Petteri Orpon hallitus

[mjr]

Hyvä kirjoitus. Monet puhuvat nyt siitä, että meidän uusi maahanmuuttopolitiikka vastaa yleistä pohjoismaista linjaa, mutta samalla unohdetaan, että muut pohjoismaat ovat korjanneet ikärakennettaan jo monta vuosikymmentä maahanmuutolla.

Minä ottaisin Tanskan maahanmuuttopolitiikan siinä sekunnissa jos samalla saisi Tanskan demografian.

 

[peterra]

@kyykäärme ja @Tadu en kommentoi kummankaan teistä viestiä, mutta palaan asiaan, kun olen hieman pohtinut tarkemmin. Minulla ei ole riittävää tietotaitoa ja esimerkiksi @kyykäärme on selvästi paremmin perillä koulun arjesta, joten en voi kuin alleviivata näitä asioita. Kiitos, että jaoitte ajatuksia kanssani :)

 

[aquanqua]

Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan.

Toisaalta se paikallisväestökin koostuu yksilöistä, jotka ymmärrettävästi miettivät omaa ja oman perheen etua. Helsingissä on esimerkiksi nähty ilmiötä, jossa kantasuomalaiset lapsiperheet muuttavat pois tietyiltä alueilta mm. koulujen perässä. Jos kokee, että koulu, jossa on paljon ei-kotikielenä suomea puhuvia oppilaita, ei ole oman lapsen oppimisen kannalta paras mahdollinen ympäristö – ja oppimistulokset tukevat näkemystä –, niin miten vastuullisen vanhemman tulisi toimia? Ajatella ”yhteiskunnan ja maahanmuuttajien integroitumisen etua” pysymällä alueella vai lapsen etua ja muuttaa mahdollisuuksien mukaan paremman oppimisympäristön perässä?

Aina voi sanoa, että kantaväestön pitää auttaa enemmän naahanmuuttajien integroitumisessa, mutta mitä tuo nyt käytännön ja yksilön tasolla tarkoittaa.

E. Tunnen sattuneesta syystä paljon etelähelsinkiläisiä suomenruotsalaisia. Porukassa on koulushoppailua kritisoivia poliitikkoja ja arvoliberaaleja, jotka puhuvat juuri tuota samaa, että ”kantasuomalaisten pitää auttaa enemmän integroitumisessa”. Porukkaa, joiden omat lapset käyvät läpi arvoalueiden ruotsinkielisen koulupolun tarhasta yliopistosta valmistumiseen. Tuossa koulupolussa ja elinympäristössä monikulttuurisuutta löytyy lähinnä kirjojen sivuilta. Voi kysyä, onko esim. tällä porukalla oikeus kritisoida tai pyrkiä estämään koulushoppailua, jotta maahanmuuttajat saadaan paremmin integroitua suomalaiseen (suomenkieliseen) yhteiskuntaan. Kuinka moni ihminen näissä asioissa ihan oikeasti elää niin kuin saarnaa?

 

[Valkoinen Intiaani]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Niin, jos kaikki tekisivät päätöksensä yhteisen edun nimissä niin maailmassa olisi huomattavasti vähemmän ongelmia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan itsekäs ja tekee päätökset omaa etuaan ajatellen, yllättävän moni vain yrittää naamioida tämän itsekkyyden juhlapuheissa joksikin muuksi. Enkä sinällään yritä jeesustella, toimin itsekkäästi itsekin.

Se vain on niin, että ilmastonmuutos ja ilmastopakolaisuus tulee vaikuttamaan omien lasten elämään pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin nykyinen maahanmuutto-, tai talouspolitiikka. Nykymenolla maailma tulee olemaan melko erilainen paikka kun he täyttävät joskus 50 vuotta ja tästä perspektiivistä se nykyinen edestakaisin lentelykin voi silloin näyttäytyä eri kontekstissa, vaikka sitä voi aina lapsilleen ja lapsenlapsilleen perustella että olis ne koneet lentäneet ilman sinuakin.

 

[opelix]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Voin allekirjoittaa tämän kuin omana kirjoituksenani.

Tulipa tästä mieleeni eräs A-studion keskustelu jossa Li Anderssonilta silloisena opetusministerinä tivattiin kumpaan kouluun hän lapsensa aikanaan laittaisi vaihtoehtoina pieni tai suuri S2-oppilaiden määrä. Tosi suuri yllätys koettiin kun hän ei tähän pystynyt antamaan vastausta. Naamasta tosin näki vastauksen kysymyksen jälkeen sokea-Reettakin.

