@Petri1981 ja kokemuksia ei kukaan voi kiistää. Maahanmuutto on perinteisesti polarisoiva aihe, josta löytyy paljon mielipiteitä kumpaankin suuntaan. Se, mitä minä en näissä asioissa ymmärrä, on se, että meillä on paljon ihmisiä, joille ratkaisu kaikkiin ongelmiin, on lopettaa itse toiminta kokonaan.
Esimerkki tässä kontekstissa ei ole paras mahdollinen, mutta tämä kuvaa ehkä keskustelua maahanmuutosta kuitenkin. Jos minä harrastan pyöräilyä ja ostan uuden pyörän, innoissani lähden ajelemaan, osun kiveen ja pyörä menee paskaksi sekä mies siinä samalla, niin voinhan minä välttää tällaisen tapahtuman varsin helposti kokonaan siten, että lopetan pyöräilyn. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se paras ratkaisu asiaan, vaan voin ottaa opikseni ja jatkossa toimia turvallisemmin.
Perussuomalainen maahanmuuttokeskustelu pyörii paljon sellaisen ajatuksen ympärillä, että maahanmuuton ongelmat ja seurannaiset katoavat, jos maahanmuutto loppuu kokonaan. Se on yksi ratkaisu, mutta ei se välttämättä ole kuitenkaan se paras mahdollinen ratkaisu. Jos ajattelee sitä inhimillisestä näkökulmasta, miksi maahanmuuttajat rakentavat omia yhteisöjään, joka johtaa usein radikaalimpaan arkeen kohdekulttuurissa, niin yksi keskeinen syy tähän kehitykseen on kantaväestön vihamielisyys heitä kohtaan.
Nyt on puhuttu paljon rasismista viime aikoina, joka on oikeasti hyvä asia. Meillä on rakenteellista rasismia, jossa kokonainen ihmisryhmä leimataan sen vuoksi, että osa yhteisöstä ei pysty integroitumaan. Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan. Tästä samasta ilmiöstä toisesta näkökulmasta tapellaan vuodesta toiseen opettajien kesken, kun puhutaan ryhmistä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi huomattava määrä S2-oppilaita koulussa johtaa siihen, että heidän kielitaitonsa heikkenee, koska ympäristöstä puuttuu kokonaan esimerkit siitä paremmasta suomen kielestä. Erityisryhmät itse asiassa heikentävät oppimista, koska ryhmän sisällä kenelläkään ei ole normaaliin oppimistilanteeseen kuuluvaa taitotasoa.
Maahanmuutto-ongelman voi ratkaista perussuomalaisella mallilla, että laitetaan ovet säppiin niin samanlaista kehitystä ei synny kuin Ruotsissa. Samaan aikaan siinä kuitenkin ummistetaan silmät siltä tosiasialta, että Ruotsi on moninkertaisesti pystynyt integroimaan yhteiskuntaan suhteessa Suomeen. Onnistunutta maahanmuuttoa tapahtuu koko ajan, mutta maahanmuutosta puhutaan usein yhtenä könttinä. Enemmänkin meillä voisi keskittyä siihen, miten me estämme samanlaisen kehityksen kuin Ruotsissa. Tällä hetkellä nykysysteemi tukee nimenomaan samanlaista kehitystä ja avoin muukalaisvihamielisyys ainoastaan pahentaa tilannetta.
Esimerkki tässä kontekstissa ei ole paras mahdollinen, mutta tämä kuvaa ehkä keskustelua maahanmuutosta kuitenkin. Jos minä harrastan pyöräilyä ja ostan uuden pyörän, innoissani lähden ajelemaan, osun kiveen ja pyörä menee paskaksi sekä mies siinä samalla, niin voinhan minä välttää tällaisen tapahtuman varsin helposti kokonaan siten, että lopetan pyöräilyn. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se paras ratkaisu asiaan, vaan voin ottaa opikseni ja jatkossa toimia turvallisemmin.
Perussuomalainen maahanmuuttokeskustelu pyörii paljon sellaisen ajatuksen ympärillä, että maahanmuuton ongelmat ja seurannaiset katoavat, jos maahanmuutto loppuu kokonaan. Se on yksi ratkaisu, mutta ei se välttämättä ole kuitenkaan se paras mahdollinen ratkaisu. Jos ajattelee sitä inhimillisestä näkökulmasta, miksi maahanmuuttajat rakentavat omia yhteisöjään, joka johtaa usein radikaalimpaan arkeen kohdekulttuurissa, niin yksi keskeinen syy tähän kehitykseen on kantaväestön vihamielisyys heitä kohtaan.
Nyt on puhuttu paljon rasismista viime aikoina, joka on oikeasti hyvä asia. Meillä on rakenteellista rasismia, jossa kokonainen ihmisryhmä leimataan sen vuoksi, että osa yhteisöstä ei pysty integroitumaan. Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan. Tästä samasta ilmiöstä toisesta näkökulmasta tapellaan vuodesta toiseen opettajien kesken, kun puhutaan ryhmistä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi huomattava määrä S2-oppilaita koulussa johtaa siihen, että heidän kielitaitonsa heikkenee, koska ympäristöstä puuttuu kokonaan esimerkit siitä paremmasta suomen kielestä. Erityisryhmät itse asiassa heikentävät oppimista, koska ryhmän sisällä kenelläkään ei ole normaaliin oppimistilanteeseen kuuluvaa taitotasoa.
Maahanmuutto-ongelman voi ratkaista perussuomalaisella mallilla, että laitetaan ovet säppiin niin samanlaista kehitystä ei synny kuin Ruotsissa. Samaan aikaan siinä kuitenkin ummistetaan silmät siltä tosiasialta, että Ruotsi on moninkertaisesti pystynyt integroimaan yhteiskuntaan suhteessa Suomeen. Onnistunutta maahanmuuttoa tapahtuu koko ajan, mutta maahanmuutosta puhutaan usein yhtenä könttinä. Enemmänkin meillä voisi keskittyä siihen, miten me estämme samanlaisen kehityksen kuin Ruotsissa. Tällä hetkellä nykysysteemi tukee nimenomaan samanlaista kehitystä ja avoin muukalaisvihamielisyys ainoastaan pahentaa tilannetta.