Petteri Orpon hallitus

[aquanqua]

Niin, eli mitään varsinaista Suomen maakuvan heikkenemistä ei siis ole oikeasti tapahtunut. Ainakaan vielä. Washington Postin juttu keräsi tietysti hurjan määrän lukijoita ja huomiota, mutta Riikka Purra ei ole yhtä kuin Suomi.

Näihin maakuvajuttuihin liittyy ”mä olen maailmannapa” -ajattelua. Samalla tavalla kuin 20v aqu ajatteli, että jokainen kaunis kadulla ohi kävellyt tyttö tsekkaa meikäläisen tarkkaan sillä silmällä ja salilla jokainen nainen katselee ihaillen juuri sitä minun peffaani.

Mitä enemmän Suomesta kirjoitetaan positiivisia juttuja sen parempi, ei sillä, mutta ei kannata yliarvioida asian merkitystä. Sanna Marinin hyvä englanti, kauniit kasvot ja naisministereistämme kertoneet jutut eivät tuoneet Suomeen yhtä ainutta euroa. Suomen hyvä maine rauhallisena, vakaana ja liberaalina oikeusvaltiona ei ole estänyt meitä häviämästä IT-alan diilejä esim. Puolalle, joka saa vähän väliä noottia sieltä suun täältä mm. oikeusvaltiokehityksestään. Ukrainan sodan alun jälkeiset länkkärifirmojen lähdöt Venäjältä osoittivat sen, että siellä ne suomalaisfirmatkin olivat tekemässä bisnestä, vaikka Venäjän ihmisoikeusrekordi ja hallinnon suhtautuminen esim. seksuaalivähemmistöihin on ollut surkea ja kiristyvä läpi 2010-luvun. Raha menee suht kylmästi sinne, missä sen on hyvä lisääntyä ja, ikävä kyllä, valtioiden kilpailu ulkomailta tulevista investoinneista on usein johtanut ”race to the bottom” -ilmiöön.

Totta kai me suomalaiset olemme kiinnostuneita Suomea koskevista kv-median jutuista jne., mutta kannattaa tarkastella asiaa ulkopuolisen silmin ja miettiä, miten – ja millä kiinnostuksen tasolla – itse suhtautuisi vastaavanlaiseen juttuun, joka koskee esim. jotain Slovakiaa.

Se kuinka hyvin Suomi edes tunnetaan ulkomailla, on oma juttunsa ja jota varmaan voitaisiin pyrkiä ihan organisoidusti parantamaan. Meillä oli kesällä vieraana Stokiksen yliopiston opiskelijoita ja yksi, ihan ruotsalainen opiskelija, kertoi ihmetelleensä alkuun tyttöystäväni täydellistä ruotsia… taitaa kasvavassa määrin nuorten ruotsalaistenkin tietämys Suomesta rajautua tyyliin siihen, että tietävät meidän olevan heistä itään.

 

[Petri1981]

Näihin maakuvajuttuihin liittyy ”mä olen maailmannapa” -ajattelua. Samalla tavalla kuin 20v aqu ajatteli, että jokainen kaunis kadulla ohi kävellyt tyttö tsekkaa meikäläisen tarkkaan sillä silmällä ja salilla jokainen nainen katselee ihaillen juuri sitä minun peffaani.

Mitä enemmän Suomesta kirjoitetaan positiivisia juttuja sen parempi, ei sillä, mutta ei kannata yliarvioida asian merkitystä. Sanna Marinin hyvä englanti, kauniit kasvot ja naisministereistämme kertoneet jutut eivät tuoneet Suomeen yhtä ainutta euroa. Suomen hyvä maine rauhallisena, vakaana ja liberaalina oikeusvaltiona ei ole estänyt meitä häviämästä IT-alan diilejä esim. Puolalle, joka saa vähän väliä noottia sieltä suun täältä mm. oikeusvaltiokehityksestään. Ukrainan sodan alun jälkeiset länkkärifirmojen lähdöt osoittivat sen, että siellä ne suomalaisfirmatkin olivat tekemässä bisnestä, vaikka Venäjän ihmisoikeusrekordi ja hallinnon suhtautuminen esim. seksuaalivähemmistöihin on ollut surkea ja kiristyvä läpi 2010-luvun. Raha menee suht kylmästi sinne, missä sen on hyvä lisääntyä ja, ikävä kyllä, valtioiden kilpailu ulkomailta tulevista investoinneista on usein johtanut ”race to the bottom” -ilmiöön.