 

[Analyzer]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

 

[mjr]

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Korrelaatio vs kausaliteetti? Maahanmuuttajaväestön asuttamat alueet ovat hyvin usein matalan sosioekonomisen tason alueita, joilla palvelut ja koulut ovat ylikuormitettuja ja joilla on usein hyvin tiheää kerrostaloasumista. Ihan ennen maahanmuuttajiakin keskiluokka pyrki pois tälläisiltä alueilta. Myöskin tiettyjen alueiden selkeä kurjistuminen lähti varsinaiseen vauhtiin 90-luvun suuren laman aikana ennen kuin maahanmuuttajat olivat mikään merkittävä tekijä - lama päättyi mutta kehitys jatkui, yhteiskunnan rakenteet olivat pysyvästi muuttuneet globalisoituvassa modernissa Suomessa.

 

[Analyzer]

Korrelaatio vs kausaliteetti? Maahanmuuttajaväestön asuttamat alueet ovat hyvin usein matalan sosioekonomisen tason alueita, joilla palvelut ja koulut ovat ylikuormitettuja ja joilla on usein hyvin tiheää kerrostaloasumista. Ihan ennen maahanmuuttajiakin keskiluokka pyrki pois tälläisiltä alueilta. Myöskin tiettyjen alueiden selkeä kurjistuminen lähti varsinaiseen vauhtiin 90-luvun suuren laman aikana ennen kuin maahanmuuttajat olivat mikään merkittävä tekijä - lama päättyi mutta kehitys jatkui, yhteiskunnan rakenteet olivat pysyvästi muuttuneet globalisoituvassa modernissa Suomessa.

Toki on muitakin syitä kuten kuvaat.

Väitän kuitenkin, että kuvailemani ilmiö on myös olemassa.

 

[opelix]

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

Asia on juuri näin. Kuten kertomani esimerkki Anderssonin ämpyilystä niin piilorasismia on ihan meissä kaikissa tiedostetusti tai tiedostamatta. Julkisuudessa poliitikot julistavat monenlaista mutta totuus voi oman elämän valintojen suhteen olla ihan toinen.

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

 

[mjr]

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

Edelleen unohdat täysin sosioekonomiset tekijät tästä pois - keskiluokka tykkää elää muualla kuin matalan tulotason lähiöissä. Tämä oli fakta jo ennen mitään suurta maahanmuuttoa. Sanoisin että itse kyllä lähtisin mielelläni maahanmuuttajavaltaisille alueille Kaivopuistoon ja Eiraan, jos vain olisi varaa...

 

[opelix]

Edelleen unohdat täysin sosioekonomiset tekijät tästä pois - keskiluokka tykkää elää muualla kuin matalan tulotason lähiöissä. Tämä oli fakta jo ennen mitään suurta maahanmuuttoa. Sanoisin että itse kyllä lähtisin mielelläni maahanmuuttajavaltaisille alueille Kaivopuistoon ja Eiraan, jos vain olisi varaa...

Totta toinen puoli ja toki opettajat harvoin viihtyvät alueilla jossa opettavat, tuo etäisyyttä työhön kun samat kakarat eivät pyöri samoissa kaupoissa ja siinä silmien alla.

 

[kyykäärme]

Asia on juuri näin. Kuten kertomani esimerkki Anderssonin ämpyilystä niin piilorasismia on ihan meissä kaikissa tiedostetusti tai tiedostamatta. Julkisuudessa poliitikot julistavat monenlaista mutta totuus voi oman elämän valintojen suhteen olla ihan toinen.

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

Minä olen sitten varmaan poikkeus, kun olen asuttanut perheeni maahanmuuttajavaltaiselle alueelle, en sentään oman työpaikkani viereen, mutta vastaavalle alueelle parin kilsan päähän kuitenkin. Kotimme vastapäätä on yläkoulu, jossa on hyvin runsaasti maahanmuuttajataustaisia, ja oma lapseni menee sinne vuoden päästä. On ainakin lyhyt koulumatka. Minulla on hyvä kuva tullut tuosta koulusta, siellä on panostettu esimerkiksi tyttöjen liikuntakerhoihin ja joukkueliikuntaan.

