Petteri Orpon hallitus

[peterra]

Makrotasolla on mielestäni aika epärealistista odottaa, että työttömät jollain järjellisesti toteuttavissa olevalla keinolla saataisiin laajasti työllistymään korkeasti palkattuihin työtehtäviin.

Vastaan sinulle nyt kärkevästi, mutta haluan sanoa, etten kohdista tätä millään lailla sinuun, koska ajatuksissasi on joillekin varmasti myös totuutta. On todellakin epärealistista odottaa, että voisimme luoda järjestelmän, jossa saadaan ihmisiä korkeasti palkattuihin tehtäviin, mutta on silti realistista asettaa se pitkän aikavälin tavoitteeksi. Kysymys on siitä, että sekä minä että sinä määrittelemme työttömän päässämme, muttemme todellisuudessa pysty tekemään kovin aukotonta määritelmää vaan jokainen määritelmä sisältää yksilöllisen kasan "mutta kun mutta kun" jne.

Kyllähän edelleen urapolut saattavat olla sen kaltaisia, että joku menee nuorena ruokakauppaan matalan palkkauksen työhön, hoitaa hommansa hyvin, etenee jonkin sortin pikkupomoksi ja jossain vaiheessa voi tulla sauma ryhtyä K-kauppiaaksi ja sitä kautta väylä kuusinumeroisiin vuosituloihin. Tai että menee tehtaaseen suorittavaan työhön, sitten ylenee tiiminvastaavaksi ja jossain kohtaa mahdollisesti työnjohtajaksi.

Omani vastaa tätä ja mielestäni se on optimaalinen tilanne, mutta käytännössä työelämä ei kuitenkaan enää juurikaan toimi näin. Ongelma on siinä, että ihmisellä on lineaarinen elämänkulku, jossa aika isoa roolia tässä kaikessa näyttelee se, minkä ikäinen olet. Jos menet opintovuosina kauppaan töihin niin voit sitä reittiä kulkea eteenpäin, jos opinnot itsessään muodostavat tulevaisuudessa investoitavan tuotteen eli koulutuksen, johon vielä tarvitaan tekijöitä. Ongelmaksi tämä kaikki muodostuu niille ihmisille, joilla on olemassa tutkinto ja osaaminen sekä kyky työllistyä korkean tuottavuuden tehtäviin, mutta tällaisia tehtäviä ei yksinkertaisuudessaan ole saatavilla inhimillisin vaihtokustannuksin. Sen ansiosidonnaisen loputtua työttömyys kohtelee kaikenlaisien lähtötilanteiden ihmisiä samalla tavalla.

ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että työnteon tulee olla lähtökohtaisesti aina kannattavaa. Ja valtiontalouden kannalta tuo työnteon kannattavaksi tekeminen on fiksumpaa tehdä niin, että maksetaan nykyistä vähemmän sohvalla makaamisesta kuin se, että heikennetään kilpailukykyä nostamalla merkittävästi palkkoja.

Ja tässä erkanemme toisistamme eniten: kun työnteko ei nykyisellään aina voi olla kannattavaa. Jos inhimilliset kustannukset omalla alalla ovat liian suuret työllistymiseen niin silloin pakkokeinot ohjaavat toiselle alalle. Jos sijoitamme korkean potentiaalin tekijät matalapalkka-aloille niin he eivät siellä rakenna itselleen uutta uraa vaan he hukkaavat vähäisenkin motivaationsa. Tämä mielikuva työttömästä makailemassa sohvalla on aikansa elänyt ja olen miettinyt, mitenhän sitä saisi makrotasolla muutettua, koska se mielikuva on niin voimakas, että se ohjaa jopa hallitusta. Jos kerron oman kokemukseni vuoden työttömyydestä 2017 niin se oli elämäni karmeinta aikaa monella eri tavalla ja jos sitä vähän kärjistää niin aika itsessään on arvotonta, jos sitä ei voi kuluttaa mihinkään. Minulla oli vuoden aikana aikaa vaikka mihin, mutta minulla ei ollut varaa suorittaa sitä. Olisin tarvinnut kipeästi uuden pyörän, jotta olisin voinut suorittaa pidempiä lenkkejä ja parantaa henkistä olotilaani, mutta minulla ei ollut varaa uuteen pyörään saati sitten uusiin pyöräilyvaatteisiin. Kun ystäväni lähtivät viikonloppuisin mökkeilemään niin minulla ei ollut varaa lähteä mökille mukaan, koska sinne olisi pitänyt ostaa jotain yhteiseen pöytään ja minulla ei ollut varaa.

Pahinta työttömyydessä on se, että toimettomuus passivoi ihmistä valtavasti. Koko elämä alkaa olemaan sitä laskutoimitusta, mihin minulla on varaa ja mihin minulla ei ole varaa. Ja vaikka sinulla olisi kaikki maailman aika (itselläni olisi esimerkiksi ollut aikaa kirjoittaa gradu) niin en saanut mitään aikaiseksi, koska työttömyys ja jatkuva huomisen selviäminen olivat mielessäni. Kun ihmisen voimavarat uppoavat selviämiseen niin silloin niitä voimavaroja ei ole edes mihinkään mielekkääseen tekemiseen. Karkeasti telkkarikin on kiva, mutta jos sinulla ei ole muuta siellä katsottavaksi kuin päivisin klassikkokisoja eikä varaa ostaa suoratoistopalveluita niin sohva menettää aika pian merkityksensä. Ainoa asia, mitä työttömyydestäni kaipaan on se, että minulla oli aikaa kävellä hitaita lenkkejä vailla määränpäätä, koska hidasta kävelyä tavarani kestivät ja kengätkään eivät menneet puhki, koska uusiin ei olisi ollut varaa.

Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.

Ilmeisesti et ole ollut kovin paljoa työttömänä, koska osaamisen kehittämiseen on tarjolla lähinnä vuodesta toiseen pyörivä "näin teet CV:n" sekä "tulityökortti ja hygieniapassi" ja plussana päälle kättelykurssi. Jos haluat oikeasti parantaa osaamistasi niin pitäisi päästä johonkin pidempään koulutukseen ja näille pääseminen ei ole ihan helppoa. Omaa osaamista kannattaa aina kehittää työssä, mutta esimerkiksi itse odotan jo mielenkiinnolla, millaisen himmelin pystyn itselleni rakentamaan, kun pitäisi laajentaa vielä nykyinen opettajan tutkinto kattamaan luokanopettajan hommat sekä saada yksi aloitettu kieli maaliin (60 opintopistettä). Käytännössä ilman tukea niin säästöistähän tuollainen n. vuoden opiskelu pitää rahoittaa tai sitten täytyy ottaa velkaa. Jos olisin työtön niin minulla ei olisi tietysti edes mahdollisuutta tuota tutkintoa suorittaa, koska sehän tekisi minusta työttömän työnhakijan.

 

[erku]

Tästä nyt vaan unohtuu se, että aikuiskoulutustuki on mahdollistanut väylän eteenpäin ennakoivasti kun muuttuvan osaamistarpeen tai alan murroksen takia työpaikat ovat tulevaisuudessa uhattuna. Se jos jokin on fiksua työllisyyspolitiikkaa jos osa ihmisistä voi tämän väylän kautta välttää työttömyysjakson kokonaan.

Aikuiskoulutustuen kohdalla on ihan sama ongelma kuin Marinin hallituksen aikana luoduilla yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksilla. Kun koulutukseen pääseminen perustuu vain yksilön haluun eikä työvoimaviranomaisen arvioon koulutustarpeesta, johtaa se vinoutuneeseen lopputulemaan, jossa entuudestaan hyvin koulutetut ja hyvät työllistymisedellytykset ilman lisäkoulutustakin omaavat hakeutuvat yhteiskunnan rahoittamina koulutuksiin, kun taas ne vaikeassa työmarkkina-asemassa eivät hakeudu.

Eli teoriassa aikuiskoulutustuki on hyvä ajatus, mutta käytännössä ihmisten käyttäytyminen on tehnyt sen, että valtiovarainministeriön laskelmissa aikuiskoulutustuki on kannattamaton investointi julkistaloudelle.

 

[hooceebruins]

Onkohan tuo puhemiehen rooli miten tarkkaan määritelty? Ainakin Jussi sai jo heti aluksi jotain huomautuksia toiminnastaan. Nyt viime aikoina sillä on kyllä lähtenyt täysin lapsesta, kun ulostulot ovat jatkuvasti pelkkää oman puolueen etujen ajamista.

 

[douppi]

Makrotasolla on mielestäni aika epärealistista odottaa, että työttömät jollain järjellisesti toteuttavissa olevalla keinolla saataisiin laajasti työllistymään korkeasti palkattuihin työtehtäviin. Kyllähän se työmarkkinakin toimii pääsääntöisesti niin, että mennään ensin suorittavaan työhön ja jos siinä joukossa erottuu edukseen, niin voi edetä pikkuhiljaa vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.

Kyllähän edelleen urapolut saattavat olla sen kaltaisia, että joku menee nuorena ruokakauppaan matalan palkkauksen työhön, hoitaa hommansa hyvin, etenee jonkin sortin pikkupomoksi ja jossain vaiheessa voi tulla sauma ryhtyä K-kauppiaaksi ja sitä kautta väylä kuusinumeroisiin vuosituloihin. Tai että menee tehtaaseen suorittavaan työhön, sitten ylenee tiiminvastaavaksi ja jossain kohtaa mahdollisesti työnjohtajaksi.

En ole hallituksen suurin fani, mutta ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että työnteon tulee olla lähtökohtaisesti aina kannattavaa. Ja valtiontalouden kannalta tuo työnteon kannattavaksi tekeminen on fiksumpaa tehdä niin, että maksetaan nykyistä vähemmän sohvalla makaamisesta kuin se, että heikennetään kilpailukykyä nostamalla merkittävästi palkkoja.

Aikuiskoulutustuen poistaminen ei vaikuta mitenkään työttömien kouluttautumisedellytyksiin, vaan tuohan on nimenomaan leikkaus työssä käyvien opintovapaiden rahoituksesta. Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.

Valtiolle suurin merkitys on siinä isossa erossa varsinkin pidemmällä tähtäimellä, onko kokonaan tuilla vai työtä tekevä, vaikka olisikin pienempi liksa ja maksettu vero pienehkö. Tämän lisäksi työttömyys kun usein on varmasti aika masentavaa, turhauttavaa ja passivoivaa, niin käytännössä mihin tahansa duuniin pääsy toisi taas tarkoituksen tunnetta ja rytmiä elämään. Tämä on kaikkien kannalta hyvä. Hirvittää vaan tuo rakennusalan tilanne, kun miettii että se työllistää 20% suomalaisista työssäkäyvistä (HS:n info 2.9), niin miten alkaa näkymään työttömyydessä.

