Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 566 248
  • 18 597

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Hallitus ei aio rajoittaa Yango-taksipalvelun toimintaa. Lulu antanut asiasta kirjallisen vastauksen.
Eikös tämän toimintaa pitänyt jo aikaisemmin rajoittaa tai kokonaan kieltää? Vai oliko vain puheen tasolla?

Eikös tämä ole juurikin sitä rasisminvastaista konkreettista toimintaa? Pahat henget olivat kieltämässä ulkomaalaistaustaiselta yritykseltä toimintaa Suomessa. Siinä samassa olisi jäänyt työttömäksi iso kasa saman maan kansalaisia, tai ainakin samasta maasta kotoisin olevia.

No joo, leikki sikseen, olisi tuon kyllä voinut laittaakin säppiin olemassaolevien tietojen perusteella. Tai muotoillaanko niin, että ei se ainakaan huono päätös olisi ollut.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
EU-maa ja oikeusvaltio Virossa Yango on jo toista vuotta kielletty. Jostain syystä ei onnistu Suomessa.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ensin meni Jukkatalot, nyt Siklatilat ja Lehto laitettiin pörssissä tarkkailuluokalle. Mielenkiintoista millä eväillä Orpo ja kumppanit lähtevät ratkomaan tulevaa mahdollista suurtyöttömyyttä. Jonkun jutun mukaan ensi vuosi on jo menetetty ja nämä nykyiset konkurssit tuskin riittävät. AY-liikettä on tietysti hyvä ja helppo syyttää heti, mutta sopisi työkalupakista löytyvän muutakin. Koulutetaan kaikki työttömät timpurit lähihoitajiksi?
No hei, rahaa on! Kuten sanot, niin timpurit ja paperimiehet vaan muunnetaan lähihoitajiksi ja hiilinielukin toipuu kun on yksi puuta käyttävä tehdas vähemmän…Ei kait tämän kehityksen pitäisi ihme olla, maassamme kun keskitytään pääosin kinastelemaan jo sen verotetun rahan oikeaoppisesta jakamisesta kuin edes huolehtimaan sen rahan tulemisesta, saatikka kehittämään sen kertymää.
 
Viimeksi muokattu:

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä muuten luulet, antaako Orpo nyt marinistisen lausunnon: ”Jos olisin itse saanut päättää, tehdas tulevaisuudessa edelleenkin pyörisi” ja jos antaa, vastaako Stora Enso siihen?

Suomen tapauksessa työvoimakustannusten tulisi olla halvempia kuin kilpailijamaissa. Kaipolan ja paperiteollisuuden osalta Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi silloin, että työvoimakustannusten Ruotsia ja Saksaa nopeampi nousu uhkaa vähentää teollisuuden tilauksia. Sipilän hallitus kykeni pudottamaan kustannuksia, Marinin ei. Mutta eivät ne kuitenkaan nousseet Suomessa muistaakseni Saksaa enemmän.
Jos Orpo olisi looginen niin kyllä antaisi, sillä miksi muuten hän meni möläyttämään Kaipolan sulkemisesta ettei vastaavaa olisi tapahtunut hänen vahtivuorollaan. Miten ylipäätään Orpo on kommentoinut 240 työntekijän irtisanomista tänään?

Suomessa palkkaratkaisut ovat olleet muutamana viime vuonna varsin maltillisia. Eli kilpailukyky on parantunut verrokkimaihin ja toiseksi, ei työvoimakustannuksia voi loputtomasti alentaa. Toki jatkuva tuijottaminen työvoimakustannuksiin ei kannusta mihinkään muuhun kuin bulkin tekemiseen ja hallitus on nyt näköjään unohtanut tuottavuuden kasvattamisen jälleen kerran.

Tuottavuuden osalta nyt olisi aika niittää sitä mitä ollaan kylvetty 10-15 vuotta sitten. No mitä porvarihallitukset kylvivät 2010 -luvun molemmin puolin ja missä sato on? Kokoomus ja Keskusta voisivat ottaa peilin kauniiseen käteen ja katsoa ettei sama "menestystarina" toistu 2023-27. Orpo tuntuu olevan juuri niin sokea kuten pelkäsin eikä hänkään pysty ymmärtämään ettei tämän maan kannata kilpailla loputtomasti työn hinnalla. Jos paperille ei ole markkinoita, niin miksi ihmeessä sen takia on pakko alentaa loputtomasti työvoimakustannuksia?

Voin helpottaa että tuo sulkupäätös oli tehty jo edellisen hallituksen aikaan.
Ja varmaan päätös vauhdittui kun he näkivät nykyisen hallitusohjelman.
 

Ice71

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Jerry100, Hereworth
Eikös tämä ole juurikin sitä rasisminvastaista konkreettista toimintaa? Pahat henget olivat kieltämässä ulkomaalaistaustaiselta yritykseltä toimintaa Suomessa. Siinä samassa olisi jäänyt työttömäksi iso kasa saman maan kansalaisia, tai ainakin samasta maasta kotoisin olevia.

No joo, leikki sikseen, olisi tuon kyllä voinut laittaakin säppiin olemassaolevien tietojen perusteella. Tai muotoillaanko niin, että ei se ainakaan huono päätös olisi ollut.
Mistäs minä sitä tiedän. Viisaana miehenä osaat varmaan itse vastata.
No, leikki sikseen. Tällaiset Yangot sun muut "ihanan itämaan" bisnekset pitäisi ehdottomasti lopettaa täällä Suomessa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos paperille ei ole markkinoita, niin miksi ihmeessä sen takia on pakko alentaa loputtomasti työvoimakustannuksia?