Totta kai me suomalaiset olemme kiinnostuneita Suomea koskevista kv-median jutuista jne., mutta kannattaa tarkastella asiaa ulkopuolisen silmin ja miettiä, miten – ja millä kiinnostuksen tasolla – itse suhtautuisi vastaavanlaiseen juttuun, joka koskee esim. jotain Slovakiaa.

Se kuinka hyvin Suomi edes tunnetaan ulkomailla, on oma juttunsa ja jota varmaan voitaisiin pyrkiä ihan organisoidusti parantamaan. Meillä oli kesällä vieraana Stokiksen yliopiston opiskelijoita ja yksi, ihan ruotsalainen opiskelija, kertoi ihmetelleensä alkuun tyttöystäväni täydellistä ruotsia… taitaa kasvavassa määrin nuorten ruotsalaistenkin tietämys Suomesta rajautua tyyliin siihen, että tietävät meidän olevan heistä itään.

Näin se on. Jos raha saa samankaltaisella riskitasolla Suomessa laskennallisesti 20% vuosituoton, ja Ruotsissa 10% tuoton, niin raha tulee Suomeen. Siinä ei Riikka Purran kirjoituksilla ole mitään merkitystä.

Jännä kriteeristö. Itse ottaisin tuosta kolmikosta sen, jolla on luottotiedot kunnossa ja vakituinen työpaikka.

Näiden itsestäänselvyyksien lisäksi täytyyhän sinun arvioida mahdollisen vuokralaisesi käytöstä, ja todennäköisyyttä esimerkiksi erilaisille melu-, ja hajuhaitoille, sekä omaisuusvaurioille mitä saattaa aiheutua.

 

[Snakster]

Näiden itsestäänselvyyksien lisäksi täytyyhän sinun arvioida mahdollisen vuokralaisesi käytöstä, ja todennäköisyyttä esimerkiksi erilaisille melu-, ja hajuhaitoille, sekä omaisuusvaurioille mitä saattaa aiheutua.

Ja tätäkö on vuokrantajan helpointa arvioida sukunimen perusteella? Esimerkiksi omilla lapsillani on sukunimi, joka ei ole suomalainen. Heillekö minun ei kannattaisi vuokrata asuntoa?

 

[Petri1981]

Ja tätäkö on vuokrantajan helpointa arvioida sukunimen perusteella? Esimerkiksi omilla lapsillani on sukunimi, joka ei ole suomalainen. Heillekö minun ei kannattaisi vuokrata asuntoa?

Se voi olla yksi kriteeri, sillä omien kokemusteni mukaan tietyistä kulttuureista tulevat esimerkiksi ovat äänekkäämpiä myöhään illalla, ja nimen perusteella tätä voi arvioida. Omat lapsesi varmaan tunnet muutenkin hyvin, joten en usko että sinun tarvitsee tätä heidän kohdallaan miettiä.

 

[Timbit]

Asenteita/suhtautumista rasismiin. Ei tuosta nyt kovin vaikea ole ns. isoa kuvaa muodostaa. Yhtenä kysymyksenä oli mm. tämä:

"Mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomessa ei hyväksytä rasismia missään muodossa".

Ok, eli aika tyypillinen kysely, johon vastataan oman fiiliksen mukaan. Itse en kuitenkaan osaisi vastata, koska mielestäni suhtautuminen rasismiin on kansamme keskuudessa niin monitahoinen. Itse en hyväksy sitä ollenkaan, mutta en osaa sanoa, onko suhtautuminen suuressa kuvassa tarpeeksi tuomitsevaa vai ei.

Mitä tulee tuohon kiintoisaan ongelmaan valita oikea vuokralainen, niin itse tapaisin ehdokkaat silmätysten ennen valintaa. Kyllä ihmisestä usein saa tietynlaisen käsityksen, kun hänen kanssaan juttelee.

 

[Snakster]

Se voi olla yksi kriteeri, sillä omien kokemusteni mukaan tietyistä kulttuureista tulevat esimerkiksi ovat äänekkäämpiä myöhään illalla, ja nimen perusteella tätä voi arvioida. Omat lapsesi varmaan tunnet muutenkin hyvin, joten en usko että sinun tarvitsee tätä heidän kohdallaan miettiä.

Kertoisitko vielä ne kulttuurit, joissa eniten riekutaan myöhään illalla, kun tällainen tieto ilmeisesti on olemassa?

 

[Pulle Nah]

Näiden itsestäänselvyyksien lisäksi täytyyhän sinun arvioida mahdollisen vuokralaisesi käytöstä, ja todennäköisyyttä esimerkiksi erilaisille melu-, ja hajuhaitoille, sekä omaisuusvaurioille mitä saattaa aiheutua.

