Petteri Orpon hallitus

[mjr]

Niinpä. Yksilön kannalta Helsingin nykyinen systeemi usein on parempi. Jos ajatellaan koko yhteiskunnan kannalta ja halutaan tasoittaa eri alueiden eroja, niin sitten pitäisi toimia kuten Vantaalla.

Niin - tai ylipäänsä mukautua tähän uuteen tilanteeseen, ettei yhteiskuntamme enää ole niin homogeeninen kuin se tapasi olla, missä tilanteessa maahanmuuttajuus on vain yksi tekijä monista. Pohjoismainen yhteiskuntamalli haluaa taata mahdollisimman tasaisen pelikentän uusille sukupolville ja siinä avoin, ilmainen ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on täysin avainasemassa. Itse näkisin, että yksinkertaisesti pitää kohdistaa merkittäviä lisäresursseja haasteellisilla alueilla sijaitseville kouluille. Helsingissä tätä näkee yhä enemmän, mutta prosessin pitäisi olla systemaattinen ja valtakunnallinen. Enemmän rahaa "huonoille" kouluille vaikka tämä tietyssä mielessä käykin vastaan perinteistä kouluajatteluamme.

 

[Jussih]

Varmasti voi jollain ollakin, mutta ne olennaisimmat kulmat ovat asuinalueen rakenne/sijainti sekä asukkaiden keskimääräinen sosioekonominen asema.

Se nyt vaan jostakin syystä sattuu olemaan niin, että minkä tahansa alueen korkea S2 -pitoisuus korreloi kehnon sosio-ekonomisen taustan kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että maahanmuuttajien saapuminen jollekin alueelle muuttaa ne alhaisen sosio-ekonomisen taustan alueiksi, vaan sitä, että maahanmuuttajista valtaosa ei ole hyvätuloisia erityisosaajia vaan pikemminkin päin vastoin. Sen vuoksi he päätyvät näille jo lähtökohtaisesti vähemmän atraktiivisille alueille.

Jos käytetään Hämeenlinnaa esimerkkinä, aika harvassa ovat ne vanhemmat, jotka eivät (jos suinkin pystyvät) muuta pois Katumalta saadakseen lapsensa hieman rauhallisempaan kouluympäristöön. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska jokainen vanhempi ajattelee lapsensa etua. Jos vanhempi koulushoppailee, koska koulussa A on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia, kyse on rasismista, jos koulu on yhtä rauhallinen ja oppimismahdollisuudet ovat samat kuin muissakin kouluissa. Jos taas koulu on levoton, opetusta häiritään jatkuvasti ja opettajalla ei ole aikaa sellaisille lapsille, jotka joten kuten pärjäävät omillaankin, muuttaminen ei ole rasismia, vaan tervettä järkeä.

Näistä syistä itse pidän parempana tuota Vantaan mallia, jossa koulushoppaaminen vaatii muuttoauton pakkaamista. Se pitää koulut edes jotenkin samalla viivalla.

 

[Petri1981]

Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

Näin se tosiaan itselläkin oli. Opiskeluaikoina ja vielä hetken urani alkuvaiheessa asuin kerrostaloalueella, jossa oli melko äänekästä ja levotonta meininkiä, johon liittyi vahvasti alkoholi, huumeet ja erilaiset sosiaaliset ongelmat. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla, niin tie vei kaupungin laidalle idyllisempään ja rauhallisempaan pientaloympäristöön. Itselleni on ainakin erittäin tärkeää, että lapset saavat kasvaa tälläisellä rauhallisella alueella.

 

[kyykäärme]

Niin - tai ylipäänsä mukautua tähän uuteen tilanteeseen, ettei yhteiskuntamme enää ole niin homogeeninen kuin se tapasi olla, missä tilanteessa maahanmuuttajuus on vain yksi tekijä monista. Pohjoismainen yhteiskuntamalli haluaa taata mahdollisimman tasaisen pelikentän uusille sukupolville ja siinä avoin, ilmainen ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on täysin avainasemassa. Itse näkisin, että yksinkertaisesti pitää kohdistaa merkittäviä lisäresursseja haasteellisilla alueilla sijaitseville kouluille. Helsingissä tätä näkee yhä enemmän, mutta prosessin pitäisi olla systemaattinen ja valtakunnallinen. Enemmän rahaa "huonoille" kouluille vaikka tämä tietyssä mielessä käykin vastaan perinteistä kouluajatteluamme.

