä tahansa päätös aina jollekin sopinee. Opiskelut ovat lopulta suhteellisen rajallinen vaihe ihmisten elämässä, niin harvempi äänestäjä näihin liittyen jaksaa isommin ääntä pitää. Oma tulevaisuus kiinnostaa sitä jokusen vuoden ajanjaksoa enemmän.

 

[Petri1981]

Aina oikeistohallituksen tullessa valtaan se valkenee minulle yhä uudestaan, kuinka sairas tämä valtio oikeastaan on. Valtaosa tämän valtion kansalaisista kun vaikuttaa olevan täysin riippuvaisia valtiosta. Kaikkien elämät kun tuntuvat olevan täysin valtiolta tulevan rahan varassa. Jos tätä valtion rahahanaa kiristää muutaman prosentin, niin ihmisten elämä suorastaan romahtaa. Ei ole rahaa enää nuudeliin ja kaikki on mennyttä. Tulevaisuus ja ihmisyys riistetty. Minun mielestäni tälläinen kansalaisten valtioriippuvuus on sairasta, ja olen entistä vakuuttunempi siitä, että tämä sosiaalivaltiomalli ei voi pidemmän päälle olla toimiva ratkaisu, kun katsoo mitä se tekee ihmisille.