Mitäs jos pitäisi valita kolmikosta Korhonen, Mäkelä, Virtanen? Kaikilla luottotiedot kunnossa ja vakityöpaikka. Millä perustein arvioisit näistä kolmesta vaihtoehdosta aiheutuvat, mahdolliset, haitat?

Entä jos sukunimet olisivat Korhonen, Hagert, Muhamed ja Korhonen työtön ja maksuhäiriö mutta kahdella muulla ei ja heillä lisäksi vakityöpaikat?

 

[Pulle Nah]

Ensimmäiseen arvalla tai haastattelulla, tietysti jos vuokralainen on nainen niin se on myös etu.

Alemmassa sitten Korhonen jää rannalle, tietysti.

Sinulla ei tainnutkaan kriteerinä olla vuokralaisesta (mahdollisesti) aiheutuvat hajuhaitat.

Odottelen @Petri1981 vastausta myös, että millä perusteilla ne mahd. haju- ja meluhaitat ovatkin hyväksyttävissä vai ovatko ollenkaan?

 

[Petri1981]

Kertoisitko vielä ne kulttuurit, joissa eniten riekutaan myöhään illalla, kun tällainen tieto ilmeisesti on olemassa?

Omien kokemusteni mukaan esimerkiksi romanit ja Lähi-Idän alueelta olevat pitävät usein arkenakin meteliä isolla porukalla, jossa todennäköisesti paljon sukua ja ystäviä mukana. Tämän lisäksi kaksi kertaa ollut naapurissa lähi-itään viittaava sukunimi, ja molemmilla kerroilla tullut hajuhaittoja minun asuntooni ja rappuuni.

Mitäs jos pitäisi valita kolmikosta Korhonen, Mäkelä, Virtanen? Kaikilla luottotiedot kunnossa ja vakityöpaikka. Millä perustein arvioisit näistä kolmesta vaihtoehdosta aiheutuvat, mahdolliset, haitat?

Entä jos sukunimet olisivat Korhonen, Hagert, Muhamed ja Korhonen työtön ja maksuhäiriö mutta kahdella muulla ei ja heillä lisäksi vakityöpaikat?

Ensimmäisessä vaikea arvioida. Pitäisi vain mennä fiiliksen mukaan, jos muuten täysin tasavertaiset hakijat.

Toisessa Hagert.

 

[Jymäkkä]

Sinulla ei tainnutkaan kriteerinä olla vuokralaisesta (mahdollisesti) aiheutuvat hajuhaitat.

Odottelen @Petri1981 vastausta myös, että millä perusteilla ne mahd. haju- ja meluhaitat ovatkin hyväksyttävissä vai ovatko ollenkaan?

Kuulisin myös mielelläni, että liittyykö meluhaitat erityisesti Hagertiin ja hajuhaitat Muhamediin, vai miten nää nyt menee. Että osais toimia sitten oikein tarvittaessa.

 

[Petri1981]

Kuulisin myös mielelläni, että liittyykö meluhaitat erityisesti Hagertiin ja hajuhaitat Muhamediin, vai miten nää nyt menee. Että osais toimia sitten oikein tarvittaessa.

Suosittelen tässä vaiheessa menemään Tukholman kaduille ja kyselemään riikinruotsalaisilta, miksi he idiootit eivät jonota halpoja asuntoja Rinkebystä. Kun kerran mitään ongelmiakaan ei ole.

 

[opelix]

Ei aivan hirveän yllättävää että vuokralaiskeskustelu meni näsäviisasteluksi.

Tietenkin yksilöinä haastateltaisiin hakijat mutta jos nämä olisivat ns.samalla viivalla ihmettelen kyllä kovasti jos joku ottaisi vaikka arvokkaampaan asuntoonsa muun kuin sen Korhosen. Toki monesti jos on sossun automaatti päällä niin saattaa vuokrasitoumuksilla olla se varmin vuokranmaksu. Toki asunnon pitäisi vielä pysyä tolkullisessa kunnossa.

 

[Snakster]

Suosittelen tässä vaiheessa menemään Tukholman kaduille ja kyselemään riikinruotsalaisilta, miksi he idiootit eivät jonota halpoja asuntoja Rinkebystä. Kun kerran mitään ongelmiakaan ei ole.

Nyt ei ollutkaan sellainen tilanne, että olisi tarvetta lähteä kysymään ruotsalaisilta, vaan nyt kysyttiin sinulta. Voisitko ystävällisesti vastata, kun täällä niin tietävänä asian osalta esiinnyt?