Vantaa toimii rahoituksessa näin, mutta niitä kouluja, jotka saavat erityisrahoitusta, on yhden käden sormin laskettava määrä. Näissä kouluissa juuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on suurin. Niissä on esimerkiksi enemmän henkilökuntaa / oppilas kuin muissa ja on panostettu enemmän esimerkiksi kerhotoimintaan.

En sitten tiedä, mitä hallitus millekään asialle voi. Sen verran kuitenkin, että Andersson oli minun opettajana olemisen aikana (25 vuotta) ensimmäinen opetusministeri, joka oikeasti osoitti kiinnostusta ruohonjuuritason ongelmiin, kävi aktiivisesti kouluissa, tuli opettajien tilaisuuksiin puhumaan opettajille ja ymmärsi poliitikoksi hyvin koulumaailmaa. Toivottavasti Henriksson pystyisi samaan.

 

[aquanqua]

Totta kai on, mutta perheissä tietoisuus tästä voi olla aika vähäistä. Erilaisuudella tarkoitin tässä erikoislahjakkuutta, kapea-alaista kiinnostusta asioista, sisäänpäin kääntynyttä luonnetta, vaikeutta ystävystyä sellaisten kanssa, joilla on erilaiset kiinnostuksen aiheet... Kuten kirjoitin, monille oppilaille painotetut luokat ovat hyväksi.

Ennen kuin Vantaa lopetti painotetut luokat, minun koulussani oli liikunta- ja kuvataidepainotukset. Liikuntaluokat olivat niin suosittuja, että oli varaa todellakin valita oppilaat. Sen lisäksi, että valituiksi tulleet olivat liikunnallisesti lahjakkaita, heidän kaikkien aineiden keskiarvonsa olivat päälle yhdeksän. Naapurikouluissa oltiin katkeria, kun me veimme heiltä parhaat oppilaat.

Kuvisluokat sitten taas olivat aika tyttöpainotteisia, niille hakeutui paljon sellaisia oppilaita, joilla edellisissä luokissaan oli ollut vaikeuksia sopeutua porukkaan.

Ihan mielenkiintoinen näkemys. Ainakin kielipainotteisilta luokilta päätyy lopulta oikikseen, valtsikaan ja kauppikseen siinä määrin porukkaa, että vaikea sanoa luokille valikoituvan erityisen kapea-alaisesti asioista kiinnostuneita tai introvertteja tyyppejä.

 

[Tuamas]

Se nyt vaan jostakin syystä sattuu olemaan niin, että minkä tahansa alueen korkea S2 -pitoisuus korreloi kehnon sosio-ekonomisen taustan kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että maahanmuuttajien saapuminen jollekin alueelle muuttaa ne alhaisen sosio-ekonomisen taustan alueiksi, vaan sitä, että maahanmuuttajista valtaosa ei ole hyvätuloisia erityisosaajia vaan pikemminkin päin vastoin. Sen vuoksi he päätyvät näille jo lähtökohtaisesti vähemmän atraktiivisille alueille.

Niin, se oma pointtini oli juuri tämä.

Eli tämän ilmiön selittäminen ns. ”white flightin” kautta on laiskaa ja osin rasistista, kun ilmiö on paljon vanhempi, kuin ulkomaalaisväestön miltään osin merkittävä määrä Suomessa.

Selittävä tekijä on ensisijaisesti asuinalueen väestön sosioekonominen, ei etninen, tausta.

Myös nyt, kun ulkomaalaisväestöä on jo merkitseviä määriä joillain asuinalueilla.

 

[mjr]

Niin, se oma pointtini oli juuri tämä.

Eli tämän ilmiön selittäminen ns. ”white flightin” kautta on laiskaa ja osin rasistista, kun ilmiö on paljon vanhempi, kuin ulkomaalaisväestön miltään osin merkittävä määrä Suomessa.

Selittävä tekijä on ensisijaisesti asuinalueen väestön sosioekonominen, ei etninen, tausta.
Myös nyt, kun ulkomaalaisväestöä on jo merkitseviä määriä joillain asuinalueilla.

Toki Helsingissä on myös hyvätuloisia alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on korkea. Tämä jää joskus huomioimatta vaikka on itsessään merkittävä pienistä volyymeistä huolimatta: ihmiset pyrkivät "hyville alueille" ja hyviä alueita olennaisesti määrittää niiden sosioekonominen taso, ei niiden rodullinen kokoonpano. USA on paikka, jossa "white flight" -ilmiö vaikuttaa olevan syvempi kuin pelkkä taloudellisen aseman sanelema, mutta sen maan historia onkin sangen ainutlaatuinen eikä se kauheasti vertaudu vaikkapa Suomen tilanteeseen.