Noista aikuskoulutustuista todennäköisesti iso osa saattaa mennäkin ihmisille, jotka ovat jo työelämässä ja omaa mahdollisesti tutkinnon/tutkintoja, mutta haluavat vaihtaa alaa. Noissa tuissahan ei olla mitenkään tilivelvollisia omaisuuden suhteen, eli vaikka sinulla olisi hyvin varaa maksaa se itse, niin saat sitä silti. Eli samaa mieltä, että sen epäedullinen kohdistus ym. on varmaan ollut tässä se ei niin hyvä asia. Toki joillekin se on voinut olla tärkeämpi, mutta joku kokonaisarvio ja päätelmä tuostakin on ohjelmaan saatu tehtyä.

 

[Cobol]

Eli teoriassa aikuiskoulutustuki on hyvä ajatus, mutta käytännössä ihmisten käyttäytyminen on tehnyt sen, että valtiovarainministeriön laskelmissa aikuiskoulutustuki on kannattamaton investointi julkistaloudelle.

Siksi ratkaisun ei tulisi ehkä ollakaan tuen poistaminen vaan sen rajaaminen. Peruskoulupohjalta tai hieman enemmänkin ponnistava tarvitsee jonkinlaista tukea kouluttautumiseen uudelleen ammattiin, jolla työllistyy.

 

[Jeffrey]

Työnverotusta koskien Tanskassa on juuri julkaistu uusi laaja tutkimus. Sen mukaan työnverotuksen alentaminen kasvattaa työntekijöiden ahkeruutta ja ansiotasoa enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Tutkimuksen mukaan verotuksen keventäminen kasvattaa työpanosta peräti nelinkertaisesti kevennykseen nähden kun otetaan koko työuran vaikutus huomioon.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen mukaan tämä johtaa siihen, että verotuksen katto saavutetaan merkittävästi luultua aikaisemmin ja lisäverotus ei enää tuokaan lisä veroja valtion kassaan.

Etlan johto huomauttaakin, että kannustinvaikutuksen aliarviointi on vakava virhe osaamiseen perustuvassa taloudessa. Lisäksi he antavat oman piikkinsä Orpon hallituksen suuntaan, ettei pelkästään matalatuloisten verotuksen madaltaminen johda elintason kasvuun, vaan sen tulisi huomioida myös korkeimpien marginaaliverojen laskeminen.

Etlan antaman politiikkasuosituksen lainaan kokonaan:

Politiikkasuositus
Tarvitsemme lisää kannustimia kunnianhimoisiin urapolkuihin ja kasvulle kriittisen osaamisen kehittämiseen. Osaajien palkkioiden kasvu on koko ajan tärkeämpi osa innovaatioihin perustuvaa talouskasvua maailmanlaajuisesti (Einiö ym., 2022; Acemoglu ym., 2018). Korkeimpien marginaaliverojen lasku toisi osaajille näkymän rakentaa uraansa juuri Suomessa.

Käytännössä verotuksen keventäminen on vaikeaa maassa, joka kärsii julkisen talouden velkaongelmasta. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen olisi kuitenkin pitkän aikavälin politiikkaa, mikä lisäisi julkisen sektorin tuloja.

Yksi vaihtoehto kannusteiden lisäämiseksi voisi olla sitoutuminen veronkevennyksiin, kun talouskasvu yllättää positiivisesti. Vastaavasti pitäisi pystyä sitoutumaan linjaukseen, että kannustimia ei välillä heikennetä.

Näin voitaisiin luoda kannustava näkymä eteenpäin pyrkimiseen ilman, että jatkuvat suunnanmuutokset aiheuttaisivat riskejä julkiselle taloudelle ja epätietoisuutta ponnistelijoille. Veronalennukset eivät lisää kannustimia, jos verotuksen suuntaan ei pystytä luottamaan.

Ensimmäiseksi uudelleentarkastelun kohteeksi kelpaisi esimerkiksi ylimmän tuloluokan kahden prosentin suuruinen niin sanottu solidaarisuusvero. Kataisen hallitus asetti sen määräaikaiseksi, mutta sitä ovat kaikki myöhemmät hallitukset jatkaneet. Orpon veropolitiikka hiukan lieventää ongelmaa nostamalla veron alarajaa nykyisestä noin 86 000 euron ansiotulosta 150 000 euroon, mutta lupaus sen poistamisesta kokonaan loisi näkymää kannustavammasta veropolitiikasta.

Suomi tarvitsee näkymän, jossa hyvinvointivaltion rahoitusta ei haeta verotuksen kiristyksistä vaan pitkäjänteisesti iskukykyisestä markkinataloudesta.

 

[oiler99]

Ajoneuvoveroon on tulossa alennus ensi vuoden alussa. Koskee useimpia vuosina 2001-2018 rekisteröityjä henkilöautoja sekä vuosina 2008-2019 rekisteröityjä pakettiautoja. Veroalennus ei kuitenkaan koske ihan kaikkia suuripäästöisiä autoja, vaan se alkaa päästötasolta 111 grammaa kilometriä kohden ja ulottuu 210 grammaan kilometriltä. Ajoneuvoveron alennus em. luokan autoilla on 23 euroa vuodessa yhtä autoa kohden.

Ajoneuvoveroa alennetaan – katso kuulutko tammikuun selkeisiin hyötyjiin vaiko et

Hallitusohjelman mukainen alennus ei koskisi suinkaan kaikkia nykyään suuripäästöisiksi määriteltyjä henkilöautoja vaan painottuisi aivan tiettyyn grammahaarukkaan.

www.is.fi

 

[Boogey]

Kun koulutukseen pääseminen perustuu vain yksilön haluun eikä työvoimaviranomaisen arvioon koulutustarpeesta, johtaa se vinoutuneeseen lopputulemaan, jossa entuudestaan hyvin koulutetut ja hyvät työllistymisedellytykset ilman lisäkoulutustakin omaavat hakeutuvat yhteiskunnan rahoittamina koulutuksiin, kun taas ne vaikeassa työmarkkina-asemassa eivät hakeudu.