Jostainhan osingot omistajille on saatava. Kun tuottavuus on matala ja mahdollisuus vähentää kuluja heikko muissa osissa tuotantoa, voitto otetaan työvoimakustannuksia alentamalla. Parempi tie olisi teollisuudessa olisi, jos jalostusasteet olisivat Ruotsin tapaan korkeampia ja tuottavuus kunnossa. Mutta kun eivät ole, työvoimakustannukset ovat jatkuvasti alentamisen osalta esillä.

Syy miksi Suomi on surkeammassa asemassa kuin Ruotsi tai Tanska löytyy mm. työsopimusosapuolista. Toki poliitikoissa on vikaa, mutta nyt kun NATO-jäsenyys on kunnossa, voimme odottaa investointeja Suomeen enemmän erityisesti Pohjois-Amerikasta. Sen jälkeen meillä pitäisi olla kykyä samanlaisiin työehtoihin kuin mm. Ruotsissa ja Tanskassa.

Tällaiset Yangot sun muut "ihanan itämaan" bisnekset pitäisi ehdottomasti lopettaa täällä Suomessa.

Ehdottomasti. Jo edellisen hallituksen aikana selvisi, että emme ole lainsäädännöllisesti varautuneet tällaisiin tilanteisiin. Kaikki tiet olisi hyvät tutkia, mutta silti Venäjän tukemana vuosien valitusprosessi voi olla edessä. EU on ollut jossain määrin kädetön hieman vastaavissa tilanteissa. Emme voi esimerkiksi takavarikoida yhtiötä turvallisuudelle vaarallisena ellei ole kestäviä todisteita asiasta.

Baltian maat toimivat ensin ja antavat sitten riitelyn jatkua tarvittaessa oikeudessa. Emme ole samoilla linjoilla vaan katsomme, että virheellisiä ja laittomia päätöksiä tulee välttää vaikka Venäjä tekisi mitä.
 
Viimeksi muokattu:

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
.Jos kaavailut toteutuvat, Veronmaksajien mukaan palkansaajamaksujen muutokset ja hallituksen verokaavailut keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 1,0 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,7 prosenttiyksikköä.

PIenituloisilla tuo pieni lisä varmaan meneekin suht suoraan kulutukseen mutta siitä ylöspäin sitten vähemmässä määrin. Mitä isompiin tuloihin mennään sitä vähemmän suoraan kotimaiseen kulutukseen.

Sinänsä näennäistä neppailua verrattuna paljonko palkoista voisi mennä kulutuksen lisäämiseen. Palkankorotusten suhteen ei ole kuitenkaan koskaan hyvä aika, aina taantuma päällä tai tulossa ja vienti sakkaa tai uhkakuvia tilauskirjoissa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
PIenituloisilla tuo pieni lisä varmaan meneekin suht suoraan kulutukseen mutta siitä ylöspäin sitten vähemmässä määrin. Mitä isompiin tuloihin mennään sitä vähemmän suoraan kotimaiseen kulutukseen.

Sinänsä näennäistä neppailua verrattuna paljonko palkoista voisi mennä kulutuksen lisäämiseen. Palkankorotusten suhteen ei ole kuitenkaan koskaan hyvä aika, aina taantuma päällä tai tulossa ja vienti sakkaa tai uhkakuvia tilauskirjoissa.

Totta ja sanoisin niinkin, että palkankorotukset ovat enemmän paikallaan kuin työnantajat kertovat. Toki kustannuskilpailukyvynkin puitteissa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Makrotasolla talous voi olla liian monimutkaista. Vaikka nämä työllistämistoimenpiteet tällä hetkellä vievät suurimman huomion niin itse olen alleviivannut Petteri Orpon vaalilupauksen isolla ja tarkasti:

Petteri Orpo kertoi, että sotesta tehdään miljoonaluokan säästöt ja palvelut paranevat. Maalaisjärjellä en oikein itse ymmärrä, miten on mahdollista säästää ja parantaa palveluita samaan aikaan. Sotepalveluissa suurin syöppö on krooninen tekijäpula sekä palkkaus. Jotta voi tehdä säästöä henkilöstöstä niin se tarkoittaa, että joko henkilöitä on vähemmän töissä ja jos sellaisilla aloilla, joissa palvellaan ihmisiä, on vähän porukkaa töissä niin se yleensä tarkoittaa kaikkea muuta kuin palveluiden paranemisia. Orpo rummutti tätä niin paljon vaaleissa, että oletan näkeväni suomalaisille parempia terveyspalveluita sekä alempia hintoja, mutta vähän veikkaan, että saamme huonompia palveluita ja kiireisempiä ihmisiä töissä siellä.

Palataan kuitenkin vielä tähän makrotalouteen. Oikeistohallitus lähestyy siitä kulmasta, että työn kysyntää markkinoille lisätään, kun paineistetaan työttömiä alenevilla tuilla töihin. Kysymys onkin sitten monimutkaisempi, että tarjoaako tämä työllistettäville enemmän rahaa. Vastaus on valitettavasti se, että ensimmäisenä lisääntyvät osa-aikatyöt ja matalapalkka-aloilla on krooninen korkea työn tarjonta. Jos oikeasti haluamme pitkäjänteisesti eroon työttömyydestä niin suomalaisia pitäisi saada korkean tuottavuuden töihin, mutta hallituksen leikatessa esimerkiksi aikuisopintotuen kokonaan pois, herää kysymys, millaisen reitin työtön käy tullakseen korkean tuottavuuden työhön. Kaikista ei siihen työhön koskaan olekaan, mutta työntämällä koulutettu työvoima matalapalkkaisille aloille ongelma ei ainakaan ratkea.