 

[kyykäärme]

Ihan mielenkiintoinen näkemys. Ainakin kielipainotteisilta luokilta päätyy lopulta oikikseen, valtsikaan ja kauppikseen siinä määrin porukkaa, että vaikea sanoa luokille valikoituvan erityisen kapea-alaisesti asioista kiinnostuneita tai introvertteja tyyppejä.

Kyllä juu varmasti, kielipainotteisille luokille kerääntyvät juuri sellaiset oppilaat, joilla akateemiset taidot ovat keskimääräistä paremmat.

Luma-painotteisille luokille hakeutuu tulevia luonnontieteilijöitä ja insinöörejä. Tämän tyyppiset lapset ovat aika usein hiljaisia ja mielellään omissa oloissaan.

Niille kuvisluokille taas tulee paljon taiteellista ja osin myös introverttia porukkaa.

Jos on esittävän taiteen painotus, sinne tulee ulospäin suuntautunutta porukkaa.

Liikuntaluokille tulee liikunnallisesti lahjakkaita, jotka usein ovat akateemisesti lahjakkaita myös, koska arki on rankasti strukturoitua.

Näitä painotuksia on monenlaisia. Jos niille ei hakeudu tietynlaisia oppilaita, tiettyjen ominaisuuksien mukaan, niin miksi niitä sitten perustetaan?

Aloitin opettajan urani Helsingissä yläkoulussa, missä oli kielipainotus. A-luokat olivat venäjän lukijoita, B-luokat olivat saksan lukijoita, C-luokat ranskan ja D-luokat ilman painotusta. D-luokkia kutsuttiin koulussa nimellä Vesalan köyhien kakarat. D-luokilla oli erittäin suuria ongelmia jo silloin. B- ja C-luokat olivat aika lailla opettajan unelmia opetettavaksi. Jakolinjat olivat selvät jo koulun sisällä. Ei ollut mitenkään ongelmatonta.

 

[Stratman]

Minä ottaisin Tanskan maahanmuuttopolitiikan siinä sekunnissa jos samalla saisi Tanskan demografian.

Just näin.

 

[aquanqua]

Toki Helsingissä on myös hyvätuloisia alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on korkea.

Kuten? Helsingissä on tietysti perinteisesti pyritty estämään alueellistumista sillä, että alueilla on mahdollisuuksien mukaan erilaista asumista.

Ongelma on varmaan se, jos pääsee muodostumaan voimakkaasti maahanmuuttajavaltaisia alueita, jotka erottuvat ”sosioekonomisten” ongelmien alalla niistä vähempiosaisten kantasuomalaisten alueista. Näin kaiketi on Ruotsissa tapahtunut; on huonoja alueita ja siitä sitten vielä maahanmuuttajavaltaisia no-go-zoneja.

Oleellista on saada maahanmuuttajat mukaan paremmin korkeakouluopintoihin. Jos maahanmuuttajat eriytyvät, samalla kun heidän osuutensa kasvaa, esim. sosiaalisen liikkuvuuden mittareissa omaksi joukokseen, niin huono homma. Se on ollut suomalaisen yhteiskunnan voimavara, että niistä työläiskortteleista ja lähiöistä on myös noussut porukkaa keskiluokkaan tai ylemmäs etenkin koulutuksen avulla. Lahjakkuus nyt tuskin on suoraan sidottu syntyperään tai olosuhteisiin, joihin on sattunut syntymään, ja pienellä maalla ei ole varaa lahjakkuutta hukata.

 

[Stratman]

Voin allekirjoittaa tämän kuin omana kirjoituksenani.

Tulipa tästä mieleeni eräs A-studion keskustelu jossa Li Anderssonilta silloisena opetusministerinä tivattiin kumpaan kouluun hän lapsensa aikanaan laittaisi vaihtoehtoina pieni tai suuri S2-oppilaiden määrä. Tosi suuri yllätys koettiin kun hän ei tähän pystynyt antamaan vastausta. Naamasta tosin näki vastauksen kysymyksen jälkeen sokea-Reettakin.