Eli on parempi poistaa mahdollisuus kaikilta jos sitä käyttää myös ne jotka ei akuutisti sitä tarvitse? Ihanan suomalaista. Otetaan pois naapuriltakin niin voidaan kärsiä yhdessä.

Olen itse ainakin vahvasti sitä mieltä että henkilön omatoimisuus ja aloitteisuus on avainasemassa työllisyydessä ja pakkotoimet ovat lähinnä heikko pakotin ei niin pitkiin sijaistöihin pakon edessä. Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.

 

[peterra]

Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.

Ja kun nykyajasta puhutaan niin pitäisi jollakin tavalla kattaa se tosiasia, että tutkintotarpeet elävät työuran mukana. On vähän kornia koko ajan käyttää itseäni esimerkkinä, mutta vedetään sillä loppuun asti. Työurani pähkinänkuoressa:

1) opinnot alkoivat 2008 ja sitä ennen minulla ei oikeastaan ollut minkäänlaista työkokemusta. En ollut aktiivinen kesäduunari lapsena ja vanhempienkin painostus valui hukkaan. Opintopaikan sain peruutuspaikalta, joten olin ensin ajatellut työvuotta ja olin saanut suhteilla ensimmäisen työpaikan asiakaspalvelussa.
2) 2009-10: opiskelua. En päässyt kunnolla kiinni opintoihin niiden alussa - jälkikäteen olin selvästi välivuoden tarpeessa, jotta olisin saanut hieman etäisyyttä opiskeluun ja itseeni. 2010-2012 opiskelin katkonaisesti ilman päämäärää, mutta eniten tein silloin töitä vähittäiskaupassa (ensimmäinen alkava työura).
3) opinnot kriisiin yllä olevista syistä - vahva päätös panostaa työelämään, jonka seurauksena loin itselleni uraa vähittäiskaupassa 2012-2016. Työtunnit vaihtelivat todella paljon, mutta minkäänlaista urakehitystä ei syntynyt. Syy oli siinä, että työtunneissa heitot välillä 20 tuntia viikkoon ja toisinaan 38 tuntia viikkoon. Perustulotaso riittämätön.
4) 2016-17 paluu opiskelemaan ja ymmärrys siitä, että koulutus tulee viemään minua kohti parempaa alaa. Tästä vuodesta syntyi myös opiskelun ympärille työttömyysjakso, kun lopetin vähittäiskaupassa.
5) 2017 työttömyys nakersi niin paljon, että aloitin kokonaan uudella alalla täysipäiväisenä asiakaspalvelussa. Työnantaja pystyi takaamaan hyvät tuotunnit sekä tulotason, johon en ollut tottunut. Siellä viihdyin vuoteen 2022.
6) Ymmärrys, ettei myöskään tämä ala tule olemaan minulle se loppuelämän ala vaan haluan oikeasti muuta. Riittävä työhistoria aikuisopintotukeen ja aikuisopintotuella aikaisempi tutkinto valmiiksi ja aineenopettajan pätevyys takataskuun.
7) 2 täyttä vuotta opiskelua ja opiskelemasta suoraan töihin uudelle alalle opettajaksi. Tämä tarkoitti n. 500 €:n palkankorotusta jo lähdössä aikaisempaan ja varsin mukavia työtunteja.

Jotta seuraava porras täyttyy eli pystyn tekemään opettajan hommia laajasti niin tutkintoni tarvitsee vielä kaksi komponenttia: toisen kielen ja siitä 60 op ja olen nähnyt jo nyt, että opettajissa pula kohdistuu erityisesti alakoulun opettajiin eli ts. luokanopettajiin. Muuntokoulutus tarkoittaisi minulle käytännössä varmaa virkaa, jonka ehdottomasti katson hyväksi ideaksi suorittaa. Nyt kun meillä on uusi hallitus niin mielenkiintoni herää, että mitenhän minä käytännössä tämän toteutan rahallisesti.

 

[erku]

Ilmeisesti et ole ollut kovin paljoa työttömänä, koska osaamisen kehittämiseen on tarjolla lähinnä vuodesta toiseen pyörivä "näin teet CV:n" sekä "tulityökortti ja hygieniapassi" ja plussana päälle kättelykurssi. Jos haluat oikeasti parantaa osaamistasi niin pitäisi päästä johonkin pidempään koulutukseen ja näille pääseminen ei ole ihan helppoa.

Työvoimakoulutuksethan ovat kaikkien julkisesti nähtävissä, joten ei tarvitse olla kokemusta työttömyydestä tietääkseen työvoimakoulutustarjonnan. Seuraavassa esimerkiksi Tampereen työvoimakoulutustarjonta: Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä

En minä nyt ainakaan näe, että tuossa olisi vain CV:n päivittämiskursseja tai lupakorttikoulutuksia. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutus, putkiasentajan koulutus ja erilaiset hoitoalan koulutukset ovat hyviä esimerkkejä relevanteista koulutuksista, jotka suorittamalla on hyvät edellytykset työllistyä.

 

[douppi]

Eli on parempi poistaa mahdollisuus kaikilta jos sitä käyttää myös ne jotka ei akuutisti sitä tarvitse? Ihanan suomalaista. Otetaan pois naapuriltakin niin voidaan kärsiä yhdessä.

Olen itse ainakin vahvasti sitä mieltä että henkilön omatoimisuus ja aloitteisuus on avainasemassa työllisyydessä ja pakkotoimet ovat lähinnä heikko pakotin ei niin pitkiin sijaistöihin pakon edessä. Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.