Vantaalla koulushoppailu on tehty hankalammaksi kuin Helsingissä, koska yli oppilaaksiottoalueen perustettavat painotetut luokat lopetettiin jo aikoja sitten. Ei ole kuin pari musiikkiluokkaa ja kansainvälinen koulu jäljellä. En ole varma, onko Helsingin vai Vantaan systeemi parempi. Kun Helsinki aikoi "tehdä vantaat", nousi valtava vastustus ja vanha systeemi säilytettiin. Se on varmasti tärkeä sellaisille lapsille, joilla on erikoislahjakkuus tai vaikeuksia tulla toimeen ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa, mutta sitten se taas mahdollistaa sen, että koulut eriarvoistuvat. Ne koulut, joilla on haluttuja painotuksia, pystyvät haalimaan oppilaita, joilla on taustat paremmin kunnossa, ja muihin kouluihin sitten tulee enemmän niitä, jotka jo kotitaustojensa takia ovat jäljessä.

 

[mjr]

Vantaalla koulushoppailu on tehty hankalammaksi kuin Helsingissä, koska yli oppilaaksiottoalueen perustettavat painotetut luokat lopetettiin jo aikoja sitten. Ei ole kuin pari musiikkiluokkaa ja kansainvälinen koulu jäljellä. En ole varma, onko Helsingin vai Vantaan systeemi parempi.

Tästä tuli mieleen ja olen varmaan aiemminkin maininnut täällä niin me kyllä todellakin koulushoppasimme esikoisen suhteen - kuopus onneksi tänä karuna maailmanaikana sai erityiskoulupaikan, saapa nähdä miten kauan koulunsa säästyy, mutta ehtii sieltä itse valmistua joka tapauksessa. Ja onni on asua Helsingissä, jossa vielä on tietty, toki täysin riittämätön, erityiskouluverkosto.

Mutta siis tunsin lähikoulumme, enkä halunnut poikaa sinne, en rodullisista syistä vaan ihan niistä sosioekonomisista - ja pääsi pääsykokeen kautta yläasteelle ns. "yksityiskouluun", todella ei-kuvaava termi Suomen olosuhteissa. Missä muuten oli huomattavia määriä maahanmuuttajia: taisi luokastaan vähintään puolet olla maahanmuuttajataustaisia. Ja nyt jatkaa hyvämaineiseen lukioon pitkälti yli yhdeksän keskiarvolla, siis kouluun, jossa myös on suuria määriä maahanmuuttajaoppilaita.

 

[kyykäärme]

Tästä tuli mieleen ja olen varmaan aiemminkin maininnut täällä niin me kyllä todella koulushoppasimme esikoisen suhteen - kuopus onneksi tänä karuna maailmanaikana sai erityiskoulupaikan, saapa nähdä miten kauan koulunsa säästyy, mutta ehtii sieltä itse valmistua joka tapauksessa. Ja onni on asua Helsingissä, jossa vielä on tietty, toki täysin riittämätön, erityiskouluverkosto.

Mutta siis tunsin lähikoulun, enkä halunnut poikaa sinne, en rodullisista syistä vaan ihan niistä sosioekonomisista - ja pääsi pääsykokeen kautta yläasteelle ns. "yksityiskouluun", todella ei-kuvaava termi Suomen olosuhteissa. Missä muuten oli huomattavia määriä maahanmuuttajia: taisi luokastaan about puolet olla maahanmuuttajataustaisia. Ja nyt jatkaa hyvämaineiseen lukioon pitkälti yli yhdeksän keskiarvolla, jossa myös on suuria määriä maahanmuuttajaoppilaita.

Niinpä. Yksilön kannalta Helsingin nykyinen systeemi usein on parempi. Jos ajatellaan koko yhteiskunnan kannalta ja halutaan tasoittaa eri alueiden eroja, niin sitten pitäisi toimia kuten Vantaalla.

Vantaan yläkouluissa ysiluokkalaisten koulukohtaisten päättötodistusten keskiarvot ovat hyvin lähellä toisiaan. Sivistysvirastossa analysoidaan niitä jatkuvasti, ja jos jossain tulee jostakin aineesta poikkeavia tuloksia, alkaa selvittely. Esimerkiksi meillä selviteltiin yhtenä vuotena syytä ysien alhaiseen äidinkielen osaamiseen.

 

[Timbit]

Mekin kuulumme jonkinlaiseen outoon vähemmistöön, kun halusimme jälkikasvumme kouluun, jossa on korkea S2-osuus. Menimme jopa niin pitkälle, että selvitimme, että mikäli muutamme naapurikaupunkiin, niin saahan jälkikasvu jatkaa siinä koulussa. Sai.