Li Anderssonin kohdalla lapset todennäköisesti menevät ruotsinkieliseen kouluun, eli valinnanvaraa on vähemmän. S2 oppilaita on yleensä myös vähemmän ruotsinkielisissä kouluissa, koska maahanmuuttajat haluavat luonnollisesti, että heidän lapsensa oppivat suomenkielen ensin. Todennäköisesti tämä on myös syy miksi Andersson ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

 

[mjr]

Kuten? Helsingissä on tietysti perinteisesti pyritty estämään alueellistumista sillä, että alueilla on mahdollisuuksien mukaan erilaista asumista.

Jos muisti palvelee niin kantakaupungin tietyillä alueilla on paljon maahanmuuttajia, esim diplomaattikaupunginosat jne. On vaikea nähdä, että pääsisimme näillä määrillä ikinä mihinkään ruotsalaiseen tilanteeseen. Tietysti voi myös vain haaveilla ruotsalaisesta demografiasta ja vahvasta taloudellisesta perustasta vaikka heillä todella paljon menikin reisille maahanmuuton suhteen.

 

[douppi]

Minä ottaisin Tanskan maahanmuuttopolitiikan siinä sekunnissa jos samalla saisi Tanskan demografian.

Miksipä ei, kyllähän väestörakenteemme ym. tuleekin muuttumaan ihan väkisinkin, kun syntyvyys ei seuraa kuolleisuuden lukuja.
Tanska on tehnyt hyviä ratkaisuja monessa asiassa, enkä yhtään ihmettelisi vaikka Ruotsikin hieman kateellinen olisi. Siinä missä Ruotsi avasi kaikki portit ja katuu sitä kovin nyt, niin Tanska on pitänyt langat käsissään alusta asti. Tai ainakin paremmin.

Suomeen tosin tarvittaisiin sitä työperäistä maahanmuuttoa verrattaen paljonkin juuri demografiamme takia. Tilanne vaan on se vrt muut Pohjoismaat, että meillä ei ole rahaa yhtä paljon, eli tänne tulevien pitää käytännössä kaikkien työikäisten tulla työmarkkinoille, samalla kun omaa työllisyysastetta nostaa entisestään. Ei ole helppo kuvio käytännössä.

 

[aquanqua]

Jos muisti palvelee niin kantakaupungin tietyillä alueilla on paljon maahanmuuttajia, esim diplomaattikaupunginosat jne.

Eli? Kaivari, Eira, Kulosaari, lännen saaret… Munkka? En kyllä heti saa mieleeni paikkaa, jossa olisi ”paljon maahanmuuttajia”. Uusi-Skatta…?

Se on tietysti totta, että esim. Eirassa on ulkomaalaisia… niitä diplomaatteja.

 

[mjr]

Tanska on tehnyt hyviä ratkaisuja monessa asiassa, enkä yhtään ihmettelisi vaikka Ruotsikin hieman kateellinen olisi. Siinä missä Ruotsi avasi kaikki portit ja katuu sitä kovin nyt, niin Tanska on pitänyt langat käsissään alusta asti. Tai ainakin paremmin.

Itse arvelen, että pohjoismaista juuri Ruotsilla tulee olemaan paras kehitys lähivuosikymmeninä (jos emme laske Norjan öljyä) - siellä toki on muutamia ghettoja häkellyttävään ruotsalaiseen kaksinaismoralistiseen tapaan, joiden rikollisuusongelmat ovat läikkyneet yli jopa medelsvenssoneitten näköpiiriin. Mutta tosiaan nämä alueet ovat eristyneitä valtayhteiskunnasta ja sillä samaisella yhteiskunnalla on riittävästi rahaa ja resursseja hallita niitä ongelmia. Meihin verrattuna Ruotsi on karehdittavassa tilanteessa.

 

[Zolomy]

Hallitus | Ministeri Grahn-Laasonen Ylellä: Perussuomalaisten kannattajien suhtautuminen rasismiin yllätti

Grahn-Laasosen mukaan perussuomalaisten voi silti luottaa sitoutuneen rasisminvastaiseen linjaan hallituksessa.

www.hs.fi

Seuraavaksi SGL pääsee yllättymään siitä, että osa ihmisistä tarvitsee tukea tullakseen toimeen tai pystyäkseen asumaan. Vaikka olisi töissäkin.

 

[mjr]

Eli? Kaivari, Eira, Kulosaari, lännen saaret… Munkka? En kyllä heti saa mieleeni paikkaa, jossa olisi ”paljon maahanmuuttajia”. Uusi-Skatta…?