Nyt kun ollaan aika kovassa kululeikkurissa erilaisten tukien osalta kautta linjan, niin aikuiskoulutustuki meni näistä selkeästikin siihen koriin, jossa kohdistus varmasti säädetään jatkossa hyvin tarkoin, jos se ns. yleiseksi tukimuodoksi palaa.

 

[peterra]

@erku kiitos tästä linkkauksesta. Nyt en väitä olevani asiantuntija, mutta se, että löydät koulutuksen, pääset siihen ja alat suorittamaan on käsittääkseni (huom. subjektiivinen käsitys) ainoastaan pieni alku kokonaisuudelle. Ymmärtääkseni näihin koulutuksiin päästäkseen pitää olla todistettavasti työtön työnhakija ja saat jonkinlaista elatusta (onko se viimesijainen työttömyysturva?) koulutuksen ajaksi.

Olen läheltä nähnyt valitettavasti enemmän niitä huonoja tarinoita kuten esimerkiksi eräällä sukulaisella: hän oli vuosia töissä tehtaassa ja saikin sieltä ihan suhteellisen hyvän elannon itselleen. Tehdastyö loppui ja hän oli erittäin motivoitunut ja meni kouluttautumaan ravintola-alalle. Nyt hänellä on tämä koulutus takataskussa, mutta työpaikan löytäminen on hyvin vaikeaa kahdesta eri syystä:

1) ilman jonkinlaista palkkakompensaatiota saatavilla työtuloilla ei elä.
2) useimmat yritykset haluaisivat palkata ravintola-alalle kevytyrittäjänä ja ostaa työpanoksen yritykselle.

Kun vielä tällä sukulaisella eläkeikä häämättää niin edes halu ja uuden opiskelu ei riitä enää siihen, että pystyisi nostamaan tulotasonsa sellaiseksi, että eläisi. Tällaisiin tilanteisiin on kovin vaikea löytää kovin hyviä ratkaisuja, koska viime kädessähän tässä on edelleen tukiverkoston armoilla.

 

[erku]

Eli on parempi poistaa mahdollisuus kaikilta jos sitä käyttää myös ne jotka ei akuutisti sitä tarvitse? Ihanan suomalaista. Otetaan pois naapuriltakin niin voidaan kärsiä yhdessä.

Olen itse ainakin vahvasti sitä mieltä että henkilön omatoimisuus ja aloitteisuus on avainasemassa työllisyydessä ja pakkotoimet ovat lähinnä heikko pakotin ei niin pitkiin sijaistöihin pakon edessä. Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.

No käsittääkseni koko aikuiskoulutustuen keskeinen idea on ollut se, että potentiaalisesti työttömyysuhan alle lähivuosina joutuvat ennakoisivat tilannettaan ja kouluttautuisivat uuden ammatin/työpaikan saamiseksi jo ennen työttömäksi jäämistä. Käytännössä toteuma on ollut hyvin toisenlainen. Matalasti koulutetut paperitehdasduunarit eivät tukimuotoa juurikaan hyödynnä, mutta turvallisessa työmarkkina-asemassa olevat julkisen sektorin korkeasti koulutetut naiset taas ovat tuen suurkuluttajia.

Minusta on ihan relevanttia tällaisessa tilanteessa joko poistaa tuki tai muokata sen ehtoja esimerkiksi nimimerkin @Cobol ehdottamalla tavalla.

 

[Ramchester]

Jotenkin tulee tunne, etteivät tietyt henkilöt tai puolueet voisi koskaan olla hallitusvastuussa, vaikka niillä olisi merkittävä kannatus Suomessa.

Ehdottomasti ääriliikkeiden edustajat pitää pystyä pitämään poissa vallasta vaikka niillä olisi merkittävä kannatus Suomessa. Ja se on ääripäiden välissä olevien puolueiden tehtävä vaikka vallan halu ja ministeriauton takapenkki kuinka houkuttelisi.

Jos nyt joku ääriliike natsit/putinistit/jihadistit (tämä ei ole viittaus nykyisiin puolueisiin) - saisivat yksinään yli 50 % kansan äänistä, niin sitten varmaan kansa olisi jo niin jakaantunut ääripäihin, että asiaa ratkaistaisiin aseilla.

Demokratiaan kuuluu, että kansan tahtoa kuunnellaan ja vaikka osa on eri mieltä, niin se pitää vain hyväksyä.

Demokratiassa kansa valitsee suuremman puolueen ja sen jälkeen asia lepää hallitusneuvotteluiden armoilla. Hallitusneuvotteluissa voidaan kuunnella kansaa tai olla kuuntelematta. Mitään pakkoa kansan kuuntelemiseen ei ole. Edellisen hallituksen keskusta tästä hyvä esimerkki.

Otetaan vielä skenaario, jossa Persut saisivat selkeän enemmistön äänistä. Olisiko se kansantahto sitten, jos kaikki sanoisivat, etteivät mene hallitukseen?

Niin kauan kuin persuilla ei ole 50 prosenttia äänistä, niin kansan tahto on persuja vastaan, vaikka se ison puolue olisikin. Se on sitten persujen tehtävä löytää hallitukseen kumppani, jolla saa enemmistön. Jos ei löydä, niin se on voivoi ja sitten katsotaan löytääkö muut puolueet konsensuksen. Niin se demokratia toimii…

 

[Jeffrey]

Jotta seuraava porras täyttyy eli pystyn tekemään opettajan hommia laajasti niin tutkintoni tarvitsee vielä kaksi komponenttia: toisen kielen ja siitä 60 op ja olen nähnyt jo nyt, että opettajissa pula kohdistuu erityisesti alakoulun opettajiin eli ts. luokanopettajiin. Muuntokoulutus tarkoittaisi minulle käytännössä varmaa virkaa, jonka ehdottomasti katson hyväksi ideaksi suorittaa. Nyt kun meillä on uusi hallitus niin mielenkiintoni herää, että mitenhän minä käytännössä tämän toteutan rahallisesti.

