Toisaalta lääkärit eivät edes halua terveyskeskuksiin kun on paljon mukavampaa tehdä isolta osin turhaa työterveyshuollon poissaolotodistusten allekirjoittamista toimistoaikoina ja ehkä pari pakollista tuntia viikossa yleisen puolella (luonnollisesti yrittäjänä/contractorina että voi laskuttaa ne tunnit helvetin kalliilla summalla ja melko matalalla veroprosentilla). Tuossa voisi olla viilailtavaa, mutta aika harva kyseenalaistaa lääkiksestä valmistuneiden moraalia siinä missä melko monikin syyllistää työttömiä siitä "miksi ei vaan mee töihin". Toki Suomessa ei kuulu asiaan pakottaa ihmisiä hommiin vaikka nyt tk-lääkäriksi jonnekin Kainuun perämetsiin jos ei semmoiseen kohteeseen halua muuttaa. Tai ylipäätään tk-lääkäriksi kun työpaikkoja piisaa riittämiin niissä terveydenhuollon kannalta liki turhissa työterveyspäivystyksissä joissa tsekataan että kyllä tosiaan taitaa asiakkaalla olla vähän määrittelemätöntä ylähengitystieinfektiota ja oikeus kolmeen sairaslomapäivään. Yksi ilmiselvä ratkaisu olisi lisätä Suomessa koulutettavien lääkäreiden määrää, mutta yllättäen lääkäriliitto on melko kategorisesti tuota vastaan ja se on yksi niitä ammattiliittoja joita EK:takin edustama hallitus kuuntelee erittäin mielellään.Kyllä. Vähempiosaisten kohtelu samanlaisina ihmisinä kuin kaikki muutkin on osa sivistysyhteiskuntaa. Tästä ei saisi tinkiä terveyspalveluidenkaan osalta. Mutta. Näin on kuitenkin tehty jo vuosikymmeniä. On tingitty. Esimerkiksi terveyskeskuksiin ei ole juuri lisätty lääkäreitä, joka taas on johtanut jonoihin väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen kasvun myötä.
Pandemia-ajan yksi fiksuimpia juttuja oli monessa paikassa käyttöön otetut poissaololuvat omalla ilmoituksella. Varmasti niitäkin käytettiin väärin, mutta todennäköisesti väärin perustein haettujen vapaapäivien hinta jäi matalammaksi kuin järkevämpiin tehtäviin vapautuneiden lääkäreiden työpanos.
Tuohon järkevöittämisasiaan liittyen lisää ehdotuksia olisi vapaa etätyöoikeis, josta toki tässäkin ketjussa on ollut puhetta aiemminkin. Iso osa nykyisistä työtehtävistä on semmoisia, ettei työntekijän fyysisellä olinpaikalla ole mitään merkitystä, mutta se vaaditaan toimistolle jotta esihenkilö voi vahtia että se on oikeasti töissä eikä lusmuile ja laiskottele. Tuommoinen vahtaaminen ei ole omiaan antamaan työntekijälle mielikuvaa että yritys arvostaa häntä luotettavana työntekijänä, eikä toki sekään lisää motivaatiota jos tuon kyttäämisen takia joutuu jurnuttamaan mahdollisesti hyvinkin pitkiä työmatkoja tai muuttamaan turhaan uudelle paikkakunnalle työn perässä. Tuo kyttäämiskulttuuri ja oletus laiskailevista duunareista pohjautuu samaan "viholliskuvaan" kuin se herkästi käytettävä stereotypia niistä laiskottelevista työttömistä jotka siellä luksuselämää harrastaa tuilla ja nauraa niille tuloveronmaksajille jotka harrasteensa rahoittaa.