Jeps, juuri noita alueita - jossain näin koulunaloittamistilastoja niin maahanmuuttajataustaisia oli sangen kosolti noilla alueilla. Tietysti kysymys on tietyssä mielessä detaljista, volyymit ovat hyvin pienia, mutta yleisen debatin kannalta silti suht tärkeästä.

 

[opelix]

Li Anderssonin kohdalla lapset todennäköisesti menevät ruotsinkieliseen kouluun, eli valinnanvaraa on vähemmän. S2 oppilaita on yleensä myös vähemmän ruotsinkielisissä kouluissa, koska maahanmuuttajat haluavat luonnollisesti, että heidän lapsensa oppivat suomenkielen ensin. Todennäköisesti tämä on myös syy miksi Andersson ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Ai niinpä tietysti. Li olikin äidinkieleltään ruotsinkielinen. Kuvio on sinällään hänen kannaltaan täydellinen. Saa nauttia varmasti lapsensa tästä asemasta. Sitä en käsitä miten on Vasemmistoliittoon eksynyt.

 

[Petri1981]

Ai niinpä tietysti. Li olikin äidinkieleltään ruotsinkielinen. Kuvio on sinällään hänen kannaltaan täydellinen. Saa nauttia varmasti lapsensa tästä asemasta. Sitä en käsitä miten on Vasemmistoliittoon eksynyt.

No kyllähän vasemmistoliitto on kommunistille se luontaisin koti.

 

[Mediakuutio]

Jeps, juuri noita alueita - jossain näin koulunaloittamistilastoja niin maahanmuuttajataustaisia oli sangen kosolti noilla alueilla. Tietysti kysymys on tietyssä mielessä detaljista, volyymit ovat hyvin pienia, mutta yleisen debatin kannalta silti suht tärkeästä.

Taitaa kyllä Ressun koulu vain erityisesti noista korostua (IB linjan vuoksi?) ja sen jälkeen varmaan Kulosaari. Muilta osin noiden ”parempien” alueiden koulut taitaa olla ihan häntäpäässä noiden S2 lasten lukumäärän osalta.

 

[mjr]

Taitaa kyllä Ressun koulu vain erityisesti noista korostua (IB linjan vuoksi?) ja sen jälkeen varmaan Kulosaari. Muilta osin noiden ”parempien” alueiden koulut taitaa olla ihan häntäpäässä noiden S2 lasten lukumäärän osalta.

Sikäli kun ymmärrän niin ei - kantakaupunki ei ehkä kokonaisuudessaan erotu, mutta vitivalkoisimpia alueita löytyy enemmänkin perinteisiltä pientalovaltaisilta alueilta kuten esim. Pakilat jne. Toki monet itä-Helsingin alueet ovat ihan omassa luokassaan.

 

[Stratman]

No kyllähän vasemmistoliitto on kommunistille se luontaisin koti.

Andersson on todennut olevansa marxisti, mutta on irtisanoutunut neuvostokommunismista. Silti vasemmistoliitto on varmasti hänelle luontaisin vaihtoehto. Muistaakseni hänen vanhempansa ovat porvareita.

 

[Mediakuutio]

Sikäli kun ymmärrän niin ei - kantakaupunki ei ehkä kokonaisuudessaan erotu, mutta vitivalkoisimpia alueita löytyy enemmänkin perinteisiltä pientalovaltaisilta alueilta kuten esim. Pakilat jne. Toki monet itä-Helsingin alueet ovat ihan omassa luokassaan.

No toki vielä hiukan ”valkoisempaa” vielä Pakilassa on mutta erot jo niin pieniä ettei ne enää oikein merkitse (tyyliin onko koulun 400 oppilaasta S2 lapsia 8 vai 12). Eli kokonaisuutena tuo Eira, Ullanlinna, Punavuori, Kaartinkaupunki, Katajanokka, Kruununhaka alue erottuu siinä ettei siellä juuri S2 lapsia ole kouluissa.

 

[Tadu]

HBL: RKP:n sisällä perustettiin ryhmä, joka vastustaa hallitusyhteistyötä

Verkosto ei ole RKP:n sisäinen oppositioryhmä, HBL:lle kommentoidaan.

www.iltalehti.fi

Ilmeisesti 20 RKP:n jäsentä vastustaa hallitusyhteistyötä.

 

[Analyzer]

Tuo Eva Biaudet on kyllä sen tasoinen myyrä, että olisi ollut häneltäkin paljon suoraselkäisempää jättäytyä hallituksen ulkopuolelle ja perustaa oma eduskuntaryhmä.