Yksi läheiseni toteuttaa samaa lisäkoulutusta kun mistä aikaisemmalla sivulla mainitsit - hän ainakin tekee sen töiden ohella. Kuten itsekin mainitsit, opettajien työtunnit ovat "varsin mukavat". Opiskelujen sovittaminen näihin lienee yleisesti verraten suhteellisen helppoa. Lisäksi apua tuo pitkät loma-ajat jolloin voi myös opiskella.

Mielestäni on muutenkin erikoinen asetelma, että oman itsensä kehittämiseen voi antaa sen "kahdeksan tuntia päivässä" ja jos teen enemmän niin muiden veronmaksajien pitää se minulle maksaa. Opiskeluja voi käydä myös töiden ohessa, toki se tarkoittaa oman vapaa-ajan karsimista, mutta itseään varten sitä kuitenkin tehdään ja suhteellisen lyhyen ajanjakson.

Olen täälläkin maininnut omasta opiskelijantaustastani lukihäiriön, joka ei omaa opiskeluaikaa helpottanut ja varsinkin pääsykokeisiin pänttäys oli hyvin haastavaa. Ratkaisuksi tähän hain Avoimen yliopiston väylä opintoja, eli avoimessa suoritettavia opintoja jotta pääsisit yliopistoon sisään vaadittiin noin 120 opintopistettä, eli kahden vuoden opinnot. Tuohon aikaan tein töitä seisoen myymälässä ja tuo työ vaati ihan minuutti minuutilta työntekoa ja kesken päivän opintoihin irtoaminen vaati aina suunnittelun viikkoja etukäteen, jotta työvuorot sai fiksattua. Eipä tullut tuona aikana mieleenkään, että joku olisi minun elämiseni maksanut vaan kyllä sen maksoin siellä myymälässä seisomalla. Eikä elämä mitenkään ihmeellisen huonoa ollut, enkä edes tehnyt mitenkään kammottavan pitkiä päiviä ja ehdin kyllä hyvin harrastamaankin, viettämään sosiaalista elämää ja jopa parisuhteessa maailmaa ihmettelemään.

Toki kaikkien elämäntilanteet ovat erilaisia. Siltikin väittäisin, että mikäli todellinen tahtotila löytyy, niin työnteon ja opiskelujen yhteensovittaminen varmasti onnistuu. Tarvittaessa työntekoa voi vähentää varsin reilusti n. 50%, ja saa sillä saman verran tuloja kuin aikuiskoulutustuella - tämä ei toki välttämättä jokaisessa työpaikassa onnistu. Samalla opintoaikaa voi opinahjon kanssa yleensä sopia pidemmäksi. Esimerkiksi vuoden pidentäminen 1,5 vuoteen ei loppujenlopuksi isossa kuvassa maailmaa muuta, mutta saattaa arkea hieman helpottaa.

Toivottavasti löydät itsellesi sopivan tavan järjestellä elämäsi. Vastuu siitä ei lopulta taida olla hallituksella.

 

[peterra]

hän ainakin tekee sen töiden ohella. Kuten itsekin mainitsit, opettajien työtunnit ovat "varsin mukavat". Opiskelujen sovittaminen näihin lienee yleisesti verraten suhteellisen helppoa. Lisäksi apua tuo pitkät loma-ajat jolloin voi myös opiskella.

Olisi mielenkiintoista kuulla, että miten se sovittaminen käytännössä tehdään, kun kaikki koulutukset, joita olen tähän tuplapätevyyteen nähnyt ovat olleet päivätoteutuksia ja paikkakuntasidonnaisia. Kysymys ei läheskään aina ole siitä, etteikö työn ja opiskelun yhteen sovittaminen onnistuisi työmäärän näkökulmasta vaan kyseessä on ainakin itselleni sellainen seikka, voinko minä olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Koulussa opetustunnit kohdistuvat 100 % samaan aikaan kuin päiväkoulutuksena toteutettavat tutkinnot.

Minulla on opinto-oikeutta Tampereen yliopistoon ja tänä lukuvuonna saan töiden ohella aikaiseksi 15 opintopistettä. Tekisin kyllä mielelläni enemmänkin, joka onnistuisi hienosti, jos edes jokin kurssi olisi ilta-aikaan ja vielä mieluusti etätoteutuksena. Minulla on 600 km matkaa ja 150 km Oulunkin yliopistoon niin paikan päälle ei ihan noin vain lähdetä.

Opiskeluja voi käydä myös töiden ohessa, toki se tarkoittaa oman vapaa-ajan karsimista, mutta itseään varten sitä kuitenkin tehdään ja suhteellisen lyhyen ajanjakson.

Niin voi, mutta aika moni asia niistä riippuu jostain muusta yksiköstä kuin itsestä. Kuten aiemmin sanoin niin olisi hyvä, jos voisi olla kahdessa paikassa samaan aikaan, mutta kun sellainen ei vain itseltäni onnistu. Ja ei - minä en voi samalla opettaa kolmosluokkaisille matemaatiikkaa ja olla yliopistossa luennolla.