Mielenkiinnolla odotan edelleen, millaisia porkkanoita hallitus aikaa pitkällä aikavälillä tarjota siihen, että työttömästä olisi mahdollisuus nousta parempaan elintasoon työllä. Perusongelma matalapalkka-aloilla kun on, ettei niillä aloilla oikein työn tuottavuus tahdo parantua eikä myöskään palkkaus. Onnistuvatko painostukset siinä, että ihmiset saadaan tekemään 2-3 suorittavaa duunia samaan aikaan, koska se on ainoa tapa näillä aloilla nostaa elintasoa. Jos elintaso ei nouse niin työttömän on aika vaikea nähdä mitään mieltä työssä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Makrotasolla talous voi olla liian monimutkaista. Vaikka nämä työllistämistoimenpiteet tällä hetkellä vievät suurimman huomion niin itse olen alleviivannut Petteri Orpon vaalilupauksen isolla ja tarkasti:

Petteri Orpo kertoi, että sotesta tehdään miljoonaluokan säästöt ja palvelut paranevat. Maalaisjärjellä en oikein itse ymmärrä, miten on mahdollista säästää ja parantaa palveluita samaan aikaan.

Soten kulut nousevat lisää esimerkinomaiset 10 mrd nykyisestä tietyllä ajanjaksolla. Nousua voidaan hillitä vaikkapa esimerkinomaiseen 9.5 mrd tietyllä ajanjaksolla.

Sotepalveluissa suurin syöppö on krooninen tekijäpula sekä palkkaus. Jotta voi tehdä säästöä henkilöstöstä niin se tarkoittaa, että joko henkilöitä on vähemmän töissä ja jos sellaisilla aloilla, joissa palvellaan ihmisiä, on vähän porukkaa töissä niin se yleensä tarkoittaa kaikkea muuta kuin palveluiden paranemisia.

Ei ole kovin vaikeaa, jos katsotaan teoreettisesti: 1) kuntia vähennetään 50 kuntaan, 2) eletään kuin olisi vain 5-9 hyvinvointialuetta, 3) otetaan yksityinen puoli enemmän ja pidempiaikaisella sopimuksella perusterveydenhoitoon mukaan, 4) tutkitaan oma lääkäri toiminnat kuljetaan niitä kohti jne.

Ongelmahan on se, että meillä on soten ja perustuslain mielessä liikaa kuntia ja liikaa hyvinvointialueita. Yksityinen lääkäri tulee pikkukuntaan kerran viikossa 400 prosentin veloituksella ja auttaa päivystyksessä samalla perustuslakilisällä.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
1) kuntia vähennetään 50 kuntaan, 2) eletään kuin olisi vain 5-9 hyvinvointialuetta, 3) otetaan yksityinen puoli enemmän ja pidempiaikaisella sopimuksella perusterveydenhoitoon mukaan, 4) tutkitaan oma lääkäri toiminnat kuljetaan niitä kohti jne.
Kuntien vähentämisestä samaa mieltä sekä hyvinvointialueiden määrästä, mutta suhtaudun kahteen jälkimmäiseen hieman skeptisesti. Markkinavoimat ohjaavat yksityisen aika voimakkaasti kaupunkeihin ja jonkinlainen perusterveydenhuolto pitäisi pystyä järjestämään myös maaseudulla. Ja sitä yksityistähän tunnetusti kilpailutetaan ja kuten tiedämme niin kilpailutus on synonyymi hinnalle. Maaseudulle tarvisi ainakin miettiä Saksan mallia, jossa lääkärit ja hoitavat kiertävät ennemmin kuin asiakkaat kerätään yhteen paikkaan. Jatkohoidossa sitten toki tarvitaan jo laitteistoa, että onko siinä sitten suora reitti eteenpäin jo sairaalaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuntien vähentämisestä samaa mieltä sekä hyvinvointialueiden määrästä, mutta suhtaudun kahteen jälkimmäiseen hieman skeptisesti. Markkinavoimat ohjaavat yksityisen aika voimakkaasti kaupunkeihin ja jonkinlainen perusterveydenhuolto pitäisi pystyä järjestämään myös maaseudulla.

Tällä hetkellä perusterveydenhuolto pyörii yksityisen varassa pienissä maaseutukunnissa. Siellä ei ole riittävää julkista puolta. Siihen on perustuslaillinen velvollisuus ja yksityinen puoli naureskeli, miten edellinen hallitus antoi mahdollisuuden rahastaa
 

Jeffrey

Jäsen
Kuntien vähentämisestä samaa mieltä sekä hyvinvointialueiden määrästä, mutta suhtaudun kahteen jälkimmäiseen hieman skeptisesti. Markkinavoimat ohjaavat yksityisen aika voimakkaasti kaupunkeihin ja jonkinlainen perusterveydenhuolto pitäisi pystyä järjestämään myös maaseudulla. Ja sitä yksityistähän tunnetusti kilpailutetaan ja kuten tiedämme niin kilpailutus on synonyymi hinnalle. Maaseudulle tarvisi ainakin miettiä Saksan mallia, jossa lääkärit ja hoitavat kiertävät ennemmin kuin asiakkaat kerätään yhteen paikkaan. Jatkohoidossa sitten toki tarvitaan jo laitteistoa, että onko siinä sitten suora reitti eteenpäin jo sairaalaan.