 

[Petri1981]

Nyt ei ollutkaan sellainen tilanne, että olisi tarvetta lähteä kysymään ruotsalaisilta, vaan nyt kysyttiin sinulta. Voisitko ystävällisesti vastata, kun täällä niin tietävänä asian osalta esiinnyt?

Minä olen vastannut kaikkiin kysymyksiin, mitä minulle on esitetty. Jos minua ei usko, niin miettikää miksi riikinruotsalaiset eivät Tukholmassa jonota halpoja asuntoja Rinkebystä, jos kerran olette sitä mieltä että ongelmia ei ole, ja kaikki on rauhallista ja seesteistä. Minulla on kokemukseni, joita te ette voi millään vänkäyksellä poistaa. Tämän lisäksi Rinkebyn ja muiden alueiden esimerkit vain vahvistavat minun kokemuksiani.

 

[Valkoinen Intiaani]

Saatte varmasti kaikessa rauhassa arvottaa ihmisiä sukunimen perusteella ja perustella sen itsellenne parhaaksi näkemällänne tavalla. Hupaisan perähikiäläinen ja sisäsiittoinen katsantakanta se joka tapauksessa on.

Petteri Orpon hallitukseen asia tuskin millään tapaa liittyy, vaikka hallituksessa onkin porukka jonka politiikka rakentuu täysin näiden ennakkoluulojen varaan.

 

[peterra]

@Petri1981 ja kokemuksia ei kukaan voi kiistää. Maahanmuutto on perinteisesti polarisoiva aihe, josta löytyy paljon mielipiteitä kumpaankin suuntaan. Se, mitä minä en näissä asioissa ymmärrä, on se, että meillä on paljon ihmisiä, joille ratkaisu kaikkiin ongelmiin, on lopettaa itse toiminta kokonaan.

Esimerkki tässä kontekstissa ei ole paras mahdollinen, mutta tämä kuvaa ehkä keskustelua maahanmuutosta kuitenkin. Jos minä harrastan pyöräilyä ja ostan uuden pyörän, innoissani lähden ajelemaan, osun kiveen ja pyörä menee paskaksi sekä mies siinä samalla, niin voinhan minä välttää tällaisen tapahtuman varsin helposti kokonaan siten, että lopetan pyöräilyn. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se paras ratkaisu asiaan, vaan voin ottaa opikseni ja jatkossa toimia turvallisemmin.

Perussuomalainen maahanmuuttokeskustelu pyörii paljon sellaisen ajatuksen ympärillä, että maahanmuuton ongelmat ja seurannaiset katoavat, jos maahanmuutto loppuu kokonaan. Se on yksi ratkaisu, mutta ei se välttämättä ole kuitenkaan se paras mahdollinen ratkaisu. Jos ajattelee sitä inhimillisestä näkökulmasta, miksi maahanmuuttajat rakentavat omia yhteisöjään, joka johtaa usein radikaalimpaan arkeen kohdekulttuurissa, niin yksi keskeinen syy tähän kehitykseen on kantaväestön vihamielisyys heitä kohtaan.

Nyt on puhuttu paljon rasismista viime aikoina, joka on oikeasti hyvä asia. Meillä on rakenteellista rasismia, jossa kokonainen ihmisryhmä leimataan sen vuoksi, että osa yhteisöstä ei pysty integroitumaan. Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan. Tästä samasta ilmiöstä toisesta näkökulmasta tapellaan vuodesta toiseen opettajien kesken, kun puhutaan ryhmistä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi huomattava määrä S2-oppilaita koulussa johtaa siihen, että heidän kielitaitonsa heikkenee, koska ympäristöstä puuttuu kokonaan esimerkit siitä paremmasta suomen kielestä. Erityisryhmät itse asiassa heikentävät oppimista, koska ryhmän sisällä kenelläkään ei ole normaaliin oppimistilanteeseen kuuluvaa taitotasoa.

Maahanmuutto-ongelman voi ratkaista perussuomalaisella mallilla, että laitetaan ovet säppiin niin samanlaista kehitystä ei synny kuin Ruotsissa. Samaan aikaan siinä kuitenkin ummistetaan silmät siltä tosiasialta, että Ruotsi on moninkertaisesti pystynyt integroimaan yhteiskuntaan suhteessa Suomeen. Onnistunutta maahanmuuttoa tapahtuu koko ajan, mutta maahanmuutosta puhutaan usein yhtenä könttinä. Enemmänkin meillä voisi keskittyä siihen, miten me estämme samanlaisen kehityksen kuin Ruotsissa. Tällä hetkellä nykysysteemi tukee nimenomaan samanlaista kehitystä ja avoin muukalaisvihamielisyys ainoastaan pahentaa tilannetta.