Tuohon aikaan tein töitä seisoen myymälässä ja tuo työ vaati ihan minuutti minuutilta työntekoa ja kesken päivän opintoihin irtoaminen vaati aina suunnittelun viikkoja etukäteen, jotta työvuorot sai fiksattua

Se nyt vaan on valitettavasti sellainen juttu, että joissakin töissä on mahdollista fiksailla kesken päivän juttuja, mutta toisissa töissä se ei onnistu, vaikka ilmoittaisi vuoden etukäteen. Opettajalla on aina opetustunnit välillä 8-16 ja edelleen jos olet päivätoteutuksessa opiskelemassa niin kesällä nuo opinnot eivät pyöri. Itsensä kehittäminen on minullekin mieleistä puuhaa, mutta siinä täytyy enemmän kuin yhden asian osua puiden väliin että se onnistuu. Jos tekisi pelkästään sijaisuuksia lyhyellä varoitusajalla niin silloin voisi helpostikin opiskella, kun voisi sanoa työtunneille ei. Opettajan töissä on monia etuja, mutta yksi näistä eduista ei ole, että työt joustavat opiskelun edessä. En voi sanoa joka viikko, etten voi opettaa maanantaina klo 12-14, koska opiskelen ja ymmärrät varmasti myös itse, miksen.

 

[Tuamas]

Saapi nähdä torppaavatko rantaruotsalaiset RKP:läiset uusimman kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi.

Kansalaisaloitepalvelu - Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla, ja antavan asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. Aloitteessa ehdotetaan, että siirtymä...

www.kansalaisaloite.fi

 

[Alejandro]

Saapi nähdä torppaavatko rantaruotsalaiset RKP:läiset uusimman kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi.

Kansalaisaloitepalvelu - Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla, ja antavan asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. Aloitteessa ehdotetaan, että siirtymä...

www.kansalaisaloite.fi

On kyllä käsittämätön allekirjoitustahti. Itsekin kävin juuri kirjoittamassa kyseisen aloitteen.

Minua suoraan sanottuna häiritsivät taannoiset Ylen uutisvideot turkistarhoista, kun lintuinfluenssa oli enemmän tapetilla. Enhän minä ikinä ole ollut mikään turkisten puolestapuhuja, mutta en myöskään ole ajatellut koko asiaa kovinkaan aktiivisesti. Nyt olen. Ala kuuluu historiaan.

 

[Tuamas]

On kyllä käsittämätön allekirjoitustahti. Itsekin kävin juuri kirjoittamassa kyseisen aloitteen.

Minua suoraan sanottuna häiritsivät taannoiset Ylen uutisvideot turkistarhoista, kun lintuinfluenssa oli enemmän tapetilla. Enhän minä ikinä ole ollut mikään turkisten puolestapuhuja, mutta en myöskään ole ajatellut koko asiaa kovinkaan aktiivisesti. Nyt olen. Ala kuuluu historiaan.

Niin, ala
-joka saa valtiontukia (pääasiassa investointitukia) ollen silti melkolailla tuottamatonta
- lisää merkittävästi riskiä uudesta pandemiasta
- vie tuotteitaan lähinnä Venäjälle ja Kiinaan
- käyttää merkittävän siivun Suomen silakkasaaliista
- on eettisesti melko täydellisen kestämätöntä
- jonka säätely on liian väljää ja sitä vähääkään noudatetaan vähän sinnepäin

On ala jonka olisi syytä kuolla pois, mieluiten eilen.

 

[Stratman]

Ihan mielenkiintoisia näkemyksiä hallitusta vastaan:

Yli 11 000 osallistui Helsingissä mielenosoitukseen – Hallituksen rasismipaperi sai täystyrmäyksen: ”Täysin valheellinen”

Rasisminvastaisessa mielenosoituksessa on mukana yli sata järjestöä ja liuta kotimaisia artisteja. Iltalehti seurasi mielenosoitusta suorana paikan päällä.

www.iltalehti.fi

Kun lukee eilisen mielenosoituksen tekstejä, vihervasemmisto on tehnyt rasismin ja fasismin vastustamisesta entistä enemmän työkalun omille valtapyrkimyksilleen. Ei haeta yhteistä rasismin vastaista linjaa, vaan lyödään armotta hallituksen esitykset, lupaukset ja selvitykset. Siihen päälle sitten vihervasemmiston pyörittämä "ei ollut aito", "ei riitä anteeksipyynnöksi" keskustelu, joka on osa vihervasemmiston politikointia.

Riippumatta siitä mitä tuolla mielenosoituksessa on sanottu, niin olihan se tiedonanto ihan tyhjä paperi. Edistämistä, vahvistamista, kehittämistä ja parantamista luvattiin ilman mitään konkretiaa. Ja rahaa kaikkeen tähän työhön luvattiin mitätön summa.

 

[Cobol]

On kyllä käsittämätön allekirjoitustahti. Itsekin kävin juuri kirjoittamassa kyseisen aloitteen.

Minua suoraan sanottuna häiritsivät taannoiset Ylen uutisvideot turkistarhoista, kun lintuinfluenssa oli enemmän tapetilla. Enhän minä ikinä ole ollut mikään turkisten puolestapuhuja, mutta en myöskään ole ajatellut koko asiaa kovinkaan aktiivisesti. Nyt olen. Ala kuuluu historiaan.

Ei tule menemään läpi. Hallituksessa 100-0 PS ja RKP nykytilanteen puolesta. KD luokkaa 60-40 ja Kokoomus jotain samaan suuntaan. RKP:lla puoluekokouspäätös ettei kielletä ja PS ei anna Keskustalle lahjaa.

Itse olen kieltoa kannattanut aiemminkin.

 

[Cobol]

Riippumatta siitä mitä tuolla mielenosoituksessa on sanottu, niin olihan se tiedonanto ihan tyhjä paperi. Edistämistä, vahvistamista, kehittämistä ja parantamista luvattiin ilman mitään konkretiaa. Ja rahaa kaikkeen tähän työhön luvattiin mitätön summa.