Varsinkin maaseudulle jonkinlainen "Tanskan malli" voisi olla toimiva. Eli pitäjissä olisi pieniä yksityisiä omalääkäriasemia, ja laajemmat palvelut keskitettäisiin joihinkin logistiikkainsinöörin laskemiin sijainteihin. Valitettavasti Suomella ei liene varaa pitää isoja sairaaloita tai edes lääkäriasemia kovin monessa pitäjässä, joskin onneksi tämä ei liene loppuviimein edes kovin järkevää. Suomi on harvaan asuttu maa, mutta lopulta aika iso osa kansasta taitanee asua vaikutuspiirissä jos isompien sairaaloiden vaikutusetäisyydeksi laskettaisiin esimerkiksi tunnin välimatka säde. Esimerkiksi helsinkiläisille tunnin säde jo toteutuukin. Toki julkisen liikenteen ulkopuolella pitäisi tarjota myös sairaalakyydit. Näitäkin voisi tehdä kootusti.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Palataan kuitenkin vielä tähän makrotalouteen. Oikeistohallitus lähestyy siitä kulmasta, että työn kysyntää markkinoille lisätään, kun paineistetaan työttömiä alenevilla tuilla töihin. Kysymys onkin sitten monimutkaisempi, että tarjoaako tämä työllistettäville enemmän rahaa. Vastaus on valitettavasti se, että ensimmäisenä lisääntyvät osa-aikatyöt ja matalapalkka-aloilla on krooninen korkea työn tarjonta. Jos oikeasti haluamme pitkäjänteisesti eroon työttömyydestä niin suomalaisia pitäisi saada korkean tuottavuuden töihin, mutta hallituksen leikatessa esimerkiksi aikuisopintotuen kokonaan pois, herää kysymys, millaisen reitin työtön käy tullakseen korkean tuottavuuden työhön. Kaikista ei siihen työhön koskaan olekaan, mutta työntämällä koulutettu työvoima matalapalkkaisille aloille ongelma ei ainakaan ratkea.

Mielenkiinnolla odotan edelleen, millaisia porkkanoita hallitus aikaa pitkällä aikavälillä tarjota siihen, että työttömästä olisi mahdollisuus nousta parempaan elintasoon työllä. Perusongelma matalapalkka-aloilla kun on, ettei niillä aloilla oikein työn tuottavuus tahdo parantua eikä myöskään palkkaus. Onnistuvatko painostukset siinä, että ihmiset saadaan tekemään 2-3 suorittavaa duunia samaan aikaan, koska se on ainoa tapa näillä aloilla nostaa elintasoa. Jos elintaso ei nouse niin työttömän on aika vaikea nähdä mitään mieltä työssä.
Makrotasolla on mielestäni aika epärealistista odottaa, että työttömät jollain järjellisesti toteuttavissa olevalla keinolla saataisiin laajasti työllistymään korkeasti palkattuihin työtehtäviin. Kyllähän se työmarkkinakin toimii pääsääntöisesti niin, että mennään ensin suorittavaan työhön ja jos siinä joukossa erottuu edukseen, niin voi edetä pikkuhiljaa vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.

Kyllähän edelleen urapolut saattavat olla sen kaltaisia, että joku menee nuorena ruokakauppaan matalan palkkauksen työhön, hoitaa hommansa hyvin, etenee jonkin sortin pikkupomoksi ja jossain vaiheessa voi tulla sauma ryhtyä K-kauppiaaksi ja sitä kautta väylä kuusinumeroisiin vuosituloihin. Tai että menee tehtaaseen suorittavaan työhön, sitten ylenee tiiminvastaavaksi ja jossain kohtaa mahdollisesti työnjohtajaksi.

En ole hallituksen suurin fani, mutta ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että työnteon tulee olla lähtökohtaisesti aina kannattavaa. Ja valtiontalouden kannalta tuo työnteon kannattavaksi tekeminen on fiksumpaa tehdä niin, että maksetaan nykyistä vähemmän sohvalla makaamisesta kuin se, että heikennetään kilpailukykyä nostamalla merkittävästi palkkoja.

Aikuiskoulutustuen poistaminen ei vaikuta mitenkään työttömien kouluttautumisedellytyksiin, vaan tuohan on nimenomaan leikkaus työssä käyvien opintovapaiden rahoituksesta. Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Aikuiskoulutustuen poistaminen ei vaikuta mitenkään työttömien kouluttautumisedellytyksiin, vaan tuohan on nimenomaan leikkaus työssä käyvien opintovapaiden rahoituksesta. Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.