Jos sitten miettii asuinaluettamme, niin sen olemme shoppailleet läpensä porvarillisesti. Tällainen tämä on, pientaloalue täynnä omistusasujia. Viidestä lähimmästä omakotitalosta kolmessa on maahanmuuttajataustaiset perheet.

 

[aquanqua]

Se on varmasti tärkeä sellaisille lapsille, joilla on erikoislahjakkuus tai vaikeuksia tulla toimeen ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa, mutta sitten se taas mahdollistaa sen, että koulut eriarvoistuvat. Ne koulut, joilla on haluttuja painotuksia, pystyvät haalimaan oppilaita, joilla on taustat paremmin kunnossa, ja muihin kouluihin sitten tulee enemmän niitä, jotka jo kotitaustojensa takia ovat jäljessä.

Painotetuilla luokilla on perinteisesti ollut juurikin yhdenarvoistava vaikutus eli ne tarjoavat mahdollisuuden päästä tiettyihin kouluihin sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta muuttaa tai asua kyseisen koulun alueella. Monien kohdalla tuo siis on tarkoittanut varallisuutta. Painotetuilla luokilla olevat ovat usein juuri joukko niitä ”erilaisia lapsia”, ellet sido erilaisuutta johonkin spesifiin ominaisuuteen ala etninen tausta. Aika nopeasti tietysti porukka ystävystyy ja alkaa liikkua muiden luokkien oppilaiden kanssa varmaan ihan samalla tavalla kuin muissakin kouluissa.

Painotetuille luokille on tie auki myös maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Heitä noilta luokilta myös löytyy.

 

[Tuamas]

Toki on muitakin syitä kuten kuvaat.

Väitän kuitenkin, että kuvailemani ilmiö on myös olemassa.

Varmasti voi jollain ollakin, mutta ne olennaisimmat kulmat ovat asuinalueen rakenne/sijainti sekä asukkaiden keskimääräinen sosioekonominen asema.

Ilmiö on Suomessakin ollut vahva jo paljon ennen kuin maassa oli käytännössä yhtään ulkomaalaista.

Itsekin päädyin aikanaan parikymmentä vuotta sitten vanhempien toimesta eri yläasteelle kuin asuinalueen perusteella olisi ollut tarkoituksenmukaista, ihan koska ko. koulun oppilaista valtaosa oli paikallisista ”huonommista kerrostalolähiöistä”.

Ulkomaalaistaustaisia taisi silloin olla luokka-asteellani 1/100 toisessa koulussa ja 0/150 toisessa.

 

[kyykäärme]

Olen koulushoppailulapsi. Kys. painotettu luokka juurikin on yhdenarvoistava eli se tarjoaa mahdollisuuden päästä kyseiseen kouluun sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta muuttaa tai asua koulualueella. Monien kohdalla tuo siis on tarkoittanut varallisuutta. Me olimme niitä ”erilaisia lapsia”, ellet sido erilaisuutta johonkin spesifiin ominaisuuteen ala etninen tausta. Aika nopeasti tietysti porukka ystävystyi ja alkoi liikkua muiden luokkien oppilaiden kanssa varmaan ihan samalla tavalla kuin muissakin kouluissa.

Painotetuille luokille on tie auki myös maahanmuuttajataustaisilla lapsilla.

Totta kai on, mutta perheissä tietoisuus tästä voi olla aika vähäistä. Erilaisuudella tarkoitin tässä erikoislahjakkuutta, kapea-alaista kiinnostusta asioista, sisäänpäin kääntynyttä luonnetta, vaikeutta ystävystyä sellaisten kanssa, joilla on erilaiset kiinnostuksen aiheet... Kuten kirjoitin, monille oppilaille painotetut luokat ovat hyväksi.

Ennen kuin Vantaa lopetti painotetut luokat, minun koulussani oli liikunta- ja kuvataidepainotukset. Liikuntaluokat olivat niin suosittuja, että oli varaa todellakin valita oppilaat. Sen lisäksi, että valituiksi tulleet olivat liikunnallisesti lahjakkaita, heidän kaikkien aineiden keskiarvonsa olivat päälle yhdeksän. Naapurikouluissa oltiin katkeria, kun me veimme heiltä parhaat oppilaat.

Kuvisluokat sitten taas olivat aika tyttöpainotteisia, niille hakeutui paljon sellaisia oppilaita, joilla edellisissä luokissaan oli ollut vaikeuksia sopeutua porukkaan.

 

[mjr]

Niinpä. Yksilön kannalta Helsingin nykyinen systeemi usein on parempi. Jos ajatellaan koko yhteiskunnan kannalta ja halutaan tasoittaa eri alueiden eroja, niin sitten pitäisi toimia kuten Vantaalla.