Itselleni ihan sama mitä siinä lukee. Ymmärrän kuitenkin sen, että RKP:n ja PS:n arvojen edes vähäinen sovittaminen tiedonannossa samaan paperiin ei ollut helppoa. Oleellista on tiedonannon sijasta kaikki se, mitä hallitus vie jatkovalmisteluun syrjintävastaisina toimina ja myöhemmin esityksiksi eduskunnalle. Ei tuo paperi niitä ainakaan estä, joten tuolla porukalla ilmeisen maksimitulos.

Mitä tulee tyhjään paperiin, asiantuntijat eivät ole samaa mieltä. Vaikkapa nyt Ihmisoikeusliitto, joka arvostelee tiedonantoa aiheesta, mutta löytää siitä myös positiivisia asioita. Vasemmisto ei tietenkään näitä allekirjoita vaan puhuu tyhjästä paperista, koska heille kyse on myös puoluepolitikoinnista. Ihmisoikeusliiton näkemys:

Hallituksen tiedonanto ei sisällä riittäviä toimia rasismin kitkemiseksi - Ihmisoikeusliitto

Hallituksen tiedonanto ei sisällä riittäviä, konkreettisia toimia rasismin kitkemiseksi Suomesta, kommentoi Ihmisoikeusliitto.

ihmisoikeusliitto.fi

Otsikko toki täysin järjetön ja kohtuuton ikään kuin Orpon hallituksen toimilla voitaisiin rasismi Suomesta kitkeä... Minusta tältä hallituspohjalta kuitenkin hyvä avaus.

 

[DrE]

Saapi nähdä torppaavatko rantaruotsalaiset RKP:läiset uusimman kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi.

Kansalaisaloitepalvelu - Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla, ja antavan asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. Aloitteessa ehdotetaan, että siirtymä...

www.kansalaisaloite.fi

Kieltäminen tulisi tehdä tiukkaa kenelle tahansa liberaalille. Turkiseläinten elinolot kuntoon ajantasaisilla lakipykälillä ja valvonnalla.
En toki ymmärrä miksi kansalaisaloite on rajattu turkistarhaukseen eikä koko lihatalouteen. Luulisi logiikan kantavan vastaavalla tavalla sinnekkin, jos kieltämisestä tykkää.

 

[Tuamas]

Kieltäminen tulisi tehdä tiukkaa kenelle tahansa liberaalille. Turkiseläinten elinolot kuntoon ajantasaisilla lakipykälillä ja valvonnalla.
En toki ymmärrä miksi kansalaisaloite on rajattu turkistarhaukseen eikä koko lihatalouteen. Luulisi logiikan kantavan vastaavalla tavalla sinnekkin, jos kieltämisestä tykkää.

Sinänsä toki lopputulema on sama.

Aloitteen ehdottamat lopettamisen siirtymätuet toteuttamalla ala voidaan ajaa alas pienimmällä inhimillisellä kärsimyksellä.

Lainsäädännön kiristäminen siihen, että eläimillä olisi edes vähän alusta lajityypilliset elinolosuhteet johtaa nimittäin alan loppumiseen joka tapauksessa (kuten on jo käynyt useassa muussa maassa).

Nytkin ala on pääosin kannattamatonta, vaikka sitä tuetaan, siitä huolimatta että säätely on aivan liian kevyttä ja vähäistä.

Liberaalista kulmasta tämän voi aivan hyvin perustella esimerkiksi eläinten oikeuksien (turhan kärsimyksen aiheuttaminen kiinalaisten ja venäläisten turhamaisuutta tyydyttämään) sekä ulkoishaittojen (pandemiariski, silakan ylikalastus, valtiontuet) suhteuttamisella saavutettuun hyötyyn, joka on yhteiskunnan tasolla käytännössä olematon.

Lihataloudessa kuitenkin tietyt perusfaktorit ovat selvästi paremmassa asennossa (vaikka senkin alan valtiontuet tulisi lakkauttaa eilen ja pidemmällä tähtäimellä myös lihantuotantoa olisi syytä vähentää joka tapauksessa merkittävästi).
Eläimet ovat pääsääntöisesti kesyyntyneiksi jalostettuja, niiden elinolot ovat broilereita lukuunottamatta paremmat kuin turkistarhoilla, ne eivät aiheuta pandemiariskiä ja loppukäyttö on pääosin kotimaiseksi ravinnoksi eikä kiinalaiselle/venäläiselle uusrikkaalle vaatteeksi.

Liberaaliuteen ei kuulu se, vaikka ”klassiset liberaalit” näin usein esittävät, että saa perseillä muiden piikkiin ihan miten huvittaa.

 

[otus]

Kieltäminen tulisi tehdä tiukkaa kenelle tahansa liberaalille. Turkiseläinten elinolot kuntoon ajantasaisilla lakipykälillä ja valvonnalla.
En toki ymmärrä miksi kansalaisaloite on rajattu turkistarhaukseen eikä koko lihatalouteen. Luulisi logiikan kantavan vastaavalla tavalla sinnekkin, jos kieltämisestä tykkää.

Niin sitä kuvittelisi myös kannabiksen suhteen, vaan oikeasti ei kovin montaa liberaalia ihmistä ole olemassakaan. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä, toisaalta niin aiheuttaa laiton huumekauppakin. Senkö takia vallitseva lainsäädäntö tukee molempia? Mikähän olisi se lainsäädäntö, viriketiili taikka 5 senttiä korkeampi häkki? Minkä kokoisessa häkissä olisi sopiva kasvattaa kissa tai koira?