Tästä nyt vaan unohtuu se, että aikuiskoulutustuki on mahdollistanut väylän eteenpäin ennakoivasti kun muuttuvan osaamistarpeen tai alan murroksen takia työpaikat ovat tulevaisuudessa uhattuna. Se jos jokin on fiksua työllisyyspolitiikkaa jos osa ihmisistä voi tämän väylän kautta välttää työttömyysjakson kokonaan.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Makrotasolla on mielestäni aika epärealistista odottaa, että työttömät jollain järjellisesti toteuttavissa olevalla keinolla saataisiin laajasti työllistymään korkeasti palkattuihin työtehtäviin.
Vastaan sinulle nyt kärkevästi, mutta haluan sanoa, etten kohdista tätä millään lailla sinuun, koska ajatuksissasi on joillekin varmasti myös totuutta. On todellakin epärealistista odottaa, että voisimme luoda järjestelmän, jossa saadaan ihmisiä korkeasti palkattuihin tehtäviin, mutta on silti realistista asettaa se pitkän aikavälin tavoitteeksi. Kysymys on siitä, että sekä minä että sinä määrittelemme työttömän päässämme, muttemme todellisuudessa pysty tekemään kovin aukotonta määritelmää vaan jokainen määritelmä sisältää yksilöllisen kasan "mutta kun mutta kun" jne.

Kyllähän edelleen urapolut saattavat olla sen kaltaisia, että joku menee nuorena ruokakauppaan matalan palkkauksen työhön, hoitaa hommansa hyvin, etenee jonkin sortin pikkupomoksi ja jossain vaiheessa voi tulla sauma ryhtyä K-kauppiaaksi ja sitä kautta väylä kuusinumeroisiin vuosituloihin. Tai että menee tehtaaseen suorittavaan työhön, sitten ylenee tiiminvastaavaksi ja jossain kohtaa mahdollisesti työnjohtajaksi.
Omani vastaa tätä ja mielestäni se on optimaalinen tilanne, mutta käytännössä työelämä ei kuitenkaan enää juurikaan toimi näin. Ongelma on siinä, että ihmisellä on lineaarinen elämänkulku, jossa aika isoa roolia tässä kaikessa näyttelee se, minkä ikäinen olet. Jos menet opintovuosina kauppaan töihin niin voit sitä reittiä kulkea eteenpäin, jos opinnot itsessään muodostavat tulevaisuudessa investoitavan tuotteen eli koulutuksen, johon vielä tarvitaan tekijöitä. Ongelmaksi tämä kaikki muodostuu niille ihmisille, joilla on olemassa tutkinto ja osaaminen sekä kyky työllistyä korkean tuottavuuden tehtäviin, mutta tällaisia tehtäviä ei yksinkertaisuudessaan ole saatavilla inhimillisin vaihtokustannuksin. Sen ansiosidonnaisen loputtua työttömyys kohtelee kaikenlaisien lähtötilanteiden ihmisiä samalla tavalla.

ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että työnteon tulee olla lähtökohtaisesti aina kannattavaa. Ja valtiontalouden kannalta tuo työnteon kannattavaksi tekeminen on fiksumpaa tehdä niin, että maksetaan nykyistä vähemmän sohvalla makaamisesta kuin se, että heikennetään kilpailukykyä nostamalla merkittävästi palkkoja.
Ja tässä erkanemme toisistamme eniten: kun työnteko ei nykyisellään aina voi olla kannattavaa. Jos inhimilliset kustannukset omalla alalla ovat liian suuret työllistymiseen niin silloin pakkokeinot ohjaavat toiselle alalle. Jos sijoitamme korkean potentiaalin tekijät matalapalkka-aloille niin he eivät siellä rakenna itselleen uutta uraa vaan he hukkaavat vähäisenkin motivaationsa. Tämä mielikuva työttömästä makailemassa sohvalla on aikansa elänyt ja olen miettinyt, mitenhän sitä saisi makrotasolla muutettua, koska se mielikuva on niin voimakas, että se ohjaa jopa hallitusta. Jos kerron oman kokemukseni vuoden työttömyydestä 2017 niin se oli elämäni karmeinta aikaa monella eri tavalla ja jos sitä vähän kärjistää niin aika itsessään on arvotonta, jos sitä ei voi kuluttaa mihinkään. Minulla oli vuoden aikana aikaa vaikka mihin, mutta minulla ei ollut varaa suorittaa sitä. Olisin tarvinnut kipeästi uuden pyörän, jotta olisin voinut suorittaa pidempiä lenkkejä ja parantaa henkistä olotilaani, mutta minulla ei ollut varaa uuteen pyörään saati sitten uusiin pyöräilyvaatteisiin. Kun ystäväni lähtivät viikonloppuisin mökkeilemään niin minulla ei ollut varaa lähteä mökille mukaan, koska sinne olisi pitänyt ostaa jotain yhteiseen pöytään ja minulla ei ollut varaa.

Pahinta työttömyydessä on se, että toimettomuus passivoi ihmistä valtavasti. Koko elämä alkaa olemaan sitä laskutoimitusta, mihin minulla on varaa ja mihin minulla ei ole varaa. Ja vaikka sinulla olisi kaikki maailman aika (itselläni olisi esimerkiksi ollut aikaa kirjoittaa gradu) niin en saanut mitään aikaiseksi, koska työttömyys ja jatkuva huomisen selviäminen olivat mielessäni. Kun ihmisen voimavarat uppoavat selviämiseen niin silloin niitä voimavaroja ei ole edes mihinkään mielekkääseen tekemiseen. Karkeasti telkkarikin on kiva, mutta jos sinulla ei ole muuta siellä katsottavaksi kuin päivisin klassikkokisoja eikä varaa ostaa suoratoistopalveluita niin sohva menettää aika pian merkityksensä. Ainoa asia, mitä työttömyydestäni kaipaan on se, että minulla oli aikaa kävellä hitaita lenkkejä vailla määränpäätä, koska hidasta kävelyä tavarani kestivät ja kengätkään eivät menneet puhki, koska uusiin ei olisi ollut varaa.

Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.
Ilmeisesti et ole ollut kovin paljoa työttömänä, koska osaamisen kehittämiseen on tarjolla lähinnä vuodesta toiseen pyörivä "näin teet CV:n" sekä "tulityökortti ja hygieniapassi" ja plussana päälle kättelykurssi. Jos haluat oikeasti parantaa osaamistasi niin pitäisi päästä johonkin pidempään koulutukseen ja näille pääseminen ei ole ihan helppoa. Omaa osaamista kannattaa aina kehittää työssä, mutta esimerkiksi itse odotan jo mielenkiinnolla, millaisen himmelin pystyn itselleni rakentamaan, kun pitäisi laajentaa vielä nykyinen opettajan tutkinto kattamaan luokanopettajan hommat sekä saada yksi aloitettu kieli maaliin (60 opintopistettä). Käytännössä ilman tukea niin säästöistähän tuollainen n. vuoden opiskelu pitää rahoittaa tai sitten täytyy ottaa velkaa. Jos olisin työtön niin minulla ei olisi tietysti edes mahdollisuutta tuota tutkintoa suorittaa, koska sehän tekisi minusta työttömän työnhakijan.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tästä nyt vaan unohtuu se, että aikuiskoulutustuki on mahdollistanut väylän eteenpäin ennakoivasti kun muuttuvan osaamistarpeen tai alan murroksen takia työpaikat ovat tulevaisuudessa uhattuna. Se jos jokin on fiksua työllisyyspolitiikkaa jos osa ihmisistä voi tämän väylän kautta välttää työttömyysjakson kokonaan.
Aikuiskoulutustuen kohdalla on ihan sama ongelma kuin Marinin hallituksen aikana luoduilla yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksilla. Kun koulutukseen pääseminen perustuu vain yksilön haluun eikä työvoimaviranomaisen arvioon koulutustarpeesta, johtaa se vinoutuneeseen lopputulemaan, jossa entuudestaan hyvin koulutetut ja hyvät työllistymisedellytykset ilman lisäkoulutustakin omaavat hakeutuvat yhteiskunnan rahoittamina koulutuksiin, kun taas ne vaikeassa työmarkkina-asemassa eivät hakeudu.

Eli teoriassa aikuiskoulutustuki on hyvä ajatus, mutta käytännössä ihmisten käyttäytyminen on tehnyt sen, että valtiovarainministeriön laskelmissa aikuiskoulutustuki on kannattamaton investointi julkistaloudelle.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Onkohan tuo puhemiehen rooli miten tarkkaan määritelty? Ainakin Jussi sai jo heti aluksi jotain huomautuksia toiminnastaan. Nyt viime aikoina sillä on kyllä lähtenyt täysin lapsesta, kun ulostulot ovat jatkuvasti pelkkää oman puolueen etujen ajamista.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Makrotasolla on mielestäni aika epärealistista odottaa, että työttömät jollain järjellisesti toteuttavissa olevalla keinolla saataisiin laajasti työllistymään korkeasti palkattuihin työtehtäviin. Kyllähän se työmarkkinakin toimii pääsääntöisesti niin, että mennään ensin suorittavaan työhön ja jos siinä joukossa erottuu edukseen, niin voi edetä pikkuhiljaa vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.

Kyllähän edelleen urapolut saattavat olla sen kaltaisia, että joku menee nuorena ruokakauppaan matalan palkkauksen työhön, hoitaa hommansa hyvin, etenee jonkin sortin pikkupomoksi ja jossain vaiheessa voi tulla sauma ryhtyä K-kauppiaaksi ja sitä kautta väylä kuusinumeroisiin vuosituloihin. Tai että menee tehtaaseen suorittavaan työhön, sitten ylenee tiiminvastaavaksi ja jossain kohtaa mahdollisesti työnjohtajaksi.

En ole hallituksen suurin fani, mutta ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että työnteon tulee olla lähtökohtaisesti aina kannattavaa. Ja valtiontalouden kannalta tuo työnteon kannattavaksi tekeminen on fiksumpaa tehdä niin, että maksetaan nykyistä vähemmän sohvalla makaamisesta kuin se, että heikennetään kilpailukykyä nostamalla merkittävästi palkkoja.

Aikuiskoulutustuen poistaminen ei vaikuta mitenkään työttömien kouluttautumisedellytyksiin, vaan tuohan on nimenomaan leikkaus työssä käyvien opintovapaiden rahoituksesta. Edelleen työttömillä on oivia mahdollisuuksia kehittää osaamista niin työvoimakoulutusten kuin omaehtoisten opintojen avulla.

Valtiolle suurin merkitys on siinä isossa erossa varsinkin pidemmällä tähtäimellä, onko kokonaan tuilla vai työtä tekevä, vaikka olisikin pienempi liksa ja maksettu vero pienehkö. Tämän lisäksi työttömyys kun usein on varmasti aika masentavaa, turhauttavaa ja passivoivaa, niin käytännössä mihin tahansa duuniin pääsy toisi taas tarkoituksen tunnetta ja rytmiä elämään. Tämä on kaikkien kannalta hyvä. Hirvittää vaan tuo rakennusalan tilanne, kun miettii että se työllistää 20% suomalaisista työssäkäyvistä (HS:n info 2.9), niin miten alkaa näkymään työttömyydessä.