Niin - tai ylipäänsä mukautua tähän uuteen tilanteeseen, ettei yhteiskuntamme enää ole niin homogeeninen kuin se tapasi olla, missä tilanteessa maahanmuuttajuus on vain yksi tekijä monista. Pohjoismainen yhteiskuntamalli haluaa taata mahdollisimman tasaisen pelikentän uusille sukupolville ja siinä avoin, ilmainen ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on täysin avainasemassa. Itse näkisin, että yksinkertaisesti pitää kohdistaa merkittäviä lisäresursseja haasteellisilla alueilla sijaitseville kouluille. Helsingissä tätä näkee yhä enemmän, mutta prosessin pitäisi olla systemaattinen ja valtakunnallinen. Enemmän rahaa "huonoille" kouluille vaikka tämä tietyssä mielessä käykin vastaan perinteistä kouluajatteluamme.

 

[Jussih]

Varmasti voi jollain ollakin, mutta ne olennaisimmat kulmat ovat asuinalueen rakenne/sijainti sekä asukkaiden keskimääräinen sosioekonominen asema.

Se nyt vaan jostakin syystä sattuu olemaan niin, että minkä tahansa alueen korkea S2 -pitoisuus korreloi kehnon sosio-ekonomisen taustan kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että maahanmuuttajien saapuminen jollekin alueelle muuttaa ne alhaisen sosio-ekonomisen taustan alueiksi, vaan sitä, että maahanmuuttajista valtaosa ei ole hyvätuloisia erityisosaajia vaan pikemminkin päin vastoin. Sen vuoksi he päätyvät näille jo lähtökohtaisesti vähemmän atraktiivisille alueille.

Jos käytetään Hämeenlinnaa esimerkkinä, aika harvassa ovat ne vanhemmat, jotka eivät (jos suinkin pystyvät) muuta pois Katumalta saadakseen lapsensa hieman rauhallisempaan kouluympäristöön. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska jokainen vanhempi ajattelee lapsensa etua. Jos vanhempi koulushoppailee, koska koulussa A on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia, kyse on rasismista, jos koulu on yhtä rauhallinen ja oppimismahdollisuudet ovat samat kuin muissakin kouluissa. Jos taas koulu on levoton, opetusta häiritään jatkuvasti ja opettajalla ei ole aikaa sellaisille lapsille, jotka joten kuten pärjäävät omillaankin, muuttaminen ei ole rasismia, vaan tervettä järkeä.

Näistä syistä itse pidän parempana tuota Vantaan mallia, jossa koulushoppaaminen vaatii muuttoauton pakkaamista. Se pitää koulut edes jotenkin samalla viivalla.

 

[Petri1981]

Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

Näin se tosiaan itselläkin oli. Opiskeluaikoina ja vielä hetken urani alkuvaiheessa asuin kerrostaloalueella, jossa oli melko äänekästä ja levotonta meininkiä, johon liittyi vahvasti alkoholi, huumeet ja erilaiset sosiaaliset ongelmat. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla, niin tie vei kaupungin laidalle idyllisempään ja rauhallisempaan pientaloympäristöön. Itselleni on ainakin erittäin tärkeää, että lapset saavat kasvaa tälläisellä rauhallisella alueella.

 

[kyykäärme]

Niin - tai ylipäänsä mukautua tähän uuteen tilanteeseen, ettei yhteiskuntamme enää ole niin homogeeninen kuin se tapasi olla, missä tilanteessa maahanmuuttajuus on vain yksi tekijä monista. Pohjoismainen yhteiskuntamalli haluaa taata mahdollisimman tasaisen pelikentän uusille sukupolville ja siinä avoin, ilmainen ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on täysin avainasemassa. Itse näkisin, että yksinkertaisesti pitää kohdistaa merkittäviä lisäresursseja haasteellisilla alueilla sijaitseville kouluille. Helsingissä tätä näkee yhä enemmän, mutta prosessin pitäisi olla systemaattinen ja valtakunnallinen. Enemmän rahaa "huonoille" kouluille vaikka tämä tietyssä mielessä käykin vastaan perinteistä kouluajatteluamme.

Vantaa toimii rahoituksessa näin, mutta niitä kouluja, jotka saavat erityisrahoitusta, on yhden käden sormin laskettava määrä. Näissä kouluissa juuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on suurin. Niissä on esimerkiksi enemmän henkilökuntaa / oppilas kuin muissa ja on panostettu enemmän esimerkiksi kerhotoimintaan.

En sitten tiedä, mitä hallitus millekään asialle voi. Sen verran kuitenkin, että Andersson oli minun opettajana olemisen aikana (25 vuotta) ensimmäinen opetusministeri, joka oikeasti osoitti kiinnostusta ruohonjuuritason ongelmiin, kävi aktiivisesti kouluissa, tuli opettajien tilaisuuksiin puhumaan opettajille ja ymmärsi poliitikoksi hyvin koulumaailmaa. Toivottavasti Henriksson pystyisi samaan.

 

[aquanqua]

Totta kai on, mutta perheissä tietoisuus tästä voi olla aika vähäistä. Erilaisuudella tarkoitin tässä erikoislahjakkuutta, kapea-alaista kiinnostusta asioista, sisäänpäin kääntynyttä luonnetta, vaikeutta ystävystyä sellaisten kanssa, joilla on erilaiset kiinnostuksen aiheet... Kuten kirjoitin, monille oppilaille painotetut luokat ovat hyväksi.

Ennen kuin Vantaa lopetti painotetut luokat, minun koulussani oli liikunta- ja kuvataidepainotukset. Liikuntaluokat olivat niin suosittuja, että oli varaa todellakin valita oppilaat. Sen lisäksi, että valituiksi tulleet olivat liikunnallisesti lahjakkaita, heidän kaikkien aineiden keskiarvonsa olivat päälle yhdeksän. Naapurikouluissa oltiin katkeria, kun me veimme heiltä parhaat oppilaat.

Kuvisluokat sitten taas olivat aika tyttöpainotteisia, niille hakeutui paljon sellaisia oppilaita, joilla edellisissä luokissaan oli ollut vaikeuksia sopeutua porukkaan.

Ihan mielenkiintoinen näkemys. Ainakin kielipainotteisilta luokilta päätyy lopulta oikikseen, valtsikaan ja kauppikseen siinä määrin porukkaa, että vaikea sanoa luokille valikoituvan erityisen kapea-alaisesti asioista kiinnostuneita tai introvertteja tyyppejä.

 

[Tuamas]

Se nyt vaan jostakin syystä sattuu olemaan niin, että minkä tahansa alueen korkea S2 -pitoisuus korreloi kehnon sosio-ekonomisen taustan kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että maahanmuuttajien saapuminen jollekin alueelle muuttaa ne alhaisen sosio-ekonomisen taustan alueiksi, vaan sitä, että maahanmuuttajista valtaosa ei ole hyvätuloisia erityisosaajia vaan pikemminkin päin vastoin. Sen vuoksi he päätyvät näille jo lähtökohtaisesti vähemmän atraktiivisille alueille.

Niin, se oma pointtini oli juuri tämä.

Eli tämän ilmiön selittäminen ns. ”white flightin” kautta on laiskaa ja osin rasistista, kun ilmiö on paljon vanhempi, kuin ulkomaalaisväestön miltään osin merkittävä määrä Suomessa.

Selittävä tekijä on ensisijaisesti asuinalueen väestön sosioekonominen, ei etninen, tausta.

Myös nyt, kun ulkomaalaisväestöä on jo merkitseviä määriä joillain asuinalueilla.

 

[mjr]

Niin, se oma pointtini oli juuri tämä.

Eli tämän ilmiön selittäminen ns. ”white flightin” kautta on laiskaa ja osin rasistista, kun ilmiö on paljon vanhempi, kuin ulkomaalaisväestön miltään osin merkittävä määrä Suomessa.

Selittävä tekijä on ensisijaisesti asuinalueen väestön sosioekonominen, ei etninen, tausta.
Myös nyt, kun ulkomaalaisväestöä on jo merkitseviä määriä joillain asuinalueilla.

Toki Helsingissä on myös hyvätuloisia alueita, joilla maahanmuuttajien osuus on korkea. Tämä jää joskus huomioimatta vaikka on itsessään merkittävä pienistä volyymeistä huolimatta: ihmiset pyrkivät "hyville alueille" ja hyviä alueita olennaisesti määrittää niiden sosioekonominen taso, ei niiden rodullinen kokoonpano. USA on paikka, jossa "white flight" -ilmiö vaikuttaa olevan syvempi kuin pelkkä taloudellisen aseman sanelema, mutta sen maan historia onkin sangen ainutlaatuinen eikä se kauheasti vertaudu vaikkapa Suomen tilanteeseen.