 

[peterra]

Mitä tulee erityisryhmiin liittyvään pointtiisi niin sen lopettaminen taasen polkee niiden muiden oppimistuloksia. Milloin ollaan siinä tilanteessa että massojen etu menee harvan edun edelle?

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Opettajat yleisesti vastustavat inkluusiota ensisijaisesti sen vuoksi, että tasollisesta sekavan ryhmän opettaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. Oppilaita täytyy laittaa toimimaan pienemmissä yksiköissä ryhmän sisällä, jotta he saavat eniten oppia irti. Suomessa on vuosien perinteet erityisluokista tai tarkkailuluokista, mutta niiden suhteen tutkimukset ovat yksiselitteisiä. Jos erityisluokan tarkoitus on se, että erityisluokalla oleva saadaan nostettua riittävän lähelle muiden tasoa, niin tässä tarkoituksessa luokka ei toimi ollenkaan. Oppimisen erot näissä luokissa vrt. sekaluokkaan ovat niin radikaalit.

Massojen etu on itselleni taas vaikeampi asia kokonaisuutena. Minä en oikein tunnista sitä, mikä olisi esimerkiksi tässä tapauksessa massojen etu. Esimerkiksi maahanmuutossa en tiedä, mikä se massojan haitta oikeasti on. Itse en luokittele sitä haitaksi yhteisössä, ettet tykkää naapureistasi. Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole havaittavissa nimenomaan maahanmuuttoon kytkettävää merkittävää turvallisuusuhkaa, joka kohdistuisi massoihin. Toki tätä samanlaista argumenttia kuulee erityisesti näin kesäisin erityisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvissä asioissa, että heidän etunsa ajaa jotenkin massojen edun ylitse. Eipä seksuaalivähemmistöt ole semmosia kulovalkean tavoin kasvavia kansakunnan osia vaan myös jatkossa heteroseksuaalit tulevat säilyttämään valtaoikeutensa ja edustuksensa määrän valtaväestössä. Yritän välttää sanomasta, että se on luonnollista, mutta eivät seksuaalivähemmistöt millään tavalla uhkaa valtaväestön valtaa.

 

[aceman81]

Linkki: https://twitter.com/jukkalindstrom/status/1684113947849359362

 

[kyykäärme]

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Opettajat yleisesti vastustavat inkluusiota ensisijaisesti sen vuoksi, että tasollisesta sekavan ryhmän opettaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. Oppilaita täytyy laittaa toimimaan pienemmissä yksiköissä ryhmän sisällä, jotta he saavat eniten oppia irti. Suomessa on vuosien perinteet erityisluokista tai tarkkailuluokista, mutta niiden suhteen tutkimukset ovat yksiselitteisiä. Jos erityisluokan tarkoitus on se, että erityisluokalla oleva saadaan nostettua riittävän lähelle muiden tasoa, niin tässä tarkoituksessa luokka ei toimi ollenkaan. Oppimisen erot näissä luokissa vrt. sekaluokkaan ovat niin radikaalit.

Massojen etu on itselleni taas vaikeampi asia kokonaisuutena. Minä en oikein tunnista sitä, mikä olisi esimerkiksi tässä tapauksessa massojen etu. Esimerkiksi maahanmuutossa en tiedä, mikä se massojan haitta oikeasti on. Itse en luokittele sitä haitaksi yhteisössä, ettet tykkää naapureistasi. Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole havaittavissa nimenomaan maahanmuuttoon kytkettävää merkittävää turvallisuusuhkaa, joka kohdistuisi massoihin. Toki tätä samanlaista argumenttia kuulee erityisesti näin kesäisin erityisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvissä asioissa, että heidän etunsa ajaa jotenkin massojen edun ylitse. Eipä seksuaalivähemmistöt ole semmosia kulovalkean tavoin kasvavia kansakunnan osia vaan myös jatkossa heteroseksuaalit tulevat säilyttämään valtaoikeutensa ja edustuksensa määrän valtaväestössä. Yritän välttää sanomasta, että se on luonnollista, mutta eivät seksuaalivähemmistöt millään tavalla uhkaa valtaväestön valtaa.

Eivät opettajat inkluusiota sinänsä vastusta, eivätkä varsinkaan sen takia, että sekatasoisen ryhmän opettaminen jotenkin olisi mutkikkaampaa. Inkluusiota vastustetaan, koska kunnat käyttävät sitä säästökeinona. Silloin, kun inkluusio, lähikouluperiaate ja kolmiportaisen tuen malli aloitettiin, integroitaville oppilaille luvattiin tuki mukaan isoon ryhmään. Se tuki puuttuu, tai on pelkkää suunnitelmien kirjaamista ja kokoustamista, eli konkretia puuttuu.

Kaikenlaista paperia täytetään, meillä opettajilla täytätetään paperia toisen jälkeen, pidetään koulutuksia siitä, miten pitäisi toimia... Kukaan vaan ei ole kertonut, millä keinoilla saan 24 oppilaan seiskaluokan, jossa on kahdeksan erityisen tai tehostetun tuen oppilasta ja viisi S2-oppilasta kahdessa tunnissa viikossa oppimaan fysiikan tai kemian opetussuunnitelmassa listatut asiat, siinä sivussa kielitietoisesti niin, että en käytä hankalia sanoja tai selitän ne kaikki, jokaisen tuetun oppilaan erityishaasteet huomioon ottaen.

Ensimmäinen asia, mistä pitäisi lähteä, olisi ryhmäkokojen pienentäminen. Seuraavaksi pitäisi ryhmäkoon maksimissa huomioida tuetut ja S2-oppilaat. Sitten pitäisi antaa suunnitteluaikaa S2-opettajille, erityisopettajille ja aineen/luokanopettajille niin, että toiminnasta tulisi järkevää, ja resurssit saataisiin kohdistettua oikein.

Orpon hallitus on lisäämässä rahaa perusopetukseen. Toivottavasti se on korvamerkittyä, sillä kunnat saavat tältä hallitukselta vähemmän valtionosuuksia. Edellinen oikeistohallitus oli aika lailla katastrofi koulutukselle. Varsinkin ammatillinen puoli sai kärsiä, mutta saimme me perusopetuksessakin osamme.

 

[Tadu]

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Kuulostaa siltä, ettet ole niitä heikoimpia oppilaita tavannut. En kirjoita tätä pahalla. On sellaisiakin heikkoja oppilaita, joilla on potentiaalia, mutta valitettavasti on sellaisiakin, jotka ovat lähes menetettyjä tapauksia. Tällaiset oppilaat kaipaisivat henkilökohtaista huomiota. On se sitten henkilökohtainen tuki yleisillä tunneilla tai erityisryhmä.

Ei se nyt voi olla sattumaa, että meidän koulujen oppimistulokset ovat laskussa.

 

[Petri1981]

Saatte varmasti kaikessa rauhassa arvottaa ihmisiä sukunimen perusteella ja perustella sen itsellenne parhaaksi näkemällänne tavalla. Hupaisan perähikiäläinen ja sisäsiittoinen katsantakanta se joka tapauksessa on.

Petteri Orpon hallitukseen asia tuskin millään tapaa liittyy, vaikka hallituksessa onkin porukka jonka politiikka rakentuu täysin näiden ennakkoluulojen varaan.

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

 

[Stratman]

Työmarkkinoista muutama pointti, kun täällä siitä on jonkun verran käyty keskustelua.

Ensinnäkin, kaikilla toimilla markkinassa on useimmiten monia puolia ja toivottu tavoite voi johtaa epätoivottuun lopputulokseen.

Tästä hyvä esimerkki on työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuumaksut sekä työttömyysvakuutuksen omavastuumaksut.
Kumpikin on luotu suojaamaan vanhenevien työntekijöiden etua ja kannustamaan työnantajia sekä pitämään huolta vanhempien työntekijöiden työkyvystä että olemaan irtisanomatta työntekijöitä työuran loppuvaiheessa.

Kuitenkin näiden systeemien insentiivi työnantajalle on selvä, irtisano työntekijä 50-53 vuoden iässä ja älä palkkaa vanhempia työntekijöitä (sekä älä palkkaa työntekijöitä joilla on taustansa tai muiden muuttajien takia potentiaalisesti haasteita selviytyä työelämässä pitkällä aikavälillä). Hyvin vastaava mekanismi on TES-palkkojen useimmiten virkaikään perustuvilla palkkataulukoilla, useilla työntekijöillä työteho laskee (ei läheskään kaikilla ja usein kokenut työntekijä on selvästi yli palkkansa arvoinen työnantajalle) iän myötä, mutta palkkataso nousee. Tällöin työnantajalla on usein insentiivi irtisanoa vanhempia työntekijöitä täysillä ikälisillä ja palkata tilalle nuorempaa porukkaa ja toisaalta taas kynnys palkata vanhempi työntekijä on hyvin korkealla, kun TES määrittää palkan korkeaksi, vaikka on vähäistä suurempi riski, että työteho ei ole yhtään kokemattomampaa ja selvästi halvempaa työntekijää korkeampi.

Sama asia on henkilöperusteisessa irtisanomisessa, sen tavoite on ylevä, suojella työntekijöitä työnantajan mielivaltaisilta irtisanomisilta.
Lopputulemana kuitenkin on se, että suojellaan niiden sluibimbien työntekijöiden työpaikkoja työttömien työnhakijoiden kustannuksella sekä nostetaan merkittävästi työnantajan kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Samaa kategoriaa on keskustelu siitä, kuinka "pitäisi ensin työllistää suomalaiset omat työttömät, ennen kuin "haalitaan" maahanmuuttajia".

Työttömät voi karkeasti jakaa neljään ryhmään.

Ensimmäisenä ovat ne, jotka ovat työpaikkojen välissä ja työllistyvät joka tapauksessa.
Toisena ne, joiden työllistyminen on mahdollista, mutta vaatii jotain toimenpiteitä (muutto, lisäkoulutus jne.)
Kolmantena ne, joilla on jonkin tason syrjäytymistä ja joiden työpanoksen tuottavuus ei yksinkertaisesti vastaa juuri minkään alan palkkausta.
Neljäntenä sitten se porukka, joka ihan oikeasti ei ainakaan täysiaikaiseen työhön kykene nyt, eikä todennäköisesti enää koskaan ja joista suurimman osan "oikea paikka" olisi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ryhmät ovat käsittääkseni kaikki suunnilleen saman kokoisia, josta voi laskea sitä mikä on se todellinen työvoimapotentiaali, jota kotimaisissa työttömissä on.

Sitten toinen kysymys on se, mihin ja miten valtiovallan toimet vaikuttavat työttömyysajan pituuden ja työllistymisen todennäköisyyden osalta.

Näistä ryhmä 1 ei yleisesti tarvitse mitään tukitoimenpiteitä ja joiden työttömyysajan pituuteen kannusteet, esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastus/lyhennys vaikuttavat.

Ryhmää 2 tukitoimenpiteet (esim. lisä- tai muuntokoulutus) auttavat, mutta joiden työttömyysajan pituuteen on muuten hankala vaikuttaa tukijärjestelmän muutoksilla (ilman rakenteellisia muutoksia, esim. varainsiirtoveron poistolla tai muulla muuttamisen kynnystä laskevalla toimenpiteellä).

Ryhmää kolme on nykyisillä työmarkkinoilla jo melkoisen haastava saada yksityiselle sektorille töihin, koska haasteet (yleensä koulutuksen puute, tässä ryhmässä ovat ne periaatteessa työkykyiset, joilla on kuitenkin taustalla ainoastaan peruskoulu) osaamisessa ovat liian kovia, kun nyky-yhteiskunnassa töiden vaatimukset ovat yhä useammin korkeita. Tässä ryhmässä työpanos hyvin harvalla alalla vastaa TES-palkan aiheuttamia kustannuksia. Tukipolitiikan muutoksilla ei ole enää juuri lainkaan vaikutusta tässä ryhmässä, eikä mitkään lyhyen tähtäimen muutkaan toimet nosta juurikaan. työllistymistodennäköisyyttä.

Ryhmän neljä työllistäminen suuressa mittakaavassa taas vaatisi jotain ihmeen tapaista ja vähintään isoja, pitkäkestoisia sekä kalliita tukitoimenpiteitä.

Tämän vuoksi olisi ihan ensin syytä ymmärtää, että työttömien muodostama työvoimapooli ei tosiasiallisesti ole rakenteellisten syiden (jäykkä työmarkkina ja jäykkä sosiaaliturva) takia lähelläkään sitä mitä virallinen työttömyysluku sanoo.

Toisena kulmana on sitten se, että on syytä tunnustaa yllä mainitut tosiasiat.

Tämä muistuttaa hyvin paljon syntyvyyskeskustelua, jossa aina argumentti maahanmuuttoa vastaan on "koitetaan nyt ensin saada ne suomalaiset lisääntymään", kuitenkin syntyvyyden merkittävä nosto on samanlainen tavoittamaton graalin malja (siinä ei ole onnistunut kantaväestön osalta mikään kehittynyt länsimaa), kuin rakenteellisen työttömyyden poisto Suomen jäykillä työmarkkinoilla.

Voidaan toki haihatella, että kyllä tuosta nuo työttömät kaikki (tai suurin osa) työllistyvät, tällä tekosyyllä voidaan lykätä maahanmuuton kasvattamista, mutta se on melkoista taikaseinä-haihattelua, vailla realiteettien tunnustamista.

Tosiasia on, että Suomessa on jo nyt länsimaaksi kohtuullisen korkea työllisyysaste (ts. kauheasti lisäpotentiaalia ei ole kaivettavissa työllisiin kotimaasta) ja kohtuullisen alhainen työttömyysaste.

Lisäksi tosiasia on, että väestö Suomessa ikääntyy hurjaa vauhtia ja henkilövaltaisille kohtuullisen matalan koulutuksen sekä tuottavuuden hoitoaloille tulemme tarvitsemaan ison määrän työvoimaa, jota ei nykyisestä työvoimapoolista ole kokonaisuudessaan millään otettavissa.

Tämän lisäksi tarvitsemme ylipäätään suhteellisesti sekä absoluuttisesti melkoisen määrän lisää työikäistä väestöä, jos meinaamme edes haaveilla siitä, että eläkeläiset saavat eläkkeensä ja sote-järjestelmän palvelutaso ei romahda.

Suomen väestöllinen huoltosuhde (työikäisten määrä vs. huollettavien eläkeläisten ja lasten määrä) on Pohjoismaiden ylivoimaisesti heikoin ja on suurin yksittäinen syy sille, että maamme velkaantuu, tekee alijäämäisiä budjetteja ja silti joutuu tinkimään palveluista, kun naapurit (jotka korjasivat huoltosuhteen maahanmuutolla jo aiemmin) porskuttavat menemään.

Toki voidaan pistää sormet korviin ja toivoa parasta, mutta siinä käy lopulta kuin housuun kusemisessa pakkasella.

Hyvä kirjoitus. Monet puhuvat nyt siitä, että meidän uusi maahanmuuttopolitiikka vastaa yleistä pohjoismaista linjaa, mutta samalla unohdetaan, että muut pohjoismaat ovat korjanneet ikärakennettaan jo monta vuosikymmentä maahanmuutolla.

 

[mjr]

Hyvä kirjoitus. Monet puhuvat nyt siitä, että meidän uusi maahanmuuttopolitiikka vastaa yleistä pohjoismaista linjaa, mutta samalla unohdetaan, että muut pohjoismaat ovat korjanneet ikärakennettaan jo monta vuosikymmentä maahanmuutolla.

Minä ottaisin Tanskan maahanmuuttopolitiikan siinä sekunnissa jos samalla saisi Tanskan demografian.

 

[peterra]

@kyykäärme ja @Tadu en kommentoi kummankaan teistä viestiä, mutta palaan asiaan, kun olen hieman pohtinut tarkemmin. Minulla ei ole riittävää tietotaitoa ja esimerkiksi @kyykäärme on selvästi paremmin perillä koulun arjesta, joten en voi kuin alleviivata näitä asioita. Kiitos, että jaoitte ajatuksia kanssani :)

 

[aquanqua]

Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan.

Toisaalta se paikallisväestökin koostuu yksilöistä, jotka ymmärrettävästi miettivät omaa ja oman perheen etua. Helsingissä on esimerkiksi nähty ilmiötä, jossa kantasuomalaiset lapsiperheet muuttavat pois tietyiltä alueilta mm. koulujen perässä. Jos kokee, että koulu, jossa on paljon ei-kotikielenä suomea puhuvia oppilaita, ei ole oman lapsen oppimisen kannalta paras mahdollinen ympäristö – ja oppimistulokset tukevat näkemystä –, niin miten vastuullisen vanhemman tulisi toimia? Ajatella ”yhteiskunnan ja maahanmuuttajien integroitumisen etua” pysymällä alueella vai lapsen etua ja muuttaa mahdollisuuksien mukaan paremman oppimisympäristön perässä?

Aina voi sanoa, että kantaväestön pitää auttaa enemmän naahanmuuttajien integroitumisessa, mutta mitä tuo nyt käytännön ja yksilön tasolla tarkoittaa.

E. Tunnen sattuneesta syystä paljon etelähelsinkiläisiä suomenruotsalaisia. Porukassa on koulushoppailua kritisoivia poliitikkoja ja arvoliberaaleja, jotka puhuvat juuri tuota samaa, että ”kantasuomalaisten pitää auttaa enemmän integroitumisessa”. Porukkaa, joiden omat lapset käyvät läpi arvoalueiden ruotsinkielisen koulupolun tarhasta yliopistosta valmistumiseen. Tuossa koulupolussa ja elinympäristössä monikulttuurisuutta löytyy lähinnä kirjojen sivuilta. Voi kysyä, onko esim. tällä porukalla oikeus kritisoida tai pyrkiä estämään koulushoppailua, jotta maahanmuuttajat saadaan paremmin integroitua suomalaiseen (suomenkieliseen) yhteiskuntaan. Kuinka moni ihminen näissä asioissa ihan oikeasti elää niin kuin saarnaa?