Noista aikuskoulutustuista todennäköisesti iso osa saattaa mennäkin ihmisille, jotka ovat jo työelämässä ja omaa mahdollisesti tutkinnon/tutkintoja, mutta haluavat vaihtaa alaa. Noissa tuissahan ei olla mitenkään tilivelvollisia omaisuuden suhteen, eli vaikka sinulla olisi hyvin varaa maksaa se itse, niin saat sitä silti. Eli samaa mieltä, että sen epäedullinen kohdistus ym. on varmaan ollut tässä se ei niin hyvä asia. Toki joillekin se on voinut olla tärkeämpi, mutta joku kokonaisarvio ja päätelmä tuostakin on ohjelmaan saatu tehtyä.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eli teoriassa aikuiskoulutustuki on hyvä ajatus, mutta käytännössä ihmisten käyttäytyminen on tehnyt sen, että valtiovarainministeriön laskelmissa aikuiskoulutustuki on kannattamaton investointi julkistaloudelle.

Siksi ratkaisun ei tulisi ehkä ollakaan tuen poistaminen vaan sen rajaaminen. Peruskoulupohjalta tai hieman enemmänkin ponnistava tarvitsee jonkinlaista tukea kouluttautumiseen uudelleen ammattiin, jolla työllistyy.
 

Jeffrey

Jäsen
Työnverotusta koskien Tanskassa on juuri julkaistu uusi laaja tutkimus. Sen mukaan työnverotuksen alentaminen kasvattaa työntekijöiden ahkeruutta ja ansiotasoa enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Tutkimuksen mukaan verotuksen keventäminen kasvattaa työpanosta peräti nelinkertaisesti kevennykseen nähden kun otetaan koko työuran vaikutus huomioon.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen mukaan tämä johtaa siihen, että verotuksen katto saavutetaan merkittävästi luultua aikaisemmin ja lisäverotus ei enää tuokaan lisä veroja valtion kassaan.

Etlan johto huomauttaakin, että kannustinvaikutuksen aliarviointi on vakava virhe osaamiseen perustuvassa taloudessa. Lisäksi he antavat oman piikkinsä Orpon hallituksen suuntaan, ettei pelkästään matalatuloisten verotuksen madaltaminen johda elintason kasvuun, vaan sen tulisi huomioida myös korkeimpien marginaaliverojen laskeminen.

Etlan antaman politiikkasuosituksen lainaan kokonaan:

https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/hallitusohjelman-veropolitiikka-jaa-puolitiehen/ kirjoitti:
Politiikkasuositus
Tarvitsemme lisää kannustimia kunnianhimoisiin urapolkuihin ja kasvulle kriittisen osaamisen kehittämiseen. Osaajien palkkioiden kasvu on koko ajan tärkeämpi osa innovaatioihin perustuvaa talouskasvua maailmanlaajuisesti (Einiö ym., 2022; Acemoglu ym., 2018). Korkeimpien marginaaliverojen lasku toisi osaajille näkymän rakentaa uraansa juuri Suomessa.

Käytännössä verotuksen keventäminen on vaikeaa maassa, joka kärsii julkisen talouden velkaongelmasta. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen olisi kuitenkin pitkän aikavälin politiikkaa, mikä lisäisi julkisen sektorin tuloja.

Yksi vaihtoehto kannusteiden lisäämiseksi voisi olla sitoutuminen veronkevennyksiin, kun talouskasvu yllättää positiivisesti. Vastaavasti pitäisi pystyä sitoutumaan linjaukseen, että kannustimia ei välillä heikennetä.

Näin voitaisiin luoda kannustava näkymä eteenpäin pyrkimiseen ilman, että jatkuvat suunnanmuutokset aiheuttaisivat riskejä julkiselle taloudelle ja epätietoisuutta ponnistelijoille. Veronalennukset eivät lisää kannustimia, jos verotuksen suuntaan ei pystytä luottamaan.

Ensimmäiseksi uudelleentarkastelun kohteeksi kelpaisi esimerkiksi ylimmän tuloluokan kahden prosentin suuruinen niin sanottu solidaarisuusvero. Kataisen hallitus asetti sen määräaikaiseksi, mutta sitä ovat kaikki myöhemmät hallitukset jatkaneet. Orpon veropolitiikka hiukan lieventää ongelmaa nostamalla veron alarajaa nykyisestä noin 86 000 euron ansiotulosta 150 000 euroon, mutta lupaus sen poistamisesta kokonaan loisi näkymää kannustavammasta veropolitiikasta.

Suomi tarvitsee näkymän, jossa hyvinvointivaltion rahoitusta ei haeta verotuksen kiristyksistä vaan pitkäjänteisesti iskukykyisestä markkinataloudesta.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Ajoneuvoveroon on tulossa alennus ensi vuoden alussa. Koskee useimpia vuosina 2001-2018 rekisteröityjä henkilöautoja sekä vuosina 2008-2019 rekisteröityjä pakettiautoja. Veroalennus ei kuitenkaan koske ihan kaikkia suuripäästöisiä autoja, vaan se alkaa päästötasolta 111 grammaa kilometriä kohden ja ulottuu 210 grammaan kilometriltä. Ajoneuvoveron alennus em. luokan autoilla on 23 euroa vuodessa yhtä autoa kohden.

 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Kun koulutukseen pääseminen perustuu vain yksilön haluun eikä työvoimaviranomaisen arvioon koulutustarpeesta, johtaa se vinoutuneeseen lopputulemaan, jossa entuudestaan hyvin koulutetut ja hyvät työllistymisedellytykset ilman lisäkoulutustakin omaavat hakeutuvat yhteiskunnan rahoittamina koulutuksiin, kun taas ne vaikeassa työmarkkina-asemassa eivät hakeudu.

Eli on parempi poistaa mahdollisuus kaikilta jos sitä käyttää myös ne jotka ei akuutisti sitä tarvitse? Ihanan suomalaista. Otetaan pois naapuriltakin niin voidaan kärsiä yhdessä.

Olen itse ainakin vahvasti sitä mieltä että henkilön omatoimisuus ja aloitteisuus on avainasemassa työllisyydessä ja pakkotoimet ovat lähinnä heikko pakotin ei niin pitkiin sijaistöihin pakon edessä. Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siksi monenlaisia väyliä omatoimiseen kouluttautumiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannattaa pitää yllä. Vaikka niitä sitten joku muukin käyttää apunaan.
Ja kun nykyajasta puhutaan niin pitäisi jollakin tavalla kattaa se tosiasia, että tutkintotarpeet elävät työuran mukana. On vähän kornia koko ajan käyttää itseäni esimerkkinä, mutta vedetään sillä loppuun asti. Työurani pähkinänkuoressa:

1) opinnot alkoivat 2008 ja sitä ennen minulla ei oikeastaan ollut minkäänlaista työkokemusta. En ollut aktiivinen kesäduunari lapsena ja vanhempienkin painostus valui hukkaan. Opintopaikan sain peruutuspaikalta, joten olin ensin ajatellut työvuotta ja olin saanut suhteilla ensimmäisen työpaikan asiakaspalvelussa.
2) 2009-10: opiskelua. En päässyt kunnolla kiinni opintoihin niiden alussa - jälkikäteen olin selvästi välivuoden tarpeessa, jotta olisin saanut hieman etäisyyttä opiskeluun ja itseeni. 2010-2012 opiskelin katkonaisesti ilman päämäärää, mutta eniten tein silloin töitä vähittäiskaupassa (ensimmäinen alkava työura).
3) opinnot kriisiin yllä olevista syistä - vahva päätös panostaa työelämään, jonka seurauksena loin itselleni uraa vähittäiskaupassa 2012-2016. Työtunnit vaihtelivat todella paljon, mutta minkäänlaista urakehitystä ei syntynyt. Syy oli siinä, että työtunneissa heitot välillä 20 tuntia viikkoon ja toisinaan 38 tuntia viikkoon. Perustulotaso riittämätön.
4) 2016-17 paluu opiskelemaan ja ymmärrys siitä, että koulutus tulee viemään minua kohti parempaa alaa. Tästä vuodesta syntyi myös opiskelun ympärille työttömyysjakso, kun lopetin vähittäiskaupassa.
5) 2017 työttömyys nakersi niin paljon, että aloitin kokonaan uudella alalla täysipäiväisenä asiakaspalvelussa. Työnantaja pystyi takaamaan hyvät tuotunnit sekä tulotason, johon en ollut tottunut. Siellä viihdyin vuoteen 2022.
6) Ymmärrys, ettei myöskään tämä ala tule olemaan minulle se loppuelämän ala vaan haluan oikeasti muuta. Riittävä työhistoria aikuisopintotukeen ja aikuisopintotuella aikaisempi tutkinto valmiiksi ja aineenopettajan pätevyys takataskuun.
7) 2 täyttä vuotta opiskelua ja opiskelemasta suoraan töihin uudelle alalle opettajaksi. Tämä tarkoitti n. 500 €:n palkankorotusta jo lähdössä aikaisempaan ja varsin mukavia työtunteja.

Jotta seuraava porras täyttyy eli pystyn tekemään opettajan hommia laajasti niin tutkintoni tarvitsee vielä kaksi komponenttia: toisen kielen ja siitä 60 op ja olen nähnyt jo nyt, että opettajissa pula kohdistuu erityisesti alakoulun opettajiin eli ts. luokanopettajiin. Muuntokoulutus tarkoittaisi minulle käytännössä varmaa virkaa, jonka ehdottomasti katson hyväksi ideaksi suorittaa. Nyt kun meillä on uusi hallitus niin mielenkiintoni herää, että mitenhän minä käytännössä tämän toteutan rahallisesti.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ilmeisesti et ole ollut kovin paljoa työttömänä, koska osaamisen kehittämiseen on tarjolla lähinnä vuodesta toiseen pyörivä "näin teet CV:n" sekä "tulityökortti ja hygieniapassi" ja plussana päälle kättelykurssi. Jos haluat oikeasti parantaa osaamistasi niin pitäisi päästä johonkin pidempään koulutukseen ja näille pääseminen ei ole ihan helppoa.
Työvoimakoulutuksethan ovat kaikkien julkisesti nähtävissä, joten ei tarvitse olla kokemusta työttömyydestä tietääkseen työvoimakoulutustarjonnan. Seuraavassa esimerkiksi Tampereen työvoimakoulutustarjonta: Haussa oleva työvoimakoulutus - Haku hakutekijöillä

En minä nyt ainakaan näe, että tuossa olisi vain CV:n päivittämiskursseja tai lupakorttikoulutuksia. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutus, putkiasentajan koulutus ja erilaiset hoitoalan koulutukset ovat hyviä esimerkkejä relevanteista koulutuksista, jotka suorittamalla on hyvät edellytykset työllistyä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös